Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  rajavartiolaitoksen  hallinnosta  annetun  lain ja rajavartiolain 34 g §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Esittelen lyhyesti mietinnön.

Hallituksen esityksessä ehdotetuilla rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain ja rajavartiolain muutoksilla pyritään turvaamaan Rajavartiolaitoksen henkilöresurssit ja toimintakyky erilaisissa normaaliolojen häiriötilanteissa, valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja tällaisiin tilanteisiin varauduttaessa. Ehdotetun sääntelyn yhtenä keskeisenä tavoitteena on varautua ennakolta viranomaisiin kohdistuvaan tiedonhankintaan ja vaikuttamisyrityksiin. Tarkoituksena on varmistaa Rajavartiolaitoksen henkilöstön turvallisuus ja suojata Rajavartiolaitoksen kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tehtäviä.

Hallintovaliokunta pitää etenkin nykyisessä turvallisuusympäristössä tärkeänä, että Rajavartiolaitoksella on riittävät valmiudet hybridiuhkien torjuntaan. Valiokunta korostaa, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset, etenkin poliisi ja Rajavartiolaitos, ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa hybriditilanteissa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Rajavartiolaitos on toimintakykyinen kaikissa turvallisuustilanteissa. Rajavartiolaitoksen tietyt siviilivirat voidaan ehdotuksen mukaan jatkossa täyttää niitä haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Tämä merkitsee poikkeusta valtion virkamieslain pääsääntöön, jonka mukaan virka on julistettava haettavaksi ennen sen täyttämistä. Ehdotettu sääntely koskee sellaisia Rajavartiolaitoksen siviilivirkoja, joiden tehtävät muodostuvat rajaturvallisuuden ylläpitämisen tai sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävistä taikka niihin välittömästi liittyvistä teknisistä tukitehtävistä.

Arvoisa puhemies! Nämä tehtävät liittyvät keskeisesti Rajavartiolaitoksen rooliin valmiusorganisaationa. Niihin liittyvät johtotehtävät ja operatiiviset tehtävät ovat sotilastehtäviä kuten valtaosa asiantuntijatehtävistäkin. Sotilasvirat voidaan jo nykyisin täyttää niitä haettavaksi julistamatta.

Nyt ehdotettu sääntely koskee vain pientä osaa Rajavartiolaitoksen siviiliviroista. Tarve perustaa uusia siviilivirkoja mainitun kaltaisiin tehtäviin saattaa kuitenkin tulevaisuudessa lisääntyä.

Esityksessä ehdotetaan myös, että Raja- ja merivartiokoululla opiskelevia kadetteja voidaan käyttää Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena tietyissä vakavissa erityistilanteissa. Tarkoituksena on, että kadetit voidaan tällaisissa tilanteissa määrätä koulutuksen ulkopuolisiin tehtäviin tai nimittää määräaikaisesti nuoremman upseerin sotilasvirkaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Rajavartiolaitoksen henkilöstöresursseja kyetään tarvittaessa lisäämään nopeasti kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Valiokunta pitää perusteltuna, että kadetteja voidaan käyttää Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena esityksessä ehdotetuin tavoin. Samalla on kuitenkin syytä huolehtia siitä, etteivät kadettien opinnot ja valmistuminen tarpeettomasti viivästy.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tietyin perustuslakivaliokunnan lausuntoon pohjautuvin täsmennyksin.

Valiokunnan mietintö on yksimielinen. [Timo Heinonen: Hyvä! Hyvää työtä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annettua lakia ja rajavartiolakia, on sekä tavoitteeltaan että sisällöltään hyvin kannatettava. Tässä hallituksen esityksessä esitettyjen muutosten tarkoituksenahan on juuri turvata Rajavartiolaitoksen henkilöstöresursseja ja varmistaa Rajavartiolaitoksen toimintakyky erilaisissa häiriötilanteissa ja myös poikkeusoloissa. Hallituksen esitys tukee osaltaan myös tärkeää tavoitetta kyetä vastaamaan nykyistä paremmin erilaisiin hybridiuhkiin Suomen itärajalla.

Haluan kiittää omalta osaltani eduskunnan hallintovaliokuntaa, joka käsitteli huolellisesti mutta ripeästi tämän tärkeän lakiesityksen. Nykyisessä turvallisuustilanteessa on erittäin tärkeää, että lainsäädäntöä käydään huolellisesti läpi etsien keinoja parantaa Rajavartiolaitoksen valmiuksia vastata kaikenlaisiin uhkakuviin Suomen itärajalla.

Tämä lakiesitys liittyy osaksi sitä rajaturvallisuuteen liittyvää laajempaa kokonaisuutta, johon lähtölaukauksen antoi edellisen eduskunnan työ rajavartiolain uudistamiseksi. Viime vaalikaudellahan rajavartiolakia muutettiin täällä eduskunnassa siten, että esimerkiksi itärajan rajanylityspaikkojen sulkeminen tuli lainsäädäntöömme mahdolliseksi. Tähän keinoon olemme jo joutuneet turvautumaan viime syksystä lähtien Venäjän käynnistettyä välineellistetyn maahantulon Suomeen. On jatkossakin tärkeää, että pidämme rajavartiolain ja muun aiheeseen liittyvän lainsäädännön ajan tasalla. Kansallisilla viranomaisilla täytyy olla riittävät työkalut vastata turvallisuudesta maamme rajoilla.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella tämän hallituksen esityksen kaksi keskeistä muutosta, kadettien käyttäminen Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena ja Rajavartiolaitoksen eräisiin siviilivirkoihin nimittäminen ilman julkista hakumenettelyä, ovat tarpeelliseksi koettuja parannuksia nykyiseen lainsäädäntöömme ja viranomaisten toimintakykyyn. Muutosten avulla tuodaan helpotusta ennen kaikkea niihin tilanteisiin, joissa Rajavartiolaitokseen kohdistuu merkittävä paine ja toimintaympäristöstä nouseva kuormitus. Hallintovaliokunta päätyikin myös mietinnössään painottamaan hyvin yksituumaisesti, että Rajavartiolaitoksen henkilöstöresursseja pitää pystyä tarvittaessa lisäämään nopeastikin kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Tähän esimerkiksi juuri kadettien käyttäminen tuo tarpeellisen työkalun. Tämä ei tietenkään poista sitä, etteikö Rajavartiolaitoksen perusrahoituskin pidä myös normaalioloissa varmistaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien, mitä valiokunta on aiemmissa mietinnöissään myöskin korostanut ja nostanut esiin.

Tähän nyt käsittelyssämme olevaan hallituksen esitykseen rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain ja rajavartiolain muuttamiseksi antoi lausuntonsa myös eduskunnan perustuslakivaliokunta. Hallintovaliokunta täsmensi sääntelyn soveltamisalaa perustuslakivaliokunnan täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta koskevien huomioiden pohjalta. Tämän lakiesityksen hyvin yksimielinen käsittely valiokunnissa osoittaa jälleen sen, että kansallisen turvallisuuden kysymykset ovat ryhmiä yhdistäviä kysymyksiä. Pidetään ne myös sellaisina.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Alkuun kiitos hallintovaliokunnan puheenjohtajalle, edustaja Mauri Peltokankaalle hyvästä esittelystä mutta ennen muuta hyvästä työstä jälleen tämän rajakokonaisuuden yhden osan käsittelyssä. Se on eduskunnassa sujunut ripeästi, niin kuin tämäntyyppisten asioiden pitääkin tapahtua. Ja vaikka me näitä nyt ehkä teemme hivenen siinä tilanteessa kuin tilanne sitä vaatii, niin parempi niin kuin ei milloinkaan.

Tässä esityksessä on siis kyse Rajavartiolaitoksen tiettyjen siviilivirkojen täyttämisestä ilman auki haettavaksi julistamista silloin, kun näiden tehtävien luonne tätä edellyttäisi. Ja toisaalta sitten esityksessä muutetaan Raja- ja merivartiokoululla opiskelevien kadettien asemaa niin, että heitä voitaisiin myös tilapäisesti määrätä koulutuksen ulkopuolisiin tehtäviin, jos se olisi meidän Rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvien vakavien erityistilanteiden hoitamiseksi välttämätöntä. Kaiken kaikkiaan tämän esityksen tavoite on siis varmistaa meille riittävä henkilöstöresurssi erityisesti itärajalle tässä nopeasti muuttuneessa poikkeuksellisessa tilanteessa.

Varmasti myös tässä salissa olevat ja myös tätä täysistuntoa seuraavat saattoivat eilen huomata X:ssä eli vanhassa Twitterissä Nexta-tv:n välittämän videon, jossa kuvattiin tapahtumia näiltä päiviltä Puolasta, jossa rajavartiolaitos esti massiivisen, aggressiivisen maahantunkeutumisen. Tuo video kyllä kannattaa katsoa. Se kertoo, minkälaisiin tilanteisiin meidän pitää varautua myös siinä tilanteessa, kun emme ole sotatilanteessa, kun joudumme tämäntyyppisen aggressiivisen hybridihyökkäyksen kohteeksi, joka maahamme on nyt kohdistunut jo noin puolen vuoden ajan, ja se ei näytä loppumisen merkkejä. Tämä Puolan tapaus tapahtui Valko-Venäjältä, Valko-Venäjän kautta, ja 220 henkilöä tuli yhdellä hyökkäyksellä maan rajalle heittäen kiviä ja toimien aggressiivisesti rajavartijoita kohtaan.

Tämä on se tilanne, mihin meidän pitää siis varautua meidänkin itärajallamme. Ei ole kyse siitä, että itärajalta tulisi yksittäisiä henkilöitä. Sieltä varmasti niitä tulee, ja niitä pääsee sieltä tulemaan. Sellaista rajaa ei ehkä maailmassa ole ollut missään, ei edes Pohjois-Koreassa tai Itä-Saksassa, josta ei joku olisi pystynyt vapauteen pääsemään. Hyvä, että silloin osa edes pääsi. Mutta se kuvaa sitä, että sellaista rajaa, josta ei yksikään yli pääsisi, ei saada aikaan. Mutta se, mihin meidän pitää varautua, ovat nimenomaan tällaiset aggressiiviset hybridihyökkäyksen tilanteet, millainen nyt nähtiin Puolassa Valko-Venäjän masinoimana.

Itäraja on nyt toistaiseksi kiinni. Tämä päätös tehtiin ensimmäisen kerran viime vuoden loppupuolella, sen jälkeen sitä jatkettiin, ja se on nyt muutettu ”toistaiseksi”-muotoon. On hyvä, että eduskunta tätä lainsäädäntöä viime kaudella muutti mahdollistaen näiden kaikkien raja-asemien sulkemisen. Se on ollut välttämätöntä maamme turvallisuuden ja koskemattomuuden takaamiseksi. Ei ole näköpiirissä tilannetta, että meillä olisi mahdollisuutta näitä raja-asemia avata, ja se on tietysti ikävää ennen muuta niille ihmisille, jotka aivan asiallisesti toivoisivat voivansa käyttää itärajaa ylityspaikkana, esimerkiksi henkilöt, joilla on vaikkapa isoäiti Murmanskissa tai muuta ja ovat asuneet Suomessa pitkäänkin ja haluaisivat elää normaalissa tilanteessa. Mutta meidän viesti on heille, että syyllinen tähän on yksin Venäjä, yksin Vladimir Putin. Ei itärajaa Suomi olisi halunnut sulkea, vaan sen halusi sulkea Venäjän diktaattori Vladimir Putin toimillaan.

Me tarvitsemme, arvoisa puhemies, kiireisesti tämän rajan poikkeuslain vastataksemme nimenomaan tämäntyyppisiin tilanteisiin, mistä tuo Nexta-tv:n video Puolan rajalta eilispäivältä kertoo. Kyse on siis ennen muuta maamme turvallisuudesta ja koskemattomuudesta. Kyse ei ole turvapaikkapolitiikasta, vaan kyse on hybridihyökkäyksestä meidän maatamme vastaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä. Edustaja Kilpi taitaa olla poissa. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän myös osaltani tämän asian esittelyä eli valiokunnan puheenjohtajan puheenvuoroa ja aikaisemmin täällä käytettyjä puheenvuoroja.

Pyysin itse puheenvuoron tähän asiaan sen johdosta, että valiokunnan puheenjohtaja Peltokangas tuossa esittelypuheenvuorossaan viittasi valmiuslakiin ja sen sisältämiin poikkeusolosuhteisiin. Valmiuslaki tuli itselleni ja meille monelle muulle varmaan tutuksi tässä neljä viisi vuotta sitten, ja se oli tietysti aikaisemmista virkatehtävistäkin johtuen itselleni tuttu jo sitä ennen. Kiinnittäisin huomiota siihen, että valmiuslain 3 §:n 6 b kohdassa luetellaan nimenomaan rajaturvallisuus ja siellä tapahtuvat häiriöt eräänä sellaisena aiheena, joka voi aiheuttaa maassa poikkeustilan, poikkeusolosuhteet, ja sitten 122 c § on olemassa sitä varten, että jos maassa vallitsee sellainen poikkeustila, johon siinä äsken mainitussa pykälässä ja sen äsken mainitussa kohdassa viitataan, niin voidaan valtioneuvoston asetuksella määrätä liikkumiskielto tietyllä alueella, esimerkiksi rajoilla.

Olen tässä itse ihan omakohtaisesti mietiskellyt sitä — koska en ole nyt millään tavalla ytimessä niissä keskusteluissa, joissa on käyty keskustelua nyt sen varsinaisen poikkeuslain valmistelusta, jota muun muassa eilen pääministeri on esitellyt puoluejohtajille —, mitkä mahdollisuudet meillä itse asiassa olisi ratkoa näitä kysymyksiä tämän valmiuslain kautta. Se tietysti edellyttää sen raskaan menettelyn, että ensiksi todetaan yhdessä, että on poikkeusolot johtuen siitä 3 §:n 6 b kohdasta ja sen jälkeen tehdään tällainen erillinen asetus. Mutta halusin vain nostaa sen tässä yhteydessä keskusteluun, jos nyt näyttää eri syistä menevän kovin monimutkaiseksi ja vaikeaksi muulla tavalla saada tässä asiassa yhtenäistä käsitystä ja lainsäädäntöä aikaiseksi.

Yleisesti ottaen olen samaa mieltä sen aikaisemman tasavallan presidenttimme Urho Kekkosen määritelmän kanssa, että jos jommankumman politiikan alueen, sisä- tai ulkopolitiikan, pitää olla rempallaan, niin olkoon se sitten sisäpolitiikka. Tuo, että ulkopolitiikassa ja turvallisuuskysymyksissä olisimme mahdollisimman yksituumaisia, on kyllä ollut viisas ajatus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä todella nyt muutetaan lakia sen takia, että pystyisimme takaamaan Rajavartiolaitokselle parhaat mahdolliset toimintavalmiudet myös haastavina aikoina. Olen tämän lain säätämisen tärkeydestä aivan samaa mieltä valiokunnan kanssa ja kiitän valiokuntaa kyllä ansiokkaasta työstä. On hienoa, että tämäkin asia näin yksituumaisesti saadaan vietyä eteenpäin, koska tosiasiallisesti se konkreettisin vaikutushan tämän muutoksen myötä on se, että tämä hallinnosta annetun lainsäädännön muuttaminen helpottaa nimenomaan henkilöstöresurssin käyttöä vaikeina aikoina. Voisin ajatella, että tämäntyylistä ajattelua voisi varmasti soveltaa enemmänkin, kun puhutaan meidän viranomaisorganisaatioista, että miettisimme keinoja, millä nimenomaan lainsäädäntöä muuttamalla voidaan toimintakykyä ja valmiuksia sitten viranomaisille lisätä. Tämä on erittäin kannatettava asia.

Arvoisa puhemies! Täällä on myös viitattu itärajan vaikeaan tilanteeseen, ja onkin toden totta nyt sellainen tilanne, että Rajavartiolaitos on paljon vartijana noin muutenkin. Kun Rajavartiolaitoksesta puhutaan, muistuttaisin edelleen mieleen, että se keskeinen haastehan itse asiassa myös Rajavartiolaitoksen henkilöstöresurssien osalta koittaa vasta tuolla vuosina 26—27 johtuen nyt siitä, että tämä kehysrahoitus Rajavartiolaitokselle juuri näinä vuosina alkaa enemmän laskemaan. Tästähän me olemme kantaneet tässä salissa yhteistä huolta, että millä tavalla turvaamme Rajavartiolaitoksen resurssit tällaisena poikkeuksellisena aikana, koska ei ole näköpiirissä, että tuon naapurimme eli Venäjän toiminta olisi kovin nopealla tahdilla tässä muuttumassa, vaan meidän on valmistauduttava siihen, että se ikäväluontoinen toiminta, jota Venäjä harjoittaa, tulee jatkumaan. Senpä takia on syytä tässäkin yhteydessä muistuttaa siitä, että tulevissa taloudellisissa päätöksissä tulee huolehtia siitä, että Rajavartiolaitoksen resurssit turvataan.

Muistuttaisin mieleen senkin, mitä panin merkille, kun aikaisemmin tästä asiasta olemme keskustelua käyneet, että myös ministeriaitiosta on todettu, että hallitus kyllä etsii keinot tämän resurssivajeen kattamiseksi ja turvaa Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn kaikissa tilanteissa. Muistuttaisin vaan, että tästä pitää nyt todella huolta  pitää,  koska  Rajavar-tiolaitos on se tämän hetken etulinja, joka huolehtii turvallisuudestamme siellä valtakunnanrajalla, ja erilaisilla lainsäädännöllisillä hankkeilla, kuten nyt sillä, mitä me tässä käsittelemme, ja varmasti myös niillä, mitä vielä tänne käsittelyyn toivottavasti saadaan, kyetään sitä toimintakykyä entisestään parantamaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuuttamme koetellaan nyt monin eri tavoin. Tilanne rajalla on osoittanut, että kaikkia lakeja on syytä tarkastella kriittisesti. Lisäresursseja kriisitilanteessa on saatava, ja ne on turvattava kaikissa tilanteissa. Siksi näitä meidän voimassa olevia lakeja on syytä täydentää tai tuoda kokonaan uutta lainsäädäntöä.

Tämän lain tarkoitus on varmistaa, että ainakaan lainsäädäntö ei estä viranomaisten järkevää ja tarkoituksenmukaista toimintaa silloin, kun kriisi tulee päälle.

Toinen tärkeä kohta tässä laissa on se, että vaikka rekrytoinneissa avoimuus on tärkeää, niin meidän on myöskin otettava huomioon työntekijöihin kohdistuva tiedustelu-uhka ja huolehdittava, että tiedustelua ei tehdä, ja myöskin turvattava heidän fyysinen koskemattomuutensa kaikissa tilanteissa.

Erityisesti haluan kiittää hallintovaliokuntaa tämän lain ripeästä ja perusteellisesta käsittelystä. Toivon, että tämä henki säilyy myös jatkossa, kun kansallista turvallisuutta hallintovaliokunnassa käsittelemme. Tarve tälle yhtenäisyydelle on ilmeinen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on kaikin puolin kannatettava, ja kuten tässä on kuultu, valiokunnan mietintökin on yksimielinen, kuten niin monet valiokunnan mietinnöt ja lausunnot, jotka ovat käsitelleet meidän turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksiä ja kansallista turvallisuutta.

Haluan osaltani myös kiittää valiokuntaa ripeästä ja hyvästä toiminnasta, vaikka tässä ehkä tulee samalla sitten kiitettyä myös itseään. Joka tapauksessa näissä kysymyksissä hallintovaliokunnassa on erittäin hyvä henki ja myöskin hyvät toimintatavat.

Ja kuten on myös aiemmin todettu tässä, tämä antaa Rajalle hyvät mahdollisuudet käyttää sen omaa resurssia paremmin, niitä vähäisiä resursseja. Edustaja Räsänenkin toi tässä esille sen, että Rajalla on kyllä paljon resurssitarvetta varsinkin tulevaisuudessa. Mutta olen myös luottavainen, että hallitus tähän resurssitarpeeseen tulee tarttumaan.

Meillä demareilla on vahvasti tukea tarjolla tällaisille kansallisen turvallisuuden kysymyksille, ja uskon, että myöskin laajemmin oppositiossa näille löytyy kyllä tukea sekä tässä isossa salissa että sitten valiokuntatyöskentelyssä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Haluan myös osaltani kiittää valiokuntaa ripeästä, yksimielisestä toiminnasta tässä, ja edustaja Nikkanenkin kyllä ansaitsee ne kehut.

Erittäin hyviä pointteja tuli tässä esiin.

Edustaja Lindén otti ansiokkaasti esiin valmiuslain kuvion. Tämä on juuri sitä, elikkä on oikein pohtia niitä keinoja. Tällä hetkellä odotetaan tietenkin rajalainsäädäntöä valiokuntaan, ja olemme valmistautuneet tietenkin senkin ripeästi viemään läpi ja tutustumaan siihen syväluotaavasti. Asiantuntijakuulemisia vedämme vankan rivin ja keskitymme siihen, että saamme aikaan sellaisen mahdollisimman tehokkaan, toimivan lainsäädännön, joka on nimenomaan sinne rajalle paras mahdollinen työkalu, totta kai ottaen huomioon kaikki kansainväliset velvoitteet ynnä muut.

Yleensä kehysrahoituksesta ja resurssitarpeista varmaankin tässä talossa löytyy yksimielisyyttä, elikkä siinä en näkisi huolta. Meillä on tuolla rajalla se tilanne, mikä on. Ulko- ja turvallisuus- sekä puolustuspolitiikassa ja nyt myöskin sisäministeriön hallinnonalan ja Rajan asioissa olen havainnut — ja se on hienoa — että talossa vallitsee hyvinkin yksimielinen tahto, että nämä asiat pidetään kunnossa. On siis syytä tehdä myöskin lainsäädäntöön kaikki ne tarvittavat uudistukset, jotka antavat meille sitä tehokkuutta ja luovat nimenomaan sen kansallisen turvallisuuden perustan, niin että voimme kaikki nukkua yömme hyvin. — Kiitoksia.