Arvoisa puhemies! Kiitos kymmenistä hyvistä, tarkoista kysymyksistä ja huomioista.
Ensinnäkin, mihin täällä kiinnitti jo valiokunnan puheenjohtaja Pitko aluksi huomiota, kysymykseen ilmastotoimien kokonaisuudesta: No, sinänsä taakanjakosektorilla — ja vielä penäsitte nopeasti, ennen vuotta 2030 vaikuttavia toimia — maanantaina budjettilakien yhteydessä annoimme esityksen eduskunnalle polttoainejakelijoiden päästökaupan käyttöönotosta Suomessa. Se tulee vuoden 2027 alussa merkittävästi voimistamaan päästöohjausta erityisesti liikenteessä mutta tietyissä muissakin polttoainetta käyttävissä sektoreissa.
Työsuhdeautojen sähköautoporkkanaa, joka on ollut erittäin voimakas, edellisen hallituksen luoma tehokas keino sähköautojen sisäänheittämiseksi, päätettiin kehysriihessä jatkaa vuoteen 2029 asti. Alan kannalta on ollut ylivoimaisesti merkittävin kysymys, miten sähköautojen määrän kehityksen jatko Suomessa tapahtuu. Sillä, että sähköauton ajoneuvovero nousee 60—90 euroa vuodessa alan arvioiden perusteella, on mitätön vaikutus verrattuna tämän veroporkkanan merkitykseen. Tietysti myös jatkossa autoilijan tulee jotain veroja maksaa, kun liikenne joka tapauksessa muuttuu ja sähköistyy.
Sen lisäksi käytämme 20 miljoonaa euroa latausverkoston rakentamiseen, toisaalta raskaaseen liikenteeseen, ja tänä vuonna on jo toteutettu, ajettu määräraha taloyhtiöiden latauspisteiden osalta. Lisäksi tietysti ne sähköistymiseen uskoa luovat tekijät vaikuttavat jo nyt, jo tänä vuonna, siihen, että esimerkiksi voimalaitoksia on polttopuolella ajettu alas ja niin edelleen, millä päästään päästöissä vähemmälle.
No, sitten täällä edustajat Jukkola, Andersson, Lyly ja useat muutkin kiinnittivät huomiota puhtaan energian siirtymään, joka onkin se syömähammas, kuten alkupuheenvuorossakin kuvasin, näihin mittakaavassa isoihin päästöihin. Ydinvoimahankkeiden osalta, paitsi että lainsäädäntöä Suomessa viedään vauhditetusti eteenpäin, itse asiassa ensi vuoden alkupuolella jo lausuntokierrokselle mahdollistavaan suuntaan — kyllä, me neuvottelemme myös rahoitustasoista, miten voimme hallitusohjelman mukaisesti tukea ydinvoiman rahoitusta kohtuullisissa määrin. Ruotsissa on selvityshenkilön raportti antanut isoja lupauksia. Toisaalta ehkä tässä, kun yhtiöt katsovat eri maita, niin Ruotsissa esimerkiksi sikäläinen sosiaalidemokraattinen puolue, maan suurin sellainen, on jo ilmoittanut, että he tulisivat peruuttamaan sen rahoituspaketin — tässä kiitän kyllä kaikkia puolueita siitä, että Suomessa on pitkäjänteisesti myös ydinvoimaa tuettu ja hoidettu — jolloin meillä on sikäli uskottavuusetu tässä kohtaa, vaikka tässä ei nyt varsinaisesti maaottelussa ollakaan.
Merituulivoiman osalta ollaan antamassa hallituksen esitys talousvyöhykkeen käyttösäännöistä ja huutokauppasäännöistä. Lisäksi sähkölle imua tuova puhtaan siirtymän investointien tuki ja verohuojennus tuovat tietysti sitä kysyntää, jossa tyypillisesti merituulivoima on 10—15 vuoden päästä yksi niitä isoimpia uuden sähkön tuojia.
Modulaaristen reaktoreiden kaukolämpökäytöstä erityisesti Lyly kysyi, ja tässähän on erittäin kiinnostava hanke erityisesti Helsingissä jo kymmenessä vuodessa ottaa käyttöön. Olemme jo siirtäneet hallitusneuvotteluissa, harvinaista kyllä, tähän STUKille rahaa, että luodaan ensimmäisenä maailmassa ohjeet siitä, ja olemme poistaneet niin sanotun absoluuttisen etäisyysrajan asutuksen ja modulaarisen ydinvoimalan välillä. Toivottavasti olemme siinä ensimmäisten joukossa kaupallisessa käytössä.
Sitten, mitä tulee näihin asuntopuolen asioihin, niin ensinnäkin ARA-reformin tarkoitus tuotteiden osalta on se, että ne kohdennetaan entistä tarkemmin niille, jotka ovat eniten asunnottomuuden riskin äärellä. Olemme jo tuoneet tulorajoja ARA-asuntojen uusasukasvalintaan, ja nyt kun teemme uutta 40-vuotista, 20-vuotista ja 10-vuotista reformimallia, niin koko hallitusohjelman puolelta tarkoitus on se, että se väistämättä rajallinen potti entistä tarkemmin kohdennetaan niille, joilla se tarve on suurin.
Valtion asuntorahaston osalta — edustaja Viitanen, joka tästä erityisesti sanoi, valitettavasti lähti — on tosiasia, joka näkyy myös tästä keltaisesta kirjasta, että se edellyttäisi paluuta ennen vuotta 2007 vallinneeseen ARA-järjestelmään, jotta meillä olisi jatkuvasti ikään kuin valtion suoraan myöntämää miljardien ARA-lainakantaa, joka sitten muodostaisi niiden korkotulojen kautta sen VARin eli Valtion asuntorahaston tulovirran, jota voitaisiin jakaa sitten aidosti budjettineutraalisti esimerkiksi korjausavustuksiin. Mutta kun 2007 päätettiin, että valtio ei ole pankki, vaan valtio myöntää korkotukia ja antaa takauksen, niin ne vanhat ARA-lainat tulevat maksetuiksi nyt seuraavan 5—10 vuoden aikana nollaan, jolloin tämä vaihtoehto, tämä Viitasen malli, törmäisi seinään joka tapauksessa, vaikka sieltä ei lapioitaisi liikennehankkeisiin tällä kaudella mitään.
Asunnottomuustyöhön sinänsä muuten erikseen panostetaan neljä miljoonaa euroa ensi vuonnakin. Tämä asumisneuvonta on itse asiassa ollut siltä osin vähän harmillinen asia, että se raha ei ole tahtonut mennä tietyissä kohdin, mutta näitä yhteistyömahdollisuuksia kyllä koko ajan tiivistetään.
Luonnonsuojelun puolella se syömähammas on se, että meillä nyt marraskuussa käynnistyy luonnonarvorekisteri. Ely-keskuksissa on haettu sitä luotettavaa rekisteröintiä yksityisrahoitteiselle luontotyölle, ja lisäksi laajennamme ekologisen kompensaation. Siitä on annettu asetus vuosi sitten meidän toimestamme. Me laajennamme sen soveltamisalaa osana ennallistamisasetuksen toimeenpanoa. Siitä tulee asteittain velvoittava erityisesti suometsien, harjumetsien ja tiettyjen vesistöjen muutoshankkeille, ja se on se keskeinen tapa, jolla tämä kansakunta ja köyhä valtio pystyy ennallistamistavoitteita toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti ja toivottavasti mahdollisimman paljon ulkomaista ja yksityistä rahaa siihen houkutellen.
Vielä sanon tästä uhanalaisten lajien suojelusta, josta toki raakku on vain yksi esimerkki. Haaste on juuri se, että meillä on satoja metsälajeja, jotka ovat uhanalaisia. Ne eivät koskaan voi kaikki sinänsä perustua siihen, että luodaan lakiin tai edes ely-keskuksen rajauspäätöksillä maastoon elinympäristön suoja, vaan ne täytyy suomalaisessa metsänhoidossa ottaa huomioon. Meidän metsänhoito on sadassa vuodessa kehittynyt koko ajan niin, että on erilaisia rajoitteita, mitä saa tehdä metsässä. Siellä on menty yleensä eteenpäin siinä, koska meidän käsitys luonnosta ja sen merkityksestä on kasvanut. Sinänsä tämä tilanne ei tästä voi fundamentaalisesti muuttua, että kaikkea ei voida [Puhemies koputtaa] kirjoittaa suoraan lakiin.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
Viisi minuuttia on viisi minuuttia. Nyt meni yli kuusi. Ministeri saa myöhäisemmässä vaiheessa vielä lyhyen puheenvuoron. — Sitten mennään taas puhujalistalle. — Ja valiokunnan puheenjohtaja Pitko, olkaa hyvä.