Arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalaisaloite on toisinto viime kaudelta hiukan eri nimellä, eli ”Rikkomaton — kielletään eheytyshoidot”. Viime kaudella tätä käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja nyt kuulin, että tämän on tarkoitus mennä lakivaliokuntaan, mikä on tietysti johdonmukaisempaa, kun on kysymys kriminalisoinnista.
Tämän kansalaisaloitteen tavoitteena on siis kriminalisoida hoidot, jotka tähtäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun eheyttämiseen eli seksuaalisuuden muuttamiseen heteroksi ja/tai sukupuolen muuttamiseen cis-sukupuoliseksi. Näin sanotaan tässä kansalaisaloitteen aluksi.
Eheytyshoidot ja eheytysterapia ovat käsitteinä hyvin epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. Toimin lääkärinä ennen kansanedustajauraani ja edelleenkin seuraan lääketiedettä tiiviisti. En ole itse törmännyt yhteenkään lääkäriin tai terapeuttiin tai hoitolaitokseen, joka antaisi tässä kuvattuja eheytyshoitoja. Ainoat tiedossani olevat eheytyshoidot ovat niin sanotut transhoidot, joissa korjataan sukupuoli henkilön oman kokemuksen ja toiveen mukaiseksi. No, mitä eheytyshoidolla käytännössä tarkoitetaan? Kuka niitä antaa Suomessa? Toivon, että tähän täällä salissa vastattaisiin. Kansalaisaloitteessa tämä jää vaille vastausta.
Ihmiselle ei missään olosuhteissa saa tehdä henkistä väkivaltaa. On väärin painostaa tai tarjota muutosta ihmiselle, joka ei sellaista itse halua. Ammattitaitoinen sielunhoitaja tai psykoterapeutti ei tee sitä. Mutta mikäli henkilö itse omasta tahdostaan kuitenkin kokee seksuaalisuutensa alueella kipua tai ristiriitaa ja pyytää apua, niin ei kai sitä tule häneltä kieltää. Mikäli tässä esityksessä ollaan kieltämässä yksityisen ihmisen oikeus hakea apua, liikutaan kyllä epäeettisellä alueella.
YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen artiklassa sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin ja mielen terveydestä. Jos ihminen itse kokee, että häntä häiritsee esimerkiksi joku seksuaalinen taipumus, mutta häneltä kielletään mahdollisuus siihen, että hän saisi siitä avoimesti puhua, hakea siihen apua, niin miksi ihmeessä sitä tehtäisiin? Hänhän olisi silloin epätasa-arvoisessa asemassa esimerkiksi sellaiseen ryhmään nähden, joka saa vaikkapa hakea muutosta sukupuolenkorjausleikkauksen tai hormonihoitojen kautta omaan sukupuoleensa tai sukupuolen kokemukseensa.
Ollaan juridisesti epäoikeudenmukaisessa tilanteessa, mikäli ihmisen seksuaalisuuden niin sanottu eheyttäminen esimerkiksi sukupuolenkorjausleikkauksen kautta hyväksyttäisiin mutta sitten hoitava keskustelu keskusteluapua pyytävän ihmisen kanssa esimerkiksi sielunhoidon tai psykoterapian muodossa jäisi jollakin tavalla epäilyksen alaiseksi tai jopa kriminalisoitaisiin.
Malta on Euroopan ensimmäinen maa, joka on kriminalisoinut seksuaalisen identiteetin muuntumiseen tähtäävän niin sanotun kääntymisterapian eli nämä eheytyshoidot. Tällä hetkellä Maltassa on käynnissä oikeudenkäynti sellaista henkilöä vastaan, joka on oikeudessa syytettynä eheytyshoitojen mainostamisesta, kun hän omien sanojensa mukaan on kertonut julkisuudessa oman tarinansa siitä, kuinka hänen homoseksuaalisuutensa on muuttunut, kuinka hän on jättänyt sen taakseen. Maltan laki siis käytännössä kieltää henkilön vapauden kertoa julkisesti seksuaalisen muuntumisensa heteroseksuaaliseksi, ja tällaiseen sensuuriin emme kyllä demokratiassa saa suostua. Sama kehityssuunta olisi meilläkin uhkana, mikäli tällainen kriminalisointi tuotaisiin.
Tämä aloite on kansainvälisen sateenkaariliikkeen agendalla, eli tämä ei ole pelkästään kansallinen aloite. Ihan vastaavaa aloitetta on kopioitu eri Euroopan maissa.
Kiinnitän huomiota nyt siihen, että tässä aloitteessa ei puhuta nyt pelkästään homoseksuaalisuudesta vaan muistakin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä, ja kerron nyt esimerkkinä, että esimerkiksi Sexpo-säätiö puhuu lapsikohteisesta seksuaalisuudesta, mikä tarkoittaa siis seksuaalista kiinnostusta esimurrosikäisiä lapsia kohtaan. No, onko kukaan kieltämässä terapiaa, joka kohdistuu tällaiseen henkilöön, joka hakisi omaan sukupuoli-identiteettiinsä joko sielunhoidollista tukea tai terapiatukea? Olisi kyllä vahingollista kieltää tällaisten henkilöiden auttaminen ja tukeminen, jotka hakevat muutosta omaan lapsikohteiseen seksuaaliseen suuntautumiseensa. Ja korostan nyt vielä, että siellä Sexpo-sää-tiön sivuilla todetaan, että tässä lapsikohteisessa seksuaalisuudessa on nimenomaan kysymys seksuaalisesta identiteetistä, joka ei vielä ole rikos, vaan kyseessä on ihmisen oma kokemus. Ajattelen, että tästäkään näkökulmasta tätä ei ole nyt aivan loppuun saakka ajateltu.
Totean myös sen, että meillä edelleenkin tautiluokituksessa, jota lääkärit käyttävät päivittäin, ICD-10:ssä, on ”itseä häiritsevä sukupuolinen suuntautuminen” ja siellä yhtenä alaryhmänä ”homoseksuaalinen”.
Aloitetta on lähestyttävä myös uskonnonvapauden näkökulmasta, ja kyllä tästä aloitteesta ovat huolissaan esimerkiksi monet pastorit tai sielunhoitajat: puututaanko tässä esimerkiksi ihan sielunhoitotilanteiden ytimeen, torjutaanko avun tarvitsija, joka tulisi kohdata myötätunnolla, inhimillisyydellä ja lämmöllä. Ulkoapäinhän emme voi sanella, minkälaista apua ihminen kaipaa.
Kannan huolta myös siitä, millaisia vaikutuksia tällä esityksellä olisi mielenterveyden ammattilaiseen, joka saisi pelätä seurauksia siitä, jos hän osoittaisi myötätuntoa seksuaalisuuden alueella muutosta etsivälle asiakkaalle.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Gebhard.