Suullinen kysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta (Ville Skinnari sd) | Suullinen kysymys vihreiden investointien edistämisestä (Christoffer Ingo r) | Suullinen kysymys Ukrainan energiahankkeisiin osallistumisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys  netti- ja teleyhteyksien  turvaamisesta kaikkialla Suomessa  (Anne Kalmari kesk) | Suullinen kysymys opiskelijoiden toimeentulosta (Bella Forsgrén vihr) | Suullinen kysymys yksityisten terveyspalveluiden tukemisesta (Johannes Yrttiaho vas) | Suullinen kysymys hallituksen kasvutoimista (Ville Kaunisto kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa pääministeri Orpo, koko Suomi haluaa kasvua. Tällekin vuodelle sitä luvattiin, mutta tulostaulu — se näyttää nyt miinusta. Ja nyt luovuitte alijäämätavoitteistanne. Tuloksenne työllisyyden hoitamisessa on ollut koko Euroopan surkein. Työnhakijoita on tällä hetkellä 280 000.

Rakennusalan romahdus selittää suurimman osan Suomen talouden ja työllisyyden heikosta kehityksestä. Tästä ette voi syyttää vain suhdanteita. Olisitte voineet loiventaa tätä alamäkeä. Te ette ole tehneet todellisia toimenpiteitä rakennusalan laman ja siitä seuranneen työttömyyden hoitamiseksi.

Pääministeri Orpo, tulostaulu — se ei valehtele. [Puhemies koputtaa] Miksi näin kävi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Asuntoministeri Mykkänen voi jatkaa asuntopolitiikan osalta.

Jos katsotaan tulostaulua, niin tähän kisaan, jos pysytään näissä urheilutermeissä, lähdettiin kyllä todella vaikeasta tilanteesta. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyydestä!] Me lähdettiin vaikeasta tilanteesta. Valtio velkaantuu kroonisesti, ja rakenteelliset uudistukset olivat tekemättä pitkiltä ajoilta. Siksi me tehtiin hallitusohjelma, joka on kasvun ohjelma, se on työllisyyden ohjelma ja sen lisäksi kokonaisuus, jossa sopeutetaan taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla.

Me edetään määrätietoisesti tämän suunnitelman puitteissa ja me ollaan myöskin pystytty reagoimaan vaikeaan suhdannetilanteeseen. Kun viime syksynä tilanne vaati, pystyimme tekemään vielä kolmen miljardin lisäsopeutukset.

Hallitus toimii koko ajan. Tänään olemme asettaneet Risto Murron vetämän kasvutyöryhmän, josta haetaan lisää eväitä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Mykkänen, hallituksessa tämä on teidän vastuullanne. Rakennusalan mukaan olemme menettäneet miljardien hankkeet. Miksi te ette käyttäneet niitä työkaluja, niitä välineitä, joita teillä olisi ollut käytettävissänne? [Oikealta: Lisää velkaa!] Muualla maailmassa näin tehdään. Muualla maailmassa työkaluja käytetään. [Sari Sarkomaa: Siellä on edellinen hallitus ollut viisaampi kuin täällä!] Teidän hallituksenne linja ja teidän linjanne, ministeri Mykkänen, on ollut se, että markkinat hoitavat, ja siksi Suomi seisoo.

Ministeri Mykkänen, teillä on ollut kasvun avaimet käsissä, ja te todella tunnette vielä toimialan todella hyvin. Miksi te ette ole toimineet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sinänsä kestävästi kohtuuhintaisia asuntoja tarpeeseen Suomessa syntyy sillä, että meillä on ostovoimaa, ihmisillä kyky hankkia asuntoja ja rakentajilla rakennuttaa. Kun tilanne on se, että rakennuttajilla on ollut tyhjillään tuhansia asuntoja, niin kannettu vesi pysyy huonohkosti kaivossa. Kuitenkin, edustaja Skinnari, joka asiapohjaisena poliitikkona varmasti nämä asiat tietääkin, ehkä hieman kohtuullistaaksemme kuvaustanne sanon, että tänä vuonna viisi kuudesta kerrostaloasunnon aloituksesta syntyy valtion korkotukilainalla. [Krista Kiurun välihuuto] Me olemme kaksinkertaistaneet korkotukilainavaltuuden toissa vuoden toteutuneesta tasosta eli Marinin hallituksen viimeisestä vuodesta.

Ja jos sitten verrataan kansainvälisesti, Ruotsi toimi vuokrasääntelyssä. En ottaisi sieltä yhtään esimerkkiä asuntopolitiikkaan. Useimmissa muissa Euroopan maissa ei edes ole tällaista suhdannetasausmahdollisuutta korkotukilainavaltuuksilla, koska siellä ei tällaista valtion tukemaa, erikseen kohtuuhintaiseksi tehtyä asuntotuotantoa tule. [Vasemmalta: Eikö Saksastakaan kannata oppia mitään?] Me olemme käyttäneet varsin tehokkaasti vaalikauden sisällä suhdannepainotusta tähän vuoteen [Puhemies koputtaa] korkotukilainavaltuudella, ja itse asiassa suurin osa niistä työtunneista, [Puhemies koputtaa] joita tällä noin 10 000 aloituksella valtion korkotukilainalla nyt tänä vuonna tulee, tulee näkymään [Puhemies koputtaa] ensi talvena ja ensi keväänä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tänään se on tunnustettu, että hallitus epäonnistuu talouspolitiikassaan. Tänään hallitus kertoi, että se luopuu itse asettamastaan alijäämätavoitteesta, ja paljon puhuvalla tavalla, nimittäin tämän ilmoituksen teki valtiovarainministeri Purra, mikä osoittaa sen, että tätä hallitusta johtaa Purran perussuomalaiset. [Aino-Kaisa Pekonen: Kyllä, näin on!]

Työllisyyttä on hoidettu erittäin huonosti. Se on jopa Euroopan huonoimmin hoidettu, ja keskeinen selitys tälle työttömyyden kasvulle on nimenomaan tämän rakennusalan ahdinko. Rakennusteollisuus vetää edelleen Suomea alaviistoon, Suomea taantumaan. Näkymät ensi vuodelle ovat edelleen heikot. Työllisyys ei lähde nousuun, vaan rakennusalalla odotetaan edelleen 20 000:ta työtöntä enemmän verrattuna aiempaan.

Pääministeri Orpo, kun te nyt kuitenkin pääministerinä vastaatte myös talouspolitiikasta ja myös työllisyyden hoidosta ja tästä kokonaisuudesta, niin on pakko kysyä: Ovatko nämä rakennusteollisuuden luvut mielestänne tyydyttäviä? Riittääkö tämä teille työllisyyden [Puhemies koputtaa] ja talouden hoidossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo... — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä. [Välihuutoja — Vasemmalta: Kuka johtaa?]

Arvoisa herra puhemies! Ensin tähän sosiaalidemokraattien kritiikkiin kohdistuen näihin mahdollisiin elvyttäviin toimiin tässä suhdannetilanteessa: En tiedä, onko se teidän ajatuksenne se, että tilanteessa, jossa hintamekanismi ei toimi markkinoilla, eli meillä on edelleen aika paljon tyhjiä asuntoja myymättä, ratkaisu siis olisi verorahalla rakentaa niitä tyhjiä asuntoja lisää. [Pia Viitanen: Valtion asuntorahastosta!] Juuri siitä syystä meidän ei ole niin paljon mahdollista kuin joillakin mailla [Vasemmalta: Kohtuuhintaisiako asuntoja tyhjillään?] tehdä erilaisia suhdannetoimia, [Hälinää — Puhemies koputtaa] koska meillä ei ole julkisessa taloudessa puskureita. [Keskustan ryhmästä: Ensiasunnon ostajilta veitte mahdollisuuksia!]

Mitä tulee sitten alijäämätavoitteeseen ja hallituksen hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin: Ei huolta, edustaja Tuppurainen, me tavoittelemme velkasuhteen vakauttamista vuoden 2027 tasossa ja pidämme siitä kiinni. Me olemme tehneet 9 miljardin toimet ja olemme täysin sitoutuneita tekemään niitä edelleen, mikäli tähän tavoitteeseen me emme ole pääsemässä. Miinus yksi prosentti per bkt on hallitusneuvotteluiden aikaan valtiovarainministeriön laskema laskennallinen arvo, [Puhemies koputtaa] joka pätee niillä luvuilla, jotka silloin olivat voimassa. Mutta moneen kertaan näistä on jo menty eteenpäin, [Puhemies koputtaa] kuten tekin tiedätte.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työttömien määrä Suomessa [Hälinää — Puhemies koputtaa] todella on huolestuttavasti kasvanut ja näkymä edelleen on erittäin vaikea. Yhteistoimintaneuvotteluja käydään nyt monilla aloilla, ja monilla aloilla nimenomaan johtuen hallituksen päätöksistä. Erityisen huolestunut keskusta on hallituksen veropolitiikasta. Teidän erittäin rajut arvonlisäverokorotuksenne [Välihuuto kokoomuksen ryhmästä] ovat ajaneet monet yrittäjät vaikeaan tilanteeseen esimerkiksi sote-alalla mutta myös siellä rakennusalalla.

Ja nyt todella esimerkiksi tämä esittämänne kotitalousvähennyksen heikennys, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta, tulee johtamaan siihen, että esimerkiksi remontteja tehdään todennäköisesti yhä vähemmän. Eikö olisi viisautta nyt perua tämä kotitalousvähennyksen heikennys, jossa siis esitätte sekä enimmäismäärän laskua että omavastuun kasvattamista? Se tulee suoraan heikentämään työllisyyttä ja lisäämään myös harmaan talouden riskiä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Verosopeuttaminen on mukana hallituksen työkalupakissa. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan tällä hallituskaudella nouse siitä, mihin se asettui edellisen hallituksen toimien jälkeen. Ylipäätänsä se, että kritisoidaan tätä arvonlisäveron yleisen kannan nostoa, on tietenkin oikeutettua — kyseessä on iso korotus. Muistuttaisin kuitenkin, että keskusta itse ehdotti omassa vaihtoehdossaan yhden prosenttiyksikön korotusta. [Mikko Savola: Vasta ensi vuoden alusta!] Lisäksi vielä oleellisempaa on muistuttaa, että te esitätte enemmän veronkorotuksia kuin mitä tämä hallitus on tehnyt [Oikealta: Ohhoh! — Antti Kaikkonen: Mitenkäs tämä kotitalousvähennys?] kokonaisuudessaan, joten teidän ehkä kannattaa tarkastaa tätä teidän omaa veropoliittista linjaanne ja vaihtoehtoanne suhteessa esittämäänne kritiikkiin. [Antti Kaikkonen: Kysymys oli kotitalousvähennyksestä!]

Mitä tulee sitten kotitalousvähennykseen, niin kyllä, valitettavasti tämäkin toimi on yksi meidän työkalupakissamme oleva, jolla haetaan siis noin 100 miljoonan euron säästöä. Siitä, miten kotitalousvähennys on viime vuosina kehittynyt: sitähän on hyvin paljon laajennettu, [Puhemies koputtaa] ja itse asiassa edelleenkin korotukset jäävät voimaan [Puhemies koputtaa] esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Luvut kertovat tosiasiat. Meillä on 54 000 avointa työpaikkaa, 279 000 työnhakijaa — jokaista avointa työpaikkaa kohti on viisi hakijaa. Tämä on tämänhetkinen tilanne, ja te kuritatte työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaamisella näitä 279 000:ta, ja täällä avoimien työpaikkojen sektorilla te ette tee mitään. Arvoisa pääministeri Orpo, mitä teidän pitäisi nyt ruveta tekemään muuta kuin luottaa siihen, että markkinat hoitavat? Nyt pitää toimia, kotimaista suhdannetta täytyy muuttaa toiseen suuntaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minä luulen, että tähän suhdanteeseen vaikuttaminen ei kyllä ole kovin helppoa, varsinkin kun otetaan se realiteetti huomioon, että myöskin se julkisen talouden liikkumavara on kohtuullisen pieni. Mutta sen sijaan nämä hallituksen työllisyystoimet alkavat kyllä vähitellen vaikuttaa, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Väärään suuntaan!] koska työn kysyntä kasvaa. Se myös tarkoittaa sitä, että meillä on kuitenkin näiden avoimien työpaikkojen lisäksi — joiden määrä on toki nyt alhainen, se on totta — aika paljon myös piilotyöpaikkoja, ja ne alkavat täyttyä. Kun paljon kiertää yrityksissä, niin kyllä sieltä aika usein tulee sitä viestiä, että ”jos kuulemme, että on sellaisia henkilöitä vapaana, jotka juuri meille soveltuvat, niin niitä otetaan”.

Eli tämä työllisyystilanne ei kaikkineen ole niin synkkä, mutta totta kai se työllisyyden vahvempi paraneminen lähtee liikkeelle sitten, kun talous lähtee kääntymään, todennäköisesti ensi vuoden puolella, ja 26—27 on oikea aika arvioida näiden hallituksen tekemien uudistusten merkitystä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Asuntotuotannossa on nähty tänä vuonna järkyttävä kuoppa, ja alalla on meneillään konkurssiaalto. Ala on hyvin suhdanneherkkä, eikä politiikalla olisi tätä kuoppaa voitu estää.

Ihmettelen sen sijaan kuitenkin, miksi hallitus on itse omilla toimillaan päättänyt valita syventää sitä kuoppaa entisestään. Te olette hallituksessa päättäneet leikata erityisryhmien asumisen investointiavustuksen, joka on konkreettisesti laittanut jäihin esimerkiksi opiskelija-asuntojen rakentamisen Suomessa. Rahaa on säästetty joitakin kymmeniä miljoonia, mutta samalla verotuottoja on ehtynyt. Samalla me tiedämme, että opiskelijoille ei tälläkään hetkellä riitä asuntoja. Asunnot ovat täynnä, jonot valtavat. Pelkästään Hoasilla on jonossa asuntohakemuksia yli 10 000 kappaletta. Vuokrattavia asuntoja ei ole. Pelkästään Lappeenrannassa 80 opiskelijaa jonottaa paikkaa järjestettyyn väliaikaismajoitukseen.

Kysynkin ministeri Mykkäseltä ja arvon hallitukselta: Mikä on teidän ratkaisunne siihen, että kohtuuhintaista opiskelija-asumista riittää nyt, kun myös opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään? Mikä on ratkaisu siihen, ettei yhdenkään opiskelijan opintopolku katkea yksinkertaisesti asunnottomuuteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, edustaja Virta, kun sanoitte, että hallituksen ARA-järjestelmään kohdistamat toimet olisivat syventäneet rakennusalan lamaa, [Vasemmalta: Kyllä!] niin jos meillä toissa vuonna oli ARA-tuettuja asuntoja reilu 5 000 ja tänä vuonna niitä on tulossa noin 10 000, niin kyllä ne ovat lisääntyneet tälle vuodelle. Me olemme paikanneet tätä markkinaehtoista asumisen lamaa kohtuudella siirtämällä tähän vuoteen niitä korkotukilainavaltuuksia. Vastaavasti sitten korkeasuhdanteessa on tarkoitus olla kuumentamatta markkinaa, kuten edellinen hallitus sinänsä teki. [Antti Lindtman: Onkos ensi vuonna korkeasuhdanne?]

No, mitä tulee sitten erityisryhmiin, kuten opiskelijoiden, vammaisten asuntoihin ja myöskin ikäihmisten asuntoihin, joita on erillisellä investointilahja-avustuksella vielä tuettu sen lisäksi, että on korkotuettu ja on valtion takauksella tapahtuva ARA-lainarahoitus näihin uusiin asuntokohteisiin, niin sen osalta todella olemme joutuneet kyllä leikkaamaan näitä avustuksia, ja tälle vuodelle sinänsä suhdanneluontoisesti lisättiin, sen leikkausta miedonnettiin. [Puhemies koputtaa] Sanon myös, että jatkossa meidän täytyy löytää tapoja [Sofia Virta: Mistä asuntoja opiskelijoille?] yhdessä opiskelija-asuntoyhteisöjen kanssa toteuttaa näitä hankkeita [Puhemies koputtaa] myös vähemmällä investointiavustusten osuudella kuin tähän asti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Sen, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, pitää tienata enemmän kuin sen, joka ei nouse eikä mene. [Suna Kymäläisen välihuuto] Tällä haluan sanoa, että hallituksen esimerkiksi työttömyysturvaan ja eräisiin muihin sosiaaliturvakohteisiin tekemät rakenteelliset uudistukset tähtäävät siihen, että työnteko olisi aina kannattava ja kannustava vaihtoehto sosiaaliturvaan verrattuna. [Timo Harakan välihuuto]

Kun työmarkkinat paremmin rupeavat vetämään, mikä tapahtunee ensi vuonna, tulette vasemmalla näkemään, että nämä valtiovarainministeriönkin arvioimat positiiviset työllisyysvaikutukset näistä uudistuksista todellakin toimivat. Mutta, ministeri Satonen, voitteko vielä kerran rautalangasta vääntää, miten työttömyysturvan tekeminen kannustavammaksi vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Nyt oli paha! — Kimmo Kiljunen: Hankala kysymys oli kyllä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se on aivan totta, että Suomi tarvitsee enemmän niitä ihmisiä, jotka ovat ylipäätään töissä, ja lisäksi enemmän niitä, jotka ovat kokoaikatyössä osa-aikatyön sijaan. On aivan olennainen kysymys, miten tämä kannustinjärjestelmä toimii: Paljonko enemmän jää rahaa käteen siitä, että on töissä, suhteessa sosiaaliturvaan, johon tulee tietysti työttömyyskorvaus ja jossa on lisäksi usein myös asumistukea ja muita tukia? Ja jos lisää sitä omaa työpanostaan esimerkiksi osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön — se ei ole kaikille mahdollista, mutta osalle on — [Timo Harakka: Alepassako?] niin paljonko siitä jää käteen?

Eli olennainen kysymys on se, että aina, kun tekee enemmän töitä, siitä pitää jäädä myös enemmän käteen, ja kun tämä järjestelmä on riittävän kannustava, niin siitä ne työpaikat syntyvät. Tälle valtiovarainministeriö on laskenut 40 000 työllisyysvaikutuksen, joka realisoituu, kun talous kääntyy. [Välihuutoja vasemmalta — Vasemmalta: Jotain konkretiaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tosiasia on nyt se, että tämä hallitus on tehnyt varsin kyseenalaisen euroopanmestaruuden huonossa työllisyyden hoidossa. Rakennusalalla tähän mennessä arvioitu saldo on miinus 20 000 työpaikkaa, ja nyt hallitus entisestään synkentää näitä näkymiä omalla politiikallaan. Malliesimerkki tästä on tämä erityisryhmien investointiavustuksen raju, erittäin raju, leikkaus, joka iskee paitsi opiskelijoihin myös ikäihmisiin. Kyllä siellä kunnissa ja hyvinvointialueilla ollaan nyt todella huolissaan, koska me tiedämme kaikki ikääntyneen väestön asumisen tarpeet.

Mitä tulee tähän työllisyyteen ja hallituksen toimiin: Täällä Rakennuslehden otsikko kertoo, että investointiavustuksen leikkaus saattaa pysäyttää miljardien eurojen hankkeet. Tämähän on, ministeri, ihan hölmöläisten hommaa. Me tarvitsemme asuntoja ja me tarvitsemme buustia rakennusalalle, ja nyt te leikkaatte ja pysäytätte miljardien investoinnit. Puhemies, olisiko nyt aika vaihtaa suuntaa ja perua tämä leikkaus? [Krista Kiuru: Eikö nyt tarvita kasvua?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Puhuitte malliesimerkistä, mutta minäpä puhun MAL-esimerkistä. Te sanoitte, että hallitus ei toimi. Me olemme juuri saaneet MAL-sopimukset, maankäytön, asumisen, liikenteen sopimukset, valmiiksi kaikkien suurten kaupunkiseutujen kanssa. [Vasemmalta: Vihdoin!] — Ai vihdoinkin? Eli hieno asia, eikö niin, kiitos siitä. — [Vasemmalta: Siitä puuttuu asuminen!] 900 miljoonan hankkeet maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen. Me luomme sillä kasvua, yrittäjille töitä, asuntorakentamiselle tontteja, liikennehankkeita. Hallitus toimii, vaikka te sanoisitte mitä. [Krista Kiuru: Aivan samalla tavalla kuin aikaisemminkin!] Nämä hankkeet tulevat ja lähtevät liikkeelle aivan oikea-aikaisesti. Ne luovat uskoa ja pohjaa kaupunkiseuduille ympäri Suomen. Tämäntyyppisillä asioilla rakennetaan talouden kasvua, tulevaisuuden asuntotuotantoa, elämisen edellytyksiä.

Kaiken synkistelyn keskellä haluan sanoa sen, että talous on lähtenyt kasvamaan. Ensimmäiset kaksi neljännestä tänä vuonna talous kasvoi, ensi vuodelle lähes kahden prosentin talouskasvua. Tämä kääntyy, ja silloin, kuten ministeri Satonen kuvasi, nämä hallituksen uudistukset työmarkkinoihin, paikalliseen sopimiseen, työttömyysturvaan, erilaisiin asioihin, miljardin panokset osaamiseen, alkavat todella purra. Ja minä lupaan teille, että tämä talous kääntyy parempaan suuntaan [Puhemies koputtaa] ja ennusteet ja toteutumat tulevat olemaan loppuvaalikaudesta aivan erinäköisiä kuin tänään ennustetaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen työllisyyskehitys on nyt erittäin huolestuttava, ja hallituksen työllisyyspolitiikka vaikuttaa perustuvan sille, että ihmiselle ilmestyy taianomaisesti työpaikka, kun hänen sosiaaliturvaansa leikataan. Tässä ajattelussa sivuutetaan tyystin se tosiasia, että työllisyyteen vaikuttavat keskeisesti esimerkiksi työn kysyntä, osaaminen, työkyky ja kohtaantotekijät. On ilmeistä, että hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin keskittyvä työllisyyspolitiikka on rampa ankka. Sen osoittaa jo se, että hallituksen tavoittelemien 100 000 lisätyöllisen sijaan on tullut 30 000 työtöntä lisää. Työttömiä on moninkertaisesti avoimiin työpaikkoihin nähden, ja erityisen heikko työllisyystilanne on nyt valitettavasti rakennusalalla.

Arvoisa hallitus, miten te perustelette työttömäksi jäävälle rakennustyöläiselle sen, että hän saisi työpaikan, kun hänen sosiaaliturvaansa leikataan, jos avoimia työpaikkoja ja työmahdollisuuksia ei yksinkertaisesti ole?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Satonen, olkaa hyvä. [Ben Zyskowicz: Selittäkää vielä kerran!]

Arvoisa puhemies! Totta kai talouden tilanne ja se, mikä on suhdanne, vaikuttaa siihen työllisyyteen. Eikä meillä ole nyt semmoista hokkuspokkuskeinoa, millä me saadaan tämä rakentaminen nyt yhtäkkiä ylös, se on tässä jo käynyt minusta varsin hyvin selville ministeri Mykkäsen vastauksista. [Vasemmalta: Edustaja Viitanen kertoi!] On jo tehty paljon toimia julkisen rakentamisen eteen. Tiedän, että monet kunnat ovat tehneet isoja rakennustyömaita ja on ollut järkevää nyt tehdä, kun on ollut hyvä aika rakentaa, ja se on työllistänyt monia ihmisiä. Mutta ei sellaista ratkaisua ole tässä ja nyt.

Mutta se, mitä näillä uudistuksilla haetaan: Ne ovat pitkäaikaisia uudistuksia, on isoja vaikutuksia pitkässä juoksussa työllisyyden tasoon. Tämä on sillä tavalla, että meidän kannattaa kaikkien toivoa, että tässä onnistutaan, koska ei tämä 100 000 uutta työpaikkaa ole mistään tuulesta temmattu luku, vaan se tulee siitä, [Välihuuto vasemmalta] että me saamme meidän työllisyysasteen nostettua pohjoismaiselle tasolle ja voidaan rahoittaa tämä hyvinvointiyhteiskunnan pohja. Siitähän tässä on kyse. [Timo Harakka: Meillä oli se pohjoismaisella tasolla!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että suhdanne on rakennuspuolella vaikea, mutta toisaalta ei kannattaisi kaivaa sitä kuoppaa syvemmäksi. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Just näin!] Ensimmäisenä te poistitte ensiasunnon varainsiirtoveron, ja nyt te olette heikentämässä merkittävästi kotitalousvähennystä. Aikoinaan, 2000-luvun alussa kun kotitalousvähennys täällä tehtiin, Ruotsin verovaliokunta tuli tänne katsomaan mallia siitä, minkälainen Suomen malli on. Nyt minä toivon, että he eivät tule ottamaan mallia. He ovat kehittäneet kotitalousvähennystä, me ajetaan sitä alas. Se tulee lisäämään harmaata työtä paljon, se tulee hoidon puolella tekemään merkittäviä miinuksia. Se voi staattisina lukuina näyttää VM:ssä hyvälle, mutta te tulette näkemään, että se tulee olemaan miinusmerkkinen loppupelissä — viivan alle jää miinus. Rakennusala on erittäin voimakkaasti ulospäin heijastuva — sillä on paljon heijastusvaikutuksia. Sen merkitys kokonaistalouteen on erittäin suuri. Kertokaa joku toimenpide, joka antaisi [Puhemies koputtaa] valoa rakennuspuolelle. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä mitään, [Puhemies koputtaa] mikä tulisi tekemään sinne merkittävää muutosta. [Eduskunnasta: MAL-sopimukset!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, tässä kun aikaisemmin jo erityisesti edustaja Sarkkinen viittasi tähän ylivuotiseen suhdannekehitykseen, [Keskustan ryhmästä: Se oli Lintilän kysymys!] että kyllä tässä sekin täytyy meidän kaikkien rehellisesti nähdä, että osin se rakennusalan suuri buumi — aiempina vuosina ylikuumentuminen ja se, että rakennusyhtiöillä oli historiallisen paljon asuntoja käsissä myymättöminä tänä vuonna — johtui siitä, että valitettavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana on nousukaudella buustattu — investointiavustuksilla, korkotukilainoilla —, ylikuumennettu markkinaa ja kärjistetty rakennusalan usein toistuvaa suhdanneluontoisuutta, josta nyt kärsimme. Olisi pitänyt silloinkin ymmärtää, että nousukaudella vedetään julkista rakentamista pienemmäksi, kun muutenkin riittää töitä, ja sitten nyt, kuten olemme tehneet, olemme tuplanneet sen julkisen puolen tässä.

Kun edustaja Lintilä kysyi, mitä valonpilkkuja on, niin yhden kyllä tässä sanon: Meillä on sinänsä uunituoreesti avattu Euroopan investointipankin kanssa yhteinen tällainen erityisesti rakennusalaan keskittyvä puhtaiden ratkaisuiden takauslainapaketti taloyhtiöille ja rakennuttajille, ja sitä välittävät suomalaiset pankit, muistaakseni kuusi pankkia. [Puhemies koputtaa] Tässä vaikeassakin rahoitustilanteessa tässä on iso mahdollisuus nyt käynnistää niin [Puhemies koputtaa] korjausrakentamista kuin vähän isompia investointeja ensi vuoden aikana. Se Suomessa toteutuva investointimäärä voi nousta 700 miljoonaan euroon. [Timo Heinonen: Kuulostaa järkevältä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen talous- ja työllisyyskehitys on erittäin vakava. Todella Suomen työllisyyskehitys on tällä kaudella ollut Euroopan huonointa, ja vetoatte paljon suhdanteeseen, mutta sama suhdanne on ollut kaikkialla muuallakin. Jostain syystä juuri Suomeen on siunaantunut juuri se hallitus, joka onnistuu tässä kaikista huonoiten koko Euroopassa. Olen pitkään miettinyt, mistä ihmeestä tämä johtuu. Mutta kun kuuntelin äsken ministeri Satosta, niin tuli mieleeni, että jos hallitus onkin keskittynyt vain niiden piilotyöpaikkojen synnyttämiseen. Näitä, arvoisa hallitus, ei kannata piilotella, jos te saatte työpaikkoja synnytettyä. [Naurua]

Ja kun nyt lupasitte, pääministeri Orpo, että talous kyllä kääntyy, työpaikat tulevat lisääntymään, niin kuinka paljon te nyt lupaatte, että ensi vuonna työllisyys lisääntyy, kun tälle vuodelle te lupasitte 60 000, mutta valitettavasti on tullut 50 000 työtöntä? Paljonko te lupaatte ensi vuodelle? [Sari Sarkomaa: Sanoo puolue, joka piilottelee työllisyysvaikutuksia!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jokainen tietää, että työllisyys on monien asioiden summa, ja ei ole kauhean viisasta lähteä nyt mitään yksittäistä lukua tässä heittämään. [Välihuutoja — Timo Harakka: Miksi te niin teette?]

Mutta sen sanon, että kun te arvostelette nyt ja annatte tässä sellaisen käsityksen, että tämä Suomen heikentynyt työllisyys olisi jotenkin hallituksen vika, [Eduskunnasta: Ei!] niin minä kyllä ihmettelen, mihin se perustuu, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Se on varmaan edellisen hallituksen vika!] koska nämä hallituksen toimenpiteet, jotka hallitus on tehnyt... No, tietysti niistä merkittävin, kuten tämä työttömyysturva-avustus, on ollut voimassa kolme viikkoa, niin että ei ole vielä ihan hirveästi ehtinyt vaikuttaa, tai paikallinen sopiminen, joka on vielä eduskunnan käsittelyssä, ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa. [Krista Kiuru: Sosiaaliturvan leikkaukset on olleet voimassa puoli vuotta!] Mutta ne aiemmat asiat, jotka nyt vaikuttavat näihin lukuihin, ovat ihan puhtaasti suhdanteesta riippuvaisia. Ei kai täällä kukaan tosissaan väitä, että ne toimet, joita hallitus ei olisi tehnyt työmarkkinoilla, eivät olisi työllisyyttä kasvattavia, koska tämähän on se yleinen näkemys, joka näistä annettu. [Timo Harakka: Korona-aikana saatiin ennätystyöllisyys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.

Kunnioitettu herra puhemies! Täytyy sanoa, että nyt tämä touhu alkaa mennä kyllä vähän pelleilyksi. [Välihuutoja] Sosiaalidemokraatit tässä salissa arvostelevat hallitusta työllisyyskehityksestä. Puhutaanko hetki teidän vaihtoehdostanne, puhutaanko hetki teidän työllisyysvaihtoehdosta... [Kimmo Kiljunen: Ei kun puhutaan hallituksesta! — Mika Lintilä: Tämä on kyselytunti!] — kuunnelkaa, kuunnelkaa — ...tuloksista, jotka te olette salanneet? Kysynkin työministeriltä: onko näitä tuloksia tuotu hallituksen tietoon? [Välihuutoja vasemmalta]

Sitten muistutan, että — kuunnelkaa nyt — julkinen paine on saanut Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä, Helsingin Sanomat 2021. Jos silloin nousukaudella oltaisiin sopeutettu, olisi niin, että nyt olisi ollut varaa tukea näitä aloja, joita tarvitsisi ehkä tukea. [Välihuutoja vasemmalta] Muistutan myös, että tänä vuonna tienpitoon on laitettu 4 000 tiekilometriä… [Vasemmalta: Korona ja Ukrainan sota!] — Nyt on minun puheenvuoroni. — 4 000 tiekilometriä on päällystetty. Viime vuonna Marinin—Saarikon hallituksen budjetilla päällystettiin 1 700 kilometriä. [Krista Kiuru: Onko tämä hallituksen vai opposition kyselytunti?] Se on rakennusalan tukemista, ja se jatkuu myös ensi vuonna. Julkistakaa teidän vaihtoehto ennen kuin arvostelette. [Vasemmalta: Ei ollut kysymystä! — Keskustan ryhmästä: Nyt pantiin ministerit koville!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyritään vähentämään hiukan tätä hälinää, joka varmasti haittaa myös istuntoa seuraavien kansalaisten mahdollisuutta kuunnella sen enempää kysymyksiä kuin vastauksiakaan. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taisi olla maanantaina, kun edustaja Joona Räsänen Yleisradion lähetyksessä vaati hallitusta tunnustamaan, että te ette tule teidän omaan asettamaanne alijäämätavoitteeseen pääsemään. Ja tänään se kuultiin. Valtiovarainministeri Purra tunnusti, että hallitus on luopunut ensimmäisestä taloustavoitteestaan. Kiitän rehellisyydestä. Tänään kuultiin myös toinen uutinen, joka on se, että pääministeri asetti kasvutyöryhmän. Mielestäni se on hyvä uutinen.

Mielestäni nämä kaksi uutista kertovat, missä ongelma on ollut. Kyse on siitä, että te olette puolentoista vuoden ajan laiminlyöneet kasvutoimet, joita olisi tarvittu tässä ja nyt. [Oikealta: Voi voi! — Voi hyvänen aika!] Ja juuri rakennusala on se, joka on teiltä peräänkuuluttanut toimia. Ja nyt kun te olette tätä käännettä juhlineet ja juhlimassa, sitä, että nyt tässä käänne tapahtuu, niin tässähän saatiin kylmää vettä niskaan tiistaina. Rakennusala kertoi, että kaksi kriisivuotta on takana ja on pieni neljän prosentin kasvu. Se ei edes riitä pysäyttämään tätä työttömyyden kehitystä siellä.

Ministeri Mykkänen, onko tämä ”käänne”, joka on tapahtumassa, joka on todella vaimea, joka jatkaa työttömyyden kasvua, niin riittävä teille, että teillä on varaa [Puhemies koputtaa] ottaa nämä [Jenna Simula: Yliaikaa!] erityisryhmien investointiavustukset niin alas, että se heikentää rakentamista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. Nyt minuutti on käytetty. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on lyhyesti todettava se, että nyt on nähty tänä vuonna osittain sen takia poikkeuksellisen synkkiä lukuja, että ylikuumensimme, osittain yhteiskunnan toimin, edellisen viiden vuoden aikana rakennusalaa, jolloin syntyi tuhansien asuntojen liiallinen varanto, minkä takia rakennushankkeet pysähtyivät. Nehän ovat pääosin aina yksityisillä markkinoilla tapahtuvia päätöksiä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Toiseksi, olemme tälle vuodelle tuplanneet sen korkotukilainavaltuuden toissa vuoteen nähden [Pia Viitanen: Puhutaan niistä erityisryhmistä! Saisiko siihen vastauksen?] ja kaksi kertaa enemmän kerrostaloasuntoja käynnistyy ARA-tuotteilla kuin mitä toissa vuonna.

Sitten, mitä tulee Lindtmanin tässä peräänkuuluttamaan asiaan, siihen, eikö nyt raken-nusteollisuuden ensi vuoden näkymä edellytä... Jos me nyt veronmaksajien piikkiin jälleen elvyttäisimme voimakkaammin, niin se toteutuisi suurimmaksi osaksi yli vuoden päästä — koska aloitukset kestävät, ennen kuin lainavaltuudet on päätetty — ja osuisi todennäköiseen nousukauteen vuodelle 2026. Tästäkin huolimatta varmasti tarkkailemme tilannetta koko ajan, ja jos sitten näyttääkin siltä, että tässä oltaisiin nyt demarien ennustamassa ilmeisesti vuosikausien historiallisessa taantumassa, [Krista Kiuru: Pitäisikö nyt sitä luvitusta nopeuttaa, kun hankkeita olisi kyllä?] niin sitten mietitään varmaan näitä myös, mutta ei voi olla tervettä, että suhdannekäänteestä riippumatta [Puhemies koputtaa] yhteiskunta pumppaa jälleen ylikuumentuvaan rakennusalaan rahaa, [Puhemies koputtaa] ja täytyy muistaa, että näissä on pitkät viiveet.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. Nyt minuutti on käytetty. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On totta, että tällä hetkellä ARA-tuotanto auttaa tässä tilanteessa jonkun verran, mutta jätätte, ministeri, kertomatta, että jo ensi vuonna nämä myöntövaltuudet pienenevät ja ARA-tuotanto on laskemassa. Ei ole kuitenkaan näkyvissä, että ensi vuonna rakennusala olisi palannut siihen entiseen tasoonsa, vaikka toki voi olla, ettei siihen ihan tullakaan pääsemään.

Te olette päättäneet tulouttaa Valtion asuntorahastosta 800 miljoonaa euroa, jolla te maksatte muita investointeja. [Vasemmalta: Kyllä, miksei sitä käytetty tähän?] Miten te näette tämän asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden, kun te puhutte tästä syklisestä asuntopolitiikasta mutta te syötte sen eväät tulevaisuudessa? Lisäksi korjaaminen on romahtanut, ja te olette leikanneet tässäkin tilanteessa muun muassa suomalaisten lämpimästi tervetulleeksi toivottamat energiaremontit, joita viime hallituskaudella otettiin käyttöön. Niillähän te olisitte myös saaneet apua sinne ilmastotoimipuolelle, mistä teiltä puuttuvat ne keinot, juurikin tältä sektorilta.

Kysynkin: miten te aiotte lisätä korjausrakentamista, ja voisitteko myös kommentoida tätä ARAn pitkäjänteisyyttä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Ehkä ensinnäkin totean, kun viittasitte ensi vuoden ARA-tuettuihin aloituksiin, että itse asiassa sillä päätöksellä, joka helmikuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehtiin, tosiaan tuplattiin tälle vuodelle korkotukilainavaltuudet historiallisen korkealle, koska suhdanteen ikään kuin syvennys on tänä vuonna. Myös ensi vuonna on korkeampi lainavaltuus kuin mitä oli ennen tuota päätöstä, ja tämän takia myös ensi vuonna sinänsä tulee näkymään näitä aloituksia suhdanneluontoisesti. Mutta se ei voi olla tosiaan pysyvä trendi, koska ne päättyvät nousukaudelle, ja se johtaa jälleen uusien ongelmien pahenemiseen.

Mitä korjausrakentamiseen ja eritoten energiaremontteihin tulee, niin tässä suhteessa ensinnäkin on aivan selvää ja aivan rehellisesti oikein, että kun, niin kuin olette huomanneet, tässä pistetään menoja kuriin 9 miljardin sopeutuspaketilla, jossa osa tietysti on tulosopeutumista ja iso osa menoja, niin kyllä myös tässä on jouduttu nyt tarkemmin katsomaan, mitä veronmaksajat lahjarahalla tukevat. Siinä on myös hankalia puolia, mutta sitten on muita asioita, joissa suomalainen veronmaksaja pääsee vähemmällä. Mutta hankkeita käynnistyy, kuten tämä 700 miljoonan euron [Puhemies koputtaa] rakennuslainapaketti, josta olemme nyt Euroopan investointipankin [Puhemies koputtaa] kanssa saaneet sovittua, ja siinä on kyllä myös kotimaista valtion rahaa toistasataa miljoonaa. [Pia Lohikoski: Unohditte kertoa, että lakkautatte koko ARAn!]

Ärade talman! Finland behöver tillväxt. Det är endast så vi kan trygga välfärden och servicen på sikt. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Finland har inte haft tillväxt på 15 år. Vi behöver fler människor i arbete, mer framgångsrika företag och nya investeringar. Därför har vi i SFP utarbetat ett 26 punkters tillväxtprogram med särskilt fokus på just tillväxt.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee ennen kaikkea kasvua ja tulevaisuudenuskoa. Hallituksen mittavat panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin tukevat vahvasti teollisuuden vihreää siirtymää, jossa kasvulle on suurin potentiaali, ja on hienoa, että näitä hankkeita nyt on saatu käyntiin. Esimerkiksi meillä Pohjanmaalla on parhaillaan käynnissä useita vihreän investoinnin prosesseja, ja nämäkin saadaan liikkeelle, kunhan hallituksen suunniteltu määräaikainen verohyvitys saadaan voimaan.

Kysynkin, arvoisa pääministeri Orpo: millä kaikilla tavoilla nopeutamme vihreiden investointien käsittelyä ja etenemistä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, tack. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä.

Puhdas siirtymä, se, että me irtaudutaan fossiilisista polttoaineista sekä energiatuotannossa että energiaa tarvitsevassa teollisuudessa ja yhteiskunnassa, on valtava mahdollisuus Suomelle. Meillä on maailmanluokan yrityksiä muun muassa siellä Vaasan seudulla ja eri puolilla Suomea, huippuosaamista, huipputeknologiaa. Kun me tehdään näitä, niin me voidaan samaan aikaan kasvattaa omaa osaamistamme ja viedä niitä tuotteita maailmalle ja hyötyä siitä, että maailman pitää tehdä samaa.

Mutta mitä me tehdään:

Ensinnäkin tämä verohyvitys, verokannustin, joka tulee suuriin tämän energiasiirtymän investointeihin, on todella iso ja vaikuttava. Sillä haetaan miljardiluokan, satojen miljoonien luokan, investointeja. Se on ensimmäinen.

Toinen on luvitusjärjestelmän nopeuttaminen, mikä on myöskin ministeri Mykkäsen pöydällä, se, että ne luvat saadaan nopeasti, kun joku haluaa Suomeen investoida.

Kolmas on se, että me pistetään Suomen taloutta kuntoon, se, että täällä on vakaa, hyvä kasvuympäristö, johon kannattaa ja uskaltaa sijoittaa. [Puhemies koputtaa] Sen takia me tehdään työmarkkinauudistuksia ja muita välttämättömiä asioita, [Puhemies koputtaa] jotka on jätetty aikaisemmin tekemättä. [Timo Harakan välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tosiaan, pääministeri Orpo, te saitte perinnöksi Suomen ennätystyöllisyyden, ja olette nyt hyvää matkaa kohti Euroopan mestaruutta työttömyydessä. [Antti Lindtman: Siellä jo!]

Näistä työllisyysvaikutuksista, niin kuin saimme taas jälleen kuulla, on tuolta salin toisesta laidasta ja sieltä ministeriaitiostakin paljon irvailua kuultu, mutta tosiasia on se, että tulostaulu ei valehtele. Näitä laskennallisia työllisiä, joita olette pitäneet vahvasti esillä, totta kai me kaikki toivomme kovasti, mutta ne on luvattu sinne tulevaisuuteen. Tässä ja nyt meillä on 50 000 työtöntä lisää, ja samanaikaisesti ne laskennalliset työpaikat... Nämä laskentakaavat eivät tunnista niitä suurimpia esteitä työllistymiselle eli terveyttä ja osaamista. Ja kun te leikkaatte niistä molemmista, niin vastatkaa nyt: uskotteko oikeasti niin, että terveyteen panostamisella tai osaamiseen panostamisella ei ole mitään työllisyysvaikutuksia? [Mauri Peltokangas: Tulostaulu näyttää tuloksen, kun summeri soi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun te nyt jatkuvasti puhutte tästä, mikä oli se edellisen hallituksen perintö, niin saanko nyt luvan vähän puhua edellisestä hallituksesta? Yleensä te kiellätte sen. [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kerrankin!] Me saimme [Hälinää — Puhemies koputtaa] ennätyksellisesti kasvavan velkavuoren teidän perintönänne. Me saatiin valtava uudistusvelka, jota me nyt yritämme kuroa umpeen. [Välihuutoja] Meillä on selkeä suunnitelma, mitä me tehdään, jotta saadaan kasvua aikaan, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jotta työtä kannattaa ottaa vastaan, jotta Suomeen tulee investointeja.

Kyllä se nyt näin vaan on, että lähtökohdat olivat karmeat. [Välihuutoja] Me puhuttiin tästä ennen vaaleja.  Te ette sille korvaanne  lotkauttaneet,  vaan te halusitte tehdä rahaa on -politiikkaa. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Ja mitä te esitätte tänään? Ei harmainta hajua. Missä on teidän vaihtoehtonne? Ei ole. Punainen läystäke oli täällä viime keväänä vilahtamassa, te piilotitte teidän omien työllisyystoimienne työllisyysvaikutukset, ja te ette pysty tuomaan kokonaisvaltaista näkemystä ja esitystä siitä, miten Suomi tästä nostetaan ylös. Meillä on selkeä suunnitelma. Me tehdään määrätietoisesti töitä, ja uskokaa pois, niin se toimii. [Välihuutoja — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Se on uskon asia! — Ben Zyskowicz: Kyllä heillä on esitys: lisää rahaa!]

Arvoisa puhemies! Suomessa on suunnitteilla puhtaan siirtymän investointeja kymmenien miljardien eurojen edestä. [Timo Harakka: Oli jo kaksi vuotta sitten!] Hallitus näkee suuren kasvupotentiaalin tällä sektorilla, ja siksi rakensimme keväällä investointikannustimet verohuojennuksineen päästäksemme tavoitteisiin.

Kotimaan investointien lisäksi tarvitsemme tietysti myös lisää vientiä. Suomi on vahvasti sitoutunut osallistumaan Ukrainan jälleenrakentamiseen, ja Ukrainahan tarvitsee erityisesti apua ja satsauksia energiatuotannon turvaamiseksi. Meillä on, niin kuin pääministeri sanoi, Suomessa useita yrityksiä, joilla on hyvä potentiaali osallistua näihin energiahankkeisiin. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: millä tavalla hallitus voisi lisäksi edistää ja koordinoida näiden yritysten vientihankkeita ja niihin liittyviä rahoituskuvioita Ukrainan jälleenrakentamiseksi, ja miten voisimme hyödyntää EU:n rahastoja ja EU:n investointipankkia näihin tärkeisiin hankkeisiin? [Mikko Savola: Östmanin paras kysymys tällä kaudella!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Östmanille erittäin tärkeistä kysymyksistä.

Mitä erityisesti Ukrainaan tulee, uskon, että se on tämän salin yhteinen asia, ja voimme varmasti kaikki tehdä kaikkemme sen eteen, että siellä ensi talvena selvittäisiin. Tässä suhteessa kannustan muuten jokaista tukemaan hyvin monin eri tavoin niitä lukuisia rohkeita kansalaisia, jotka vievät itse tällä hetkellä meillä jatkuvasti kerättävää energia-alan tarvikkeistoa, missä myöskin itse olen ollut koordinoimassa, erityisesti jakeluverkkoyhtiöiltä generaattoreita, muuntamoita ja näitä, joita Venäjä tuhoaa. Niitä tarvitaan sinne nyt ennen pakkasia.

No, sitten Östman puhui tietysti laajemmasta jälleenrakentamisvaiheesta. Vierailin keväällä Kiovassa yhdessä muun muassa Wärtsilän, Fortumin, Peikko Groupin ja useiden muiden johtajien kanssa, ja siellä on konkreettisia voimalaitoshankkeita. Fortum on tehnyt sopimukset ydinvoimaloiden jälleenrakentamisesta siten, että ne käyttävät länsipolttoainetta. Tässä meillä on tietysti erityinen etu, kun olemme osanneet myöskin venäläisten polttoaineiden kanssa toimia. Wärtsilällä on nopeasti käynnistyvää kapasiteettia. Juuri tämä rahoituksen kainalossa tuominen on keskeinen kysymys, [Puhemies koputtaa] ja sen eteen tietysti erityisesti kehitysministeri tekee töitä. Nythän budjettiriihessä vielä päätettiin kaksinkertaistaa [Puhemies koputtaa] Finnveran erityisriskivaltuus näihin Ukrainan kehitysyhteistyöhön liittyviin vientiprojekteihin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palataan nyt talouteen ja työllisyyteen, mutta älkää, hyvä hallitus, väheksykö tämän taantuman ja laman vaikutusta suomalaisiin ja sitä huolta, mikä siellä rakennusalalla ja muillakin aloilla on.

Ministeri Mykkänen, te puhutte aivan oikein työkaluista ja instrumenteista, mutta katsotaan nyt rakennusalan lisäksi sitten tätä kuuluisaa kokonaisuutta, niitä vihreän siirtymän investointeja, mitä mediassakin kerrotaan kymmenillä miljardeilla tulevan Suomeen. Missä tilanteessa me oikeasti olemme? Onko niitä oikeasti tulossa Suomeen? Katsotaan viimeisen vuoden kehitystä. Aika monta ei-sanaa on kuulunut muualta Euroopasta, muualta maailmasta. Mistä se johtuu? Ja tämä analyysi — kaikella kunnioituksella, pääministeri: Katsotaan tätä Teollisuussijoituksen näpertelyä, mitä te nyt olette käynnistäneet. Me pelataan aivan eri sarjaa. Koska te näette tämän kokonaisuuden, [Puhemies koputtaa] että Suomi ei putoa kokonaan näistä miljardi-investoinneista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä,

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Skinnarille, erittäin tärkeä, voi sanoa tuhannen miljardin kysymys tämä puhtaan siirtymän investointien etenemistahti. Sinänsä juuri tuoreiden Elinkeinoelämän keskusliiton päivittämien tietojen perusteella meillä on ensi vuodelle nyt heidän arvionsa mukaan investointipäätöksiä tehtynä yli kahdeksan miljardin euron puhtaan siirtymän investoinnit, joka on moninkertainen määrä verrattuna siihen, mitä olemme aiempina vuosina nähneet. Jos nämä päätökset pitävät, niin tulemme myös tässä suhteessa näkemään talouden toipumisen ja tietysti myös puhtaan siirtymän kiihtymisen.

Samalla, kuten tässä pääministeri toi jo esille — ja kuten itse asiassa nähdään, kun elinkeinoelämältä kysyy — nähdään tärkeimpänä tämä uusi, erittäin merkittävä verohuojennus, joka olisi siis viidesosa koko investointihankkeen summasta, sen voisi vähentää yhteisöveroista, mikä on myös sillä lailla terve tapa, että silloin ei tueta ikään kuin tuulentupia vaan niitä hankkeita, joissa oikeasti syntyy kannattavaa liiketoimintaa, mutta pystytään myös kertomaan, että kun teet ensi vuoden aikana päätöksen Suomeen, niin silloin saat tämän erityisedun. Uskon, että se kyllä vetää näitä päätetty investointeja tänne. [Timo Harakka: Kolmen vuoden päästä!]

Lisäksi täytyy luvitusta helpottaa. Siinä on tulossa historiallinen reformi: [Puhemies koputtaa] se alkaa rakentamislain korjaussarjalla, joka annettiin viime viikolla eduskuntaan puhtaan siirtymän investointilupineen ja muineen. [Puhemies koputtaa] Tehdään tämä yhdessä, kun selvästi teitäkin kiinnostaa. [Timo Harakka: Kasvu kiinnostaa!]

Arvoisa herra puhemies! Ihmiset haluaisivat käyttää puhelinta ja nettiä sekä kotona että junassa — ei onnistu. Edellinen hallitus oli varannut rahat junan teleyhteyksien parantamiseen, mutta kylmä Orpon—Purran hallitus vei ne. Se haluaa investoida miljarditolkulla kannattamattomaan Turun tunnin junaan mutta ei löydä muutamaa miljoonaa siihen, että junassa voisi tehdä töitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Saarikon junaan!]

Kotonakaan ei kuulu isossa osassa Suomea. 3G-verkkoja on purettu, ja 4G ei toimi kaikkialla. Etätöitä ei voi tehdä ilman nettiä, ja te veitte laajakaistarahatkin. Ihmiset joutuvat ulos jopa soittamaan hätäkeskukseen [Markus Lohi: Järkyttävää!] Talven tullessa on vaarallista, että ihmiset joutuvat kiipeilemään palotikkaille puhumaan. Sitä paitsi sinne on vaikea ottaa tietokonetta mukaansa. Vastuu on teidän, hyvä hallitus. Tavallisten ihmisten arki ei välttämättä kiinnosta [Puhemies koputtaa] hyväosaisten hallitusta, mutta kysyn kuitenkin: arvoisa ministeri Ranne, [Puhemies koputtaa] mitä olette tehneet ja mitä aiotte tehdä, että yhteydet Suomen jokaisessa [Puhemies koputtaa] maakunnassa tulevat toimimaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aloitan ensin siitä, että junien nettiyhteyksissä, joista tässä salissa on puhuttu monta kertaa ja joiden ongelmia on yritetty ratkaista jo useamman kauden ajan, ollaan pääsemässä eteenpäin, eli VR palveluntarjoajana ja operaattorit ovat yhteistyössä ratkaisemassa tätä ongelmaa. Siihen ei käytetä ylimääräistä veronmaksajien rahaa. Se ongelma ratkaistaan toisin. [Timo Harakka: Eikö VR:n raha ole veronmaksajien rahaa? — Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä, piikki on kiinni!]

Itä-Suomen kuuluvuushaasteiden osalta: Me teimme jo viime syksynä selvityksiä erityisesti Itä-Suomessa kuuluvuushaasteiden osalta, ja siellä näiden lopputuloksena on kuitenkin tilanne se, että asia on pääosin hallinnassa. Traficom on se viranomainen, johon pitää jatkuvien kuuluvuusongelmien osalta olla yhteydessä, jotta niitä ongelmia voidaan ratkaista. [Keskustan ryhmästä: Voi hyvänen aika! — Koska ne ratkaistaan?] Tämä on myöskin selkeä prosessi, ja näihinkin haetaan taas ratkaisua nimenomaan näiden yritysten kanssa. Meillä on olemassa tähän kanavat. CAP-rahoitusta on edelleen olemassa laajakaistatuille. Me teimme sen laajakaistaselvityksen, [Puhemies koputtaa] jonka myötä todettiin, että tarve näille on, mutta rahoitusta on olemassa edelleenkin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tähän aiheeseen liittyen esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hiukan on ihmeteltävä tätä hallituksen rahankäyttöä, kun oli 4,7 miljoonaa euroa varattu junayhteyk-sien parantamiseen, [Jenna Simula: Ja mitä sillä on saatu!] 4,7 miljoonaa euroa. Kesti puolitoista vuotta, että teleoperaattorit, VR ja ministeriö istuvat samassa pöydässä. Juotiin paljon kahvia, oli ehkä pullaakin, ja silti junayhteydet eivät parantuneet. Mistä johtuu? Meille on sanottu, että ministeriön saamattomuudesta.

No, mihin löytyy rahaa? [Jenna Simula: Ne pullat on leikattu pois!] 460 miljoonaa euroa luvattiin Turun tunnin junalle, 460 miljoonaa euroa. Eli siis jos ajatellaan tätä, että te ette saa viittä miljoonaa junayhteyksien parantamiseen... Kun tässä kansalainen hyppää tuossa rautatieasemalla junaan, niin tuntuu kuin palaisi takaisin keskiajalle, kun kaikki yhteydet katkeavat. Eli miten te priorisoitte näitä asioita? [Jenna Simula: Nyt on vähän liioiteltua!] Kannattaisiko siitä Turun tunnin junan paketista, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jota perussuomalaiset niin lämpimästi täällä tukevat, edes muutama miljoona ottaa tukimastojen rakentamiseen, jotta junien nettiyhteydet paranisivat? [Välihuutoja — Eduskunnasta: Oliko pullaa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Taidan olla [Hälinää — Puhemies koputtaa] jonkun sortin vastuuministeri tässä kysymyksessä. Minusta liikenne- ja viestintäministeri vastasi erinomaisen tyhjentävästi siihen, miten tätä junien kuuluvuutta nyt hoidetaan. Se hoidetaan niiden toimesta, joille se kuuluu: eli VR, operaattori ja teleoperaattorit. Heidän se kuuluukin hoitaa, heidän pitää tarjota hyvää palvelua junassa ja hyvää palvelua teleoperaattoreitten asiakkaille.

Siis ei maailma ole sellainen, että valtio hoitaa jokaiseen ratkaisut, vaan me mahdollistamme. Tässä puhutaan taas jälleen kerran markkinataloudesta, oletteko kuulleet siitä? [Ben Zyskowicz: On kepun maailma sellainen! — Välihuutoja] Silloin ne ratkaisut sieltä löytyvät.

Ja mitä tulee sitten jälleen kerran tähän länsirataan, niin katsotaanko taas kerran tämä. Itäisen Suomen yhteyksiin viimeksi me teimme päätöksen: Kuopio—Leppävirta, melkein 200 miljoonaa, me tehtiin uusi päätös Kotka—Kouvola, toistasataa miljoonaa, Savon rata, Karjalan rata, niin edelleen. Itäisen Suomen yhteyksiin on laitettu satoja miljoonia euroja, yli puoli miljardia taitaa olla saldo, päärataan 500—600 miljoonaa, [Puhemies koputtaa] ja sitten tähän läntiseen yhteyteen on varattuna 400 miljoonaa, [Puhemies koputtaa] joilla rakennetaan [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] ensimmäinen pätkä Espoosta Lohjalle — ei miljardihanketta koko yhteydellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä. [Kokoomuksesta: No nyt tulee rakentava!]

Herra puhemies! Viime vaaleissa keväällä 2023 perussuomalaiset ja kokoomus lupasivat parempaa aluepolitiikkaa, sitä, että kaikista Suomen ihmisistä kaikilla alueilla pidetään parempaa huolta. Valitettavasti tältäkin osin täytyy sanoa, että ne olivat katteettomia, tyhjiä, vääriä lupauksia. Ne on kaikki rikottu. [Juho Eerola: Teidän lupaus oli se tyhjä paperi!] Mitään positiivista ei ole tapahtunut aluepolitiikassa. Sen sijaan, mitä on tapahtunut muuten? Viimeisetkin valtionhallinnon toimipisteet maakunnista ja seutukaupungeista ollaan lopettamassa: tuomioistuinten istuntopaikat, ulosottoviraston yksiköt, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ai siellä missä ei ollut asiakkaita?] maanmittauksen yksiköt, Metsäkeskuksen yksiköt.

Mutta, puhemies, menen nyt hieman positiivisempaan teemaan. [Keskustan ryhmästä: Lakkauttajapuolue!] Yksi tärkeimmistä aluepolitiikan asioista on se, että voi tehdä etätöitä, elää niin sanottua monipaikkaista elämää, mikä on monelle suomalaiselle arkipäivää, elää ja asua ja työskennellä kahden eri paikkakunnan välillä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sen takiahan ne toimistot lakkautetaan!] Kysynkin nyt, puhemies: miten hallituksenne aikoo edistää etätyötä, monipaikkaista elämää — siihenhän nämä verkkoyhteydetkin, jotka eivät toimi, kuuluvat olennaisesti?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on maa, jossa nämä yhteydet rakentuvat pääosin yksityisten toimesta. Tietenkin valtionhallinnon ja meidän hallituksen tehtävä on varmistaa, että ne todella rakentuvat ja toimivat. Tietenkin meillä on pieniä mahdollisuuksia myöskin tukea, mutta tässä taloustilanteessa on entistä tärkeämpää, että ne ongelmat, joita siellä kentällä on, jotka mittausten mukaan eivät ole kovin massiivisia kuitenkaan, ratkaistaan nimenomaan meidän virastojen ja operaattoreiden yhteistyössä. [Anne Kalmari: Joita te johdatte!] Eli aina on aivan selvä, että tähän maahan pitää rakentaa enemmän, pitää rakentaa paremmin. Mutta kun me siirrymme esimerkiksi nyt seuraaviin teknologioihin, 5G- ja 6G-teknologiaan, niin tämä edellyttää myöskin sitä, että niin yritykset kuin yksityisetkin vähitellen investoivat sinne uudempaan ja turvallisempaan teknologiaan, joka myös toimii paremmin tulevaisuudessa. Tämä on sitä eteenpäin katsomista.

Kokonaisuudessaan voin vielä viitata siihen, mitä pääministeri totesi Itä-Suomen investoinneista. Meillä on valtavat, puolentoista miljardin, valtuudet jo tällä hetkellä olemassa tiehankkeisiin ympäri koko Suomen, [Puhemies koputtaa] pohjoisesta etelään, myös sinne itään. [Krista Kiuru: Kyllä rahaa on!]

Arvoisa puhemies! Aina välillä on hyvä muistaa hyviä aikoja: ”Valtion budjetista opintotuki on erittäin pieni osa. Syyllistämällä opiskelijoita on vain peitelty todellisia ongelmia.” [Jenna Simula: Kuka syyllistää?] Näin totesi aikoinaan Suomen ylioppilaskuntien liiton silloinen pääsihteeri Petteri Orpo. [Eduskunnasta: Oho!] Ääni pääministeri Orpon kellossa on todella muuttunut niin pääsihteerin ajoista kuin kevään 2023 eduskuntavaaleista, [Antti Kurvinen: Velkakello pyörii!] kun hänen johdollaan hallitus on jäädyttänyt opintotuen indeksikorotukset, hallitus on leikkaamassa opiskelijoiden asumistuesta merkittävästi ja tämän lisäksi olette käytännössä pysäyttämässä opiskelijoiden asuntojen lisärakentamisen tulevaisuudesta sekä kasvattamassa opiskelijoiden lainamäärää. Opiskelijat ovat Suomen tulevaisuus, ja tuolta tulevaisuudelta te nyt leikkaatte. Kysyisinkin nyt, pääministeri Orpo: miten hallitus on valmistautunut tukemaan niitä opiskelijoita, jotka sen päätösten takia uupuvat tehdessään töitä täyspäiväisten opintojen ohessa ja velkaantuvat lisää? [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, eivätkö opiskelijoille tehdyt vaalilupaukset ole pitämisen arvoisia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Bergqvist, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan nyt siitä, että siirretään opiskelijat yleisestä asumistuesta siihen asumislisään, niin se muutos tehtiin 2017, ja on tärkeää myös muistaa, mitä silloin tapahtui. Silloin maksettiin noin 360 miljoonaa euroa opiskelijoille tästä tuesta, nyt maksetaan noin 700 miljoonaa, mikä tarkoittaa sitä, että tuen määrä on noussut merkittävästi. Se on myös tehnyt sen, että yhä useammat opiskelijat asuvat yksiössä. Se oli aikaisemmin 40 prosenttia, ja nyt se on yli 60 prosenttia. Sen takia nämä tukimäärät ovat myös nousseet tosi paljon.

Täytyy myös muistaa, että yleisen asumistuen muoto ei sovi opiskelijoille kovin hyvin, koska se tarkoittaa sitä, että siellä on ruokakunta-ajattelu, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos partneri käy töissä, niin hänen pitäisi myös elättää sitä toista, tai jos asuu yhdessä jonkun kanssa. Se tarkoittaa myös sitä, että jos nostaa sitä asumistukea kesällä, niin sitten on tuloraja, 780 euroa kuukaudessa, ja se on tosi vähän. [Puhemies koputtaa] Se tarkoittaa sitä, että opiskelijat eivät pysty tekemään kokopäiväisiä töitä kesän aikana. [Johanna Ojala-Niemelä: Opiskelijat takaisin kommuuneihin!]

Puhemies! Kelan tietojen mukaan Varsinais-Suomessa käytetään maan eniten yksityisiä lääkäripalveluita suhteessa väestöön. Pääministeri Orpo, tunnette kotimaakuntanne asiat, sote-bisnes voi siellä paksusti. On paljon yhtiöitä, jotka hyötyvät teidän satojen miljoonien tuestanne yksityisiin Kela-korvauksiin. Nyt Varsinais-Suomen hyvinvointialue leikkaa julkisia palveluita sadoilla miljoonilla. Terveysasemia lopetetaan, isot yt:t on käynnissä, 300 työpaikkaa vähennetään tänä vuonna.

Samaan aikaan hallitus vaikeuttaa hoitoonpääsyä leikkaamalla julkisen terveydenhuollon hoitotakuuta. Yksityiset palvelut yleistyvät, kun niitä tuetaan ja julkisia ajetaan alas. Se tulee maksamaan etenkin heille, jotka palveluita tarvitsevat. Lääkärille ei pääse kuin rahalla, ja käyntejä lykätään. Mutta sote-yhtiöt hyötyvät varmasti. Ja on selvää, että puolueesta juuri kokoomus ajaa sote-bisneksen etua.

Pääministeri, oletteko te lainkaan huolissanne suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista vai vedättekö vain kotiinpäin? [Ben Zyskowicz: Mitäs luulette? — Sari Sarkomaa: Turussa ei kukaan pääse terveysasemalle, niinkö?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Totta kai olemme huolissamme suomalaisten terveydestä. Täällä Suomessa on tämmöinen ihmeellinen vääntö koko ajan siitä, kumman pitää ne palvelut tuottaa, onko se julkinen vai onko se yksityinen. Minusta tärkeintä on se, että ihminen saa hoitoa, aivan sama, onko se julkinen vai yksityinen. Ja olennaista siinä on se, että yksikkökustannukset selvitetään, jotta voidaan nähdä, missä se hoito kannattaa tehdä, missä se saadaan edullisimmin ja vaikuttavimmin. Se, että yksityistä terveydenhuoltoa täällä koko ajan mollataan, että ei sinne, ei sinne, [Vasemmalta: Se on vähän kallista!] on minusta väärin, koska yksityinen toimii tietyissä asioissa tosi hyvin ja tosi tehokkaasti. Me olemme Kemissä nähneet tehokkaita toimenpiteitä ja sen, kuinka he onnistuvat siinä muutosjohtamisessa — toisin kuin julkinen puoli, joka on tavattoman hidas ja tavattoman byrokraattinen. Tässä on hirveän paljon tekemistä hyvinvointialueilla. Meidän täytyy hakea synergiaa ja yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Tämä jatkuva taistelu siitä, hoidetaanko julkisella vai hoidetaanko yksityisellä, ei johda mihinkään. [Krista Kiuru: Eipä ihme, kun tämä hallitus lisää 500 miljoonaa Kela-korvauksiin ja nolla euroa julkiselle puolelle!]

Arvoisa puhemies! On syytä ehkä palata talouteen, sillä vahva, kestävä talous on rakkaan isänmaamme kivijalka ja ilman tervettä taloutta meillä ei ole mitään mahdollisuutta taata tuleville sukupolville tai nykyisille sukupolville laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa tai turvaa. Suomi ansaitsee päättäjiltä rohkeutta säästeliäisyyteen. Samaan aikaan me tarvitaan myös toimia kasvun parissa.

Hallitusohjelma itsessään on kasvun ohjelma. Viime keväänä hallitus tämän lisäksi vielä teki lisää kasvun toimia, konkreettisia sellaisia, ja tänään saimme iloisen uutisen pääministeriltä, että Risto Murto on pistetty johtamaan ryhmää, joka etsii lisää kasvun toimia. Siis tämä hallitus on historiallisen kova edistämään kasvua Suomessa, ja tämä on valtavan hieno uutinen. [Naurua — Keskustan ryhmästä: Loppuun hyvä uutinen!]

Tähän kyselytunnin loppuun ehkä olisi mukavaa, jos arvoisa valtiovarainministeri Purra voisi vielä kerrata tälle salille, koska tämä sali selvästi vaatii kertausta, mitä kaikkea hallitus on jo päättänyt ja miten tärkeää se kasvu on itse asiassa Suomen pärjäämiselle. [Kimmo Kiljunen: Olipa vaikea, hankala kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Siitä huolimatta, että tämä hallitus joutuu tekemään voimakasta julkisen talouden sopeuttamista, niin aivan kuten kysyjä kuvaa, ilman sitä, että me onnistumme pitkän aneemisen kasvun jälkeen saamaan tänne ihan aitoa, reaalista talouskasvua, me emme koskaan saa tätä järjestelmää tasapainoon. Hallitusohjelma itsessään on kasvun ohjelma, ja sen lisäksi me olemme sekä kehysriihessä että jatkuvasti muutenkin etsimässä uusia kasvutoimia, sellaisia, jotka vahvistavat julkista taloutta.

Tämä verohyvitys, josta täällä on useaan kertaan puhuttu, on tullut jo mainittua. Se on erittäin oleellinen suurten, puhtaiden teollisten investointien kotiuttamiseksi Suomeen.

Toinen esimerkki on tämä Teollisuussijoituksen 300 miljoonan pääomitus, jota ihmetyksekseni sosiaalidemokraateista haukuttiin sanalla, oliko se ”vähäinen” vai ”pieni” [Ben Zyskowicz: Näpertelyä!] — ”näpertelyä” — mitä en lainkaan ymmärrä. Mielestäni 300 miljoonaa euroa kasvumarkkinan vahvistamiseen ei ole aivan pieni tekijä.

Sitten me haluamme huolehtia esimerkiksi kantaverkosta, [Puhemies koputtaa] nimenomaan siitä, että siellä ei ole pullonkauloja, mikä mahdollistaa investoinnit ympäriinsä. [Puhemies koputtaa]

Ja kuten nyt tänään on kerrottu, olemme edelleen täysin avoimin mielin etsimässä sellaisia keinoja, [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty loppuun!] jotka julkista ta-loutta vahvistavat ja kasvun edellytyksiä mahdollistavat.