Suullinen kysymys työntekijöiden oikeuksista (Lauri Lyly sd) | Suullinen kysymys työehtojen heikennyksistä (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys työelämän uudistuksista (Ben Zyskowicz kok) | Suullinen kysymys työmarkkinatilanteesta (Jani Mäkelä ps) | Suullinen kysymys ruoan arvonlisäveron nostamisesta (Hanna Kosonen kesk) | Suullinen kysymys fossiilisista tuontipolttoaineista (Oras Tynkkynen vihr) | Suullinen kysymys investoinneista puhtaaseen siirtymään (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys kansalaisten turvallisuudentunteesta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys porkkanoista Petteri Punakuonolle (Tytti Tuppurainen sd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Luen teille sitaatin: ”Missä on se perussuomalaisten kuuluttama suomalainen tulee aina ensin -arvopohja? Nyt olette valmiina asettamaan suomalaisen palkkatyöläisen entistäkin kurjempaan ja haavoittuvampaan asemaan.” Tämä sitaatti on erään perussuomalaisen luottamushenkilön kesällä 23 kirjoittama mielipidekirjoitus. [Kokoomuksen ryhmästä: Työllisyys paranee toisin kuin demareilla!]

Arvoisa pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Purra, olette takuumiehenä hallituksessa, joka ennennäkemättömällä tavalla heikentää 2,3 miljoonan palkansaajan työelämän oikeuksia, ja leikkaatte turvaa. Vielä ennen vaaleja palkansaajien lakko-oikeus oli perussuomalaisten mielestä turvattava vähintäänkin nykyisessä laajuudessaan, nyt olette valmis rajoittamaan tätä oikeutta. [Sanna Antikainen: Poliittisista lakoista!] Ennen vaaleja vastustitte irtisanomissuojan heikennystä, ette enää. Ennen vaaleja kannatitte työntekijän sopimussuojaa, mutta nyt olette murentamassa sitä. [Eduskunnasta: Aika! — Perussuomalaisten ryhmästä: Tuleeko kysymystä?]

Arvoisa ministeri, ovatko perussuomalaiset hallituksessa muuttaneet mieltään, vai oletteko oikeasti olleet aina tätä mieltä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, ja pääministerin sijainen, ministeri Purra. Pidetään minuutin mittaiset kysymysajat ja vastausajat.

Arvoisa rouva puhemies! Edustan tässä aitiossa hallituksen valtiovarainministeriä ja tänään varapääministeriä ja vastaan siinä asemassa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu julkisen talouden korjaamistoimenpiteitä ja rakenteellisia työllisyystoimia. Niillä paitsi tavoitellaan säästöjä julkiseen talouteen, valtiontalouteen, myös halutaan muuttaa esimerkiksi meidän työmarkkinoilla olevia turhia jäykkyyksiä, jotka selvästi heikentävät meidän kasvun mahdollisuuksia, työllisyyttä, työpaikkojen syntyä, yritysten mahdollisuutta palkata ihmisiä. Valitettavasti tänään tässä maassa monien ihmisten arkielämä on vaikeutunut ja myös taloudelliset seuraukset tästä lakosta näkyvät selvästi. Kyseessähän on poliittinen lakko, jossa halutaan vastustaa tätä hallitusta, hallituksen ohjelmaa ja niiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa, joita me pidämme tärkeinä ja joille me olemme saaneet mandaatin vaaleissa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lyly jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen työelämäpolitiikka on vinoutunut. Te ette esitä mitään, mikä vahvistaisi palkansaajien asemaa. [Välihuutoja] — Ette yhtään asiaa. Sen sijaan tämä hallitus ajaa palkansaajan työelämän oikeuksien heikennyksiä, jotka ovat suoraan elinkeinoelämän kirjoittamia. Hallitus on ottanut suoraan työnantajan roolin neuvotteluosapuolena. Pätkätöitä lisätään, ensimmäinen sairauslomapäivä tehdään palkattomaksi, irtisanomisia helpotetaan. Näille toimille ei myöskään, valtiovarainministeri, teidän oma ministeriönne pysty laskemaan työllisyysvaikutuksia. [Vilhelm Junnilan välihuuto]

Kysynkin teiltä, ministeri Purra, uudestaan: onko takki kääntynyt Säätytalolla? Onko tilanne muuttunut, jolla perussuomalaiset ovat ottaneet osaa hallituksen tekemiseen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! On jännittävä tulkintatapa, että hallitus heikentää palkansaajan elämää, kun juuri muutama päivä sitten näimme muun muassa sellaiset uutiset ja laskelmat, että tavanomaisen palkansaajan, noin 3 500 euroa kuussa tienaavan, ensi vuonna käteen jäävä tulo kasvaa lähes 600 euroa. [Hälinää — Välihuutoja] Tämä tarkoittaa sitä, että kun yhdistetään siihen, että inflaatio on heikentymässä, niin ensi vuonna duunarin, palkansaajan, ostovoima paranee selvästi.

Toki täytyy olla rehellinen, kaikki nämä toimet eivät johdu hallituksesta, [Timo Heinonen: Sekös demareita harmittaa!] mutta jonkin verran johtuu. Me emme halua nostaa kokonaisveroastetta, me nimenomaan perustamme meidän ohjelmamme työlle ja työllisyydelle. Se, että te viikosta toiseen teidän parlamentin ulkopuolisen oppositioystävänne kanssa kerrotte, että nämä toimet ovat erityisen radikaaleja, ei pidä paikkaansa. Meidän oleellisissa referenssimaissa vastaavia uudistuksia on tehty vuosikymmeniä sitten, ja kun katsotaan, miten nämä maat pärjäävät esimerkiksi julkisessa taloudessa tai yritysten kasvumahdollisuuksissa, [Puhemies koputtaa] niin he ovat aivan eri planeetalla. [Hälinää — Jussi Saramon välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja seuraava kysymys, edustaja Haatainen.

Arvoisa rouva puhemies! Esitän kysymyksen työministeri Satoselle, koska oletan, että sieltä tulisi nyt tähän asiakysymykseen osaavia vastauksia.

Nämä hallituksen työelämäkirjauksethan, jos vain tarkastellaan työlainsäädäntöä ja työelämän oikeuksia, ovat vinoja, sillä ne huomioivat vain ja ainoastaan työnantajan toiveet. Työlainsäädännön perimmäinen tavoitehan on suojella heikompaa osapuolta, joka on se työntekijä, ja nyt vaikuttaa siltä, että hallituksen tavoitteena on yksinomaan heikentää työntekijöiden asemaa.

Kysynkin nyt teiltä tasapuolisuuden nimissä: miten aiotte vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, ministeri Satonen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Meidän ongelmamme, mihin myös valtiovarainministeri viittasi, on se, että meidän työllisyysaste on liian alhainen. Se on paljon alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, ja tällä työllisyysasteella me emme kykene rahoittamaan näitä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja etuja. Se ei ole mielipide, se on fakta. Silloin meidän pitää saada työpaikkoja lisää, [Li Anderssonin välihuuto] ja meidän pitää tehdä sellaisia uudistuksia työmarkkinoilla, jotka tuovat niitä työpaikkoja lisää.

Tausta on se, että meillä on viimeisen kahden vuoden aikana työnantajayrittäjien määrä pudonnut yli kymmenen prosenttia. On siis menty vahvasti huonompaan suuntaan, ja meidän on sen takia tehtävä uudistuksia, joilla työllistämisen kynnys alenee ennen kaikkea niissä alle 50 hengen yrityksissä, joissa on kaikkein suurin työllistämispotentiaali yksityisellä puolella. Se on myös suomalaisen palkansaajan etu, että niitä työpaikkoja syntyy, ja siksi näitä uudistuksia tehdään. [Välihuutoja vasemmalta]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Tuppurainen.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiasia on se, että hallitus on omilla toimillaan ajamassa suomalaiset työmarkkinat kaaokseen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] koska hallitus, toisin kuin pitkä linja Suomessa on ollut, on asettunut osapuolen asemaan tukemalla yksipuolisesti työnantajan vaatimuksia tässä kysymyksessä. Se on kohtalokasta, koska aiemmin tässä maassa on kyetty sopimaan. Me ymmärrämme sosiaalidemokraateissa nyt palkansaajien huolta, koska heitä ei ole kuultu ja esitetään yksipuolisia heikennyksiä. Ja tähän pohjoismaiseen malliin, jota hallitus niin kovasti mainostaa, kuuluu myös monia asioita, jotka edistävät työntekijän asemaa. [Mauri Peltokankaan välihuuto]

Meidän sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmästä on tehty kuluneen syksyn aikana useita aloitteita nimenomaan työntekijän aseman parantamiseksi, muun muassa ryhmäkanneoikeudesta, alipalkkauksen kriminalisoinnista, tulkintaetuoikeudesta riitatilanteessa työntekijän hyväksi ja työntekijän edustamisesta yritysten hallinnossa. Löytyisikö näistä, pääministerin sijainen Purra, niitä tekijöitä, joilla saisimme Suomeenkin sellaisen aidon pohjoismaisen työmarkkinamallin, joka edistäisi sitä, [Puhemies koputtaa] että pääsisimme vihdoinkin neuvottelemaan ja sopimaan, eivätkä työmarkkinat ajautuisi törmäyskurssille.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Työministeri Satosen alla käydään näitä neuvotteluita, ja siellä on erilaisia pöytiä, joissa näitä hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita edistetään. Ymmärtääkseni siellä kaikilla oleellisilla osapuolilla on edustus ja mahdollisuus tähän lopputulokseen vaikuttaa.

Mutta ei, siihen tämä hallitus ei lähde — mitä ymmärrän, että te esitätte — että me antaisimme muiden kiristää meitä. [Välihuutoja vasemmalta] Siihen me emme lähde. Me hyvin avoimin mielin suhtaudumme tietenkin opposition ehdotuksiin ylipäätänsä, olivat ne sitten vaihtoehtobudjeteissa tai muualla, mutta se ei tarkoita sitä, että me luopuisimme meidän hallitusohjelmasta, sen kirjauksista, meidän talouspolitiikasta tai työmarkkinoihin liittyvistä tavoitteista. [Jussi Saramo: Onko Häkämies pääministerin sijainen?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Otetaan vastaus myös ministeri Satoselta.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä kerran — asia on monasti kerrattu, mutta haluan kerrata jälleen kerran sen, millä tavalla nämä hallituksen työelämäkirjaukset ovat syntyneet. Ne ovat syntyneet niin, että kun me saimme sen valtiovarainministeriön virkamiesarvion, että meidän pitää tasapainottaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla, ja sitten sovittiin, että siitä kolmannes eli kaksi miljardia ratkaistaan näillä työelämän uudistuksilla, sosiaaliturvauudistuksilla, joilla tavoitellaan sataa tuhatta työpaikkaa, niin sen jälkeen otettiin se keinovalikoima käyttöön, jolla nämä on mahdollista ja realistista saavuttaa. Sitä kautta nämä ovat tulleet, ja nyt jo tässä tulevassa budjetissa päästään ehkä 65 000—70 000:een, ja ne loput saadaan kasaan sitten, kun nämä työelämän uudistukset ovat täällä eduskunnassa käsittelyssä ja niitä saadaan eteenpäin. [Välihuutoja vasemmalta]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Seuraavan kysymyksen esittää edustaja Malm.

Arvoisa rouva puhemies! Työministeri Satonen, te olette todennut, että yhden etujärjestön vaatimuksiin ei voida suostua. Kommentti on pikkaisen nurinkurinen, kun tarkastellaan hallituksen omaa ohjelmaa. Elinkeinoelämän lobbarit ovat keväästä asti kehuneet sillä, että he ovat saaneet omista tavoitteistaan yhdeksän kymmenestä läpi hallitusohjelmaan. [Vasemmalta: Lähes kaikki!] Suomen oikeistohallitus toimii elinkeinoelämän etujärjestöjen, kuten EK:n ja Suomen Yrittäjien, edunvalvojana. Silti yksikään suomalainen ei ole näitä lobbareita äänestänyt, kuten äsken pääministerin sijainen Purra totesi. [Vilhelm Junnila: Mites SAK?] — SAK:sta samalla tavalla. Logiikka toimii molemmin perin.

Kysymys kuuluukin pääministerin sijaiselle, valtiovarainministeri Purralle: Kuka tämän maan hallitusta todella johtaa? Kuka kieltää Orpoa ja Satosta toimimasta viisaasti ja käynnistämästä aitoja tasapuolisia neuvotteluita Suomen työmarkkinoiden suunnasta? [Piritta Rantanen: Ja lyömästä kättä päälle! — Hälinää]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Täytyy sanoa, että en oikeastaan edes ymmärrä edustajan kysymystä. [Hälinää — Naurua] Hallituksen toiminta nojaa hallitusohjelmaan, jonka me olemme yhdessä neljän puolueen kesken sopineet. En muista viime kaudelta, kun vallassa oli vasemmistohallitus, kerrottiinko oikealta puolelta siitä, että EK:ta ei kuunnella lainkaan vai minkälaista tämä retoriikka silloin oli. [Mika Lintilä: Välillä vähän kuunneltiin!] Mutta on aivan totta, että SAK sen paremmin kuin Etelärannankaan toimijat eivät ole saaneet yhtään ääniä. Ja sekin on myös totta, että hallitusohjelman kirjaukset eivät ole radikaaleja, ne ovat myös neljän puolueen kompromissi. Me kaikki täällä näemme, että niistä on hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle, meidän työmarkkinoille, työllisyydelle, ja tähän muun muassa aika moni yrittäjäkin on vedonnut.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Koskinen.

Arvoisa puhemies! Palataanpa sitten valtiovarainministerin toimintakenttään suoraan, kansantalouden ja valtiontalouden etuun. Useissa kansainvälisissä arvioinneissa on pidetty Suomen vahvuutena sitä, että on pystytty sopimaan työmarkkinajärjestöjen kesken isoista uudistuksista [Perussuomalaisten ryhmästä: Pohjoismainen malli!] liittyen eläkejärjestelmään, liittyen sopimusmalleihin, liittyen vaikkapa viimeksi koronan aikaan lomautuksiin ja muihin, jotka helpottivat yritysten tilannetta olennaisesti ja myös samalla valtiontalouden tilannetta.

Nyt näyttää siltä, että tämä oppi on kokonaan sysätty roskakoriin. Ei haluta sopimista, ei kolmikantaista menettelyä, vaan kun on tällainen poikkeuksellinen oikeistoenemmistö eduskunnassa, niin halutaan käyttää se viimeistä senttiä myöten. Olisiko nyt kuitenkin ihan näistä valtiontalouden ja kansantalouden eduista lähtien aika palata sopimuspöytään ja katsoa, mitä sieltä yhdessä sopien löytyy sellaisia ratkaisuja, jotka helpottavat työllisyyttä ja pitkällä tähtäimellä valtiontaloutta? [Perussuomalaisten ryhmästä: SAK lähti sieltä!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Olisi tietysti erittäin hyvä, että näitä asioita voitaisiin yhteisesti sopia, mutta valitettavasti, kun katsotaan hieman historiaa, mitä on tapahtunut: Se on totta, minkä edustaja Koskinen sanoi, että näissä eläkekysymyksissä on kyetty kolmikantaisesti asioita ratkaisemaan. Minulla on se paha vika, että muistan vielä vanhojakin asioita jopa neljän vuoden takaa, jolloin Rinteen hallitus toimi niin, että se perusti muistaakseni seitsemän työllisyystyöryhmää, joiden piti tehdä rakenteellisia uudistuksia, joilla suomalaista rakenteellista työttömyyttä tullaan vähentämään. Se neuvottelu ei johtanut yhtään mihinkään. Eläkeputken poisto tehtiin sitten, mutta mitään muita tuloksia ei saavutettu. [Jussi Saramon välihuuto — Jani Mäkelän välihuuto] Se on valitettavasti myös nyt niin, että jos me esitämme työmarkkinajärjestöille, että tuokaa meille paperi, jos ei ala sataatuhatta työpaikkaa syntymään, niin sieltä tulee meille vähän ajan päästä blanko paperi takaisin, ja sen jälkeen me jatketaan taas edelleen. [Hälinää]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Seuraavaksi edustaja Nikkanen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen ulkoparlamentaariset ystävät ovat kirjoittaneet tämän hallitusohjelman työelämäosion, niin kuin täällä on useasti todettu. Työelämän heikennyksiä hallitus perustelee sillä, että syntyy niitä työpaikkoja, mutta miksi nämä ulkoparlamentaariset ystävänne ovat niin kovin hiljaa? He kehuskelevat kyllä kovin saavutuksillaan tähän hallitusohjelmaan, mutta missä ovat heidän sitoumuksensa näihin työpaikkoihin? Onko, ministeri Purra, teillä tietoa, mikä luku sieltä EK:lta ja Suomen Yrittäjiltä on tullut? Tällaista ei ole ainakaan julkisuudessa nähty. [Vilhelm Junnila: Eikö oppositio ajattele lapsia? — Ben Zyskowicz: Missä ne kehuskelee?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ottaako ministeri Satonen? — Olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Näitä lukuja on kyllä tässä pyöritelty, ja niitä ovat valtiovarainministeriön virkamiehet tosiaan arvioineet hyvinkin tarkkaan erityisesti sosiaaliturvauudistusten ja työttömyysturvauudistusten osalta.

Mutta ehkä tässä yhteydessä on hyvä mainita myös se, että tänään ei ole pelkästään lakkopäivä, vaan tänään on valitettavasti myös se päivä, että nämä neuvottelut Suomen työmarkkinamallista, vientivetoisesta työmarkkinamallista, katkesivat SAK:n toimesta, vaikka STTK ja Akava olisivat halunneet niitä jatkaa yhdessä työnantajien kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Tämä on sillä tavalla erittäin vakava asia, ja vetoankin näihin osapuoliin, että palattaisiin sinne neuvottelupöytään, koska sen myönnän, että se hallitusohjelman kirjaus — jota sitten tietysti viedään eteenpäin viennin palkkamallissa, jos muuta ratkaisua ei synny — ei ole ideaali, vaan neuvottelemalla olisi mahdollista päästä parempaan ratkaisuun. Samalla, jos se ratkaisu myös syntyisi — ennen kaikkea tärkeä asia esimerkiksi naisvaltaisten alojen kannalta — niin se ratkaisu kertoisi siitä, että tämä kaksikantainen järjestelmä pystyy asioita ratkaisemaan. Minä näen sen kyllä erittäin tärkeänä myös tämän niin sanotun kolmikannan uskottavuuden osalta, [Puhemies koputtaa] ja pidän todella tärkeänä, että SAK:ssa tätä asiaa vielä harkittaisiin.

Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainministeri kritisoi suomalaisia työntekijöitä siitä, että he tänään puolustavat omia oikeuksiaan. Miksi he joutuvat näin tekemään? Siksi, että tämä hallitus on tehnyt valinnan. Te olette tehneet valinnan ajaa suomalaiset työmarkkinat kaaokseen. Te olette tehneet valinnan ottaa hallitusohjelmaan poikkeuksellisen rajuja ja täysin yksipuolisia heikennyksiä suomalaisten työntekijöiden asemaan ja työehtoihin. Tämä politiikka ja tämä menettelytapa on täysin ristiriidassa pohjoismaisen mallin kanssa, täysin, ja sen lisäksi se on täysin ristiriidassa myöskin hallituspuolueiden vaalipuheiden kanssa. Täällä valtiovarainministeri puhui mandaatista. Jos te haluatte puhua mandaatista, niin miksi te ette sanoneet sanallakaan tällaisista työelämän heikennyksistä vielä eduskuntavaalien alla? [Välihuutoja]

Valtiovarainministeri Purra, eikö tällä hallituksella ole muuta viestiä suomalaisille työntekijöille kuin että työehtoja tullaan heikentämään — nyt ollaan ruoankin hintaa nostamassa — ja miksi te olette valmiita ajamaan [Puhemies koputtaa — Puhemies: Aika!] suomalaisia työmarkkinoita kaaokseen, kun me ollaan jo lähestymässä syvää taantumaa? [Ben Zyskowiczin välihuuto — Mauri Peltokankaan välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pysytään minuutissa. — Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Edustajan kysymykseen: Hallituksen viesti yrittämiselle, työlle, työllisyydelle, työmarkkinoille, on nimenomaan ohjelmamme työn linja. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Minä ymmärrän, että teidän näkemyksenne tässä eroaa hallituksen linjasta, mutta me näemme asian juuri niin, että se on esimerkiksi kannattava liiketoiminta eli suomeksi sanottuna yritykset, jotka täällä voivat kasvaa, jotka tekevät talouskasvua, jotka luovat uusia työpaikkoja, [Suna Kymäläisen välihuuto] jotka palkkaavat uusia ihmisiä, ja sitä kautta me lisäämme työpaikkoja ja työllisyyttä. Ensi vuoden budjetti vaikutusarvioiden mukaan luo jopa 60 000—65 000 uutta työpaikkaa. [Jussi Saramon välihuuto] Toki tästä pitää osata erottaa suhdanteen vaikutus. Suhdanne on tällä hetkellä hyvin vaikea, mutta näiden toimien vaikutusarvioiden mukaan tämä linja on aivan selvä. [Suna Kymäläinen: Ei sanaakaan palkansaajista!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja edustaja Andersson, Li, jatkaa.

Arvoisa puhemies! Tässä meillä on selvästi hyvin selkeä näkemysero valtiovarainministerin kanssa. Jokaisen menestyvän yrityksen ydin menestyvän liiketoiminnan ytimessä on osaavat työntekijät, työhönsä sitoutuneet työntekijät, joiden työehdoista pidetään huolta ja jotka ovat ansainneet kohtuullisen korvauksen tehdystä työstä. [Hälinää — Välihuutoja] Ja juuri tämä puoli on nyt hukassa tämän hallituksen politiikassa, kun te olette ajamassa läpi täysin yksipuolisia heikennyksiä nimenomaan työntekijöiden työehtoihin.

Voiko valtiovarainministeri vielä tarkentaa: Montako työpaikkaa lisää tähän maahan syntyy sillä, että ensimmäinen sairauspäivä muutetaan palkattomaksi? Montako työpaikkaa me saadaan lisää sillä, että matalasti palkatut henkilökohtaiset avustajat, jotka työskentelevät vammaisten kanssa, joutuvat jatkossa menemään sairaana töihin, jos heillä ei ole varaa sairastaa omaan piikkiin? [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ensimmäisen sairauslomapäivän omavastuuasia on yksi niistä asioista, jotka me ollaan ruotsalaisten järjestelmästä kopsattu. [Li Anderssonin välihuuto] — Kyllä. Paitsi sillä erolla, että Ruotsissa se on velvoittava, kun meillä taas on ajatuksena se, että siitä voidaan TESillä toisin sopia. Eli sen voivat ottaa käyttöön ne alat, jotka katsovat sen tarpeelliseksi, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] ja ne alat, jotka eivät katso sitä tarpeelliseksi, eivät ota. No, ehkä tässä jotain kuvaa se, että Ruotsissa tosiaan tämä on ollut vuosikymmeniä voimassa. Siellä on ollut monta vasemmistohallitustakin sinä aikana, eikä siellä ole nähty mitään tarvetta tätä muuttaa. [Vasemmalta: Montako työpaikkaa?]

Mutta sitten sanon vielä sen, että työllisyysvaikutukset selviävät varmasti aikanaan, koska tämän asian osalta lainvalmistelua ei ole vielä edes aloitettu eikä edes lähiaikoina aloiteta. Siinä vaiheessa, kun se tulee ajankohtaiseksi, ehkä noin vuoden päästä, sitten vastaamme kyllä näihin työllisyysvaikutuksiin. [Jussi Saramo: Te olette siis päättäneet ilman, että tiedätte, mitä vaikutuksia teidän päätöksillä on! — Puhemies koputtaa]

Arvoisa rouva puhemies! SAK:n tämänpäiväinen poliittinen lakko on vaikeuttanut satojentuhansien suomalaisten yrittäjien ja palkansaajien työtä ja arkea. Lisäksi tämä lakko on aiheuttanut yli sadan miljoonan euron vahingot Suomelle. [Oikealta: Oho!] Poliittinen lakko osoittaa piittaamattomuutta kansanvaltaista järjestelmäämme eli demokratiaa kohtaan. Mikä oikeus ammattiyhdistysliikkeellä on yrittää voimakeinoin, jopa yleislakkouhkauksin, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Lakko-oikeus!] pakottaa hallitus ja kansan valitsema eduskunta taipumaan ammattiliittojen tahtoon? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiristystä!]

Hakaniemessä vastataan: ”Meillä on oikeus osoittaa mieltä.” Totta kai, mielenosoitusoikeus on kaikilla järjestöillä, kaikilla ihmisillä. Mutta mikä oikeus on aiheuttaa vahinkoa syyttömille yrittäjille, tavallisille suomalaisille ja koko yhteiskunnalle? [Jussi Saramo: Kysykää itseltänne!] Eikö poliittinen toiminta kuulu ihmisten vapaa-aikaan?

Arvoisa pääministerin sijainen, varmistan vielä: eihän hallitus ole painostuksen alla luopumassa työllisyyttä ja taloutta tukevien välttämättömien uudistusten toteuttamisesta? [Hälinää]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Olen tässä viime päivinä pannut merkille sen, että monet tavalliset kansalaiset eivät ole ymmärtäneet sitä, että tässä on kyseessä poliittinen lakko. On aika tavalla erilainen tilanne vastustaa tai lakkoilla esimerkiksi työehtosopimukseen liittyvien palkankorotusvaatimusten puolesta kuin että lakkoillaan, koska vastustetaan poliittista hallitusta ja sen hallitusohjelmaa. [Hälinää] Siinä on hyvin suuri ero, ja kun verrataan esimerkiksi sitä, minkä verran poliittisia lakkoja on meidän naapurimaissa, niin kyllähän Suomi erottuu siinä aika tavalla ikävästi, ei lainkaan edukseen.

Mutta edustajan kysymykseen, niin kyllä, juuri näin se on. Hallitus ei aio perääntyä näistä toimista eikä säästöistä eikä leikkauksista. Päinvastoin, me olemme valmiit tekemään niitä tarvittaessa lisää, ja valitettavasti tilanne näyttää tällä hetkellä siltä, että näin meidän pitää toimia. [Hälinää — Välihuutoja vasemmalta]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja edustaja Sirén.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kipeästi talouden tasapainottamista, kasvua, parempaa kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä. Petteri Orpon hallitus ja hallituspuolueet ovat sitoutuneet siihen, että Suomessa toteutetaan sellaiset työelämää koskevat uudistukset, joita Suomelle on taloustieteilijöiden toimesta suositeltu jo pitkään ja joiden kaltaisia on muissa Pohjoismaissa toteutettu jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten.

Täällä on peräänkuulutettu neuvotteluja, ja kuten ministeri Satonen kertoi, tänäkin hetkenä olisi mahdollisuus käydä neuvotteluita, mutta sen sijaan tänään käynnissä on yli 100 miljoonaa euroa maksava lakko. [Välihuutoja vasemmalta]

Hallitus toteuttaa kasvua ja työllisyyttä edistäviä toimia ja on niihin sitoutunut. Kysyn vielä valtiovarainministeriltä muistutuksena: minkälaiset vaikutukset on arvioitu nyt käsittelyssä olevalle budjetille työllisyyden lisäämisen näkökulmasta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja ministeri Purra.

Arvoisa puhemies! Tuossa muutama vastaus taaksepäin näihin lukuihin jo viittasinkin, eli vaikutusarvioiden mukaan työllisyydessä päästään suurin piirtein 60 000—65 000:een ensi vuoden budjetin osalta, ja koko hallitusohjelman aikaansaamat työpaikat olisivat noin 100 000:n luokkaa. Mutta tässä haluan korostaa sitä, että meidän täytyy myös huomioida tämä suhdanne, vaikea tilanne eri sektoreilla, erityisesti asuntorakentamisessa, ja se, että kansainvälinen talous ja euroalueen talous ovat aika heikossa iskussa tällä hetkellä.

Täällä vasemmalla usein viitataan viime hallituskauden työllisyyssaavutuksiin. Puhutaan tietenkin myös silloin suhdanteesta, mutta meidän täytyy myös ymmärtää, että suhdanteet menevät kahteen suuntaan. Toisaalta koronan jälkeen nousu ja kasvu oli varsin ripeää. Mutta tämä oikeastaan alleviivaa entistä enemmän sitä, että tämän hallituksen pitää tiiviisti pitää kiinni ohjelmastaan ja tehdä aikasidonnaista ja pragmaattista talouspolitiikkaa [Puhemies koputtaa] ja olla tarvittaessa valmis myös uusiin toimiin. [Jussi Saramon välihuuto]

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoilla kuohuu tällä hetkellä, vaikka hallitus toimillaan nimenomaan lisää työtä ja keventää työntekijän verotusta. Poliittinen lakko vaikeutti tänään monen työmatkaa ja vei ruoan monen lapsen pöydästä koulussa. Tuollainen uhittelu ei edusta eikä edistä mitään. Keskeinen syy lakkoja koskevien lakien tarkastelulle on huoli erityisesti laittomien lakkojen haitasta kilpailukyvyllemme suhteessa muihin Pohjoismaihin. Suomessa lakkoihin menetettyjen työpäivien määrä on aivan eri lukemissa verrattuna kilpailijamaihin. [Li Andersson: Miksiköhän?] Se ei varmastikaan ole kansallinen etumme eikä paranna kilpailukykyämme.

Arvoisa puhemies! Kysynkin työministeri Satoselta: mitä suuruusluokkaa on lakkojen, sekä laillisten että laittomien lakkojen, hintalappu Suomen kansantaloudelle verrattuna keskeisiin verrokki- ja kilpailijamaihimme kuten Ruotsiin?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän päivän lakon osalta arviot liikkuvat 100:n ja 130:n miljoonan luokassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Minä olen aika lailla varma, että tässä salissa on aika monta, joiden mielestä se on kyllä sellainen, johon meillä ei ole varaa. Tietysti sitten, kun vertaillaan suhteessa Ruotsiin, niin erot ovat aika mittavat. Nyt täytyy sanoa, että en pysty ihan ulkoa näitä kaikkia eroja muistamaan, mutta Ruotsissahan on äärimmäisen vähän lakkoja. Nyt siellä on ollut Teslaan liittyen lakkoja, mutta laittomia lakkoja Ruotsissa ei ole käytännössä lainkaan. Nämä ovat äärimmäisen, äärimmäisen harvinaisia.

Ja kun nyt tästä lakko-oikeudesta puhutaan, niin haluan sanoa myös sen, mihin myös valtiovarainministeri viittasi, että siihen lakko-oikeuden ytimeen — eli siihen, että saa lakkoilla omien työehtojen puolesta — ei olla millään tavalla puuttumassa näissä hallituksen uudistuksissa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten edustaja Eerola.

Arvoisa puhemies! Näitten hallituksen tekemien veropäätösten mukaan noin 50 prosenttia suomalaisista saa ensi vuonna palkastaan enemmän käteen kuin tänä vuonna, [Eduskunnasta: Kuunnelkaapa nyt!] ja noin 30 prosentille suomalaisista näillä päätöksillä ei ole merkitystä suuntaan eikä toiseen. Esimerkkinä, kuten valtiovarainministeri Purra äsken kuvasi, noin kolme ja puoli tonnia kuukaudessa tienaava henkilö saa ensi vuonna liki 600 euroa nykyistä enemmän, [Suna Kymäläinen: Mutta se ei ole teidän toimienne ansiota!] ja siitä sanotaan, että työntekijää muka kuritetaan täällä.

Kysynkin nyt vastaavalta ministeriltä: Eikö työntekijän tilanne parane, jos käteen jää enemmän rahaa, ja eikö se ole painava syy tukea näitä ratkaisuja? [Hälinää — Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, näin vastaus on. Sehän on tämän hallituksen keskeinen lähtökohta, että palkalla pitää tulla toimeen, ja sen takia me haetaan myös sitä, että kannustetaan ihmisiä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Tiedetään, että se ei ole kaikille mahdollista, mutta monilla aloilla — esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoalalla — tehdään todella paljon osa-aikatyötä ja lyhennettyä työviikkoa, vaikka siellä on paljon mahdollisuuksia myös kokoaikatyöhön. Ja kun me saadaan sitä työn verotusta kevennettyä, niin silloin se kannustaa ottamaan työtä ylipäätään vastaan ja myöskin siirtymään osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön ja tekemään ylitöitä, mikä myös on ollut varsin tiukasti verotettua.

Eli kyllä, nimenomaan sillä, että saadaan työtä lisää ja että palkansaajille jää enemmän saamastaan palkasta käteen, me saadaan työllisyyttä ja taloutta ja koko yhteiskuntaa eteenpäin. [Välihuutoja vasemmalta]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Seuraavaksi edustaja Werning.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan työmarkkinapolitiikasta, niin etenkin perussuomalaisten suurin petetty vaalilupaus suhteessa äänestäjille esitettyihin tavoitteisiin olivat parisenkymmentä työntekijöiden asemaa heikentävää toimea, joita ei löydy perussuomalaisten vaaliohjelmasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi ei tule palautetta?] Kesäkuussa kouvolalainen perussuomalainen valtuutettu kirjoitti avoimen kirjeen, missä kuvasi hyvin sitä petetyksi tulemisen tunnetta, sitä, kuinka puolueensa puheenjohtajan Purran johdattelemana duunaripuolue myy sielunsa EK:lle pettäen näin omat kannattajansa. Kirjeessä kysyttiin, kuuntelivatko perussuomalaiset kenttää, menikö oman edun tavoittelu vaalilupausten ja suurten puheiden ohi.

Pääministerin sijainen Purra, kysyn teiltä ja hallitukselta: Kenen lauluja te siellä laulatte, ja kenen leipää te siellä syötte? Vastaatteko myös kouvolalaiselle valtuutetulle, mitä mieltä olette hänen kysymyksistään?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin näihin perussuomalaisten puheenjohtajaan tai puolueeseen liittyviin kysymyksiin teidän pitää pyytää minulta vastauksia jossain muualla kuin täällä kyselytunnilla. [Paula Werning: Te ette vastaa täälläkään!] Mitä tulee sitten siihen, kenen lauluja me laulamme, niin epäilemättä me laulamme äänestäjiemme lauluja. [Välihuutoja vasemmalta] Me olemme rakentaneet neljälle puolueelle rakentuvan koalitiohallituksen. Se selvästi eroaa teidän vasemmistohallituksestanne viime kaudella, [Mauri Peltokangas: Ja hyvä niin!] ja me noudatamme meidän hallitusohjelmaamme. Me myös seisomme ylpeästi tämän linjan takana.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Kurvinen.

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme keskustassa olleet tänään tosi surumielin. Me keskustalaiset ajatellaan niin, että eivät Suomessa työntekijä ja työnantaja ole toisiaan vastaan, vaan ollaan samassa veneessä, ja tällaiset suurlakot ja rettelöt eivät missään nimessä ole isänmaan edun mukaisia.

Mutta kaikella kunnioituksella ja ei millään pahalla haluan sosiaalidemokraateille nyt sanoa sen, että koko viime vaalikauden me samassa hallituksessa ehdotimme, että tehdään yhdessä reiluja, työntekijän kannalta hyviä uudistuksia, ja teille ei kelvannut yhtään mikään. Te halusitte jähmettää kaiken paikalleen, niin kuin se on. [Hälinää — Oikealta: Ohhoh!]

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministerin sijainen! Keskusta on myös sitä mieltä, että työmarkkinoita täytyy uudistaa, mutta tarvitaan reiluja uudistuksia, joissa kuullaan myös työntekijöitä. Me keskustassa vähän ajatellaan, että tämmöinen riitely ja rettelö ei vie vaikkapa paikallista sopimista tai kilpailukykyä eteenpäin.

Kysynkin nyt pääministerin sijaiselta: Perussuomalaiset oli mukana myös Sipilän hallituksessa. [Puhemies koputtaa — Puhemies: Aika!] Sipilän hallitus sai talouden ja työllisyyden nousuun. Silloin asetettiin yhteinen tavoite, johon piti työmarkkinaosapuolten päästä. [Puhemies koputtaa] Voisiko tätä tapaa kokeilla, ja oletteko valmiita tulemaan työntekijöitä vastaan yhtään?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ottaako ministeri Satonen?

Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee näihin neuvotteluihin, niin tosiaan tässä joka ikinen uudistus, joka täällä tehdään työelämää koskien — vaikka nyt esimerkiksi tämä paikallinen sopiminen, jonka edustaja Kurvinen mainitsi — valmistellaan kolmikantatyöryhmässä, ja tässä kolmikantatyöryhmässä määritellään niitä yksityiskohtia, jotka pitkälti tulevat sitten vaikuttamaan siihen, millä tavalla sitä sovelletaan. Kuka esimerkiksi minkäkinlaisissa yrityksissä — on sitten kyse normaalisitovasta tai yleissitovasta — neuvottelee työntekijöiden puolesta, miten se järjestelmä on tehty. Nämä kaikki keskustellaan siellä työryhmässä, ja siellä ovat edustettuina työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt. Eli siellä haetaan kyllä sitä ratkaisua koko ajan, ja olen kyllä ainakin omalta osaltani täysin valmis keskustelemaan näistä asioista, jotka liittyvät näihin yksittäisiin hankkeisiin, koska sitä kautta nämä saadaan rakentavasti eteenpäin.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja vielä kysymyksen alkuperäinen esittäjä, edustaja Lyly. Sitten mennään seuraavaan kysymykseen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä maailmantilanteessa me tarvittaisiin varmaan enempi yhteistyötä kuin riitelyä. [Sanna Antikainen: Kertokaa se SAK:lle!] Palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt ovat nämä pelisäännöt ja työehdot, eläkeratkaisut, aina sopineet tässä maassa keskenään. Nyt tämä tilanne on johtanut siihen, että hallitus on ottanut työnantajan vaatimukset suoraan hallitusohjelmaansa, ja nyt ihmetellään, kuinka hallitus on joutunut tähän osaan. Ne ovat ennen neuvotelleet keskenään, ja nyt ovat hallituksen rooli ja työnantajan rooli menneet sekaisin. Hallitus on sotkeutunut työmarkkinapolitiikkaan, joka on ollut keskinäistä toimintaa tähän asti. Tammikuun kihlauksesta vuodesta 1940 saakka on sovittu, että keskenään neuvotellaan ja haetaan yhteisesti ratkaisuja. Nyt sitä ollaan murtamassa yksipuolisesti, ja sitä ei tässä pidä tehdä.

Esitän kysymyksen hallituksen varapääministerille: [Puhemies koputtaa] onko tarkoitus hakea yhteisiä ja aitoja neuvotteluja? Kiky-neuvottelujen aikana [Puhemies: Aika!] hallitus oli aktiivisena neuvotteluosapuolena hakemassa ratkaisuja. Nyt ei ole semmoisia merkkejäkään.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että kolmikantayhteistyöllä on vuosikymmenten aikana Suomessa saatu asioita myös aikaan, ja tämä kihlaus oli hyvä esimerkki siitä. Valitettavasti viime vuosina tulokset ovat olleet kyllä heikkoja.

Muistutus tästä 40-luvun sopimuksesta on kyllä sikäli ajankohtainen tänäkin päivänä, että työrauhalainsäädäntöä on viimeksi uudistettu 1946. Minulla on kyllä sellainen käsitys, että silloin ei tiedetty, minkälaiset 2020-luvun työmarkkinat ovat. [Naurua oikealta] Nyt, kun me uudistamme sitä työrauhalainsäädäntöä, ja nyt, kun se on ollut lausunnolla, me olemme saaneet työntekijäpuolelta siihen paljon kriittisiä kommentteja, mutta myös työnantajapuolelta kommentteja, että se ei mene riittävän pitkälle. Tarkoitus on, että siinä on kirkko keskellä kylää ja lopputulos on sellainen, joka on rinnastettavissa meidän keskeisiin kilpailijamaihin ja keskeisiin vertailumaihin. [Sebastian Tynkkynen: Loistava vastaus!]

Arvoisa rouva puhemies! Monessa kodissa on laskettava tarkkaan, mihin rahat riittävät tänä jouluna: ostetaanko ruokaa, miten paljon lahjoja, ja miten rahat riittävät muihin menoihin. Kädestä suuhun eletään, elämä on kallistunut. Suomalainen kyllä osallistuu säästötalkoisiin, jos toteutus koetaan oikeudenmukaiseksi ja järkeväksi, mutta nyt tämä kokemus horjuu monella pahasti.

Valtiovarainministeri Purra, esititte ruoan arvonlisäveron korottamista. Ruoan arvonlisäveroa jokainen tulotasosta riippumatta maksaa ostoksissaan yhtä paljon. Siten ruoan arvonlisäveron nosto osuu eniten pienituloisiin, siis heihin, jotka jo tällä hetkellä miettivät, mihin rahat riittävät. Keskustalle ruoan arvonlisäveron nosto ei käy. Talouden tasapainottamiseen löytyy kyllä muitakin keinoja. [Ben Zyskowicz: Kertokaa niitä! — Keskustan ryhmästä: Vaihtoehtobudjetissa!]

Ministeri Purra: onko oikeudenmukaista ja kohtuullista, että kaljan hinta laskee ja ruoan hinta nousee samoin kuin lääkkeiden hinnat?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja viittasi yleiseen hintojen nousuun, joka valitettavasti näiden tapahtumien eli koronapandemian [Keskustan ryhmästä ja vasemmalta: Ei!] ja Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin jälkeen on ollut hyvin kovaa. Inflaatio on pitkästä aikaa ollut erittäin kovaa.

Mutta juuri nyt tänäänkin on tullut uusia uutisia Suomen tämänhetkisestä tilanteesta, ja nythän näyttää siltä, että inflaatio eli hintojen nousu on selvästi helpottamassa. Joidenkin ekonomistien mukaan inflaatio laskee kuin kivi tällä hetkellä. Erityisesti se näkyy vaikkapa siinä, että meillä on ihan varsin todella edullista bensaa tällä hetkellä. [Jari Ronkainen: Oletteko huomanneet? — Hälinää] Samaan aikaan energian hintojen ja myös ruoan hinnan, joka on edelleen korkealla, nousu on kuitenkin taittumassa. Tämä kaikki yhdistettynä esimerkiksi siihen, että se keskimääräinen palkansaaja saa aika tavalla ensi vuonna lisää rahaa ja hänen ostovoimansa paranee, onneksi helpottaa tilannetta.

No sitten verot, joita hallitus on esittänyt, [Puhemies koputtaa] löytyvät meidän hallitusohjelmastamme.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, ja sitten niitä henkilöitä, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Vielä edustaja Kosonen jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Politiikka on aina arvo- ja linjavalintoja. Tämä hallitus on valinnut sen linjan, että olutta saa kohta halvemmalla ja suurituloiset saavat enemmän rahaa tileilleen. [Vasemmalta: Kyllä, näin on!] Heikompiosaisilta ja perheiltä leikataan. Ja nyt te, ministeri Purra, ajatte vielä ruoan arvonlisäveron korotusta.

Palaan esittämääni kysymykseen. Nämä ovat vakavia ja tärkeitä arjen asioita, joiden vuoksi me täällä eduskunnassa itse asiassa ollaan. Asioita, joita ei voi sivuuttaa tai väheksyä. En siis kysynyt sitä, onko Suomen talouden tilanne hälyttävä — kyllä se on. Kysymykseni oli: onko oikein ja kohtuullista teidän valintanne eli ajaa tavalliset, pienituloiset ihmiset vieläkin ahtaammalle? [Välihuutoja vasemmalta]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus kiristää alkoholin kokonaisverotusta — kiristää alkoholin kokonaisverotusta. [Välihuutoja vasemmalta] Kyllä, oluen veroon tulee varsin pieni alennus eli noin 25 miljoonaa. Tällä me haluamme tukea muun muassa pienpanimoita, joista hirvittävän monet Suomessa sijaitsevat maakunnissa, ja tämä on kyllä hallituksen mielestä erittäin tärkeä toimi. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Mitä tulee näihin muihin veroratkaisuihin, niin kuten olen moneen kertaan täällä kuvannut, hallituksen veropolitiikka on varsin maltillista. Me nostamme joitakin veroja, laskemme joitakin toisia, mutta pääosin tähän liittyvä lopputulos pysyy varsin tasaisena. Se, että kokonaisveroaste tällä kaudella tulee laskemaan useamman prosenttiyksikön, liittyy esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verotuoton vähentymiseen. Vastasin jo edellisessä vastauksessani, että hallitusohjelman esittämät veroratkaisut, säästöt ja leikkaukset löytyvät hallitusohjelmasta. Mutta kuten on moneen kertaan kerrottu, niin tilanne näyttää niin huonolta, [Puhemies koputtaa] että hallitus joutuu todennäköisesti uusia toimia päättämään. [Antti Kurvisen välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Seuraavaksi edustaja Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä te minun ymmärtääkseni, valtiovarainministeri Purra, tällä viikolla olette julkisuuteen kertoneet omana näkemyksenänne, että erinomainen paikka korjata valtiontalouden tilannetta on ruoan arvonlisäveron nostaminen. [Hälinää — Välihuutoja] Se ei käy keskustalle. Me jaamme kanssanne tilannekuvan maan taloudesta, mutta toivottavasti olette ymmärtäneet, että tämä esityksenne ruoan hinnan nostosta ensinnäkin koskettaa jokaista suomalaista ja eniten heitä, joilla on pienet tulot — eläkeläisillä, lapsiperheillä, yksineläjillä — mutta toivottavasti olette ymmärtäneet myös sen, että arvonlisäverojärjestelmä toimii siten, että jos nostatte sen samalle tasolle kuin muut arvonlisäverot Suomessa, se on ruoan hinnannousussa kovempi isku kuin Ukrainan hyökkäyssodan aiheuttama inflaatio. Se on todella merkittävä esitys suomalaisten kuluttajien kannalta. [Vasemmalta: Kyllä!]

Aikaisemmin olette toisena keinona nostaneet esiin, että entäpä jos heikennettäisiin lapsilisiä, ei siis korotettaisi vaan heikennettäisiin lapsilisiä. Sama esitys koskee siis ruoan arvonlisäveroa, lapsilisien leikkauksia, samaa porukkaa. Miksi teidän arvovalintanne on näin voimakkaasti lapsiperheitä koskeva [Puhemies koputtaa] ajassa, jossa syntyvyyskin on laskenut kolmanneksella? [Hälinää]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerinä, kun päivästä toiseen saa katsoa niitä varsin synkkiä ja koko ajan synkkeneviä talouden lukuja, niin se ikään kuin kuuluu tähän tehtävään, että voin pyöritellä erilaisia asioita. [Välihuutoja] Olen nostanut esiin kaikkein hyvätuloisimpien lapsilisät, olen nostanut esiin suursäätiöiden pääomien verotuksen, [Mauri Peltokangas: Otetaan Kojamoltakin vähän!] olen nostanut esille alv-kannat ja niistä saatavat suuret verotuotot, olen nostanut esiin ylipäätänsä hallitusohjelmassakin esitettyjä säästöjä, mutta vielä suurempina. [Antti Kurvinen: Miksi te ette vastaa?] Ja kyllä, kuten te muistatte entisenä valtiovarainministerinä, kaikenlaista saattaa sattua ja tapahtua, ja hallitus joutuu niihin reagoimaan, ja tämä talouden tilanne, joka meidän syliimme on kaatunut, valitettavasti on juuri niin heikko.

Mutta se, missä te menette vikaan: jos niitä lapsilisiä katsotaan, niin tämä hallitushan on korottanut lapsilisiä, ja se näkyy hyvin sieltä hallitusohjelmasta. [Välihuutoja] Hallitus toivottaa tervetulleeksi [Puhemies koputtaa] oppositiosta erilaisia realistisia [Puhemies: Aika!] säästöehdotuksia, liittyivät ne sitten veropolitiikkaan tai suoraan leikkauksiin, [Puhemies: Aika!] mutta pysytään näissäkin siinä tosiasiassa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pysytään minuutissa, niin ehditään vielä muutama ottaa. — Ja sitten edustaja Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Purra, minä pidän teitä erittäin asiantuntevana ministerinä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!] ja tuo teidän haastattelunne ei varmasti ollut sattumaa. Eli kyllä te olitte pohtinut, mitä siellä taustalla on, ja sen puoleen tämä oli minulle vähän yllätys, koska me tiedetään kaikki, että tasaverona se kohdistuisi enemmän pienituloisiin, se olisi suomalaiselle elintarviketeollisuudelle erittäin vaikea, ja totta kai pienituloisiin se vaikuttaisi vielä enemmän kuin suurempituloisiin, koska heillä suhteellisesti menee ruokaan enemmän kuin suurituloisilla. Siinä, että työllisyysvaikutuksen tulisi olla elintarviketeollisuudessa, on aika paljon negatiivisia puolia.

Mutta toisaalta sitten minua kiinnostaisi hirvittävän paljon se, että tämähän tarkoittaisi, että 14-luokka nostettaisiin ylös, koska meillähän voi olla kolme eri alv-luokkaa: 24, 14, 10. Minne te sen nostaisitte? Ja sitten pitää muistaa se, että siellä on [Puhemies: Aika!] mukana myös ravintolat ja rehut. [Puhemies koputtaa] Tämä olisi aika iso muutos, joka tapahtuu. [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmasta löytyy yksi muutos alv-kantoihin, ja sehän on kymppikannan nostaminen 14 prosenttiin pois lukien sanomalehdet ja aikakauslehdet. Kuten entinen ministeri tietää, alv-verojen tuotto on varsin suuri, ja näitäkin meidän pitää kyetä tarkastelemaan — kuten veropolitiikkaa laajuudessaan, kokonaisuudessaan. Mutta hallitusohjelmassa on tiettyjä kirjauksia. Me emme nosta kokonaisveroastetta, me emme tee varmasti jatkossakaan sellaisia veromuutoksia, jotka heikentäisivät taloudellista toimeliaisuutta, työn tekemisen, yrittämisen kannustimia.

Ymmärrän totta kai tämän kritiikin, ja olen siitä aivan samaa mieltä liittyen ruoan hintaan. Toisaalta tämä on kiinteistöveron ohella yksi niitä veroja, joita ekonomistit hyvin usein nostavat esille... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Antti Kurvisen välihuuto — Eduskunnasta: Kuunnelkaa!] Ja kyllä, näkisin, että tässä tehtävässä minun kannattaa myös näitä asioita esille nostaa. Keskustelua ainakin on syntynyt.

Arvoisa puhemies! YK:n ilmastokokous Dubaissa päättyi eilen, ja siellä kovin vääntö käytiin fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Suomi oli osana EU:ta tukemassa vahvoja kirjauksia, niin kuin oikein on. Samaan aikaan kuitenkin Suomessa hallitus omilla päätöksillään päinvastoin lisää fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä, ja se tapahtuu muun muassa keventämällä polttoaine- ja ajoneuvoveroja ja heikentämällä jakeluvelvoitetta ja leikkaamalla monia määrärahoja, joilla fossiilista tuontipolttoainetta voitaisiin korvata muilla ratkaisuilla.

Koska YK:n ilmastokokous päättyi vasta eilen, on aivan ymmärrettävää, että hallitus ei ole vielä ehtinyt korjata linjaansa, mutta tarkistan, ministeri Mykkänen, että tuottehan eduskunnan käsittelyyn esitykset, joilla perutte ne päätökset, joilla lisätään fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä? [Vilhelm Junnila: Lunta on tänäkin jouluna!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin todella on meidän kaikkien suomalaisten etu — vaikka ei edes niin ilmastosta sitten kantaisikaan huolta — että YK yhdessä pystyi sopimaan a) mistään tänä aikana ja b) siitä, että fossiilisista polttoaineista luovutaan, koska Suomessa me ollaan itse asiassa hyvässä yhteistyössä menossa kohti 60 prosentin päästövähennystä tämän vuosikymmenen lopussa, siis fossiilisissa päästöissä. Siellä Dubaissa me taitettiin peistä siitä, josko muut maat tulisivat lähemmäs sitä kelkkaa, että päästäisiin edes lähemmäs sitä meidän päästövähennystahtia. Kyse ei ole siitä, että Suomi olisi fossiilista luopumassa liian hitaasti, vaan muut maat voisivat ottaa oppia Suomesta ja Euroopasta.

Tänään Tilastokeskus itse asiassa julkisti viime vuotta koskevia päästötietoja, ja minusta on kannustavaa meille kaikille, että viime vuonna jatkui fossiilisten päästöjen väheneminen myös taakanjakosektorilla liikenteessä, vaikka Marinin hallitus viime vuodelle pudotti uusiutuvan jakeluvelvoitetta merkittävästi. Tästä eteenpäin se maltillisesti nousee mutta siten, että arjen kustannukset eivät nouse kohtuuttomasti, ja keskitymme isoihin päästölähteisiin teollisuus- ja energiantuotannossa, mistä tänään muuten teimme [Puhemies koputtaa] valtioneuvostossa myös tukipäätöksiä. [Eveliina Heinäluoman välihuuto]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tosiaan COP 28 ‑kokouksessa päästiin historialliseen lopputulokseen, ja kiitos ministeri Mykkäselle ja hallituksen ministereille hyvästä työstä siellä. Kokouksen vahva viesti puhtaan siirtymän merkityksestä osoittaa myös sen, että hallituksen äärimmäisen vahvat panostukset ja toimet puhtaan siirtymän edistämiseksi ovat aivan oikeita.

Ja tänäänhän saimme hyvin myönteisiä uutisia täällä Suomessa, kun valtio sitoutuu — kiitos hallituksen — tukemaan useita suuria energiahankkeita Suomessa, esimerkiksi Pohjanmaalla ja täällä Helsingissä. Se on erittäin tärkeää. Se tarkoittaa sitä paljon puhuttua kasvua, uusia yrityksiä, työpaikkoja ja suurempia verotuloja.

Jotta nämä puhtaan siirtymän investoinnit myös jatkossa tulisivat Suomeen, on tärkeää pitää huolta siitä, että lupaprosessit ovat sujuvia. Kysyisin, ministeri Mykkänen, miten voimme parantaa investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tänään todella valtioneuvosto päätti merkittävästä panoksesta, noin 50 miljoonan euron valtiontuesta, uuden tekniikan hankkeelle, jossa otetaan hiilidioksidia talteen toisaalta Vaasan seudun savupiipusta — isosta sellaisesta — ja yhdistetään vedyn tuotantoon Kristiinankaupungissa, ja yhdessä näistä syntyy sitten hiilen uusiokäyttöön perustuvaa uusiutuvaa suomalaista metaania, jolla korvataan fossiilisia. Juuri tämäntyyppistä murrosta me tarvitaan, ja siihen pitää näyttää suuntaa ja myöskin pystyä sitä järkevin keinoin tukemaan.

Ja totta on, että tämäkin hankekokonaisuus, satojen miljoonien, noin puolen miljardin kokonaisuus, on vielä tietysti luvituksen osalta vaiheessa. Ja nyt hallitus on parhaillaan tekemässä päätöksiä uuden valtakunnallisen organisaation muodostamisesta, jossa yhdistetään luvituksen ja valvonnan eri osapuolet, ja lisäksi noin puolentusinaa lainsäädäntöhanketta on menossa, jotta puhtaan siirtymän investointien luvitus olisi jatkossa sujuvampaa ja nopeampaa. Investointi tarkoittaa tänä päivänä puhdasta siirtymää pikemmin kuin mitään haitallista.

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Ministeri Rantanen, kysyisin teiltä, kun tänään olette varmaan sulkemassa rajoja: onko mahdollista, että ne rajat suljettaisiin vähän pidemmäksi aikaa? Koska nythän tästä tulee semmoinen jojo-liike, että suljetaan, avataan, suljetaan, ja se ei ole kenenkään etu.

Ja toiseksi kysyisin semmoista asiaa, kun eilen eräs presidenttiehdokas sanoi, että jos tulee pakkanen, niin hän päästää naiset, lapset ja vanhukset sisään. Onko hallituksella joku lista, keitä he päästävät sisään, vai onko raja kiinni? [Juha Hännisen välihuuto — Timo Heinonen: Eihän presidentti päätä!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on toiminut koko tämän Venäjän viranomaisten operaation aikana erittäin määrätietoisesti, johdonmukaisesti ja nopeasti. Kiitos myös oppositiolle tuesta tässä kansallisen turvallisuuden kysymyksessä.

On totta, että tämän rajalain 16 §:n, jota me käytämme, soveltamisalassa perustuslakivaliokunta on kirjannut lyhytaikaisuuden, jolloin voidaan pitää rajan täyssulkua. No, kysymys on sitten tulkinnasta. Me ensimmäistä kertaa sovellamme tätä lakia nyt, ja silloin meidän täytyy tietysti tilanteen mukaan katsoa, voidaanko missä kohtaa soveltaa. Tilanne päättyi. Tilanne päättyi — tämän rajan täyssulun aikana tämä ilmiö loppui, [Antti Kurvinen: Päästättekö naiset ja lapset?] ja näinpä ollen perusteet koko rajan sulkemiselle siinä kohtaa eivät täyttyneet. No, nyt ilmiö on käynnistynyt, [Puhemies koputtaa] ja tulemme sulkemaan rajan kokonaan.

Arvoisa rouva puhemies! Joulu lähestyy, mutta valtakunnassa on monenlaista huolta ja pelkoa. Tulevaisuutta ajatellessa monet nuoret ja vanhemmatkin pelkäävät. Suomessa vaikeista ajoista on kuitenkin yhteistyöllä selvitty. On ollut laajaa yhteistä kristillistä arvopohjaa, uskoa, mikä on antanut voimaa ja rohkeutta, ja monia käsiäkin on ristiin laitettu. Nyt mietityttää, kerrotaankohan nuorille, opetetaanko heille riittävästi meidän historiaan, kulttuuriin ja arvopohjaan kuuluneista ja kuuluvista vahvuuksista. Kerrotaanko, miten aiemmat sukupolvet ovat vaikeuksista, peloistakin, selvinneet? Entä saavatko lapset ja nuoret riittävästi tietoa myös joulusta ja sen sanoman merkityksestä myös vaikeuksien ja pelkojenkin keskellä?

Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: mitä haluaisitte sanoa heille, jotka ovat huolissaan, jopa peloissaan, epävarmana aikana? Miten tulevaisuususkoa lisättäisiin, ja kuinka edellisten sukupolvien vahvuudet onnistuttaisiin siirtämään myös tähän päivään ja tuleville sukupolville? [Vasemmalta: Ei ainakaan leikkaamalla! — Hälinää]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, kuka ottaa? — Ottaako ministeri Henriksson? Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeätä, että jokainen lapsi ja jokainen vanhempi ja jokainen vanhus saisi tuntea olonsa turvalliseksi joka päivä. Tätä työtä kyllä varmasti tehdään meidän kouluissa, varhaiskasvatuksessa. Suomessa on erittäin korkealaatuinen koulutus ja varhaiskasvatus. Meillä on erittäin hienot opettajat. Olen vakuuttunut siitä, että myös joulun alla yritetään tehdä niin hyvää joulunodotusta kuin mahdollista kaikille lapsille, myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. [Suna Kymäläinen: Runnomalla sosiaaliturvaleikkaukset!]

Sitten on varmasti myös niin, että myös kouluissa opetetaan lapsille historiaa. Se on tärkeätä. On tärkeätä tietää, mistä Suomi on syntynyt, mitä on tapahtunut aikaisemmin, miksi meidän yhteiskunta on sellainen kuin se on ja mitkä ne meidän perusarvot ovat. Näihin perusarvoihin kuuluvat tasa-arvo, demokratia, se, että pidetään huolta toisistamme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kristillisyys!] Tämä on myös yksi tärkeimmistä sanomista, kun lähestytään joulua.

Kyllä, rouva puhemies! Me nimittäin saimme Korvatunturilta kirjeen, ja siinä joulupukki muistuttaa vuotuisesta jakeluvelvoitteesta. Siinä nimittäin kaikille maailman lapsille pitää paketti toimittaa perille. [Juha Mäenpää: Se on lakossa!] Kyllähän siinä taipaletta taittuu, ja sen vuoksi pukki kysyi, voisiko sen työmatkakuluvähennyksen edes joulupukille pitää ennallaan, [Naurua] tulee nimittäin niin paljon sitä ajelua. Mutta ajelu on kuitenkin kestävää, sillä kun Petteri Punakuonon kanssa reellä menee, niin siinä on täysi biokomponentti. [Naurua]

Mutta ei se pukkikaan usko, että Purra-tonttu tätä liikennepakettia nyt täksi jouluksi avaisi, ja siksi pukilla oli toissijainen toive hallitukselle, ja se olisi se, että hallituksella olisi jakeluvelvoite, jossa Korvatunturin poroille jaeltaisiin porkkanoita — porkkanoita sen vuoksi, että ne porot ovat menneet seisomalakkoon. [Naurua] Ajatus olisi, että näillä porkkanoilla saataisiin tämä tilanne tästä hälvenemään, ja sen vuoksi kysymmekin nyt Purra-tontulta, että voisiko Purra-tonttu tätä harkita? Jos Purra-tonttu voisi tähän suostua, niin saimme viestin Petteri Punakuonolta, että Petterille kelpaisivat nämä porkkanat myös mehustettuna eli vaikka semmoisena vihersmoothiena. [Naurua]

Näillä sanoilla me opposition kaikki tontut toivotamme hallituksen tontuille oikein hyvää ja rauhallista joulua. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja kukas onkaan nyt sitten porkkanavastaava? [Naurua] — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Kiitoksia, rouva puhemies! Ja kiitoksia Tonttu Tuppuraiselle tästä kysymyksestä. [Naurua]

Näen myös hallituksen kirstunvartijana, että mikäli me tästä ongelmasta pääsemme todella eteenpäin ja pelastamme joulun ja lahjojen saamisen vain porkkanoilla, niin totta kai me tartumme tähän. Jos vielä mehustamme ne ja poroille tämäkin maistuu, niin suosittelen tätä oikein lämpimästi, koska mehustetussa muodossa me saamme tietenkin porkkanan beetakaroteenia ja muita hyödyllisiä aineita paljon enemmän, mikä lisää sitten sitä, että porot jaksavat juosta pitkin tätä maata ja viedä paljon useampaan paikkaan lakkoja.

Valitettavasti minä olin taas kuullut joulupukilta, että tontuilla oli jonkinlaisia tuottavuushaasteita. [Naurua] Liukuhihnalta ei tullut enää leluja siinä määrin kuin oltiin odotettu, ja hekin uhkasivat mennä lakkoon. Joulupukki oli kyllä todella pahoillaan, kun hän minulle soitti, ja oli sitä mieltä, että pitääkö hänen nyt peruuttaa koko joulu. Minä ehdottomasti sanoin, että ei missään nimessä, tämä asia kyllä hoidetaan sopimalla. Mietinkin, että kelpaisivatko tontuillekin porkkanat. [Naurua]