Suullinen kysymys talouden sopeutustoimien oikeudenmukaisuudesta (Joona Räsänen sd) | Suullinen  kysymys  talouden  sopeutustoimien  oikeudenmukaisuudesta  (Inka  Hopsu vihr) | Suullinen kysymys opiskelijan tukien tulorajoista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys  talouden sopeutustoimien  vaikutuksesta pienyrittäjiin (Antti Kurvinen kesk) | Suullinen kysymys verohyvityksestä vihreän siirtymän investoinneissa (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys  talouden  sopeutustoimien vaikutuksesta työllisyyteen (Minja Koskela vas) | Suullinen kysymys lisäpanostuksista oikeudenhoitoon (Heikki Vestman kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Taloudellisesti vaikeina aikoina ihmiset odottavat, että välttämättömät julkisen talouden sopeutustoimet toteutetaan oikeudenmukaisesti. Hallitus kokoontui viime viikolla kehysriiheen ja päätti nyt uusista sopeutustoimista vanhojen päälle. Pääministeri Orpo, te totesitte viime viikolla painokkaasti, että tällä kertaa tämä kokonaisuus on rakennettu oikeudenmukaisesti. Nyt kun sitä kuitenkin katsoo, niin te olette nyt sitten räätälöimässä esimerkiksi keskituloisille eläkeläisille uuden lisäveron, suorastaan ikäveron, olette jo toistamiseen käymässä pienituloisten opiskelijoiden kukkarolla, suurempituloisten osalta totesitte, että ette kevennä verotusta enempää, ja kaikista varakkaimmat rajasitte kokonaan näiden talkoiden ulkopuolelle. Arvoisa pääministeri, oletteko edelleen sitä mieltä, että tämä pakettinne on rakennettu oikeudenmukaisesti? [Ben Zyskowicz: Missäs se teidän oikeudenmukainen vaihtoehto on?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kaikkein suurin oikeudenmukaisuuskysymys on se, että me saamme meidän velkaantumisen loppumaan ja me voimme pitää huolta meidän hyvinvointiyhteiskunnasta, sen palveluista ja tulevaisuudesta ja rakentaa toivoa ihmisille siitä, että Suomi on hyvä maa ja turvallinen maa myöskin tulevaisuudessa. Se on kaikkein suurin kysymys. Tämän velkaantumisen tahti oli viime vuonna Euroopan nopeinta, ja se on se perintö, jonka saimme. Meidän on tehtävä ratkaisuja, joilla se velkaantuminen saadaan taittumaan, ja me teimme ne. Yli 200 momenttiin budjettikirjassa on tehty säästöjä tai veronkorotuksia. Tämä on pyritty tekemään niin, että se jakautuu laajasti eri puolille. Me puutumme valtionhallintoon, me tehdään leikkauksia moneen paikkaan, ja se on ikävää, mutta me ollaan pyritty tekemään se tavalla, joka ei yhteen paikkaan tekisi niin suuria huonoja vaikutuksia. Oikeudenmukaisuutta on se, että velkaantuminen lopetetaan ja pidetään Suomesta huolta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aihepiiriin liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. [Annika Saarikko: Kukahan tämänkin sotkun siivoaa? — Ben Zyskowicz: Kyllä, hyvä kysymys, edustaja Saarikko!] — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, tuosta vastauksesta ei kyllä sitä oikeudenmukaisuutta löytynyt. Toisin kuin totesitte, ei se velkaantuminen ole loppumassa. Tämä on valitettava tosiasia.

Käydäänpä tämä nyt juurta jaksaen vielä läpi: Teidän veropolitiikallanne te olette räätälöineet sinne ministereiden tuloluokkaan historian suurimman veronkevennyksen, kaksi tonnia puhtaana käteen. Nyt nipistätte siitä 300 euroa, ja tätä juhlitte suurena oikeudenmukaisuustekona. Samalla te olette käymässä esimerkiksi sen pienituloisen opiskelijan kukkarolla jo toistamiseen, mikä tarkoittaa esimerkiksi täällä Helsingissä, että asumistukimenoja tältä opiskelijalta otetaan pois 2 000 euroa vuodessa. Kutsutteko te tätä todella oikeudenmukaiseksi?

Arvoisa puhemies! Tiedän, että tämä on teille arka aihe, mutta voisitteko nyt, pääministeri, kertoa, minkä ihmeen takia te esimerkiksi näille keskituloisille eläkeläisille teette suuremman veronkorotuksen kuin sinne ministereiden tuloluokkaan? Eikö tämän pitäisi mennä toisinpäin, tämä nimittäin kuulostaa jo pahasti siltä himoverottamiselta. [Ben Zyskowicz: Sanoo demari!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oli kolme oleellista sanaa hallituksen riihessä:

Ensimmäinen oli työ: teemme ratkaisuja, jotka eivät rokota työntekoa, työllistämistä, investointeja ja työn vastaanottamista.

Toinen oli turvallisuus: pidimme siellä ne panostukset, mitä me olemme tehneet turvallisuuteen, maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen.

Kolmas oli osaaminen: panokset tulevaisuuteen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.

Verotuksen linjasta: Siis työn verotusta ei korotettu muuta kuin että kiristetään kahdessa ylimmässä tuloluokassa tästä vuodesta ensi vuoteen. Puolella eläkeläisistä, pienituloisilla eläkeläisillä, verotus ei kiristy. Raippaveroa ei kiristetä, koska sen 55 000:n jälkeen raippavero on viiden kuuden prosentin luokkaa enemmän. [Välihuutoja] Siihen keskituloisille eläkeläisille kyllä tulee maltillinen korotus. Suurimmalla osalla puhutaan jostain 10—20 euron luokasta per kuukausi, ja suurimmillaan se on noin 500 euroa vuodessa.

Tästä tulee oikeudenmukainen kokonaisuus. Se on oikeudenmukainen kokonaisuus, mutta se on myös työn linja. Emme halua tässä tilanteessa, kun me tarvitsemme Suomeen työtä ja ihmisille toimeentuloa, [Puhemies koputtaa] rokottaa työn tekemistä emmekä kiristää työn verotusta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun viime viikolla julkistitte kehysriihen päätökset, hyvä pääministeri, te sanoitte, että nyt nämä päätökset ovat oikeudenmukaisia ja nyt nämä päätökset riittävät siihen, että hallitus saavuttaa nämä tavoitteensa. Vain tunteja sen jälkeen, kun olitte tämän tiedotustilaisuuden pitäneet, valtiovarainministeri Purra kävi uutisille kertomassa, että nyt nämä päätökset iskevät enemmän suurituloisiin kuin mitä olette aikaisemmin keventäneet verotusta. No, tämähän osoittautui tunneissa vääräksi väitteeksi, ja arvoisa pääministeri, tänään olemme saaneet valtiovarainministeriltä kuulla, että ne toimet, joista sanoitte, että ne riittävät, eivät riitäkään. Teillä olivat nämä luvut käytettävissänne siellä kehysriihessä.

Toistan nyt tästä oikeudenmukaisuudesta, jonka itse nostitte esiin: Kertokaa nyt selvästi, minkä vuoksi 2 000 euron eläke on niin suuri, että sinne pitää laittaa lisävero, mutta ministereiden tuloluokassa tulot ovat niin pieniä, [Puhemies koputtaa] että sinne tarvi-taan edelleen 1 700 euroa lisää rahaa vuodessa. [Puhemies koputtaa] Mikä on käsityksenne oikeudenmukaisuudesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se on muistaakseni noin 1 900 euron eläke, jossa alkavat maltilliset veronkorotukset. Puolet suomalaisista eläkeläisistä on noin siinä sen alapuolella, ja pienistä eläkkeistä ei ole, mistä leikata tai veroja korottaa. Eläkeläisten indekseihin ei koskettu, ja pidän tätä edelleenkin maltillisena. Jos ajatellaan kokonaisuutta, kun tehdään yhdeksän miljardin euron sopeutus nyt kymmenen kuukauden aikana, joka on siis välttämätöntä tehdä, jotta Suomi selviää, niin siitä viisi ja puoli miljardia on leikkauksia, puolitoista miljardia on veronkorotuksia ja kaksi miljardia haetaan kasvulla ja työllisyydellä, eli tämä kokonaisuus on myöskin järkevä ja tukee kasvua.

Mitä tulee siihen, riittävätkö nämä, niin kyllä minä uskon, että ne riittävät. Se kääntää tällä hetkellä velkasuhteen laskuun — kääntää velkasuhteen laskuun. Sitä paitsi teidän vaihtoehdollanne se velkasuhde ampuisi taivaaseen [Ben Zyskowicz: Missä se vaihtoehto on?] — ja sitä ei siis edes ole. Tämä riittää. Me olemme luvanneet, että velkasuhde taitetaan. Me seuraamme koko ajan tätä kehitystä, [Puhemies koputtaa] ja me pidämme siitä kiinni ja teemme tarvittavia lisätoimia, mutta nyt uskon vakaasti, [Puhemies koputtaa] että tämä riittää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tilanne on niin hälyttävä, että on selvää, että tarvitaan hallituksenkin esittämän suuruusluokan kokoista sopeutuspakettia. Myös verosopeutuksen ja menosopeutuksen suuruusluokka teidän ratkaisussanne on keskustan mielestä oikean suuruinen.

Tällä saadaan todennäköisesti pysäytettyä se välitön syöksykierre valtiontaloudessa, mutta tämä paketti ei vielä palauta luottamusta suomalaiseen talouteen. Kun katsotaan, saadaanko tällä kasvua aikaan, niin hallitus on tänään itse julkaissut julkisen talouden suunnitelman, jossa todetaan, että hallituksen sopeutustoimet pienentävät talouskasvua 0,5 prosenttia [Vasemmalta: Ohhoh!] — pienentävät talouskasvua 0,5 prosenttia. Tämä maa pitää saada nousuun. Me emme pelasta julkista taloutta veronkorotuksilla ja leikkauksilla, vaan tähän pitää saada kasvua, ja teiltä puuttuvat nyt ne todelliset kasvun eväät.

Te annatte kyllä ison paketin suuryrityksille ja suurjättihankkeille, mutta pienet ja keskisuuret yritykset jäävät nyt nuolemaan näppejä. Miten tässä näin kävi, arvoisa pääministeri?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi on siinä asiassa täysin oikeassa, että me tarvitsemme talouteen kasvua. Se on kaikki kaikessa. Tällä leikkaamisella se kasvu ei lähde liikkeelle. Valitettavasti joo, kyllä siinä käy niin, että jos julkista kulutusta vähennetään tai veroja korotetaan, niin se vähentää talouden kasvua. Niinhän se menee, mutta kun meidän on pakko nipistää niitä — eikä nipistää vaan leikata julkista kulutusta ja julkisen sektorin kokoa, koska meidän rahat eivät riitä.

Me tarvitaan se kasvu, ja on aivan väärin sanoa, ettei hallituksella olisi kasvutoimia tai emme olisi niitä tehneet tai ettei pk-yrityksille tulisi niitä. [Antti Kurvinen: Tunnin juna!] Me olemme tällä hetkellä reformoimassa muun muassa paikallista sopimista. Me emme tee yhtään veronkiristyksiä yrittämiseen. [Antti Kurvinen: Entä alvi? — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Me alennamme työllistämisen kynnystä ja työn vastaanottamisen kynnystä. Me teemme lukuisia uudistuksia, jotta yrittäminen tässä maassa kannattaa, koska millään muulla tämä maa ei pärjää kuin yrittämisellä ja työnteolla.

Ja vielä kasvupaketista, joka tehtiin samassa yhteydessä: Tämä verokannustin on massiivinen työkalu, ja jos me saamme niitä teollisia investointeja, [Puhemies koputtaa] niin kyllä silloin saa pk-yrittäjäkin töitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä hallituksen puhe oikeudenmukaisuudesta on suuri silmänkääntötemppu. Tosiasia on se, että jälleen kerran kaikista varakkaimmat ovat hallituksen erityissuojeluksessa. Jälleen kävi niin, että suurimmat pääomatulon saajat ovat näiden talkoiden ulkopuolella. [Sinuhe Wallinheimo: Ei pidä paikkaansa!]

Arvoisa pääministeri, te puhutte oikeudenmukaisuudesta, mutta samaan aikaan riihessä te esimerkiksi keksitte tämän keskituloisten eläkkeensaajien lisäveron. Tämä voi tuntua monesta eläkkeensaajasta hyvinkin epäreilulta sen vuoksi, että jo 1 900 euron eläkkeellä joudutaan maksamaan lisäveroa ja samaan aikaan ministeritason tuloilla saadaan pari tonnia veronkevennystä. Ministeri Orpo, mielestäni te ette vielä vastannut selkeästi tähän kysymykseen: onko tämä vaihtoehto teidän mielestänne oikeudenmukainen, että eläkkeensaaja saa lisäveroja ja te saatte veronkevennystä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun kahden ylimmän tuloluokan verotusta käytännössä kiristetään, niin kyllä se koskee myöskin tässä aitiossa olevia. [Välihuutoja vasemmalta] Sitä kiristetään. Se mittaluokka on samaa luokkaa [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] kuin oli se solidaarisuusveron alarajan nosto. Se oli teidän mielestänne silloin väärin, ja nythän me kiristetään euromääräisesti samaa mittaluokkaa. [Välihuutoja vasemmalta] Eli kyllä työn verotuksen näkökulmasta se oikeudenmukaisuus siinä on.

Mutta työn verotus on Suomessa kireää ja progressio on maailmanennätysluokkaa. Emme voi rangaista heitä, jotka tässä maassa yrittävät, kouluttautuvat ja opiskelevat, ja meidän täytyy saada Suomeen osaajia maailmalta. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Ja kun vielä tosiasia on, että se pienempi osa myöskin maksaa suurimman osan kuluista, [Antti Kurvisen välihuuto — Perussuomalaisten ryhmästä: Miksei sopisi!] niin ilman niitä osaajia meillä eivät riitä tähän hyvinvointiyhteiskuntaan rahat. Tämäkin on fakta, mikä pitää tässä salissa sanoa ääneen. Suomessa on oikeudenmukainen verojärjestelmä, joka perustuu progressioon. [Puhemies koputtaa] Se on oikeudenmukaisuutta jo itsessään.

Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut kehysriihessä satoja miljoonia lapsilta, nuorilta ja opiskelijoilta. Leikkauksia on tehty niin ammatilliseen koulutukseen, maksuttomaan toiseen asteeseen kuin sosiaalihuoltoon, puhumattakaan sosiaaliturvaleikkauksista. Opintorahan indeksikorotukset jäädytettiin jo aiemmin, vaikka eläkeläisten vastaavat säilyivät. Nyt opiskelijoiden asema heikkenee entisestään, kun heidät siirretään erillisen asumislisän alle. Nämä leikkaukset voivat esimerkiksi Helsingissä tarkoittaa 130 euron kuukausipudotusta. Opiskelijoiden mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet, ja taloudellinen epävarmuus haastaa hyvinvointia vielä entisestään. Alle 25-vuotiaista työttömänä on 18,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Ilmasto- ja luontotoimet loistavat myös poissaolollaan. Kysynkin pääministeri Orpolta: miten hallitus turvaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen [Sinuhe Wallinheimo: Vähentämällä velkaa! — Puhemies koputtaa] ajaessaan opiskelijoita velkaantumaan sekä leikkaamalla koulutuksesta ja heidän palveluistaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun sitä tässä juuri tehdään. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta kaikkein oleellisin on se, että me emme päästä meidän hyvinvointiyhteiskuntaa romahtamaan liiallisella velkaantumisella. [Oikealta: Kyllä! — Näin se on!]

Meidän kannattaisi pysähtyä miettimään näitä arvovalintoja. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Me olemme sopeuttaneet taloutta yhdeksällä miljardilla. Me emme leikkaa koulutuksen kovasta ytimestä, vaan peruskoulu saa lisää määrärahoja 200 miljoonaa — iso panostus lapsiin ja nuoriin. Yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitukseen ei kosketa. Me käytämme miljardin — siis velkaantuva kansakunta laittaa miljardin — tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin suomalaisille tutkijoille, yliopistoille, korkeakouluille ja yrityksille, jotta he voivat rakentaa meille parempaa tulevaisuutta. Uskon, että nuorten kannalta hyvä peruskoulu ja laadukas koulutusjärjestelmä on kuitenkin se kaiken ydin, ja siitä tämä hallitus pitää huolta. Meillä on selkeät prioriteetit ja selkeä suunnitelma, miten Suomelle luodaan hyvä tulevaisuus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Oikeudenmukaisuus on siitä hyvä käsite, että sitä kaikki kannattavat, mutta eri ihmisillä on kovin erilainen käsitys siitä, mikä on oikeudenmukaista. [Vasemmalta: Se on huomattu!] Minusta ei esimerkiksi ole oikeudenmukaista se, että edellinen punamultahallitus eli yli varojen tulevien veronmaksajien, tulevien sukupolvien, piikkiin. Minusta ei ole oikeudenmukaista myöskään se, että täällä demarit joka päivä moittivat hallitusta talouspolitiikasta mutta eivät pysty esittämään omaa vaihtoehtoaan. Onko se oikeudenmukaista? Ei minusta ainakaan. Minusta ei ole oikeudenmukaista sekään, että demarit teettivät eduskunnan tietopalvelulla laskelman heidän vaihtoehtobudjettinsa työllisyysvaikutuksista ja piilottivat sen Atlantin syvänteeseen. [Välihuutoja]

Nyt oikeudenmukaisuudesta, herra pääministeri: olisiko teistä ollut oikeudenmukaista, että tämä hallitus ei olisi ryhtynyt sopeuttamiseen vaan olisi edellisen hallituksen tapaan [Puhemies koputtaa] jatkanut elämistä tulevien veronmaksajien piikkiin. [Vasemmalta: Korona!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on ollut pitkään täällä ja on viisas, osaava edustaja. [Ben Zyskowicz: Kiitos!] Tässä on nimenomaan kyse siitä, että on oikeudenmukaista, että me teemme näitä ratkaisuja, joilla me luomme tulevaisuudenuskoa ja pelastetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. On täysin epäoikeudenmukaista, että SDP ei pysty esittämään omaa vaihtoehtoaan. [Oikealta: Tai ei uskalla!] Puheenjohtaja Lindtman, olette sanonut, että te ette halua, että Suomi ajautuu liiallisen alijäämän menettelyyn. Teillä on nyt 9 000 miljoonan tehtävä kesäkuuhun mennessä, jolloin komissio arvioi, joudummeko sinne vai emme. Me haluamme nähdä — se on oikeudenmukaista — sen teidän vaihtoehtonne: miten te estätte omalla ohjelmallanne, joka on vaihtoehto hallituksen ohjelmalle, sen, että Suomi siihen alijäämämenettelyyn joutuu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on tässä salissa kunnostautunut siinä, että joka kerta, kun pitäisi puolustaa esimerkiksi hallituksen oikeudenmukaisuutta, hän sanoo, että mutta kun Sanna Marinin syy, edellisen hallituksen syy. Samaan aikaan kun hän tästä velkaantumisesta syyttää edellistä hallitusta, hän unohtaa kertoa, että kokoomus ollessaan oppositiossa hyväksyi yhdeksän kymmenestä otetusta velasta. [Eduskunnasta: Tämä on totta, tämä on täysin totta!] Kokoomus on hyväksynyt lähestulkoon jokaisen euron.

Ja, arvoisa pääministeri, kun otitte työllisyysluvut esiin, niin katsotaan, mikä on tilanne hallituksella, eilen tulleet luvut: Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaalikauden aikana!] ja mikä on tällä hetkellä tilanne? Miinus 50 000. Matkaa 150 000.

Arvoisa pääministeri, vielä kerran: sanoitteko te todella niin, että tämä teidän solidaarisuusveron muutoksenne, tämä jättiveronkevennys suurituloisten luokkaan, [Puhemies koputtaa] on euromääräisesti sama kuin ne päätökset, jotka te nyt teitte?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. [Petteri Orpo: Olisiko työministeri? — Eveliina Heinäluoma: Suora kysymys pääministerille!]

Työministeri Satonen voi jatkaa ja käydä työllisyysvaikutuksia läpi. — VM raportissaan tänään nostaa esille sen, että hallituksen toimet parantavat työn vastaanottamista ja työn tarjontaa — molempia — laskennallisesti. Jo ennen kehysriihtä tehdyt toimet valtiovarainministeriön arvion mukaan tuovat 72 000 työpaikkaa. Ne ovat niitten uusien toimien ansiota.

Nyt me eletään todellakin todella vaikeassa suhdannetilanteessa. Taantuma jatkuu, ja siksi työllisyyskehitys ei yleisesti ole hyvää, mutta VM:n siinä ennusteessa, jota te olette nyt, hyvä niin, opiskelleet, todetaan, että työllisyys lähtee kasvuun ja että hallituksen toimet ovat aivan oikeasuuntaisia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Li Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri unohti nyt vahvistaa tämän edustaja Lindtmanin esittämän tosiasian, että hallituksen veropäätösten seurauksena tosiaan suurituloisten verotus kevenee edelleen nettona yli tuhannella eurolla vuodessa.

Samanaikaisesti hallitus siis leikkaa opiskelijoilta ja nuorilta. Hallitus muun muassa päätti kehysriihessä 12 miljoonan euron säästön vuoksi romuttaa maksutonta toista astetta. Tämä summa on noin puolet siitä, mitä hallitus käytti olutveron alennukseen. Sen lisäksi, että tämä rajaus on mahdoton millään tavalla järkevästi toteuttaa, ja sen lisäksi, että se uhkaa uudelleen asettaa taloudellisia esteitä nuorille opiskella, pahinta tässä minun mielestäni on se viesti, minkä tämä antaa suomalaisille nuorille tämän hallituksen arvovalinnoista. Se viesti on, että tälle hallitukselle tärkeämpää on huipputuloisten veroalennukset ja kaljaveron alennus [Puhemies: Kysymys?] kuin toisen asteen opiskelijoiden koulutuksen maksuttomuus. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa pääministeri, eikö koulutuksen maksuttomuus ole sitä koulutuksen kovaa ydintä, mistä te aikaisemmin puhuitte?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri tässä edellisessä puheenvuorossa myös totesi, hallitus panostaa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, 200 miljoonaa euroa lisää tällä hallituskaudella. [Li Andersson: Siitä ei ole nyt kysymys!] Me pidetään kiinni maksuttomasta toisesta asteesta, kunnes nuori on täyttänyt 19 vuotta. [Krista Kiuru: No ei se silloin mikään maksuton toinen aste ole!] Elikkä suurin osa siitä toisesta asteesta tulee edelleen olemaan maksutonta. Tämä lähtee nyt valmisteluun, ja me tulemme tarkastelemaan tätä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Keneltäkään ei olla viemässä tietokonetta, ja keneltäkään ei olla viemässä oppimateriaaleja. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Edustaja Andersson, ymmärrän hyvin, että olette entisenä opetusministerinä myös harmissanne tästä. Minäkin... [Li Andersson: Erittäin!] — Joo, ymmärrän sen. — Meillä on iso kokonaisuus, jossa olemme yrittäneet löytää tasapainoisen ratkaisun. Tämä lähtee valmisteluun, [Puhemies koputtaa] ja tässä nyt ei kannata viestittää sillä tavalla, [Puhemies koputtaa] että opiskelijat ja oppilaat kokisivat, että heiltä viedään matto alta. [Puhemies koputtaa] Näin ei tulla tekemään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan jatkaa tästä oikeudenmukaisuuden käsitteestä, mikä oppositiota paljon tässä salissa puhuttaa:

Sekin on oikeudenmukaista, että me ei jätetä tätä maata konkurssikypsänä suomalaisille nuorille, jotka tulevaisuudessa tulevat tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamaan. [Juho Eerola: Nuoriso puhuu!] Sen takia näitä toimia on välttämätöntä tehdä. On oikeudenmukaista turvata suomalaisille nuorille, suomalaisille lapsille ja vielä syntymättömille suomalaisille se hyvinvointivaltio, josta jokainen meistä on saanut elämänsä aikana nauttia. [Juho Eerola: Nuorison ääni!]

Oikeudenmukaista olisi kritisoidessaan hallituksen vaihtoehtoa, arvoisa puhemies, esittää oma vaihtoehto. Teillä ei ole tarjota sitä. Kuten täällä on kuultu edustaja Zyskowiczin suulla, sosiaalidemokraatit ovat oman työllisyyspolitiikan vaihtoehtonsa salanneet. [Antti Kurvinen: Keskustalla on julkinen!] Te lupasitte julkistaa ne. Te ette ole julkistaneet niitä. Missä ne ovat? Onko ne piilotettu Hakaniemen-konttorin syvimpään holviin? Missä ne ovat? Missä ovat ne vaihtoehdot oppositiolta? Jos haluaa kritisoida, uskottavuus lisääntyisi kummasti, mikäli esittäisi oman vaihtoehdon.

Arvoisa pääministeri, onko oikeudenmukaista, että oppositio ei esitä omaa vaihtoehtoaan? [Naurua — Pia Viitanen: Oletteko tutustuneet vaihtoehtoihin?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Olette aivan oikeassa. Siellä on ensimmäiselläkin kaudella hyviä edustajia, jotka näkevät kokonaisuuden. [Naurua] — Hyvät edustajat, minusta demokratialle ja tälle keskustelulle olisi hyväksi, että tämän yksittäisen tökkimisen lisäksi — kun te nostatte jokaisen säästön yksi kerrallaan tikun nokkaan ja arvostelette sitä — te kuvaisitte jollakin tavalla sen kokonaisuuden, mitä te olette tarjoamassa suomalaisille [Pia Viitanen: Oletteko lukeneet vaihtoehtomme?] ja miten te ratkaisisitte sen ongelman, että Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia. Minusta tämä sali ansaitsee sen. Se ansaitsee parempaa keskustelua kuin tämä tökkiminen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä. [Ben Zyskowicz: Seuraava tökkijä! — Naurua]

Arvoisa puhemies! Emme hyväksy sitä, että hallitus vierittää koko talouden tasapainotuksen pienituloisten ihmisten harteille. [Sanna Antikainen: Se ei ole tehnyt niin, tuo on törkeä väite!] Tässä me olemme peränneet pääministeriltä vastausta siihen, että jos te olette vaalikauden alussa keventäneet teidän tulotasollanne 2 000 euroa verotusta vuodessa [Oikealta: Töks töks!] ja nyt jos te kehysriihessä nipistätte siitä 300 euroa, niin millä tavalla te voitte kertoa, että nyt hyvätuloiset ovat mukana näissä talkoissa. Tähän me toivomme nyt teiltä suoraa ja rehellistä vastausta.

Toinen kysymys liittyen eläkkeisiin: On hyvä, että pienimmät eläkkeet on jätetty rauhaan. Kuitenkin asiakasmaksuja on korotettu ja lääkkeistä on leikattu. Jos 1 850 euron eläkkeistä verotusta aletaan kiristää kohti 5 000:ta euroa, minkä takia 5 000 eurosta ylöspäin ei enää kiristetä eläkkeiden verotusta? [Annika Saarikko: Hyvä kysymys!] Minkä takia isoimmat eläkkeet ovat teidän erityissuojeluksessanne? [Puhemies koputtaa] Mihin perustuu tämä keskituloisten eläkeläisten verotuksen kiristäminen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin valtiovarainministeriön arvioiden mukaan uusimman ennusteen perusteella, kun siihen liitetään hallitusohjelman toimet kaikkineen ja kehysriihessä tehdyt toimet, me nimenomaan pääsemme tavoitteeseen velkasuhteen vakauttamisesta, ja tämä kannattaa ymmärtää — yli yhdeksän miljardia euroa. Aivan kuten täällä on todettu, vaikka me ymmärrämme opposition tavoitteen jokaisen yksittäisen säästötoimen ja jokaisen veroratkaisun kritisoimisesta, niin me huolehdimme täällä kokonaisuudesta, ja mikäli te ette kykene tarjoamaan vastaavaa vaihtoehtoa, tämä ei ole kaikkineen aivan uskottavaa.

Mitä tulee sitten tähän eläkkeiden verotuksen kiristykseen siellä 50 prosentin ylemmällä puolella, niin on hyvä ymmärtää, että siellä rajan tuntumassa korotus kuukaudessa on 60 senttiä. Puhutaan erittäin alhaisista summista. Ja sieltä se nousee. Se, minkä takia eläketulovähennyksen kautta tehtävä kiristys päättyy johonkin kohtaan, [Puhemies koputtaa] liittyy siihen, että meillä löytyy sieltä ylemmiltä tulotasoilta jo ylimääräinen vero. [Puhemies koputtaa] Lisäksi tämä kahteen ylimpään tuloluokkaan kuuluva indeksitarkistusten tekemättä jättäminen kohdistuu myös korkeimpiin eläkkeisiin. [Sanna Antikainen: Ymmärsittekö nyt?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te olette tänään sanonut täällä, että hallitus panostaa osaamiseen, mutta te leikkaatte koulutuksesta. Te olette tänään sanonut täällä, etteivät leikkaukset kasaudu kohtuuttomasti, mutta te leikkaatte kaikkein eniten esimerkiksi yksinhuoltajilta tai nuorilta. Te sanoitte, että Suomi tarvitsee osaajia maailmalta, mutta te vaikeutatte työhön johtavaa maahanmuuttoa. Te sanotte, että on pakko leikata lapsilta ja nuorilta, mutta samaan aikaan kevennätte ministereiden verotusta. Ja te sanotte, ettei ole vaihtoehtoja — kyllä on. Niitä on esitetty. [Oikealta: No nyt se vihreiden vaihtoehto!] Ja vielä aivan viimeisenä: Te lupasitte lopettaa velkaantumisen, te lupasitte kääntää velkalaivan, mutta miten kävikään? Te otatte historiallisen paljon velkaa. Kysynkin arvon pääministeriltä: miten suomalaisten pitäisi luottaa tämän hallituksen toimintakykyyn, kun teot ja puheet eivät vastaa lainkaan toisiaan? [Ben Zyskowicz: Ja sitten se vihreiden vaihtoehto!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainministerikin tässä totesi, velkasuhde taittuu näillä päätöksillä. Ja kun te tässä nyt erityisesti moititte, niin kyllä se nyt vain niin on, että tämä velkaantuminen lähti totaalisesti käsistä viime hallituksen aikana. [Välihuutoja] Te ette tätä totuutta halua kuulla, mutta kun se on fakta. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Te jouduitte käyttämään viime hallituksen aikana, kyllä, paljon rahaa koronan takia ja Ukrainan sotaan, [Krista Kiuru: Niin tekin! — Antti Kurvinen: Te hyväksyitte kaiken! — Välihuutoja] mutta te jätitte kaikki uudistukset tekemättä, ja ongelmat ratkaistiin aina lisärahalla. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Teillä edellisellä hallituksella kesti vastaava riihi toista viikkoa. Te jaoitte rahaa.

Me tehtiin nämä ratkaisut, joissa me jouduttiin sopeuttamaan kolmella miljardilla. Se on oikeudenmukaista tulevien sukupolvien kannalta, että koulutukseen laitetaan kokonaisuudessaan Suomessa lisää rahaa — kyllä, leikataan ammatillisesta koulutuksesta, useammista tutkinnoista, mutta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, yliopistoille, korkeakouluille ja perusopetukseen. Eikö niille voisi antaa arvon?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Monissa lukioissa järjestettiin tänään ulosmarsseja, ja hyvästä syystä. Aiotte poistaa opiskelijoita oppimateriaalien maksuttomuuden 18 ikävuoden jälkeen. Tämä säästää siis 12 miljoonaa euroa vuodessa, mutta jos opiskelijan toisen asteen koulutie katkeaa, niin sekin maksaa yhteiskunnalle. Lisäksi tämä muutos aiheuttaa epävarmuutta ja byrokratiaa. Kuten edustaja Li Andersson hyvin toi esiin, tämä säästösumma ei ole edes puolet siitä, mitä valtio menettää, kun alennatte kaljaveroa. Tämä on murto-osa siitä summasta, jonka laitatte yksityiseen terveysbisnekseen. Tämä on paljon vähemmän kuin mitä suurituloisten veronkevennys edelleen maksaa valtiolle. [Li Andersson: Arvovalintoja!] Silti mielestänne on siis pakko leikata 12 miljoonaa euroa toisen asteen opiskelijoilta. Millainen arvovalinta tämä on?

Undervisningsminister Henriksson, är avgiftsfri utbildning på andra stadiet verkligen mindre viktig än sänkt ölskatt och sänkt skatt för höginkomsttagare? Är nedskärningen verkligen oundviklig eller handlar det om prioriteringar? Måste studentexamen börja kosta igen? — Kiitos, tack.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Värderade talman! Jag tror att alla i den här salen vet att Finland är väldigt skuldsatt. Och det regeringen nu gör är att vi söker lösningar för att vända den här trenden. Vi måste ta den här situationen på allvar.

Regeringen har ett helhetspaket. I det paketet har det varit viktigt att vi kan fortsätta satsa på den grundläggande utbildningen, på småbarnspedagogiken, och där satsar vi 200 miljoner till. Det här är otroligt viktigt.

Arvoisa puhemies! Me panostetaan siis perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Meidän on käännettävä tämä velkalaiva. Se on meidän yhteinen tehtävä, ja se on vastuullista politiikkaa tulevia sukupolvia kohtaan.

Det är alldeles klart att det gör ont att göra nedskärningar. Ingen ska tro att det här är lätt.

Tässäkin asiassa, kun puhutaan maksuttomasta toisesta asteesta, kyllä, meillä on edelleen maksuton toinen aste siihen vuoteen asti, kun opiskelija täyttää 19 vuotta. Tämä on uudistus, jonka me teimme edellisellä hallituskaudella, ja me yritämme nyt tehdä tätä valmistelua niin hyvin kuin mahdollista opetus- ja kulttuuriministeriössä, [Puhemies koputtaa] niin että voidaan taata, että jokainen, joka käy ammattikoulun ja lukion, [Puhemies koputtaa] voi päättää opintonsa erittäin hyvällä tavalla. [Puhemies: Kiitoksia!] Me tullaan palaamaan tähän asiaan, millä tavalla tämä tehdään.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Opiskelijan toimeentuloa vähennetään, ja vuokrat eivät pienene. Kuitenkin hallitus haluaa pitää opiskelijoiden katon siitä, kuinka paljon he saavat tienata ilman että he menettävät tukiaan. En voi ymmärtää, mitä järkeä tässä on. Pidättekö opiskelijoita niin tyhminä, etteivät ne tiedä, koska ne menevät töihin ja kuinka paljon ne saavat tehdä töitä? Tässä ei ole mitään järkeä. Antakaa niiden käydä töissä silloin, kun ne haluavat. Eikö se ole parempi, että ne ovat viikonloppuna töissä kuin ryyppäämässä ravintolassa? [Perussuomalaisten ryhmästä: On muitakin vaihtoehtoja!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Meidän opintotuesta vastaava ministeri ei ole tänään kyselytunnilla paikalla, [Aki Lindén: Entä ryyppäämisestä vastaava?] mutta voin yrittää vastata hänen puolestaan. Opiskelijoiden tulorajoja opintotuessa on korotettu pysyvästi, eli sellainen päätös on jo tehty. Toki yleisenä periaatteena — edustaja Harkimo on täysin oikeassa siinä — tämän hallituksen politiikka perustuu työn linjalle, eli pyrimme luomaan kannusteita siihen, että kannattaa aina vastaanottaa työtä ja että meillä on myöskin sellainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka kannustaa ja luo kannusteita aina kaiken työn vastaanottamiseen.

Opiskelijoita koskien hallitus on päättänyt riihessä opiskelijoiden asumislisän uudistamisesta niin, että opiskelijat siirretään, kuten on ollut muutama vuosi sitten aikaisempi käytäntö, opintotuen tukijärjestelmän piiriin eli asumislisäjärjestelmälle. Ja tämä on myös osa hallituksen säästöpakettia. Tätä valmistelua tehdään ministeri Bergqvistin johdolla, ja siinä samassa yhteydessä on käynnissä myöskin opintotuen laajempi uudistaminen, jossa voidaan myös esimerkiksi näitä työn kannusteita käydä läpi ja ylipäätään joustavoittaa opintotukijärjestelmää. [Puhemies koputtaa] Sen lisäksi myöskin lainan valtiontakausta tullaan korottamaan, [Puhemies koputtaa] jotta opiskelijat eivät suinkaan jää tässä pulaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon puhuttu työllisyydestä ja työpaikoista. Juuri eilen tuli tilastotietoa, jossa oli viimeiset työllisyys- ja työttömyystilastot, ja työttömiä työnhakijoita on melkein 290 000. Se on yli 30 000 enempi kuin vuosi sitten. Täällä on myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvanut, ja nuorisotyöttömyys on kasvanut. Hallituksen politiikan pitäisi olla työllistymisen politiikkaa, mutta, arvoisa pääministeri, teidän politiikkanne on johtanut koko ajan työttömyyden kasvamiseen. Kuinka oikeudenmukaista politiikkaa tämä on?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, kuten kysyjäkin hyvin tietää, hallituksen keskeiset uudistukset eivät juurikaan ole vielä edes voimassa. Osa työttömyysturvauudistusta on voimassa, mutta pääosin ne tulevat voimaan ensi syksynä, jolloin ne vaikutukset alkavat. Kuten pääministeri täällä jo sanoi, on laskettu, että kun nämä kaikki uudistukset ovat voimassa, puhutaan noin 70 000:n vaikutuksesta. Eli kyllä ne tulevat sieltä. Toki siihen vaikuttaa talouden yleinen suhdanne, tietenkin vaikuttaa.

Tässä yhteydessä on kyllä pakko sanoa, että suurin huolihan meillä on nyt se, että meillä avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt, niin että omalla vahtivuorollanne te nukuitte kyllä todella onnen ohitse. Nimittäin jos te olisitte tehneet nämä uudistukset, mitä me nyt tehdään tällä vaalikaudella, [Välihuutoja vasemmalta] meidän työllisyystilanne olisi tällä hetkellä aivan eri luokkaa, koska silloin oli paljon enemmän avoimia työpaikkoja, jotka olisivat nopeammin täyttyneet näillä uudistuksilla, mitä nyt toteutetaan. [Timo Harakka: Te peritte kaikkien aikojen korkeimman työllisyysasteen! — Oikealta: Velaksi! — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen kysymys tähän aihepiiriin liittyen, edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä keskustelussa paikoin on käytetty totuutta aika säästeliäästi. [Oikealta: Kyllä!] Hallituksen toimesta on ilmoitettu, että näillä toimenpiteillä, jotka hallitus on siis päättänyt ja jotka ovat todistetusti erittäin epäoikeudenmukaisia, tämä velkaantuminen saadaan hallintaan. Valtiovarainministeriö tänään totesi, että velkasuhde jatkaa kasvuaan — velkasuhde jatkaa kasvuaan — vaikka toista luvattiin ennen vaaleja.

Täällä puhuttiin paljon työllisyydestä, ja hallituksen piiristä on jopa todettu, että tälle vuodelle hallituksen toimenpiteillä tulee 60 000 työpaikkaa. [Mauri Peltokangas: ”Vaalikaudessa” oli se lupaus! — Oikealta: 70 000!] Nyt olemme jo huhtikuun loppupuolella, eikä niitä näy eikä kuulu. Niin kuin edustaja Lindtman täällä totesi, hallituksen saldo on miinus 50 000 työpaikkaa.

Sitten kaiken kukkuraksi pääministeri totesi, että tämä teidän räätälöimänne ministerien tuloluokkaan tuleva veroale nyt jotenkin poistuisi sillä korotuksella, jonka te teette. Eihän tämäkään pidä paikkaansa.

Voitteko te nyt vielä kerran vastata, pääministeri, onko tämä yhtälö teidän mielestänne todella oikeudenmukainen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo aiemmin totesin, niin todella tällä paketilla valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan me pääsemme tavoitteeseen, joka on velkasuhteen vakauttaminen. [Petri Huru: Ymmärsikö edustaja?] Näissä ennusteissa, joita valtiovarainministeriö on tänään tuottanut, ei ole mukana kaikkia toimia. [Antti Kurvinen: Työllisyys laskee!] Niistä puuttuu osa hallitusohjelman toimista, niistä puuttuu osa työllisyystoimista, ja niistä puuttuu osa kasvutoimista. Samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että talouden yleinen tilanne eli suhdanne, johon te juuri viittasitte jälleen työttömyyden kasvun yhteydessä, vaikuttaa tietenkin myös meidän ennusteisiin ja meidän lukuihin, mutta mikäli tämänhetkisessä tilanteessa mennään, me pääsemme siihen tavoitteeseen.

Kun velasta ja velkasuhteesta ja velan kasvusta on ollut puhetta, niin valtiovarainministeriö laski myös sellaisen käyrän ja skenaarion, jossa vaihtoehtona olisi, että mitään ei olisi tehty, [Vasemmalta: Kuka niin esitti?] ja tiedättekö mitä, edustaja Räsänen? 2020-luvun lopussa, mikäli ei olisi tämä hallitus tekemässä näitä toimia ja toivottavasti vielä seuraava jatkamassa siitä, [Puhemies koputtaa] se velka olisi yli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin se on tällöin. [Välihuutoja]

Arvoisa herra puhemies! Keskusta esittelee kyllä avoimesti oman vaihtoehtonsa. Tulemme esittämään 7. päivä toukokuuta reilun kasvun vaihtoehdon, joka on paljon parempi tälle pettymyksiä täynnä olevalle hallituksen kehyspäätökselle.

Arvoisa puhemies! Ennen eduskuntavaaleja kokoomuspuolue lupasi kaikenkattavan terveysveron epäterveellisille tuotteille. Sitten vaalien jälkeen kokoomuksen johtava talousasiantuntija, edustaja Timo Heinonen ilmoitti, että se oli sellaista juhlapuhetta. Kehysriihen jälkeen olemme nähneet, että muukin kokoomuksen veropolitiikka on enemmän sellaista juhlapuhetta. Lupasitte ennen vaaleja, pääministeri Orpo, että kokoomus pitää yrittäjistä huolta, mutta nyt kun luimme kehysriihen päätöksiä, meille selvisi, että te korotatte Suomessa arvonlisäveroa ennätyslukemiin. Suomi-neidosta on tulossa Pohjolan alv-kuningatar. Samaan aikaan te leikkaatte kotitalousvähennystä, vaikka ennen vaaleja lupasitte, että kotitalousvähennystä kehitetään ja parannetaan, ja tämä kokonaisuus tulee syömään pienyrittäjiltä, palveluyrittäjiltä, yksinyrittäjiltä ja naisyrittäjiltä liiketoimintamahdollisuuksia ja tulee lisäämään harmaata taloutta. [Puhemies koputtaa] Kysynkin pääministeriltä: miksi hallituksenne politiikka on näin vihamielistä pienyrittäjiä kohtaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos yrittä-jien kanssa keskustelee, niin ei sieltä kyllä tällä hetkellä huonoa palautetta tule. [Antti Kurvinen: Oletteko sulkenut sähköpostin?] Yrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että vihdoinkin Suomessa on hallitus, joka aidosti yrittää pienyrittäjien ja pk-yrittäjien asemaa... Me emme ole korottaneet emme työhön, emme yrittämiseen, emme investointeihin koskevia veroja. [Annika Saarikko: Ei viime hallituskaan!] Kyllä, lisätuloja piti jostain saada, ja siksi valitsimme yleisen arvonlisäverokannan korottamisen, koska se leviää kaikkein laajimmin yhteiskuntaan. Emme esimerkiksi korottaneet ruuan arvonlisäveroa. Sitäkö te olisitte toivonut? Meillä kaikessa linjana on työn linja ja yrittämisen linja, koska vain työllä ja yrittämisellä Suomi pärjää.

Nyt me edistämme paikallista sopimista, joka sekin on jäänyt aikaisemmin vaiheeseen. Se on erittäin tärkeä kädenojennus suomalaisille pienyrittäjille ja pk-yrityksille ja niitten kasvulle. Uskon, että tämä hallitus ja sen tekemä politiikka on historiallisen yrittäjämyönteistä, ja ennen kuin alatte heitä moittimaan, niin Suomi tarvitsee sitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa siis haastaa hallitusta talouskasvun isosta, tärkeästä teemasta. Nyt kysyn valtiovarainministeriltä jotakin, jota ehkä pidätte hieman kiusallisena. Aloitan kolmella lyhyellä sitaatilla.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander antoi muutama viikko sitten haastattelun, jossa totesi, että työperäisen maahanmuuton kautta on mahdollista löytää kestäviä ratkaisuja Suomen julkisen taloudenpidon ongelmiin. Tähän oman puolueenne eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä vastasi X-palvelussa: ”Ei helpota, että virkamiehillä on tällaisia näkemyksiä, jotka eivät vie asioita eteenpäin vaan ovat haitaksi. Paikka asenteen korjaamiselle, saa suorittaa.”

Ja tänään, arvoisa valtiovarainministeri, kun teidän oma ministeriönne julkaisi näkemyksen taloudesta virkamiesten johdolla, kirjallisessakin tiedotteessa todetaan, että työllisyyskehitykseen, siihen vähäiseen työllisyyskehitykseen, on vaikuttanut maahanmuuton selvä kasvu.

Te johdatte tuota ministeriötä, jolla on mielipide, että Suomen talouskasvun este on se, että meitä on täällä liian vähän ja yrityksillä on työvoimapula. [Puhemies koputtaa] Milloin te korjaatte asenteenne työperäistä maahanmuuttoa kohtaan, vai saako suorittaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Luonnollisestikaan itse aihe ei minun salkkuuni kuulu, mutta vastaan oikein mielelläni. — Ylijohtaja Spolanderhan myös haastattelussa sanoi, että tämä hänen esittämänsä arvio pitää juuri silloin paikkansa, mikäli maahan saapuvat maahanmuuttajat palkkansa ja koulutuksensa ja työllisyytensä osalta nousevat sille tasolle, että tämä todella on julkisen talouden kannalta hyödyllistä. [Välihuutoja]

Mitä tulee sitten yleisesti työperäisten maahanmuuttajien määrään, niin ehkä vihreiden ja keskustan kannattaisi keskenään päivittää, kumpi nyt on totta: se, että me vaikeutamme tänne tulemista töihin, vai se, että me emme vaikeuta, sillä nythän me olemme ennätystasolla siinä, minkä verran Suomeen tulee työperäisiä maahanmuuttajia. [Timo Harakka: Kiitos edellisen hallituksen!]

Mikäli meillä olisi tarjolla oikein kansainvälisiä huippuosaajia, yrityksiä ja koulutettua väestöä, niin luulen, että kaikki muutkin maat näistä kilpailevat. Samaan aikaan me pyrimme tekemään talouspolitiikassa juuri sellaisia toimia, että tämä olisi houkutteleva työnteolle, tämä olisi houkutteleva vaurastumiselle ja yrittämiselle, ja tämä koskee ihan kaikkia kansallisuuksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Voin vain tulkita, mitä hallitus pyrkii tekemään, ja minusta hallitus pyrkii rajoittamaan maahanmuuttoa. Siitä on tulossa esimerkiksi tänään useita hallituksen esityksiä lähetekeskusteluun. [Petri Huru: Oletteko keskustan linjoilla?] Hallitus pyrkii luomaan myös sellaista ilmapiiriä, joka on hyvin kriittinen ja maahanmuuttovastainen, kun tosiasia on se, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, ja siitä viimeksi tänään valtiovarainministeriö muistutti. Kysyisinkin hallitukselta: mikä on hallituksen tavoite työperäisen maahanmuuton määräksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten valtiovarainministeri sanoi, meille on tosiaan tullut ennätysmäinen määrä työperäisiä maahanmuuttajia, myöskin opiskelijaperäisiä maahanmuuttajia, ja heidän perheenjäseniään on tullut huomattava määrä, eli Suomea kohtaan on kiinnostusta.

On tietysti itsestään selvää, että sillä väestön ikärakenteella, joka Suomessa on, me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkiksi tällä viikolla olin juuri Helsingin yliopistossa käymässä keskustelua tästä aiheesta.

Se, mihin me sitten ennen kaikkea tarvitaan työperäisiä maahanmuuttajia, on niille aloille, joilla meillä on selkeätä työvoimapulaa, kuten esimerkiksi sote-alalla ja myöskin tietyillä palvelualoilla. Totta kai, kuten edustaja Lyly täällä sanoi, kun meillä on lähes 300 000 työtöntä Suomessa jo olevaa henkilöä, me pyrimme myös heitä työllistämään ensisijaisesti. Mutta me tarvitsemme siihen työvoimapulaan. Sitten me tarvitsemme niitä huippuosaajia. Kun meillä on sellaisia toimialoja — vaikka ict-alaa tai muuta — joissa Suomi on maailman kärkeä, niin sinne tietenkin tarvitaan niitä osaajia, ja niitä me varmasti haluamme tänne ottaa.

Ärade talman! Dags för lite framtidstro. Under rambudgetförhandlingarna tog regeringen ett viktigt beslut om en temporär skattegottgörelse som främjar etableringar inom den gröna omställningen. Det finns i dag lovande projekt inom väteindustrin i Ingå, Borgå, Karleby, Kristinestad och kring batteriindustrin till exempel i Vasaregionen. Det är via liknande investeringar som vi får Finlands ekonomi igång.

Arvoisa puhemies! Kestävä tulevaisuus edellyttää selkeää politiikkaa, joka kannustaa ekologisesti kestäviin investointeihin. Hallitus päätti kehysriihessä ottaa käyttöön määräaikaisen verohyvityksen, mikä tulee vauhdittamaan kestäviä investointeja. Näin saamme vauhtia suuriin teollisiin investointeihin ja mahdollistamme sen, että puhtaan siirtymän ekosysteemejä rakentuu Suomeen. Lupaavia projekteja on jo käynnissä ympäri Suomen.

Kysynkin, arvoisa pääministeri Orpo: miten uskotte hallituksen kehysriihessä tekemien päätösten vaikuttavan Suomeen tehtäviin investointeihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, kehysriihessä hallitus laati myös hyvin merkittävän kasvupaketin, joka sekin tukee julkisen talouden kestävyyttä eikä heikennä sitä, ja tämä edustajan kuvaama verohyvitysmalli on yksi näistä isoista toimista. Eli sillä pyritään nimenomaan edistämään tällaisia suurteollisia investointeja Suomeen, jotka tavoittelevat puhdasta siirtymää ja nettonollataloutta — puhutaan esimerkiksi akku- ja vetyhankkeista tai fossiilivapaasta teräksestä, ja tällaisia hankkeita, kuten tiedämme, on jo merkittävästi käynnistynyt.

Tämä verohyvitys voisi olla enimmillään 20 prosenttia investoinnin määrästä, enimmillään 150 miljoonaa per hanke, ja näiden investointien pitäisi olla päätettyinä tavalla tai toisella ensi vuoden loppuun mennessä, ja sitten tätä yhteisöverosta tehtävää hyvitystä voitaisiin hakea aikaisintaan vuodesta 28. Tämä kohdistuu nimenomaan kannattavaan liiketoimintaan, ja on juuri sellaista, mitä Suomi tarvitsee esimerkiksi tässä puristuksessa, [Puhemies koputtaa] kun Euroopan suurvallat keskenään kilpailevat valtiontuilla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä tuli esille yrittäjien suhtautuminen näihin päätöksiin, ja tuossa yksinyrittäjiltä kysyin niistä näkemyksiä. Mitä vähemmän kuluttajilla on rahaa käytettävissä, sitä enemmän he säästävät kulutuksesta. [Antti Kurvinen: Näin se on!] Erityisesti tämä iskee palvelualan yrityksiin ja erityisen erityisesti yksinyrittäjiin, joita Suomessa yli 200 000. [Antti Kurvinen: Ja naisyrittäjiin!]

Arvonlisäveron korotus on keino lisätä valtion tuloja, mutta se vaikuttaa myös kulutukseen. Fiksu kuluttaja toki harkitsee kulutustaan, mutta samalla se iskee erityisesti näihin pieniin palvelualan yrittäjiin. Erityisesti se iskee naisvaltaisiin pieniin palveluyrityksiin. Hallituksen päätös arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistamisesta kiristää mikroyritysten verorasitusta entisestään. Samojen yritysten kohdalle osuvat myös hallituksen tekemät kotitalousvähennyksen heikennykset.

Arvoisa puhemies! Onko hallitukselta tulossa toimenpiteitä pienyrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien asemaa heikentävien päätösten lieventämiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Veronkorotukset ovat hyvin ikäviä. Ja mikäli me emme olisi tässä tilanteessa, että meidän piti uusia sopeutustoimia kolme miljardia löytää, niin me emme olisi korottaneet veroja, emme yhden ainuttakaan veroa. Mutta me olemme siinä tilanteessa, että tähän piti lähteä, ja koska ainakaan työn ja yrittämisen verotusta me emme merkittävästi halunneet kiristää ja kun katsomme eri verolajien fiskaalisia tuottoja, niin kyllä, se katse siirtyy silloin arvonlisäveroon. Ymmärrän, että tätä kritisoidaan. Kyllä, sillä on haitallisia vaikutuksia niin yksinyrittäjiin ja yrityksiin muutenkin kuin myös kuluttajiin. Se nostaa tuotteiden ja palveluiden hintaa.

Tässäkin yhteydessä pyytäisin taas katsomaan sitä kokonaiskuvaa. Onko teillä muita ratkaisuja? Olisitteko te mieluummin korottaneet työn ja yrittämisen verotusta? Se ei ole tämän hallituksen periaatteiden mukaista. Yleisen arvonlisäverokannan korotus on monien ekonomistien mukaan nimenomaan se pienin paha silloin, kun tähän veropolitiikkaan joudutaan tekemään korottavia ratkaisuja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy oikoa pääministeriä, kun hän sanoi, että yrittäjät tukevat tätä päätöstä alvin korottamisesta. Eivät tue. 16. päivä huhtikuuta tuli kriittinen kannanotto siitä, ja he arvostelivat juuri näitä vaikutuksia, mitä edustaja Kalliokin kuvasi, naisyrittäjiin, yksinyrittäjiin ja palveluyrittäjiin. Lisäksi ei saa unohtaa, että te olette myös kiristämässä liikunnan, kulttuurin ja majoituksen arvonlisäverotusta. Suomesta tulee todellinen kulutusverohelvetti näillä teidän päätöksillänne.

Nyt sitten, puhemies, kun valtiovarainministeri Purra peräsi teidän näivettävän talouspolitiikkanne vaihtoehtojen perään, minulla on teille veroidea, arvoisa valtiovarainministeri Purra: [Perussuomalaisten ryhmästä: No niin!] Miksi ette toteuta perussuomalaisten vaalilupausta siitä, että ammattiyhdistysliikkeen, suursäätiöiden ja liittojen ja yhdistysten suuret pääomatulot menisivät verolle? [Mauri Peltokangas: Käykö demareille?] Keskusta laittaisi pienen veron yli 50 000 euroa oleville yleishyödyllisten yhteisöjen, suursäätiöiden ja liittojen, pääomatuloille. Kysynkin nyt, valtiovarainministeri Purra: miksi te ette aseta tätä pientä lähdeveroa yleishyödyllisten yhteisöjen suurtuloille? Johtuuko tämä esimerkiksi RKP:n painostuksesta? [Puhemies koputtaa] Onko Henriksson estänyt teitä täyttämästä perussuomalaisten vaalilupauksen? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan kaikki, mitä täältä hallituksesta ulos tulee, oli se sitten hallitusohjelma tai kehysriihen päätöksiä, ovat tietenkin kompromisseja, koska me koalitiohallitus olemme. [Antti Kurvinen: Te rikotte lupauksenne! — Petri Huru: Ettekö te rikkoneet?] Aivan kuten muistaakseni viime kaudellakin hallitus teki erilaisia kompromisseja.

Niin paljon kuin edustamani puolue onkin veropolitiikassa tätä esittämäänne veroa kannattanut ja kannattaa yhä edelleen, valitettavasti sen tuotto ei ole hirvittävän suuri verrattuna esimerkiksi tähän arvonlisäveron yleisen kannan korotukseen, [Antti Kurvinen: Se on merkittävä osa!] joten tuolla ei vielä hirvittävän pitkälle päästä tässä yli yhdeksän miljardin sopeutustarpeessa. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra ovat edellyttäneet täällä puhetta isosta kuvasta, niin puhutaan isosta kuvasta:

Tänään valtiovarainministeriö arvioi hallituksen sopeutustoimien heikentävän bkt:n kasvua puolella prosenttiyksiköllä vuodessa. Sopeutukset vähentävät kysyntää, nostavat hintoja ja heikentävät talouskasvua, eli oikeistohallitus on toistamassa eurokriisin virheitä, kun se ylimitoitetuilla leikkauksilla upottaa Suomen vielä syvempään taantumaan. Hallitus on päästänyt rakennusalan vapaapudotukseen, ja teidän työn linjanne onkin itse asiassa konkurssiaallon ja suurtyöttömyyden linja. Tämän politiikan kärsijöitä eli työttömiä rangaistaan uusilla leikkauksilla, jotka vievät jopa satoja euroja kuukaudessa.

Ministeri Purra, onko juuri nyt oikea aika korottaa arvonlisäveroa, mikä ajaa pienet yritykset ahtaalle, syö kansalaisten ostovoimaa ja pahentaa konkurssiaaltoa? Ymmärrättekö te, että jos Suomi upotetaan vielä syvemmälle, [Puhemies koputtaa] niin velkaantuminen ei lopu, vaan se jatkuu ja se kiihtyy?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mikäli olisitte edellisellä kaudella halunneet tehdä juuri oikeaan suhdanneaikaan toimia, [Välihuutoja vasemmalta] niin te olisitte tehneet niitä silloin, kun talous lähti kasvuun ja työllisyys oli korkealla, mutta siitäkään huolimatta te ette kyenneet tekemään ainuttakaan säästötoimea. Sen lisäksi, että teillä tuli lisäkustannuksia koronapandemiasta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, [Välihuutoja] te piditte kiinni hallitusohjelman kaikista pysyvistä menolisäyksistä ja teitte niitä vielä matkan varrella lisää. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Mikäli te olisitte kyenneet hoitamaan oman leiviskänne, meidän tehtävämme olisi huomattavasti helpompi tällä kaudella. Valitettavasti se ei nyt ole.

Tällä toimella, jolla me pyrimme velkasuhteen vakauttamiseen — ja tämänhetkisen arvion mukaan siihen myös pääsemme — me juuri estämme sitä, että joudumme velkakriisiin ja rahoituskriisiin tulevaisuudessa. Se on juuri tämä seikka, mikä on myös hallituksen täydellinen linja sen suhteen.

Te puhutte jatkuvasti tästä suhdanteesta ja työttömyyden kasvun vaikutuksesta, [Puhemies koputtaa] mutta ne kaksi asiaa täytyy erottaa. Me teemme paljon rakenteellisia toimia, ja katsomme huomattavasti pidemmälle. [Puhemies koputtaa] Kuten totesin, ilman toimia velka olisi huomattavasti korkeampi 20-luvun lopussa. [Petri Huru: Tämä hallitus kykenee, edellinen ei!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Meillä on tämän kysymyksen osalta aikaa yhteen lisäkysymykseen. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen työn linja on osoittautumassa kyllä työttömyyslinjaksi. Työttömyys on kasvanut valtavasti viimeisen vuoden aikana, ja hallituksen päätös leikata työssäkäyvien pienituloisten asumistukea ja hankaloittaa työttömyysturvaa ja pienten työtulojen yhteensovittamista suojaosan poistolla johtaa Kelan laskelmien mukaan siihen, että kannusteet pienipalkkaiseen työntekoon heikkenevät rajusti. Yksinasuvien työnteon kannusteet heikkenevät, jos palkka on alle 2 150 euroa, yksinhuoltajien työnteon kannusteet heikkenevät, mikäli palkka on alle 2 700 euroa. Lisäksi toimeentulotuen saajien määrä kasvaa leikkausten myötä huomattavasti, vaikka toimeentulotuki on nimenomaan kaikista pahin kannustinloukku.

Arvoisa puhemies! Miten tässä näin kävi, että hallituksen työn linja on muuttumassa työttömyyslinjaksi ja toimeentulotukilinjaksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on selvästi samat paperit, ja se on hyvä lähtökohta, mutta sen sijaan se, minkä te unohditte sieltä kertoa, on se, että näillä muutoksilla saadaan vahvempia kannustimia osa-aikaisille työnteon lisäämiseen. Sehän oli nimenomaan se keskeinen asia tässä koko kysymyksessä, että meidän täytyy saada osa niistä ihmisistä, jotka tekevät osa-aikatyötä, kokoaikatyön piiriin, koska vaikutus julkiseen talouteen on aivan erilainen, jos henkilö tekee kokoaikatyötä, jolloin hän lähtökohtaisesti pystyy elättämään itsensä sillä työllä, kun sen sijaan, jos ollaan osa-aikatyössä, suurin osa tarvitsee jotain yhteiskunnan tukea sen rinnalle.

Mitä suojaosan poistoon tulee, niin se on tietysti totta, että se ihan siellä tulohaitarin alapäässä vaikuttaa, mutta me nähtiin korona-aikana, kun oli yksi uudistus, jonka te teitte, jossa suojaosaa nostettiin 300:sta 500 euroon, että yhtäkkiä olikin paljon niitä, jotka tekivät 500 euron edestä, jotka aikaisemmin tekivät 300 euron edestä. Eli osalla siellä on kyllä mahdollista nostaa työtulojensa määrää.

Arvoisa puhemies! Suomalainen oikeusvaltio on vahva. Tuomioistuinten riippumattomuus on maailman kärkeä. Perustuslakia kunnioitetaan. [Antti Kurvinen: Toivottavasti jatkossakin!] Eduskunnan säätämiä lakeja noudatetaan. Vahvaa oikeusvaltiota rakennetaan joka päivä.

Orpon hallitus päätti ensi töikseen mittavasta lisäyksestä oikeudenhoidon pysyvään rahoitukseen [Antti Kurvinen: Se oli hyvä päätös!] — kaikkiaan 90 miljoonan euron eli lähes kymmenen prosentin vahvistus tänä vuonna. Oikeusvaltion ydintehtäviä suojataan säästöiltä. Konkreettisin teko, jonka hallitus voi tehdä tuomioistuinten riippumattomuuden vahvistamiseksi entisestään, on lisätä pysyvien tuomarinvirkojen määrää, ja juuri tämän Orpon hallitus on tehnyt. Oikeusprosessien kestoa lyhentämällä taas hallitus korjaa aitoa ihmisoikeusongelmaa. Jokaisen pitää saada asialleen oikeutta kohtuullisessa ajassa.

Oikeusministeri, [Puhemies koputtaa] kuinka historiallinen tämä hallituksen päättämä pysyvä vahvistus oikeusvaltioomme on? [Vasemmalta: Tilattu puheenvuoro!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kyllä oli todella hyvä puheenvuoro. [Naurua] — Kun olin itse viime kaudella lakivaliokunnan puheenjohtajana, kävimme usein läpi sitä, kuinka vuosikausia olemme toivoneet lisää panostuksia oikeudenhoitoon, koska toimiva oikeudenhoito on koko oikeusvaltion selkäranka, se, että ihmiset saavat oikeutta — on riittävästi tuomareita, syyttäjiä ja muuta oikeudenhoidon toimijaa. Katsoin tuossa tilastoja, ja nyt viime ja tänä vuonna esimerkiksi tuomarinvirkoja on lisätty 60 henkilötyövuotta, ja se on mittava lisäys. Samoin syyttäjäpuolelle.

Hallitusohjelmassa tehdyt lisäykset olivat pysyviä, 25 miljoonaa lisättiin sinne, ja se on pysyvä lisäys, oikeudenhoidon selonteon mukainen. Lisäksi nyt tässä riihessähän me päätimme, että oikeudenhoidon osalle tulee pienempiä leikkauksia, mikä on aivan loistavaa, [Antti Kurvinen: Tämä on hyvä, tästä voi kiittää!] ja erityisesti syyttäjät, tuomarit ja vanginvartijat ovat suojattuja. Tämä on erittäin keskeistä.

Meillä oikeusvaltio voi hyvin, ja näin sen pitää ollakin.