Suullinen kysymys eläkkeiden leikkaamisesta (Kimmo Kiljunen sd) | Suullinen kysymys eläkkeiden leikkaamisesta (Mikko Savola kesk) | Suullinen kysymys ympäristölle haitallisten tukien leikkaamisesta (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys eläkkeiden leikkaamisesta (Laura Meriluoto vas) | Suullinen kysymys eläkeläisten työnteon verottamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys EU:n alijäämämenettelystä (Noora Fagerström kok) | Suullinen kysymys Suomen kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla (Mikko Lundén ps) | Suullinen kysymys investoinneista ydinvoimaan (Otto Andersson r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Onko takki kääntynyt? Hallitusohjelma lupasi, että eläkkeisiin ei kosketa, ja samaa olemme kuulleet hallituksen piiristä tähän päivään asti todettavan. Mutta, arvoisa ministeri Purra: ovatko saksenne nyt iskemässä vanhuuseläkkeeseemme eli työeläkkeisiin? Tehän tiedätte, että kaikista yli 65-vuotiaista 98 prosenttia saa työeläkettä. ”Eläkkeistä on pakko leikata”, luin kauhukseni, aidosti kauhukseni, Helsingin Sanomista teidän lausumananne, ministeri Purra. Eduskunnalle ette ole asiasta kertonut, mutta nyt yllättäen medialle. EU:n määrittämä köyhyysraja on 1 350 euroa kuukaudessa Suomessa. Tällä hetkellä köyhyysrajan alla kituuttaa noin kolmasosa eläkkeensaajista, lähes puoli miljoonaa ihmistä. Demarit eivät hyväksy näitä leikkausajatuksia. Ministeri Purra, oletteko esittämässä eläkkeiden leikkaamista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Helsingin Sanomien suora sitaatti on, että ”valitettavasti en näe, että hallitus pääsee lopputulokseen ilman että eläkkeitä tarkastellaan”. Kun katsotaan sitä, mihin veronmaksajien raha menee, niin valitettavasti siitä kokonaisuudesta suuri osa kohdistuu soteen, hyvinvointialueisiin, sosiaaliturvaan ja kyllä, myös eläkkeisiin. Teidän vastustuksestanne huolimatta tällaisia sopeutustoimia, joita hallitus tekee jo hallitusohjelmassaan — puhumattakaan nyt kehysriihessä sen päälle — turvataksemme oman Suomen hyvinvointijärjestelmän myös tulevaisuudessa, ei ole mahdollista tehdä ilman, että myös tähän kokonaisuuteen puututaan. Eläkeläiset eivät ole mikään monoliitti. Eläkkeensaajia on Suomessa noin 1,7 miljoonaa, ja siellä on hyvin erilaista eläkettä saavia. En näe mitenkään mahdolliseksi, että pienimpiin eläkkeisiin kohdistetaan toimia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aihepiiriin liittyviä lisäkysymyksiä ilmoittautumana painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, teidän saksenne ovat jo satuttaneet ikäihmisiä ja jopa kaikkein köyhimpiä. Te sanoitte juuri äsken, että te ette koske kaikkein köyhimpiin ja pienituloisimpiin eläkkeensaajiin. Eläkkeensaajien asumistuen indeksijäädytys nimittäin koetteli yli 200 000:ta kaikkein pienituloisinta eläkkeensaajaa, ja tämä lista jatkuu: lääkkeiden arvonlisäveroa nostetaan, lääkekattoa on korotettu, lääkäriin pääsyä on heikennetty hoitotakuuta jäädyttämällä, terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan, ja kaiken lisäksi sairaalaverkostoa olette heikentämässä.

Ministeri Purra, te tiedätte, että ikäihmiset käyttävät tuloistaan suhteellisesti suuremman osan terveydenhuoltoon kuin kukaan muu. Meille demareille tämä ei käy.

Ministeri Purra, onko teillä sydäntä kaiken tämän päälle esittää vielä eläkkeiden leikkaamista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minä tunnen meidän hallitusohjelman ja sen säästöliitteen ja kaikki muutkin liitteet. Minä olen neuvottelemassa juuri uusista toimista kehysriihtä varten. Minulle ei tarvitse luetella niitä vaikeita päätöksiä, joita tämä hallitus joutuu tekemään. [Välihuutoja vasemmalta] Sen sijaan minä kaipaisin kuulla teiltä niitä toimenpiteitä, joita te olette valmiita tekemään, jotta myös tulevaisuudessa tässä maassa voitaisiin maksaa eläkkeitä, voitaisiin huolehtia niistä kansalaisista, jotka eivät siihen itse pysty, ja että meillä olisi sosiaali- ja terveydenhuolto, riittävät palvelut. Me olisimme hyvinvointijärjestelmä, pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta myös tulojen kautta. Tällä hetkellä me emme ole. Meidän velkamme kasvaa erittäin huolestuttavaa, täysin poikkeuksellista vauhtia huolimatta näistä teidän luettelemistanne leikkauksista, joita tämä hallitus joutuu tekemään. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sanonpa tähän heti kärkeen vaikka kaksi vaihtoehtoa: ensinnäkin, onko järkeä tässä tilanteessa kaataa lisää rahaa yksityiseen terveydenhuoltoon, kun hyvinvointialueet ovat muutenkin rahapulassa, tai onko järkeä tehdä julkista taloutta merkittävästi heikentäviä veroratkaisuja, muun muassa ministereiden tuloluokan veronkevennyksiä, joita te olette tehneet. Tässä pari esimerkkiä.

Hyvä valtiovarainministeri, te olette koko kevään kiertänyt tätä kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa. Ette ole suostunut kertomaan, onko siellä teidän leikkuulaudalla suomalaisten ikäihmisten eläkkeet, ja nyt saamme Helsingin Sanomista lukea ihan tarkan sitaatin, että sanotte, että te aiotte näihin eläkkeisiin puuttua. Jopa pääministeri on joutunut puuttumaan näihin teidän sanoihinne. Toistan kysymyksen: oletteko esittänyt tai aiotteko esittää hallituksen kehysriihessä eläkkeiden leikkaamista? [Ben Zyskowicz: Aiotteko löytää ne työllisyysvaikutukset?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindtman, te olette huonosti lukenut minun haastatteluitani, sillä olen nostanut eläkkeet esille jo useita kertoja aiemmin kuin vasta Helsingin Sanomien haastattelussa. Itse asiassa siinä vaiheessa, kun valtiovarainministerin pöydälle alettiin tuoda yhä heikkeneviä lukuja, lukuja jopa siitä, että Suomi käytännössä tällä hetkellä ainoana maana joutuisi Euroopan unionin alijäämämenettelyyn, [Perussuomalaisten ryhmästä: Demarien jälkiä siivotaan!] minkä uskoisin teillekin olevan melkoinen mainehaitta — sen lisäksi, että siitä syntyisi kustannuksia, joku muu määrittelisi, mistä meidän pitää sopeuttaa ja minkä verran — niin kyllä, me olemme joutuneet perkaamaan kaikki, koko budjettikirjan. [Suna Kymäläinen: Paitsi omat veronne!] Samaan aikaan meillä on tiettyjä periaatteita, jotka hallitusohjelmassa on hyvin kirjattu ja joista me edelleen pidämme kiinni.

Tilanne ei ole helppo. Tällä hetkellä näyttää, että valtio velkaantuu 13 miljardia vuodessa huolimatta näistä meidän toimistamme. Mitä tulee siihen veropolitiikkaan, olen todennut, että hallitusohjelman mukainen veroratkaisu on hyvinkin stabiilia, ja lisäksi, mikä on moneen kertaan tuotu esille, kehysriihestä on odotettavissa veroratkaisuja, mikä tarkoittaa kiristystä.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta pitää välttämättömänä julkisen talouden kuntoon laittamista, mutta emme kuitenkaan leikkaisi eläkkeistä, kuten hallitus. Emme imuroisi eläkerahoja valtion budjettiin. Keskusta on aina puolustanut perusturvaa, kansaneläkettä ja takuueläkettä.

Ministeri Purra, te kerroitte aikovanne hyödyntää erilaisia teknisiä järjestelyjä ohjataksenne eläkeleikkausten tuoton valtion budjettiin. Pääministeri Orpo taas lupasi eilen, että ”me emme tee ratkaisuja, joilla puututtaisiin eläkejärjestelmään”, kun häneltä kysyttiin, oletteko leikkaamassa eläkkeiden indeksikorotuksia. Herää jälleen kerran kysymys, kuka tätä pumppua oikein johtaa. [Välihuutoja vasemmalta — Oikealta: Purra!]

Hallituksen politiikka käy joka tapauksessa kalliiksi eläkeläisille, elinkustannukset nousevat, ja on useita kohteita, mistä te leikkaatte. Te korotitte kiinteistöveroa, suurista lupauksista huolimatta bensan hinta on yli kaksi euroa, ja korotatte lääkkeitten arvonlisäveroa. Eläkeläinen joutuu miettimään, mihin rahat riittävät.

Arvoisa sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen, [Puhemies koputtaa] kysyn teiltä: jos nämä valtiovarainministeri Purran suunnitelmat toteutuvat, [Puhemies koputtaa] kuinka arvelette sen vaikuttavan eläkeläisten köyhyyteen ja toimeentulotukiasiakkuuteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on hirveän tärkeätä tietää ja ymmärtää se, että hallitus joutuu tekemään uusia säästöpäätöksiä. Me joudumme tekemään uusia talouden tasapainotustoimia. Me joudumme tekemään erittäin kipeitä päätöksiä [Vasemmalta: Arvovalintoja!] ensi viikolla käytävässä kehysriihessä. Ja tämä tilannekuva koskisi mitä tahansa hallituspohjaa, mikä tässä aitiossa istuisi. Eli me joudumme tekemään vaikeita talousratkaisuja. [Aki Lindén: Oikeudenmukaisesti!] Tätä työtä kun valmistelemme, niin meitä auttaisi kovasti se, jos salista löytyisi ehdotuksia siitä, miten tehdään sopeutustoimia, [Välihuutoja vasemmalta] jotka kohdistuisivat mahdollisimman oikeudenmukaisesti, ja myöskin ratkaisuja, jotka voisivat rakenteellisesti auttaa Suomea eteenpäin tästä kestämättömän, vaarallisen velkaantumisen tieltä, jolla me nyt olemme.

Ja mitä tulee näihin eläkekeskusteluihin, niin meillä on käynnissä myös eläkeuudistustyö, jota tehdään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Se on tärkeä prosessi. Siinä on tammikuussa määränpää. Ja myöskin tulevan viikon keskusteluissa, kuten valtiovarainministeri tässä jo hyvin totesi, eläkekysymykset ovat varmasti esillä. Mutta etsimme ratkaisua [Puhemies koputtaa] laajasti, että saamme meidän talouden kuntoon, ja toivon, että siihen tämä sali tuottaisi ratkaisuehdotuksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te olette esittäneet ja toteuttaneet kaikki leikkaukset pienituloisiin suomalaisiin. Kuten täällä puheenjohtaja totesi, niin olette samaan aikaan keventämässä omaa verotustanne ja samaan aikaan te vaaditte, että eläkkeistä on leikattava. Nyt tänään julkisuudessa te olette ilmoittanut, että eläkeläisten verotusta tullaan nostamaan. Haluaisin muistuttaa, että eläkkeistä maksetaan nyt jo kahdeksan prosenttia korkeampaa verotusta kuin palkansaajat, siellä on raippaverotusta ja muuta. Haluaisin nyt kuulla teiltä, kuinka paljon eläkkeiden verotusta tullaan korottamaan. Ja jos tähän ette puutu, niin haluaisin nyt kuulla, millä tavalla te tulette rokottamaan suomalaisia eläkeläisiä tulevassa kehysriihessä. Me toivoisimme tähän selkeää vastausta, koska varmasti monet eläkeläiskatsojat odottavat tätä vastausta, mitä te tulette leikkaamaan heidän toimeentulostaan, varsinkin, kun hinnat nousevat ja puoli miljoonaa eläkeläistä on köyhyysrajan alapuolella.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ainoa, mitä hallitus on viestinyt ulospäin, on se, että me tarkastelemme eläkkeitä. Ja toinen huomioni on se, että meidän sopeutusurakkamme on niin suuri, että en usko tulokseen päästävän, mikäli me jätämme tämän yhden segmentin ulkopuolelle — josta kyllä ymmärrän, miksi poliitikot yleensä sen jättävät ulkopuolelle. Siksi, että siellä on niin suuri äänestäjämäärä.

Toinen asia on se, että en ole ottanut minkäänlaista kantaa minkäänlaisiin toimenpiteisiin, jotka tähän liittyvät. [Vasemmalta: No olettehan!] En sen paremmin veroihin enkä mihinkään muuhunkaan kanavointiratkaisuun. Se, että mediassa kirjoitellaan näistä asioista… Kannattaa lukea tarkasti ne haastattelut ja mitä on tullut sanottua. Minä ja pääministeri olemme täsmälleen samaa mieltä asioista, ja meillä ei ole minkäänlaista ristiriitaa tässä.

Vielä voin kertoa sen, että säästöryhmäneuvottelut ja tuleva kehysriihi näyttävät menevän vaikeasta tilanteesta huolimatta juuri niin kuin olemme toivoneetkin. Kaikki ymmärtävät, että tilanne on hyvin vaikea, mutta me uskomme pääsevämme maaliin ja me olemme sitoutuneita siihen, että tämän maan julkista taloutta käännetään kestävään suuntaan. [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Vihdoinkin!] Nyt on vihdoinkin sen aika. [Mauri Peltokangas: Nyt on vastuullista puhetta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ideologia näyttää olevan, että annetaan hyväosaisille ja se sitten säteilee hyvinvointia ja dynaamista kasvua muille. Näin ei ole. Keskusta ei hyväksy sitä, että pienituloisilta eläkeläisiltä leikataan samaan aikaan, kun bensa maksaa yli kaksi euroa litra [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja sähkön hinta oli tänä talvena kalliimpi kuin koskaan ennen, ruuan hinta on noussut. Siksi kysynkin, eikö eläkekatto olisi sellainen oikeudenmukainen toimi, joka leikkaisi nimenomaan hyväosaisilta eläkeläisiltä. Jos on tienannut elämässä yli satatonnia vuodessa, eikö siitä jo vähän ole jäänyt sukanvarteen, niin että voisi pärjätä ilman ylisuuria eläkkeitä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa työeläkejärjestelmä on hyvin hoidettu, mistä kiitos kaikille niille osapuolille, jotka tätä järjestelmää kehittävät yhdessä — tietysti valtio mutta ennen kaikkea työmarkkinaosapuolet, jotka ovat pitkäjänteisesti eläkeuudistuksia neuvotelleet ja nytkin istuvat näissä pöydissä. [Vasemmalta: Kolmikanta!] Yksi tärkeä näkökulma työeläkejärjestelmään on se, että ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kun maksaa työeläkemaksuja, niin eläkettä sitten myöskin kertyy ja että eläkettä saa. Eli me pidämme huolta siitä, että työeläkejärjestelmä on pitkäjänteinen ja luotettava myöskin tuleville sukupolville, ja sen takia näitä uudistuksia myöskin nyt valmistellaan.

Tällä hetkellä eläkejärjestelmää haastaa ennen muuta meidän romahdusmaisesti kehittyvä syntyvyys, eli sieltä, syntyvyyden kautta, eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys on uhattuna. [Tuula Haataisen välihuuto] Muun muassa tätä ongelmaa ja tätä kestävyysratkaisua pohditaan siinä eläkeuudistusryhmässä, jossa tällä hetkellä neuvotellaan.

Mutta pidetään kiinni eläkejärjestelmän pääperiaatteista. Se on erittäin tärkeätä pitkällä tähtäimellä.

Arvoisa puhemies! Lapsikin sen tietää, että sakset kädessä ei pitäisi juosta. [Naurua] Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että hallitus on kiirehtimässä kasaan peräti kolmen miljardin lisäleikkauksia ja muita sopeutuksia aiempien päälle. Hallitus ei ole pystynyt sulkemaan edes lapsia näiden leikkausten ulkopuolelle. Lapsilta tai pienituloisilta eläkeläisiltä leikkaaminen ei ole mikään luonnonlaki, eikä se ole talouden kannalta välttämätöntä.

Ministeri Grahn-Laasonen peräänkuulutti oppositiolta vaihtoehtoja, ja niitä vaihtoehtoja todella on. Vihreät julkaisivat tällä viikolla paketin, jonka mukaan taloutta voidaan sopeuttaa miljardiluokassa ilman leikkauksia vaikkapa koulutuksesta, sairaaloilta tai pienituloisilta. Löytyykö hallitukselta rohkeutta asettaa ympäristön tärvelemiselle vihdoin asianmukainen hintalappu, leikata lasten sijaan saastuttamiselta? Valtiovarainministeri Purra, jos todella kaikki asiat ovat pöydällä, niin saadaanko kehysriihestä vihdoin päätöksiä esimerkiksi kaivosveron tuntuvasta korottamisesta tai ympäristölle haitallisten tukien leikkaamisesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Vähän tylsä vastaus: mihinkään yksityiskohtiin, mitä meillä pöydällä on, en tietenkään voi tässä vaiheessa mennä, mutta ei ole enää montaa päivää, kun te pääsette perkaamaan niitä meidän päätöksiämme. Ja näkisin myös niin, että se, että hallitus kesken kautensa on valmis tällaiseen urakkaan, ei ole mikään itsestäänselvyys, sillä tässä maassa on usein nähty myös sellaisia hallituksia, että kun tilanne muuttuu ja luvut alkavat näyttää huonommilta, niin ikään kuin luovutaan — luovutetaan —, luovutaan omista kehyksistä ja niin edelleen, todetaan, että tilanne on muuttunut, ei tarvitse enää välittää mistään. Mutta tämä hallitus toimii toisella tavalla. Me teemme erilaisia säästötoimia, me teemme erilaisia veroratkaisuja. Toivottavasti jotakin hyvääkin kehysriihestä saamme ulos, koska pelkillä leikkauksilla ja todellakaan varsinkaan veronkorotuksilla tätä tilannetta ei saada korjattua.

Yleisesti ottaen, kuten olen ennenkin täältä vihreitä kehunut, pidän teidän tietyllä tapaa pragmaattisesta suhtautumisestanne moniin asioihin. [Antti Kurvinen: Ettekö te ole entinen vihreä?] Ja olette yksi niistä harvoista, jotka ovat myös eläkeasiassa [Puhemies koputtaa] uskaltaneet olla hieman toista mieltä kuin se valtava kovaääninen enemmistö. [Suna Kymäläinen: Mitä ministeri vastasi siihen?]

Arvoisa puhemies! Yksi tämän hallituksen ensimmäisiä tekoja oli vanhuspalveluista leikkaaminen, 89 miljoonaa euroa vuodessa, ja nyt mediatietojen perusteella kehysriihessä suunnitellaan lisäleikkauksia vanhuspalveluihin sekä korotuksia asiakasmaksuihin ja sairastamisen kuluihin. Ikäihmisten asemaa heikennetään siis monesta eri suunnasta, ja silti te, hyvä hallitus, vastoin ministereiden aiempia lupauksia suunnittelette heikentävänne myös suoraan eläkeläisten toimeentuloa, ikään kuin tähän asti leikkauksien kohteeksi joutuneita opiskelijoita, työttömiä ja pienipalkkaisia työssäkäyviä auttaisi se, että myös eläkeläisköyhyyttä lähdetään jonkinlaisen sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä lisäämään.

Vielä viime syksynä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja totesi, että eläkeleikkauksia ajavat poliitikot ovat suurimpia valopäitä. Allekirjoitatteko te, ministeri Purra, tämän luonnehdinnan? [Kimmo Kiljunen: Fiksua porukkaa täällä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen tähän eläkekysymykseen nyt jo niin moneen kertaan vastannut, että en tiedä enää, mitä uutta tähän teille löytäisin. Sen voin edelleenkin sanoa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että en pidä mahdollisena enkä oleellisena enkä lainkaan järkevänä sitä, että me puuttuisimme niihin pieniin eläkkeisiin, joihin te kuitenkin täällä nyt pääasiassa keskitytte sen sijaan, että keskittyisitte esimerkiksi niihin suurituloisimpiin eläkeläisiin. [Anne Kalmari: Mutta eläkekattoa ei tule!]

Toisekseen haluan nostaa esille myös oikeudenmukaisuuden, josta te paljon puhutte. Mikäli meillä on yksi iso segmentti, joka ei osallistu millään tavalla näihin talkoisiin, niin eikö se ole myös oikeudenmukaisuuskysymys? [Vasemmalta: Entä suurituloiset?] Me näemme, että meillä palkansaajien ja nuorten, nuorten perheiden osalta, joille kohdistuu myös maksurasite eläkkeisiin liittyen — kuten tiedätte, palkansaajat, jotka käyvät työssä, maksavat nykyisiä eläkkeitä — tämä on myös oikeudenmukaisuuskysymys.

Tiedän, että te tietenkin oppositiossa ratkaisisitte tämän meidän yhtälömme tämän sopeuttamistarpeen osalta näillä teidän pienillä ykkösmiljoonilla, mutta kun valitettavasti tämä ongelma on meidän pöydällä täällä, meidän pitää se tavalla tai toisella ratkaista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta. Taloutta laitetaan kuntoon juuri sen takia, että meillä tulevaisuudessakin olisi eläkejärjestelmä, joka on kestävä, tulevaisuudessakin terveydenhuolto, tulevaisuudessakin tasa-arvoinen koulutus kaikille. Tällä hetkellä Suomi on taloudellisessa kriisissä. Sitä eivät muuta mitkään ennenaikaiset vappupuheet. Se on tosiasia, johon vastuullisen hallituksen on puututtava. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vappusatasta odotellessa!] Kreikan talouskriisin aikaan 2010—15 työttömyysturvaa leikattiin 22 prosenttia, eläkkeitä 15—44 prosenttia, minimipalkkaa 22 prosenttia. [Li Anderssonin välihuuto] Nämä ovat todellisen talouskriisin hedelmiä, joita kukaan ei halua Suomeen.

Kysyn arvoisalta valtiovarainministeriltä, kun te tunnette julkisen talouden tilan erittäin hyvin: mihin johtaisi se tilanne, että nyt luovutettaisiin eikä yritettäisi laittaa julkista taloutta kestävälle uralle? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysyjä kuvaa tietenkin melko äärimmäistä tilannetta, jonka parissa Kreikka joutui operoimaan. Kun katsotaan näitä meidän hallitusohjelman — tai tuleviakaan — säästöjä, niin ne ovat aika kaukana tästä Kreikan todellisuudesta, [Ben Zyskowicz: Onneksi!] ja me emme missään nimessä halua tällaiseen tilanteeseen joutua. Ehkä meillä julkisen talouden standardit ja se, miten me ylipäätänsä suhtaudumme näihin asioihin, ovat selvästi erilaisia kuin Kreikassa noin perinteisesti, mutta jos muistellaan, siitä ei ole kauhean montaa vuotta, kun suomalaisia poliitikkoja kävi esimerkiksi siellä Kreikassa nyrpistelemässä nokkaansa nimenomaan sille, että julkista taloutta ei siellä osata hoitaa, ja nyt me olemme tässä tilanteessa, että Kreikka jopa maksaa lainanlyhennyksiään etukäteen. Tämänhän voi huomioida tästä lisätalousarviosta, jota täällä juuri olin esittelemässä. Tilanne on aikamoinen. Ehkä tätä vielä voisi hetken aikaa potkia eteenpäin, peitellä, olla tunnistamatta tätä tosiasiaa, mikä meillä on — valtava, kasvava velka — mutta hirvittävän kauaa sitä ei enää voisi tehdä, ja tämä hallitus ei sitä tosiasiaa välttele. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Moni eläkkeensaaja on seurannut huolestuneena uutisia hallituksen kehysriihen ympärillä. Päivä päivältä on kasvanut huoli siitä, aikooko hallitus seuraavaksi leikata kovalla kädellä pieni‑ ja keskituloisilta eläkkeensaajilta, siis juuri heiltä, joilla on tälläkin hetkellä vaikeuksia selviytyä monista arjen kasvavista kustannuksista. Liian usein hallituksen politiikan maksajiksi on laitettu kaikkein heikoimmassa asemassa olevat suomalaiset. [Sheikki Laakso: Höpö höpö!]

Arvoisa valtiovarainministeri, kehysriihessä teillä on mahdollisuus tehdä tähän politiikkaan suunnanmuutos. Jättäkää kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, kuten pienituloiset eläkkeensaajat, leikkaustenne ulkopuolelle. [Sanna Antikainen: Hänhän vastasi jo siihen!] Kysynkin: voisitteko nyt vakuuttaa tätä lähetystä seuraaville eläkkeensaajille ja meille, että hallitus ei tule kohdistamaan uusia leikkauksia pieni‑ ja keskituloisten eläkkeensaajien eläkkeisiin ja tarvitsemiin moniin palveluihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen tähänkin kysymykseen vastannut. En voi vakuuttaa enkä kertoa teille minkäänlaisia yksityiskohtia ennen kuin hallituksella on virallisia päätöksiä olemassa. Mikäli me aikataulussa maaliin pääsemme, niin tämä tapahtuu tiistaina illalla, jolloin me toivottavasti olemme maalissa ja kerromme nämä teille.

Ja tietenkin kritiikkiä, jota jatkuvasti kuulemme, teidän kuuluu antaa, mutta erittäin mielelläni vastaanottaisin myös ajatuksia siitä, miten te tämän asian korjaisitte. Toki sieltä on kuultu esimerkiksi kahdeksan miljardin veronkorotuksia, mutta sen voin sanoa, että itse en pidä kahdeksan miljardin veronkorotuksia järkevinä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nuorten tulevaisuudenusko on nyt koetuksella. Maailmassa soditaan, työttömyys kasvaa voimakkaasti, työelämä on sekavassa tilassa. Tämä näkyy monessa asiassa, esimerkiksi siinä, että perheellistytään harvoin, vauvoja syntyy todella vähän, ja uskon myös, että nuorten usko tähän työeläkejärjestelmään on koetuksella varsinkin nyt, kun väläytellään siihen kajoamista.

Meidän työeläkejärjestelmämmehän on vakuutuspohjainen järjestelmä, ja työeläkkeet on itse asiassa ansaittu työuran aikana. Meillä Suomen perustuslain 15 § suojaa omaisuudensuojaa, ja meidän oikeusjärjestyksessämme katsotaan, että työeläkkeet ovat oikeutettuja odotuksia. Haluaisinkin kysyä oikeusministeriltä: Mitenkä näette nyt nämä väläytetyt kajoamiset meidän työeläkevaroihin perustuslain suojaaman omaisuudensuojan näkökulmasta? [Sari Sarkomaan välihuuto] Kuinka näette, ovatko nämä väläytetyt kajoamiset työeläkevaroihin [Puhemies koputtaa] tasapainossa perustuslain suojaaman omaisuudensuojasäätelyn näkökulmasta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos kysymyksestä. Jospa saisinkin olla Suomessa suurin tuomari, joka kertoo, miten perustuslakia tulkitaan, mutta en ole. Se on meillä viime kädessä perustuslakivaliokunta. Omaisuudensuoja niin kuin monet muutkin perusoikeudet on joustava, ja mikäli olen käsittänyt oikein, niin eläkkeistä maksettavat maksut eivät kokonaan kuitenkaan kata sitä eläkettä, ne kertyvät eri tavoin. Jätän tämän kysymyksen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, jonne se myös kuuluu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä vasemman laidan eläkepopulismi kuvaa hyvin sillä puolen salia vallitsevaa ymmärtämättömyyttä siitä, [Vasemmalta: Mitä ihmettä!] missä tilanteessa Suomen talous makaa. Ihmettelen, eikö oppositiota enää lainkaan kiinnosta, miten lasten ja nuorten tulevaisuus turvataan [Välihuutoja vasemmalta] tai miten turvataan ne eläkeläisten palvelut. Suomi elää yli varojensa, on elänyt jo vuosia. Valitettavasti poliittinen kulttuuri itsessään on ajanut Suomen talouden seinään. Aina löytyy jokin puolue tai taho, joka lupaa vappusatasia ja siltarumpuja sinne tänne. Sen sijaan vastuullista taloudenpitoa ei tunnuta arvostavan. Oppositiokin on joka viikko lähinnä esittänyt sitä, tätä ja tuota, mistä ei ainakaan saa leikata.

Voisitteko, hyvät ministerit, vielä kerran yrittää saada vasemmisto-oppositiota ymmärtämään, miten säästötalkoissa on nimenomaan kyse siitä, että hallitus haluaa huolehtia suomalaisista? [Petri Huru: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysyjä ei esittänyt [Hälinää — Puhemies koputtaa] varsinaista kysymystä, mutta olen tämän vaikerruksen täältä aitiosta moneen kertaan itsekin todennut. [Vasemmalta: Vaikerruksen?] Tietenkin kritiikki olisi ikään kuin kestävämpää ja perusteellisempaa, mikäli tarjottaisiin selkeitä vaihtoehtoja. Enkä puhu nyt mistään 10 miljoonan tai 15 miljoonan leikkauksista johonkin tiettyyn yhteen kohtaan, en myöskään symbolisista leikkauksista johonkin, vaan me puhumme erittäin suuresta miljardimäärästä niin hallitusohjelmassa kuin näissä uusissa tarpeissa. Mikäli te kykenisitte tarjoamaan tällaisia vaihtoehtoja ja niille saataisiin vielä työllisyysvaikutuksia, joita te ette ymmärtääkseni ole vieläkään meille kertoneet, [Sanna Antikainen: Joko kerrotte ne?] niin ehkä tämä keskustelu myös tässä salissa olisi hieman järkevämpää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En nyt lähde toistamaan sitä, että meillä tosiaan on tuotu pöytään näitä ratkaisuvaihtoehtoja.

Tähän eläkekeskusteluun totean ja siihen käytettyyn termistöön, että nuorena miehenä minä osallistuin Valtakunnan Valopää ‑kilpailuun. Pääsin finaaliin, mutta en voittanut sitä. [Naurua]

Vihreät esitti eläkkeisiin eläkkeiden kautta sopeuttamista jo syksyllä vaihtoehtona niihin kohtuuttomiin leikkauksiin, jotka kohdentuvat esimerkiksi lapsiin ja nuoriin, ja samalla kun on sinänsä perusteltua, että eläkkeidenkin kautta julkistaloutta tasapainotetaan, niin on huolehdittava siitä, ettei eläkeläisköyhyys syvene. Tämä on ollut meillä linjana myös koko ajan, ja itse asiassa vihreiden vaihtoehtobudjetissa pienituloiselle eläkeläiselle olisi jäänyt enemmän käteen kuin hallituksen toteuttamassa politiikassa. Mutta olennainen kysymys on, kun hallitus nyt julkista taloutta tasapainottaa, että miten te varmistatte, että se on sukupolvien välillä ja sukupolvien sisällä oikeudenmukaista, koska tähän asti nähty hallituksen talouspolitiikka ei sitä ole. [Aki Lindén: Oikeudenmukaisuutta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä sopeuttamistarve on niin suuri, kuten olen moneen kertaan korostanut, että me emme valitettavasti voi paeta sitä tosiasiaa, että siellä on vaikeita päätöksiä, jotka kohdistuvat yksilöihin ja väestöryhmiin tavalla, jota emme toivoisi. Samaan aikaan me pyrimme tekemään järkeviä ja myös oikeudenmukaisia päätöksiä, ja uskoisin, että tämäkin keskustelu siitä jotakin kertoo. [Oikealta: Keskusta pakeni oppositioon!] Emme me mielellämme ottaisi eläkkeitä sinne pöydälle, mutta kuten sanoin, nyt me kampaamme kaikki.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Oppositio on täällä luetellut toimia, jotka vaikuttavat ikäihmisten mahdollisuuteen muun muassa saada terveyspalveluita. Mutta tästä listauksesta on unohtunut hallituksen panostus perusterveydenhuollon hoitojonojen purkamiseen Kela-korvausten kautta, mukaan lukien suun  ter-veydenhuollon palvelut. Tällä luodaan tilaa myös niille ikäihmisille ja muille, jotka käyttävät julkisia palveluja, [Välihuutoja vasemmalta — Suna Kymäläinen: Pienituloisillako on varaa?] koska silloin jää enemmän mahdollisuuksia tarjota myös julkisen sektorin kautta palveluja. SDP:n johtama hallitus leikkasi ideologisista syistä nämä sairausvakuutuskorvaukset, mikä on vaikeuttanut myös ikäihmisten, pienituloisten ja naisten mahdollisuutta hakeutua yksityisiin terveyspalveluihin, jotka ovat varsin kysyttyjä, yli kolme miljoonaa käyntiä vuodessa. Kysynkin nyt ministeriltä: millä tavalla tätä palveluvalikoimaa nyt aiotaan kehittää? [Vilhelm Junnila: Demarit poisti myös eläkeputken!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Erittäin hyvä puheenvuoro edustaja Räsäseltä koskien Kela-korvauksia. Kun hallitus etsii keinoja, millä voidaan helpottaa hyvinvointialueiden kuormittunutta tilannetta ja purkaa hoitojonoja ja hoitovelkaa, että ihmiset pääsisivät nopeammin lääkäriin, niin tässä keinovalikoimassa yksi keino, joka hallitusohjelmassa päätettiin, on Kela-kor-vausten nostaminen. Se on nopea toimi, se auttaa tässä ja nyt ja helpottaa hoitojonoja ja mahdollistaa... Nimenomaan molemmilla puolilla. Kun nopeammin pääsee lääkäriin, niin myöskin julkisella puolella tulee tilaa, mikä oli hyvin sanoitettu. Näin tulee tapahtumaan. [Kimmo Kiljusen välihuuto]

Hallitus korotti [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kela-korvauksia jo tämän vuoden alusta, ja ensi vuonna tulee voimaan uusi Kela-korvausmalli, ja siinä on tärkeätä esimerkiksi toimintakyvyn ylläpitämiseksi ikääntyvälle väestölle fysioterapian paluu Kela-korvausten piiriin. Yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautetaan korotettuina auttamaan tässä kipeässä syntyvyys- ja lapsettomuustilanteessa. Sen lisäksi ovat myöskin suuhygienistin suoravastaanotot tulossa Kela-korvattaviksi. Eli saamme monia keinoja, millä pystytään nopeasti auttamaan. Samoin mielenterveyspalvelut ovat näiden piirissä. [Kimmo Kiljunen: Samalla vähennetään 600 miljoonaa hyvinvointialueilta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Li Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä hallituspuolueen kansanedustaja Valkonen sanoi, että nyt pitää tehdä säästöjä, jotta ei käy niin kuin Kreikassa, missä työttömyysturvasta leikattiin 22 prosenttia. Täällä Suomessahan te olette leikkaamassa siitä 25, 33 tai jopa yli 50 prosenttia riippuen työttömän asemasta. [Vasemmalta: Ohhoh!] Joten, arvoisa hallitus, varmaan ymmärrätte, miksi ei herätä meissä juurikaan luottamusta, kun valtiovarainministeri täällä puhuu lämpimästi pienituloisten eläkeläisten huomioimisesta, ottaen huomioon, minkälaisia päätöksiä tämä hallitus tähän asti on tehnyt.

Yksi asia on kuitenkin pitänyt tässä hallituksen politiikassa, vaikka takki on muuten kääntynyt moneen otteeseen, ja se on se, että hyvätuloiset on se segmentti, se iso segmentti yhteiskunnasta, joka ei osallistu näihin säästötalkoisiin.

Tässä viitattiin verotusratkaisuihin, ja nythän kehysriiheen liittyen on tullut tietoja siitä, että hallitus suunnittelee arvonlisäveron korotusta sen sijaan, että puuttuisitte esimerkiksi listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotukeen, jonka arvo on lähes miljardi euroa, tai tarkastelisitte esimerkiksi sellaisia veroja, [Puhemies koputtaa] mitkä muissa Pohjoismaissa ovat käytössä, esimerkiksi pankkien ja rahoituslaitosten toiminnan osalta. [Puhemies koputtaa] Vaihtoehtoja on kyllä. [Suna Kymäläinen: Mutta se ei teille käy!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ja ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Joka kerta minua hämmästyttää se, kun vasemmalta esitetään kysymys, jossa käytännössä unohdetaan se, että meidän järjestelmämme perustuu progressiiviseen verotukseen. [Kokoomuksesta: Juuri näin!] Se tarkoittaa sitä, että keskituloiset, hyvätuloiset nimenomaan osallistuvat tämän järjestelmän rahoittamiseen. [Jussi Saramo: Suurituloiset eivät!]

Meillä on erittäin paljon tuloja tasaava järjestelmä, meillä on korkeat marginaaliveroasteet, ja täällä nimenomaan hyvätuloiset osallistuvat. He kustantavat näitä palveluita ja etuuksia, joista tässä maassa nautitaan. [Jussi Saramo: Entä pääomatulot?] Ymmärrän, että te haluaisitte verottaa heitä yhä enemmän. Se ei ole tämän hallituksen mielestä kauhean kannustava lähestymistapa, kuten ei yleensä työn ja työllisyyden ja yrittämisen lisäverotuskaan. [Välihuutoja vasemmalta ja SDP:stä — Puhemies koputtaa] Me päinvastoin haluamme kannustavaa politiikkaa — me haluamme lisää työtä, lisää työllisyyttä, eikä pahitteeksi ole sekään, että me saisimme lisää ahkeria ihmisiä. [Vasemmalta ja SDP:stä: Ohhoh!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä aina kummastella tätä oikeiston logiikkaa, että köyhää voi aina kannustaa leikkauksilla ja rikasta veronkevennyksillä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Se on tämän hallituksen linja, ja se näkyy muun muassa siinä veropolitiikassa, jota te olette tehneet. Ja muistutetaan nyt kaikkien mieleen: Tämän vuoden alusta teidän hallituksenne tuotti kaikista suurimman veronkevennyksen, joka itse asiassa varmaan historiassa on Suomessa nähty, heille, jotka tienaavat 14 000 euroa kuukaudessa — siis ministereiden tuloluokkaa. Se, että teillä on varaa ostaa, ministeri Purra, nyt uudet Fiskarsit, ei lämmitä sitä köyhää, [Naurua] jonka etuuksia te niillä saksilla olette leikkaamassa.

Arvoisa puhemies! Mennään nyt tähän alkuperäiseen kysymykseen, kun te ette suostu siihen vastaamaan. Helsingin Sanomissa te olette todennut, että ”eläkkeistä on pakko leikata”. Nyt me kysymme: miten te meinaatte sieltä leikata? Vastatkaa nyt tähän kysymykseen. [Mika Kari: Juuri niin, kyllä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja on hyvä ja lukee haastattelun, jossa sanon, että ”en näe mahdolliseksi päästä lopputulokseen” — en näe sitä mahdolliseksi — ”mikäli me emme käsittele myös eläkkeitä”. [Antti Lindtman: Ei se ollut suora lainaus!] Ja tämä on nimenomaan se, mitä kyseisessä lehdessä sanon.

Kun kysytte, millä tavalla tämä sitten tehdään, niin joudun palaamaan siihen, minkä olen sanonut tällä kyselytunnilla moneen kertaan: minulla ei ole teille tarjota yksityiskohtia. [Antti Lindtman: Mitä esitätte?] Olen tämän toki jo viikkoja ja kuukausia sitten näihin samoihin kysymyksiin teille todennut. Ei mene enää montaa päivää, kun te saatte perehtyä niihin meidän ratkaisuihimme, niin veronkorotuksiin, leikkauksiin kuin muihinkin kehysriihen toimiin. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mitä te esitätte? — Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on torstai, ei tiistai!]

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Suomessa on tällä hetkellä työvoimapula, ja me tiedämme esimerkiksi, että sote-alalla on iso työvoimapula ja tulevaisuudessa tulee työvoimapula vielä olemaan valtava. Eläkeläisiä meillä on paljon. Ja eläkeläiset, kun he menevät töihin, joutuvat maksamaan veroa siitä, mitä he tienaavat, eli heidän ei kannata mennä töihin, koska se veroprosentti nousee.

Voisitteko, ministeri Purra, ajatella, että eläkeläiset voisivat mennä töihin ja saada verovapaita tuloja, jotta me saisimme heidät töihin? Rahat menevät kuitenkin kulutukseen, arvonlisäveroon ja moneen muuhun asiaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä hyvässä kysymyksessä nähdään nyt, että eläkeläiset eivät tosiaankaan ole yksi kokonaisuus, vaan mukana on esimerkiksi paljon sellaisia ihmisiä, joilla löytyisi vielä työhaluja ja työkykyä. Ja erityisen tärkeää tämä on tietenkin sellaisilla aloilla, vaikkapa varhaiskasvatus- tai sote-alalla, joilla sitä tarvetta todellakin on.

Tähänhän, hyvä edustaja, hallitusohjelma onkin jo puuttunut, ja meillä on nimenomaan tähän kannustinelementtejä, jotka pyrkivät helpottamaan sitä, että eläkeläinen voi ottaa työtä vastaan ja siitä jäisi käteen enemmän. Olen tismalleen samaa mieltä siitä, että tämä on nimenomaan se kannustava suunta, joka meidän pitää entistä tarkemmin tulla huomioimaan tulevina vuosina, koska meillä on monella alalla työvoimapula, ja toisaalta eläkeläisten joukossa on paljon ihmisiä, jotka mielellään työskentelisivät, menisivät vielä tekemään työtunteja, mikäli se olisi taloudellisesti kannattavaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on suurista puheistaan huolimatta sivuuttanut monia vaikuttavia työllisyystoimia. On varsin surullista, että tässä tilanteessa hallitus kaavailee mediapuheiden ja -tietojen mukaan lykkäävänsä terapiatakuuta ja leikkaavansa koulutuksesta. Siis nuortenko pitää tätä taakkaa jälleen kantaa? [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Lisäksi pöydällä on iso kasa työllisyyttä heikentäviä toimia. Nuivan maahanmuuttopolitiikan todennäköisiä kielteisiä vaikutuksia ei ole ilmeisesti edes arvioitu. Ketkä ikäihmisiämme hoitavat jatkossa? Yksi heikko ja vahingollinen linja on heittää ihmisiä ulos maasta kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kuluessa. Monet rekrytointiprosessitkin kestävät pidempään.

Jos ette kuuntele meitä oppositiossa, niin kuunnelkaa edes yrityksiä. He esittävät vakavan huolen siitä, miten tämä esitys vaikuttaa Suomen vetovoimaan. Kysyn siis hallitukselta: aiotteko edes näitä maahanmuuttoon liittyviä toimia peruuttaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En tiedä, onko kysyjä katsonut tilastoja sen suhteen, kuinka paljon Suomeen tällä hetkellä tulee ulkomaalaisia — nimittäin kun me olemme huippulukemissa. Ja jos katsotaan sitä, mistä nämä tulijat koostuvat, niin valitettavasti meidän EU:n sisäinen muuttoliike on huomattavasti vähentynyt. Suomeen tulee huomattavasti paljon vähemmän EU-maiden kansalaisia töihin kuin esimerkiksi meidän naapurimaihimme. Toisaalta myös erityisasiantuntijoiden määrä on vähentynyt. Me emme pysty selvästikään kilpailemaan näistä huippuosaajista, minkä itse kyllä ymmärrän esimerkiksi siksi, että meidän palkkatasomme ja veropolitiikkamme eivät ole suuresti kilpailukykyisiä. Suurin osa tulijoista sijoittuu alemman osaamistason ja alemman palkkatason työtehtäviin, joissa on paljon tärkeitä työtehtäviä myös, mutta me pyrimme nimenomaan tekemään sellaista maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikkaa, että se olisi tämän kokonaisen järjestelmän kannalta järkevää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra puhuu ahkeruudesta, mutta jos ajatellaan, että meillä on vaikka sukuyhtiö, niin jokainen perinnöllä elävä perijä maksaa 150 000:n vuosituloista vähän reilu 10 000 euroa veroja. Jos ajatellaan, että joku pystyisi samanlaisen summan työllään, ahkeruudella saamaan kasaan, niin siitä menisi 70 000, melkein puolet siitä, eli kyllä nyt vähän ihmettelen, miten te siirsitte tässä maalia.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen mukaan ei ole vaihtoehtoja. Te leikkaatte pienituloisilta työntekijöiltä, sairailta, vammaisilta, lapsilta ja nyt ilmeisesti haluatte leikata myös eläkeläisiltä ja nostaa ruuan hintaa, jos ministerin puheenvuoroja julkisuudessa katsoo. Mutta kun teillä on ollut lisää rahaa esimerkiksi sijoittajille, kaikkein suurituloisimmille, tappiollisen turkistuotannon tekohengittämiseen, muihin yritystukiin, [Eveliina Heinäluoman välihuuto] niin nyt kysyn teiltä, kun sanotte, että kaikki perataan, ja pyydätte vaihtoehtoja: aiotteko te, valtiovarainministeri Purra, esittää osinkoverotukseen niitä muutoksia, joita kaikki asiantuntijat, teidän omat virkamiehenne esittävät, [Puhemies koputtaa] ja aiotteko te perata myös yritystukia, [Puhemies koputtaa] jotka menevät suoraan osinkoihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin pitää korjata sellainen seikka, että hallitus ei lähesty kehysriihtä sillä tavalla, että minä teen sinne esityksiä, joista sitten suoraan neuvotellaan, vaan hallitus koostuu neljästä puolueesta ja me ihan keskenämme neuvottelemme. Me emme ole läheskään kaikista asioista samaa mieltä. Meillä on hyvä hallitusohjelma, jonka takana me kaikki seisomme.

Ei ole yllättävää, että te ajatte tätä veromuutosta. Ainoastaan ihmettelen sitä, että viime kaudella, kun te olitte hallituksessa, ette sitten kuitenkaan saaneet sitä läpi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!]

Mutta se ei ole hallitusohjelmassa, eikä meillä ole tavoitteita tähän puuttua. [Pia Viitasen välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä aika ylimielistä. Ensin valtiovarainministeri tekee avauksen julkisuuteen, toteaa, että eläkkeistä voi leikata. Sen jälkeen, kun eläkeläiset huolestuvat tästä, te käytätte termiä ”vaikerrusta”, että tällaista vaikerrusta te olette ennenkin kuulleet. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kyllä me elämme nyt aikoja — oi aikoja ja tapoja. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ikääntyneiden elämisen kustannukset ovat kasvaneet, se on tosiasia, ja hallituksen toimet ovat tähän olleet hyvin vahvasti syyllisiä. Tämä on sellainen ikäryhmä, joka ei pysty kompensoimaan niitä leikkauksia, joita te olette tehneet ja aiotte tehdä lisää. Esimerkiksi sähkölaskujen maksaminen, se on monelle eläkeläiselle haaste.

Tällainen pelottelu ei herätä luottamusta politiikan tekoon. Toivottavasti kuuntelette edes eläkeläisjärjestöjä, jotka kertovat teille, mitä tällainen eläkkeiden leikkaus tarkoittaisi. [Mauri Peltokangas: Ettehän te edes tiedä, mitä tiistaina tulee! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämä on lainaus: ”Kansan- ja takuueläkkeiden leikkaus vähentäisi valtion menoja mutta kostautuisi eläkeläisköyhyytenä ja lisääntyneinä sosiaalimenojen, toimeentulotuen ja sairastamisen menoina”. Haluatteko te tänne Ranskan-mallin, jossa kerjätään kadulla, [Puhemies koputtaa] eläkeläiset kerjäävät kadulla, että voivat maksaa sähkölaskunsa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, aika on nyt kulunut. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen aika monta kertaa viitannut niihin pieniin eläkkeisiin ja kertonut, että en näe järkeväksi kohdistaa niihin toimia. Sen sijaan te nytkin viittasitte kansan- ja takuueläkkeisiin. [Pia Viitanen: Entäs ne pienet työeläkkeet! — Mikko Savola: Kertokaa sitten, mitä aiotte tehdä!] Ja mitä tulee sitten tähän ”vaikertamiseen”, niin taisin viitata omaan vaikerrukseeni, jolla reagoidaan siihen, mitä te esitätte. Nämä asiat ovat riittävän vaikeita ja hankalia — kuten olen tälläkin kyselytunnilla pyrkinyt korostamaan — ilman sitä, että te vielä vääristelette asioita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taloudessa on kysymys paljolti myös luottamuksesta. Pelkään itse, että tämä julkinen eläkkeitten leikkauskeskustelu on omiaan rapauttamaan eläkeläisten luottamusta taloudelliseen tulevaisuuteen. Ja se heijastuu myös siihen, että nekään, joilla olisi varaa, eivät uskalla kuluttaa, ja se on omiaan syventämään meidän talouden syöksykierrettä alaspäin.

Julkinen taloushan koostuu kuntataloudesta, joka on ollut kohtuullisessa kunnossa mutta heikkenemässä, valtiontaloudesta, joka on nyt vapaassa pudotuksessa alaspäin, ja sitten eläkejärjestelmästä, joka on kohtuullisen kestävällä tavalla hyvässä kunnossa. Kun siihen tehdään niitä ministeri Grahn-Laasosen mainitsemia korjauksia, meillä on vuosikymmeneksi kestävä eläkejärjestelmä.

Arvoisa puhemies! Minun kysymykseni onkin valtiovarainministeri Purralle: Kun meillä on olemassa tällä julkisella sektorilla yksi osuus, joka on kestävällä pohjalla, niin kannattaako meidän lähteä rikkomaan sitä? Voitaisiinko sopia, että ei pilata kaikkea vaan yhdessä ponnistellaan sen eteen, että saadaan [Puhemies koputtaa] se, mikä on rikki, eli valtiontalous kuntoon, ja sovitaan yhdessä, että ei [Puhemies koputtaa] kosketa siihen osuuteen, eli eläkejärjestelmään, joka meillä on kunnossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei todellakaan riko näitä järjestelmiä. Päinvastoin me pyrimme korjaamaan sitä järjestelmää, joka meillä tällä hetkellä on rikki.

Hallitusohjelmassa on kirjaukset eläkejärjestelmän tulevaisuudelle eli pitkän aikavälin kestävyyden lisäämisestä. Ja kuten täällä on kerrottu, niin työryhmät työskentelevät tälläkin hetkellä sekä kaksi- että kolmikantaisesti. Meidän toimet eli se, mitä me tulemme pohtimaan kehysriihessä ja minkälaisia toimia me siellä päätämme, on erillinen prosessi. Emme ole tekemässä mitään radikaalia mihinkään järjestelmän osiin niin, että me hajottaisimme yhtään mitään. Päinvastoin, me teemme näitä toimia, että tämä kokonaisuus olisi kunnossa.

Ja aivan oikein kuvasitte eri sektorien välisiä eroja. Me tarkastelemme, totta kai, koko julkista taloutta, se on oleellista esimerkiksi julkisen talouden alijäämän kokonaisuuden suhteen. Toisaalta me tarkastelemme sitä valtion budjettitaloutta. Yhtä lailla me tiedämme, mitä haasteita on kuntasektorilla ja erityisesti hyvinvointialueilla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Ajankuva Suomesta 2024 on se, etteivät meidän maamme eläkkeensaajat elä mitenkään leveästi, vaan valtaosa eläkkeensaajista sinnittelee jo nyt arjessaan pienillä tuloilla ja joutuu tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä. Ja nyt, kun hallitus on valmistautumassa kehysriiheen, näihin miljardien suursäästöihin, niin eläkkeensaajat miettivät: ”Mikä minun osani tässä on? Joutuvatko eläkkeensaajat nyt taakankantajiksi?” Ja syynä ovat, ministeri Purra, teidän puheenne. [Sheikki Laakso: Tiistaina selviää!] Te olette sanonut, että näihin kehysriihen tavoitteisiin ei päästä ilman, että eläkkeisiin puututaan. Ja kun teillä ainoa työkalu ovat sakset, niin jälki on leikkauksia. [Jenna Simula: Vastustatteko avointa keskustelua?] Ja tässä tuntuu nyt takki kääntyneen. Vielä syksyllä ministeri Grahn-Laasonen ihmetteli puheita eläkkeisiin kajoamisesta, ryhmäpuheenjohtaja Mäkelä piti sitä erikoisena, mutta nyt näyttää siltä, että Purra on leikkaamassa eläkkeitä.

Ministeri Purra, oletteko te esittänyt eläkkeiden leikkauksia? Aiotteko te esittää eläkkeiden leikkauksia? Aiotteko te suojata pienet työeläkkeet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän juuri viittasin aiemmassa vastauksessani, kun kuvasin, että Suomessa on ollut myös hallituksia — ja on sellaisia puolueita — jotka eivät ole valmiita tekemään lisää vaikeita toimia, kun tilanne muuttuu. Ja epäilemättä te haluatte puhua, että me käännämme takkia. Me taas pidämme kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, [Mikko Savola: Oli eri puheet ennen vaaleja!] jossa kerrotaan, että mikäli tilanne muuttuu ja näyttää siltä, että me emme pääse näihin tavoitteisiin, joilla me haluamme huolehtia siitä, että meillä on tulevaisuudessakin hyvinvointijärjestelmä, niin me olemme valmiita tekemään lisätoimia, ja tähän me olemme todellakin sitoutuneita.

Sitten tämä, mitä sanotte eläkkeiden koosta ja eläkkeensaajista Suomessa, on aivan totta. Mediaanieläke taitaa olla siellä 1 800 euron kieppeillä tällä hetkellä. Hyvin suurella osalla eläke on pieni, erityisesti naisilla. Samaan aikaan, kyllä, meillä on myös paremmin toimeentulevia eläkeläisiä, jotka esimerkiksi haluavat käydä työssä edelleen, tehdä työtunteja, matkustella ja joilla on merkittävää varallisuutta. Myös varallisuus on tässä maassa nimenomaan korostunut sinne ikäluokkiin, joissa puhutaan eläkeläisistä. [Tytti Tuppurainen: Ei tullut vastausta! — Antti Lindtman: Ei tullut vastausta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällähän perättiin vastausta teidän antamiinne lausuntoihin, että eläkkeistä tultaisiin leikkaamaan, ja sen takia eduskunta tässä teiltä näitä asioita kysyy.

Tällä hetkellä myös valmistellaan kolmikantaisia eläkeneuvotteluita. Niissä haetaan muun muassa parempia sijoitustuottoja ja eläkejärjestelmän kestävyyden vahvistamista ja katsotaan tulevia vuosikymmeniä. Nyt näiden neuvotteluiden onnistuminenhan olisi kaikkein tärkeintä meille kaikille suomalaisille, joten eikö nyt tässä valossa olisi tärkeää viheltää tämä eläkeläiskeskustelu poikki ja tämä leikkauskeskustelu poikki ja kertoa, että te ette tule eläkkeistä leikkaamaan ettekä korota eläkeläisten verotusta? Tämä toisi työrauhan meneillään oleville eläkeneuvotteluille ja varmistaisi sen, että olisi myös löydettävissä ratkaisuja, [Jenna Simula: Miksette anna hallitukselle työrauhaa?] jotka vahvistavat eläkejärjestelmän kestävyyttä, kun ikärakenne muuttuu, kun eliniät pitenevät. Voisitteko te tehdä ja luvata tämän? [Sheikki Laakson välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistelee vastuullista kokonaisuutta kehysriihestä ensi viikon alusta ja tulee tekemään toimia, joilla saamme lisättyä luottamusta Suomen hyvinvointiyhteiskunnan huomiseen ja siihen, että meillä on turvaverkot tulevaisuudessakin. Myöskin rakennamme eläkejärjestelmää kestävälle pohjalle yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa tässä mainitussa työryhmässä, joka istuu ensi tammikuun loppuun saakka. Hallitusohjelmassa on määritelty tälle työlle lähtökohdat, ja niihin työmarkkinaosapuolet ovat hyvin sitoutuneet. Toivomme, että tämä työ tuottaa ratkaisun, joka vakauttaa noin miljardilla eurolla tätä eläkejärjestelmää, ja lisäksi toivomme löytyvän myös sellaisia sääntöpohjaisia vakauttajia, jotka huolehtisivat automaatin lailla tulevaisuudessakin eläkejärjestelmän kestävyydestä, kun olosuhteet muuttuvat, niin kuin kuvasin, että viime aikoina eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä on haastanut syntyvyyden lasku. Toivon, totta kai, että tämä työ tulee tuottamaan hyvän tuloksen. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut tekemään nämä päätökset joka tapauksessa, [Puhemies koputtaa] koska me olemme viime kädessä vastuussa siitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestää.

Arvoisa puhemies! Suomen taloudesta huolehtiminen on tulevista sukupolvista huolehtimista, sen takaamista, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voi toimia vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. [Veronika Honkasalon välihuuto] Kyse on siitä, että voimme luvata lapsillemme ja myös heidän tuleville lapsilleen mahdollisuuden elää ja kasvaa hyvinvointiyhteiskunnassa.

Hallitus laati viime keväänä yhden Suomen historian kunnianhimoisimmista työllisyys- ja talousohjelmista. Tavoitteena on taittaa krooninen velkaantuminen ja ohjata Suomi muiden Pohjoismaiden uralle. [Aki Lindén: Pahalta näyttää!] Kuten olemme huomanneet, niin valitettavasti Suomen talouden ongelmat ovat osoittautuneet vielä entistäkin syvemmiksi. Kaikista vastuuttominta olisi jättää nyt sopeutustoimet tekemättä ja sysätä vastuu tulevien päättäjien hoidettavaksi.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miksi on huolehdittava siitä, ettei Suomi joudu EU:n alijäämämenettelyyn, ja millaisia kustannuksia se voisi Suomelle aiheuttaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näitä asioita olen kuvannut jo edellisissä vastauksissani. Tietenkään se ei olisi Suomelle hyvä, että me joutuisimme tällaiseen alijäämämenettelyyn, varsinkaan, kun uudet säännöt ovat selvästi tiukemmat, ja uskoisin, että niitä tällä kertaa myös noudatetaan. Se ei tekisi hyvää meidän taloudellemme muuten, kun joutuisimme tekemään vielä enemmän sopeutustoimia, mutta erityisen heikko ratkaisu se olisi maineemme kannalta.

Mutta itse haluan korostaa kuitenkin nimenomaan meidän oman yhteiskunnan ja isänmaan tulevaisuuden kannalta näitä toimia, näitä seikkoja. Nimittäin juuri sillä, että me uskallamme tehdä vaikeita päätöksiä tällä hetkellä, me uskallamme sopeuttaa, vaikka luonnollisesti niitä meidän toimiamme hyvin monesta suunnasta vastustetaan, me tavoittelemme sitä, että me pääsisimme pohjoismaiselle uralle — puhutaan siis tyyliin 30 prosentin velka-asteesta meidän naapurimaissa, kun me hätyyttelemme 80:tä — juuri siksi, että me pystyisimme rahoittamaan niitä hyvinvointipalveluita ja etuuksia myös tulevaisuudessa, myös siinä tilanteessa, mihin me tällä demokraattisella kehityksellä olemme menossa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Me perussuomalaiset kannamme syvää huolta Suomen kyvystä kilpailla kansainvälisillä markkinoilla sekä maamme taloudellisesta tilanteesta. Olemme surullisia toistuvista muutosneuvotteluista, joissa kansalaisten työpaikat ovat vaakalaudalla. Versowood, Valmet Automotive, Valio, UPM, Paulig — lista on pitkä ja murheellinen. Nämä koskettavat satoja suomalaisia ja heidän perheitään.

Globaalissa maailmassa työt menevät sinne, missä työmarkkinat ovat ketterät. Suomen työmarkkinat kilpailevat kaikkien maailman maiden työmarkkinoiden kanssa, ja siksi niiden tulee olla kilpailukykyiset.

Arvoisa hallitus, mitä keinoja hallituksella on käytössään parantaakseen suomalaisten mahdollisuuksia päästä työelämään ja sitä kautta parantamaan omaa elintasoaan ja koko yhteiskunnan hyvinvointia? [Aki Lindénin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tilannekuva, huoli suomalaisen työn kilpailukyvystä ja Suomen kilpailukyvystä ja kasvusta, on vahvasti jaettu, ja se on itse asiassa tämän äsken käydyn säästökeskustelun ohella todella tärkeä näkökulma, miten saamme Suomessa kasvua aikaan.

Tämä kysymys koski työllisyyttä, ja siihen liittyen hallituksellahan on vahva ohjelma työllisyyden vahvistamisesta. Jos katsomme nyt jo tehtyjä toimia, jo eduskuntaan annettuja hallituksen esityksiä, niin niiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on 74 000 uutta työllistä. [Aki Lindén: Paperilla!] Se on jo erittäin paljon siitä 100 000 työllisen tavoitteesta, jonka hallitus asetti, ottaen huomioon, että hallitus on työskennellyt vasta alle vuoden ajan. Jatkamme tätä määrätietoista työtä sekä työllistymisen helpottamiseksi, uusien työpaikkojen ja kasvun syntymiseksi että julkisen talouden tasapainottamiseksi, jotta nostetaan Suomi kuopasta takaisin kilpailukykyisten maiden joukkoon ja Pohjoismaiden rinnalle vahvaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. [Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Teollisuuden puhdas siirtymä ja siihen liittyvät investoinnit ovat Suomen kasvun kannalta elintärkeitä ja myös erittäin keskeisiä päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Puhdas, edullinen ja toimitusvarma kotimainen sähkö taas on edellytys tälle siirtymälle.

Saimme alkuviikosta iloisia tulevaisuudenuskoa luovia uutisia: Fortum on kiinnostunut hankkimaan Loviisan voimalaitoksen läheltä maa-alueita, jotka soveltuisivat puhtaan siirtymän tai uuden ydinvoiman käyttöön. Kyse on parhaassa tapauksessa uusista työpaikoista ja verotuloista koko Suomelle. Ministeri Mykkänen, mikä on ydinvoiman merkitys puhtaan siirtymän onnistumiselle, ja miten varmistamme uuden ydinvoiman investoinnit Suomeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Tack, kiitos. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Todella, runsas puhtaan sähkön kohtuuhintainen saatavuus on käytännössä keskeisin tekijä, jolla me voimme voittaa teollisuuden työpaikkoja, kilpailukykyä ja talouskasvua, ja myös tärkeä tekijä auttamaan teollisuutta ja lämmitystä pääsemään eroon päästöistään. Ne ovat nimenomaan asioita, joiden kanssa hallitusohjelma tekee töitä, ja pyrimme puhtaan sähköntuotannon moninkertaistamiseen.

Tässä kohtaa ydinvoimalla on keskeinen rooli, koska jo nyt meillä sinänsä on paljon hyvin halpoja sähkötunteja, kuten tällä viikolla, mutta sitten silloin, kun ei tuule ja on kylmä, voi olla toisennäköistä, ja on tärkeätä, että saadaan ydinsähköä lisää.

Moni asia meilläkin vie aikaa, nämä on tarkkaan ja huolellisesti tehtävä. Etäisyysvaatimukset esimerkiksi pienydinvoimalta saatiin poistettua jo, ja olen erittäin tyytyväinen, että Helsingin energiayhtiö Helen on tehnyt aiesopimuksen pienydinvoimalan rakentamiseksi kaukolämmön tuotantoon.

Mitä tulee Fortumiin ja suuriin kysymyksiin, siellä edetään ydinvoimalain osalta niin, että ensi vuoden alkupuolella saadaan lausuntokierrokselle investointeja Suomeen houkutteleva ydinvoimalaki, [Puhemies koputtaa] ja uskon, että ensi vuoden aikana ovat myös tärkeät kysymykset esillä suurten ydinvoimalainvestointien osalta Suomeen. Tässä kohtaa ei tietenkään voi luvata tulosta, [Puhemies koputtaa] mutta hallitus työskentelee sen eteen, että myös ydinsähköä saadaan lisää.