Suullinen  kysymys  määräaikaisten  opettajien  työttömyysturvasta (Piritta  Rantanen sd) | Suullinen   kysymys  lähipalveluiden  turvaamisesta  hyvinvointialueilla (Markus Lohi kesk) | Suullinen kysymys leikkausten vaikutuksesta koulutuksen eriarvoistumiseen (Inka Hopsu vihr) | Suullinen kysymys  ensimmäisen  sairauspäivän  palkattomuudesta (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys hyvinvointialueiden johtajien palkkauksesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys poliisin resursseista (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Vietämme tänään kansainvälistä opettajien päivää. Suomen osaavat, innostavat ja kannustavat opettajat ovat kansallinen ylpeyden aiheemme. Tällä hetkellä moni kuitenkin ihmettelee hallituksen tahtoa viedä uusilta, innokkailta opettajilta kesän toimeentulo. Kun vastavalmistunut, vielä vakipaikkaa vailla oleva opettaja aloittaa syksyllä uudessa tehtävässään, on kevätjuhlien jälkeen edessä täyden ansioturvan sijaan putoaminen peruspäivärahalle, minimiturvalle. Tämä siksi, että hallitus aikoo pidentää työssäoloehdon täyttymisaikaa. Ministeri Satonen, aikamoisen suvivirren te olette näille opettajille hallituksessa säveltäneet. Miksi te haluatte viedä näiltä vielä vakinaista työsuhdetta vailla olevilta opettajilta kesäansioturvan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on kyllä hyvin monitahoinen. Jos me ajatellaan sitä, että henkilö on tehnyt täyden työvuoden, niin onko oikein, että hän putoaa työttömäksi kesän ajaksi ja sitten jatkaa syksyllä jälleen opettajan töitä, vai kuuluisiko hänelle esimerkiksi jo ensimmäisenä kesänä kesäloma niin kuin muillekin opettajille? [Välihuutoja vasemmalta] Okei, jos näin on, että kunnat toimivat niin, että he pitävät tämän määräaikaisena ja sen jälkeen kesällä ollaan työttömänä, niin on ihan totta, että sen jälkeen, kun tämä työssäoloehto muuttuu, niin ensimmäisenä kesänä he eivät saa tätä ansiosidonnaista, mutta toisena kesänä he kyllä saavat. Koska tämän 12 kuukauden työssäoloehdon saa täyttää 28 kuukauden aikana, niin silloin se kyllä täyttyy jo.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.

Nuoret opettajat ovat tehneet töitä koko vuoden, niin kuin kollegansakin. Ministerin vastaus ei varmasti opettajia kovasti lämmitä, ja tämä teidän uusien opettajien kesäleikkaus on tonnin kuussa.

Ympäri Suomen opiskelijat ovat vallanneet kampuksia. He ovat huolissaan tulevaisuudestaan, ja heidän joukostaan löytyvät Suomen tulevat opettajat. Ymmärrän täysin heidän huolensa. Ensin leikataan opintotukea, sitten asumistuesta, ja työelämässä odottavat hallituksen muut heikennykset ja leikkaukset, kuten sairaussakko pienten nuhanenien kanssa työskenteleville. Ja sitten on vielä tämä kesälahja, tämä 1 000 euron kuukausittainen leikkaus kesän toimeentulosta. Ministeri Satonen, miksi te haluatte iskeä juuri opettajiin näin kipeästi, ja miten Suomen osaamistasoa nostaa se, että te leikkaatte opettajien ansioturvasta lähes tonnin kuussa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, miksi tätä työssäoloehtoa tullaan pidentämään kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen — ja se koskee siis kaikkia toimialoja — johtuu siitä, että tällä hetkellä kuuden kuukauden työssäololla voi saada 300 päivää työttömyysturvaa. Se on aika kova vakuutus, ja sen takia tätä pidennetään 12 kuukauteen.

Mutta minulla on teille myös hyvä uutinen. Teidän aikananne on säädetty sellainen laki, että kesäaikana näiden opettajien, jotka ovat siis sen muutaman kuukauden työttömänä, pitää hakea vielä työpaikkoja ja heitä haastatellaan työvoimahallinnossa moneen kertaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Kyykyttämistä!] Tämä järjestelmä on tarkoitus uudistaa samassa yhteydessä, kun työttömyysturvaa tullaan uudistamaan ensi syksynä. Valmistelu on jo käynnissä, että huomioidaan se, että jos henkilöllä on työpaikka tiedossa, niin ei tällaista turhaa byrokratiaa kesäaikana järjestetä, vaan uskotaan siihen, että ne työt syksyllä jatkuvat. [Timo Heinonen: Tällaisenko vasemmistohallitus aikanaan halusi? — Ben Zyskowicz: Kyllä, kepun tuella!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on siis maailman opettajien päivä, ja me muistamme kaikki opettajien työn tärkeyttä ja opettajien työssäjaksamista. Ja kyllä, tässä maassa on aina arvostettu opettajia ja sivistystä. Jo Snellman sanoi, että sivistys on pienen maan turva.

Mutta nyt täällä tapahtuu kyllä kummia. Yliopistoilla opiskelijat osoittavat mieltään, koska ovat huolissaan hallituksen leikkausten vaikutuksesta heidän opiskeluaikaiseen toimeentuloonsa. Työssä olevilta te tulette poistamaan aikuiskoulutustuen, mahdollisuudet kehittää itseänsä eteenpäin. [Jukka Kopra: Kyllä itseään voi silti kehittää!] Ja sitten vielä tämä: vastavalmistuneilta, vailla vakituista virkaa olevilta opettajilta te aiotte viedä kesäaikaisen toimeentulotuen minimitoimeentulolle, peruspäivärahalle. Millaisen viestin tämä, ministeri Satonen, lähettää opettajille maailman opettajien päivänä? Ennen opettajia pidettiin kansankynttilöinä, joita arvostettiin. Ministeri Satonen, poltatteko te nyt kansankynttilät loppuun?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että tämä asia otetaan esille maailman opettajien päivänä, ja itsekin olen ammatiltani opettaja, niin että arvostan kyllä opettajia hyvin paljon. Mutta täytyy nyt tässäkin asiassa nähdä se, että tässähän nyt häntä heiluttaa koiraa. Elikkä kun tehdään vain lyhytaikainen työsopimus ja työnantaja ei maksa kesän ajalta palkkaa vaan tullaan työttömyysturvalle, vaikka sama työ jatkuu syksyllä, niin sitten asian ongelma tulee siitä, että työssäoloehto ei ehkä täyty. Sehän riippuu tietysti myös siitä, minkälaista työhistoriaa on aikaisemmilta ajoilta, kuten kerroin. Eli tämän työssäoloehdon voi täyttää 28 kuukauden aikana, jos on ollut 12 kuukautta eli vajaa puolet töissä. Silloin on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Jos on sitä lyhyempi, niin silloin ei ole. Tämä on yleinen muutos, koska nyt hyvin lyhyellä työssäololla on saanut 300 päivän työttömyysturvan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tänään maailman opettajien päivänä Suomi painii kasvavan opettajapulan kanssa. Pula on kovaa vauhtia laajenemassa kaikille koulutusasteille ja kaikkiin opettajaryhmiin. Kukaan ei tiedä, paljonko maassamme on esimerkiksi fysiikanopettajia tai opettajia, jotka pystyvät opettamaan ruotsin kielellä. Ongelman juurisyy on se, että Suomessa ei ole kenelläkään ajantasaista tietoa kelpoisten opettajien määrästä. Opettajarekisteri mahdollistaisi luotettavan tutkimuksen sekä tiedonsaannin ja ennakoinnin koulutustarpeesta. Rekisterin avulla opettajankoulutuksen aloituspaikkoja voidaan kohdentaa todellisen tarpeen mukaisesti ja näin tuoda helpotusta koko maata kurittavaan opettajapulaan. Selvitys opettajarekisteristä on valmistunut jouluna 2021.

Kysynkin: Aikooko hallitus edistää opettajarekisterin perustamista, kuten tehty selvitys suositteli, ja millä aikataululla? Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että opettajien koulutusmäärät perustuvat tietoon eivätkä vanhentuneisiin olettamuksiin? [Puhemies koputtaa] Millä muilla toimilla hallitus vastaa kelpoisten opettajien saatavuusongelmaan eri puolilla Suomea?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Muistutan puheajasta. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään on opettajien päivä, ja opetusministerinä haluan myös viestittää kaikille opettajille: he tekevät hyvin, hyvin arvokasta työtä joka päivä tämän maan ja meidän nuorten ja lasten eteen.

Mitä tähän opettajarekisteriin tulee, niin tämä selvitys on aikaisemmin tehty, ja nyt mietitään, onko tarvetta, onko mahdollista, onko viisasta perustaa tällainen rekisteri, ja tähän asiaan saadaan varmasti palata vielä.

Kaikki sellainen toiminta, joka vie asioita eteenpäin ja joka varmistaisi sen, että meillä olisi tulevaisuudessa enemmän varhaiskasvatuksen opettajia ja myös perusopetuksen ja lukion ja toisen asteen opettajia, on hyväksi. Sen takia on äärimmäisen tärkeätä, että opettajat myös omassa työssään saavat tuntea, että heistä välitetään ja että myös välitetään työhyvinvoinnista, ja siihen hallitus haluaa myös panostaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä moni työikäinen ei pärjää koko työuraansa nuorena hankitulla koulutuksella, sillä työelämä ja ihmisten elämäntilanteet ymmärrettävästi vuosikymmenten saatossa voivat muuttua. Osaamista pitääkin päivittää, ja uutta koulutusta täytyy hankkia myös työuran aikana. Aikuiskoulutustuki on ollut merkittävä väylä, jolla osaamista ja koulutusta on voinut täydentää työuran aikana. Nyt hallitus on kuitenkin lakkauttamassa koko aikuiskoulutustuen. Tämä luo merkittäviä ongelmia monille, jotka syystä tai toisesta vaihtavat alaa tai täydentävät osaamista. Tämä luo merkittäviä ongelmia myös työvoiman saatavuudelle, erityisesti kasvatusalalla ja sote-alalla. Perheellisille aikuisille ei käytännössä usein ole mahdollista opiskella opintotuella, ymmärrettävistä syistä. Lakkautuksen vaihtoehto olisi tuen uudistaminen esimerkiksi niin, että matalasti koulutetuille olisi paremmat tukiehdot tai että määräaikaisessa työsuhteessa olevat pääsisivät helpommin tuen piiriin.

Arvoisa puhemies! Miksi te olette lakkauttamassa aikuiskoulutustuen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuki tullaan lakkauttamaan hallitusohjelman mukaisesti elokuun alusta 2024, ja syy on ihan selkeä. Suuri osa tuen saajista on sellaisia, joilla on jo valmiina korkeakoulututkinto, ja huomattavalla osalla niistä, jotka aikuiskoulutustukea ovat käyttäneet, ei työmarkkina-asema tai tulotaso ole parantunut tämän tuen ansiosta. Mutta kysyjä on siinä kyllä oikeassa, että on tiettyjä lähinnä julkisen sektorin aloja — esimerkiksi tällaisia kuin hoiva-avustajasta lähihoitajaksi tai opettajasta erityisopettajaksi — joilla aikuiskoulutustuki on ollut sinänsä tarpeellinen, tai joku tukimuoto, jolla tämä asia voidaan ratkaista, on tarpeellinen. Sitä varten olemme perustaneet työryhmän, joka miettii asiaa nimenomaan tästä näkökulmasta. Siinä on useita ministeriöitä mukana, sitä vetää valtiosihteeri Laura Rissanen, ja kehysriiheen mennessä odotamme ehdotuksia, miten tämä asia ratkaistaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tänään todellakin vietetään kansainvälistä opettajien päivää. Kiitollisuuden ja arvostuksen opettajia kohtaan tulisi olla päivittäistä, ei juhlapuheita. Meidän opettajat näkevät yhteiskunnan kaikki ilmiöt meidän lasten ja nuorten kautta, niin hyvät kuin pahatkin. On siis perusteltua kysyä, miten me todella huolehditaan opettajien jaksamisesta ja hyvinvoinnista mutta ennen kaikkea myös tulevaisuuden taitojen ylläpitämisestä. Mitkä ovat teidän keinonne siihen? Esimerkkinä: viime hallituskaudella erittäin myönteisenä asiana pidettiin opettajankoulutusfoorumia, joka nyt valitettavasti on päättymässä tämän vuoden lopulla. Arvoisa ministeri Henriksson, miksi näin on tapahtumassa, osaatteko kertoa? Nimenomaan näillä foorumeilla ja näillä sidosryhmillä on valtavan suuri merkitys opettajien koulutuksen vahvistamisessa ja sen laajuuden ymmärtämisessä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys, ja tämä on myös asia, jossa minunkin pitää selvittää nyt sitä, miksi tätä ollaan lakkauttamassa, koska minulla ei ole sitä tietoa. Sen myönnän tässä suoraan. [Välihuutoja vasemmalta — Perussuomalaisten ryhmästä: Rehellinen vastaus!] — Joo, kyllä.

OAJ:n kanssa ollaan käyty hyvää keskustelua, ja ylipäänsä olen ollut hyvin aktiivinen siihen suuntaan, että haluan kuulla, mitä opettajat itse ovat mieltä asioista. Ja opettajakentältä on kuulunut myös paljon positiivisia uutisia. Ollaan ilahtuneita siitä, että tämä hallitus panostaa perusopetukseen ja että tällä hallituskaudella tulee 200 miljoonaa euroa lisää, ja halutaan vahvistaa oppilaitten tukea ensi vuonna. Myös tasa-arvorahoitukseen tulee lisää rahaa 50 miljoonaa. Tällä rahoituksella saadaan enemmän aikuisia kouluun, saadaan enemmän opettajia, ja sitä kautta voidaan myös vähentää oppilaitten määrää luokissa. [Puhemies koputtaa] Tällä tavalla luodaan myös työrauhaa, ja mielestäni myös se tulee vaikuttamaan positiivisesti opettajien jaksamiseen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitkään tämänkin hallituksen ja varmasti tämän salin jakamista tavoitteista siitä, että pitää saada koulutustaso nousuun ja tulevaisuuden kasvuun osaamisen perusta, ei toteudu ilman, että meillä on motivoituneita, hyvinvoivia opettajia. Nyt kun kuuntelee hallitusta, jään kysymään, tietääköhän hallitus omien päätöstensä vaikutuksia opettajille.

Tässä ministeri totesi, että opettajatkin ansaitsevat kesäloman. No, siitähän tässä just on kysymys, ja olemme samaa mieltä tästä. Mutta toisaalta niiden sosiaaliturvaleikkausten osalta, joita viette läpi, Kuntaliitto on arvioinut, että ne heikentävät kuntataloutta ja entistä vaikeampi on kuntien mahdollistaa näitä kokoaikaisia sopimuksia. Eli leikkaatte tätä kautta, aikuiskoulutustuen viette pois, ja nyt heräätte, että tämä onkin tärkeä monille opettajille. Ja sitten on tämä opettajien kesäajan toimeentulo, 1 000 euroa kuukaudessa. Ministeri Satonen, oletteko te arvioineet hallituksen leikkausten vaikutuksia opettajiin, ja oletteko valmis tarkistamaan näitä päätöksiä, koska kyllähän tässä tulee nyt kohtuuttomia tilanteita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuntuu, että tässä on jo aika monta kertaa vastattu tähän yksityiskohtaan, joka siis koskee ainoastaan niitä opettajia, joilla on vajaa yksi vuosi työuraa takana ja joille työnantaja ei maksa sitä kesäpalkkaa. Se on tärkeä asia, että nuoret opettajat pääsevät mukaan, ja siitä olen edustaja Lindtmanin kanssa täysin samaa mieltä, että se, että opettajien ammattia arvostetaan ja siihen panostetaan, on suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeinen osa.

Vielä mitä tulee aikuiskoulutustukeen, niin hyvin pitkälle tätä asiaa on mietitty ja arvioitu. Kyseessähän on siis se, että me menetämme 8 000 henkilötyövuotta vuodessa tämän nykyisen järjestelmän kautta, [Välihuutoja] ja sen takia meidän täytyy nyt etsiä toinen tapa toteuttaa tästä se osa, joka on välttämätöntä. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että se opiskelu ei edellytä samalla tavalla kokoaikaista poissaoloa työelämästä kuin tähän asti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa maailman parhaat opettajat. Haluan onnitella ja kiittää heitä kaikkia tänään kansainvälisenä opettajan päivänä. Olen itsekin opettaja taustaltani ja saanut tehdä sitä työtä, ja tiedän, miten tärkeää työtä joka päivä kouluissamme tehdään. [Jenna Simula: Opeta nyt oppositiota vähän!] He tekevät kovaa työtä, ja tässä talossa toivottavasti jokainen arvostaa sitä. Opettajia arvostavat kunnat kyllä palkkaavat opettajansa koko vuodeksi.

Kysyisin teiltä, opetusministeri Henriksson: Kun äsken kerroitte näitä toimia, joita olette koulutuksen saralle tekemässä, niin millä tavalla tämä hallitus näkee tämän opinpolun alun ja sinne tehtävät panostukset? Meillä on käynyt tällä hetkellä niin, että resurssit eivät ole riittäviä siellä varhaiskasvatuksessa, peruskoulun alussa. Oletteko tämän tunnistaneet, ja miten tähän ongelmaan olette puuttumassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Juuri tähän tullaan panostamaan. Jokainen lapsi on arvokas ja jokainen lapsi tarvitsee myös tukea niin varhaiskasvatuksessa kuin myös sitten koulupolulla riippuen siitä, missä tilanteessa lapsi on.

Tämä hallitus aikoo panostaa varsinkin siihen, että jokainen lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Meillä on tänä päivänä tilanne sellainen, että Pisa-tulokset näyttävät, että lukutaidossa ollaan tultu alaspäin. Hallitus haluaa nostaa suomalaisten osaamistasoa, ja sen takia juuri näihin varhaisiin vuosiin tullaan panostamaan lisää tunteja, kaksi—kolme vuosiviikkotuntia lisää siihen, että saadaan enemmän aikaa opetella rauhassa lukemista, kirjoittamista ja laskutaitoa. Tähän hallitus panostaa, ja sen takia kokonaispanostus tällä kaudella tulee olemaan se 200 miljoonaa euroa. [Ben Zyskowicz: Koulutuksen kunnianpalautus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koulutus ja osaaminen on yksi Suomen menestystekijöistä. Indeksijäädytykset ja asumisen tuen leikkaukset osuvat kipeästi juuri opiskelijoihin. Siellä on tänään opiskelijoiden mielenosoitus meneillään, satoja opiskelijoita tuolla Eduskuntatalon portailla pian. Ministeri Satonen, miten aiotte varmistaa, että Suomen osaamistaso säilyy ja opiskelijat voivat hyvin? Siellä on myös opettajaksi opiskelevia. Miten varmistatte, että Suomessa on jatkossakin osaavia opettajia, ja miten varmistatte heidän hyvinvointinsa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On selvää, että kun valtiontaloutta tämän hallituskauden aikana kuusi miljardia sopeutetaan, on vaikea välttää sitä, että myös osa leikkauksista osuu opiskelijoihin — jotka nytkin, tänäänkin täällä mieltään osoittavat. Ymmärrän erityisesti nuorten huolen tulevaisuudesta. Olen varmasti itse, kuten meistä moni tässä salissa, sitä kokenut nuorena. Silti haluan kuitenkin vakuuttaa kaikille, että Suomessa jatkossakin pidetään kiinni siitä, että jokaisella on mahdollisuus opiskella, ja sen vuoksi nyt opintotukeen tehdään myös parannuksia, vaikka kyllä myös indeksijäädytys sinne on tulossa.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on hyvä myös huomata, että korkeakoulututkinto on Suomessa erittäin hyvä investointi ja varmuus siitä, että tulevaisuudessa työllistyy. Sen vuoksi tämä hallitus panostaa merkittävät määrärahat lisää tutkimukseen, tuotekehitykseen ja myös koulutukseen kaikilla asteilla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tiedämme, että opiskelijoiden toimeentulo voi tässä inflaatiotilanteessa olla todella haastava. Kysyn kuitenkin asuntotilanteeseen liittyen, arvoisa ministeri Satonen: eikö ole niin, että edullisia opiskelija-asuntoja on tarjolla keskeisillä opiskelupaikkakunnilla? Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla edullisia soluasuntoja on runsaasti vapaana myös tällä hetkellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee siis valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä kautta erityisryhmien, tässä tapauksessa opiskelijoiden, asuntojen tilanteeseen, niin on totta, että viime vuosina on soluasuntokannassa ollut väljyyttä. Sitä on osin kyllä paikannut se, että erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa pääkaupunkiseudulla soluasunnot ovat menneet kaupaksi ja ovat sitä kautta käytössä. Sinänsä tällä hetkellä ollaan myös investoimassa opiskelija-asuntoyhteisöjen toimesta uusiin opiskelija-asuntoihin. Osin tähän liittyen itse asiassa hallitus budjettiriihessään myös lisäsi 20 miljoonaa euroa pohjaesitykseen investointiavustuksiin erityisryhmille, jolla pystytään aloituksia ensi vuodelle lisäämään verrattuna pohjaan. Totta on myös se, että opiskelijoilla sinänsä asuntotuotanto viimeisinä kymmeninä vuosina on toki vastannut tarpeisiin, ja myös se, että yleisen asumistuen opiskelijoille kuulumisen aikana vapailla vuokramarkkinoilla asuminen on opiskelijoiden keskuudessa merkittävästi lisääntynyt.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tänään opettajien päivänä, itsekin viime kevääseen asti opettajana työskennelleenä, aihe on hyvin ajankohtainen ja itselle tärkeä.

Nyt kun puhutaan nuorista opettajista, niin ensin he ovat opiskelijoita, ja opettajat eivät valmistu korkeapalkkaiseen ammattiin. Heillä voi olla kovat lainat maksettavana opintolainapainotteisuuden noustessa. Sen jälkeen, kun he pääsevät työsuhteeseen, he ovat määräaikaisessa työsuhteessa, joka kestää koko vuoden. He tekevät saman työmäärän kuin virassa oleva opettaja, jopa kovemman, koska vasta aloittelevat työuraansa. Kun tulee kevät ja kesä, niin he ovat työttöminä. Onko teidän viestinne tosiaan näille nuorille opettajille se, että menkää kesäksi töihin ja jatkakaa opettajan työtä syksyllä? — Kiitos. [Vasemmalta: Mäkkäriin vaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä täytyy nyt ymmärtää tämä iso kuva. Tässähän kyse on siitä, että työssäoloehtoa tullaan pidentämään kaikilla aloilla kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, ja nyt me puhutaan yhdestä pienestä yksityiskohdasta, joka on toki sinänsä varmaan tärkeä henkilölle, jota se koskee. [Välihuutoja] Mutta kun me ei tiedetä, kuinka monella opettajalla, jota tämä tilanne koskee, on aiempaa työuraa jo takana ja tämä työssäoloehto kertynyt, niin todennäköisesti hyvin moni saa siltä ekaltakin kesältä sen ansiosidonnaisen päivärahan. Ja kaiken lisäksi: Eihän tämä nyt ole työttömyysturvajärjestelmän vika, jos työnantaja ei suostu maksamaan palkkaa kesältä. [Välihuutoja] Se varsinainen syyhän tässä on se, että silloin pitää katsoa, ovatko nämä opettajien työehdot kunnossa. Jokainen voi itse kuntapäättäjänä vaikuttaa siihen, millä tavalla omassa kunnassa näitä nuoria opettajia kohdellaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä. [Ben Zyskowicz: Mites Oulussa?]

Herra puhemies! Opettajien työehtojen pitää olla kunnossa. Opettajilla pitää olla oikeus kesälomaan. Mutta sen sijaan, että te korjaisitte tätä asiaa, te entisestään heikennätte opettajien kesäajan toimeentuloa — te heikennätte. Pohditteko te, ministeri Satonen, näitä vaikutuksia yksittäisen opettajan toimeentuloon ja arkeen, kun te lähditte tekemään esityksiä työssäoloehdon pidentämisestä? Siis opettajat, vastavalmistuneet, työssään innokkaana toimivat opettajat, ajautuvat peruspäivärahalle, minimiturvalle, kesäajalta. Se on 1 000 euroa vähemmän kuukaudessa kuin aiemmin. Oletteko te olleet tietoinen näistä seurauksista? Ja kun nyt kuulette nämä seuraukset, voitteko perua tämän opettajien osalta? [Ben Zyskowicz: Miten asia on Oulussa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siis te tarkoitatte, että jos meillä on joitakin tiettyjä kuntia, jotka eivät suostu maksamaan palkkaa kesältä näille opettajille, vaan he ovat työttömiä, ja sitten heidät palkataan syksyllä uudelleen, niin sen takia koko uudistus, joka koskee tätä työssäoloehtoa, jolla on tuhansien työllisyysvaikutus ja valtava julkisen talouden vaikutus, täytyisi perua tämän takia. Eihän se näin voi olla. Tässähän häntä heiluttaa koiraa ihan totaalisesti. Kysehän on siitä, että työssäoloehtoa on pidennettävä, koska tällainen järjestelmä, jossa kuuden kuukauden työllä voi saada 300 päivän työttömyysturvan, on aivan kohtuuton tilanne.

Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan julkisen vallan pitää turvata jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä. Se on meidän yhteinen velvollisuutemme yli hallitus- ja oppositiorajojen.

Hallituksen leikkauksista johtuen useat hyvinvointialueet ovat nyt paniikissa karsimassa ja keskittämässä terveys-, vanhus- ja muita ihmisten lähipalveluja ilman tietoa korvaavista palveluista. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Kysymys on lääkäriin tai hoitajalle pääsystä, neuvoloista, perhekeskuksista, hammashoitoloista, terveysasemista, vuodeosastoista ja hoivakodeista; palveluista, joita me kaikki jossakin elämänvaiheessa tarvitsemme tai tulemme tarvitsemaan.

Arvoisa puhemies! Kysyn sosiaali- ja terveysministeri Juusolta: mitä te ja hallitus aiotte tehdä tälle vakavalle ongelmalle, ja aikooko hallitus, ja jos aikoo niin millä tavoin, toimia lähipalveluiden turvaamiseksi ja työrauhan antamiseksi hyvinvointialueen päättäjille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Mitä teette ongelmalle, jonka edellinen hallitus loi? Sitä Lohi kysyi!] — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä ongelma on hyvin tiedostettu, ja joka puolella hyvinvointialueet ennustavat hyvinkin alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Monella hyvinvointialueella on lähdetty katsomaan taloutta. Olen aikaisemminkin sanonut, että nyt tarvitsee olla malttia. Pitää katsoa, mistä voidaan säästää. Ei voida kohdistaa niitä säästöjä semmoisiin toimenpiteisiin, joissa ne vaikeuttavat hoitoonpääsyä.

Suomessa on juuri tullut voimaan 14 päivän hoitotakuu, ja hallituksen pyrkimys ja tahtotila on, että se saavutetaan, ja siihen olemme valmiita satsaamaan. Kannustamme hyvinvointialueita käyttämään palveluseteleitä, mikäli he eivät pysty itse tätä tuottamaan. Olemme myöskin myöntäneet tai tulemme myöntämään Kela-korvauksia, eli nostamme Kela-korvauksen osuutta, jotta osa voi hakeutua yksityiselle. Tämän uudistuksen tarkoituksena, kuten edustaja Lohi hyvin tietää, on, että painopiste niissä palveluissa siirtyy aikaisiin perusterveydenhuollon palveluihin. Me painotamme portaittaista palvelujärjestelmää ja matalan kynnyksen palveluita. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt kolme ratkaisuehdotusta näihin ongelmiin:

Ensinnäkin: Antakaa työrauha hyvinvointialueille vahvistaa lähipalveluita. Eli perukaa ne jättileikkaukset sieltä, jotta on työrauhaa riittävästi.

Toiseksi: Siirtäkää matkakulujen rahoitus Kelalta hyvinvointialueille. Se poistaisi kannusteen sulkea lähipalveluita ja ajattaa ihmisiä Kelan piikkiin.

Ja kolmanneksi: pidentäkää hyvinvointialueiden alijäämänkattamisvelvollisuutta. [Ben Zyskowicz: Ai siitä, minkä te sääditte? Siitäkö te haluatte sitä pidentää? — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Pahoittelen, että joudun käyttämään nyt hieman karkeaa kieltä, kun siteeraan valtiovarainministeriä. Hän oli lehtitietojen mukaan sanonut omalle ryhmälleen, suora lainaus, että tämä uudistus on ”sysipaska”. [Välihuutoja] Meidän kaikkien yhteinen tavoite on varmasti se, että palvelujärjestelmää, jonka tarkoitus on turvata suomalaisille tärkeät lähipalvelut, ei kenenkään tarvitsisi kutsua näin rumalla sanalla. [Välihuutoja] Arvoisa valtiovarainministeri, oletteko te valmiit nyt tarttumaan keskustan konkreettisiin esityksiin, joilla tämä vakava tilanne saadaan korjattua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Koen tilanteen jopa hieman koomisena. Tämä hallituksen eteensä saama hyvinvointialuemalli, sen rahoituslaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen — jossa tässä salissa yleisesti jaetaan sen hyvät tavoitteet ja periaatteet — on teidän luomuksenne. Teidän luomuksenne. [Välihuutoja]

Omaan salkkuuni kuuluvat erityisesti tähän rahoitukseen liittyvät asiat, tosin valtiovarainministeriön toiselle ministerille, mutta tämä on juuri se, jota esimerkiksi hallitus nyt tässä budjetissaan on joutunut jo tarkastelemaan. Teidän arvionne hyvinvointialueiden tarvitsemasta rahoituksesta on ollut huomattavan alakanttiin.

Tämä hallitus ei tee säästöjä, vaan me nimenomaan toteutamme sitä alkuperäistä periaatetta, jonka kaikki ovat täällä jakaneet, että näiden kustannusten kasvua pitää kyetä hillitsemään. Mikäli me emme tule tässä onnistumaan, se uhkaa meidän koko hyvinvointijärjestelmäämme. [Puhemies koputtaa] Meidän ikääntyvä väestö ja demografiset seikat puhuvat sen puolesta, että meidän on välttämättä onnistuttava. [Puhemies koputtaa] Hienoa kuulla, että se on myös keskustan tavoite.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistusta, laskutavasta riippuen, tehtiin 20 vuotta tai 15 vuotta tässä maassa, ja onneksi viime vaalikaudella saimme vihdoin tämän uudistuksen tehtyä. Matkan varrella on varmasti tullut erilaisia virheitä. Keskustalla on tullut virheitä, kokoomuksella on tullut pakkoliitoskuntakartat, ja kaikilla omat virheensä ovat, ja lainaankin varapääministerin ilmaisua, että syntisten pöydässä kaikki istumme varmasti, kaikki puolueet, mitä Suomessa poliittisia puolueita on. Kuitenkin kaikkien sote-mallien tavoitteena — kaikkien, kaikenväristen puolueiden ja hallitusten sote-mallien tavoitteena — on ollut perustason vahvistaminen, elikkä juuri niitten terveyskeskusten, neuvoloitten, vanhusten asumispalveluitten ja matalan kynnyksen perhepalveluitten parantaminen, ettei huostaanottoihin mennä, ja nyt näyttää siltä, että hyvinvointialueet leikkaavat juuri näistä perustason palveluista.

Valtiovarainministeriön menokartoituksen mukaan, joka oli keväällä ennen vaaleja, arvoisa ministeri Purra, teidän ministeriönne väki sanoi, että sotesta on erittäin vaikea leikata, jos ei tehtäviä vähennetä. [Puhemies koputtaa] Miksi te silti olette leikkaamassa puolitoista miljardia sotesta, vaikka oma ministeriönne sanoi, [Puhemies koputtaa] että tehtäviä pitää ensin vähentää? [Sebastian Tynkkynen: Tämä on ihan Kummelia!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman kirjaukset hyvinvointialueiden ja soten tuottavuustoimista liittyvät siihen, että alueilla voitaisiin tehdä asioita paremmin ja niin, että palvelut olisivat riittävän lähellä. Tämä tarkoittaa myös sähköisten palveluiden käyttämistä. Se onnistuu tänä päivänäkin hyvin paljon yksityisellä sektorilla, mutta se on myös välttämättä otettava hyvään käyttöön julkisella sektorilla.

Toinen seikka on se, että tämä vaatii hallitukselta ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöltä selkeää ohjausta. Hyvinvointialueita ei saada toimimaan hyvin ilman täältä tulevaa ohjausta. Rahoitusmalli ei itsessään ole kovin kannustava, ja siinä on merkittäviä ongelmia, mutta tarkoitus nimenomaan on, että tuottavuustoimien kautta sekä palvelut että hoitoonpääsy saadaan toimimaan paremmin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minua särähti hieman korvaan, että valtiovarainministeri totesi, että pidätte tätä tilannetta koomisena. Minusta tässä ei ole mitään koomista. Tämä on traagista. Tämä on kamalaa. [Oikealta: Tragikoomista!] Me olimme vielä viime kaudella oppositiojohtaja Purran kanssa samaa mieltä siitä, että sotesta ei voi leikata enempää, mutta silloinen oppositiopuolue kokoomus olisi halunnut sotesta tasapainottaa ja tehostaa vielä enemmän, eikä ole mikään ihme, että nyt kun olette valtiovarainministerinä, Purra, niin te leikkaatte vielä enemmän. Minusta on käsittämätöntä, että tässä hallituksessa istuu porukka, jolla tilannetajua ei ole, vaan hyvä, kun hyvinvointialueet nyt selviävät näissä eduskunnan aivan yksimielisesti säätämissä säästöissä. Te haluatte siihen päälle vielä leikata 1,4 miljardia enemmän. Haluan kysyä teiltä: mihin katosi eduskunnan viime hallituskaudella ollut usko siihen, että lähipalveluista ei kannata leikata? Sama lääkäri ja sama hoitaja tarvitsee saman työtilan, ja näin kulut ovat samat. En ymmärrä kerta kaikkiaan, [Puhemies koputtaa] mihin perustuu tämä suuruuden ekonomia ja miksi tätä hallitus on tukemassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Varsinainen kysymys meni sinne sosiaali- ja terveysministerin puolelle, mutta yleisesti näistä kustannuksista puhun mielelläni. Mikäli katsotte pian ilmestyvää budjettia ja julkisen talouden suunnitelmaa, näette, miten merkittävästi tämä hallitus lisää hyvinvointialueiden rahoitusta. [Välihuutoja] Rahoitus kasvaa, ja tämä on se tosiseikka, joka teiltä usein jää huomaamatta. Siinä, missä tilassa tällaisen veroasteen maassa meidän julkinen terveydenhuoltomme on, ei todella ole mitään hauskaa. Ei myöskään ole hauskaa siinä edellisen hallituksen luomassa mallissa, joka meidän syliimme on kaatunut, [Välihuutoja] mutta sen sijaan jonkin verran koomista on siinä se, että meille on esitetty välikysymys puolueesta, joka on tämän merkittävä arkkitehti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Myönnän vielä vastauspuheenvuoron ministeri Juusolle. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minua hämmästyttää tämä väite, että hallitus haluaa leikata lähipalveluista. Keskusta on tuonut tätä hyvin usein esille, enkä voi kuin hämmästellä, koska tämä ei pidä paikkaansa. [Annika Saarikko: Pitääpä! — Välihuutoja] Me nimenomaan haluamme vahvistaa niitä lähipalveluita, mutta asioita voidaan tehdä eri tavalla — niitä voidaan tehdä vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin. Voimme satsata digipalveluihin, digiklinikoihin, etäpalveluihin, kotiin tuotaviin palveluihin, moniammatillisiin sote-keskuksiin. Kaikki nämä auttavat ihmisiä pääsemään hoitoon aikaisemmin, jolloin heidän ei tarvitse ajautua kalliisiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Näihin hallitus haluaa ohjata hyvinvointialueita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Andersson, Otto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hoitojonot ovat pitkään kasvaneet, ja tämä on ennen kaikkea koronan aikana syntyneen hoitovelan vika. Hoitojonojen purkamiseksi on hyödynnettävä julkisen sektorin, yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen ja säätiöiden osaamista. Tässä ei saa olla turhia ideologisia lukkoja. Kaikkien terveydenhuollon toimijoiden kapasiteettia tulee hyödyntää.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että jos hoitotakuuaika ei ole täyttymässä, niin palvelusetelin tulisi olla aito vaihtoehto. Tärkeintä on se, että potilas saa aina hoitoa mahdollisimman nopeasti. Arvoisa ministeri Juuso, voisitteko kertoa vähän tarkemmin, miten hallitus aikoo mahdollistaa palvelusetelin laajempaa käyttöä?

Kunde ni, ärade minister Juuso, berätta lite mer om hur regeringen kommer att främja användningen av servicesedlar så att vi kan förkorta de vårdköer som har uppstått särskilt inom den icke-brådskande vården under coronan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos, tack. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tack för frågan. — Palveluseteleiden käyttö on ollut mahdollista koko ajan hyvinvointialueilla. Tämä ei ole mitään uutta, emmekä ole luomassa siihen uutta lainsäädäntöä, mutta me haluamme ministeriöiden ohjauksella kannustaa hyvinvointialueita siihen siellä, missä se on mahdollista. Joka puolella Suomea ei ole yksityistä palvelutuotantoa, ja siellä sitä on turha ottaa käyttöön, mutta niillä paikkakunnilla ja niillä seuduilla, missä on yksityistä palvelutuotantoa ja missä julkinen terveydenhuolto ei pysty pitäytymään hoitotakuussa, se on järkevää, ja siihen me haluamme ohjata hyvinvointialueita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kukaan ei käsittääkseni koskaan ole väittänytkään, että sote-uudistus olisi tullut kerralla valmiiksi. Te ette pääse, hyvä hallitus, pakoon sitä, että nyt meillä on ensimmäistä kertaa tilanne, jossa uudet rakenteet ovat olemassa, palveluilla on uudet järjestäjät, ne ovat olleet yhdeksän kuukautta, ja vasta nyt on mahdollisuus todella edes arvioida, miten käyttöön otettu lainsäädäntö toimii.

On aivan totta, että olosuhteet muuttuivat rahoituksen osalta paljon huonommaksi juuri täällä mainitun koronan hoivavelan, palkkakorotusten ja inflaation vuoksi. Se on nyt vain niin, valtiovarainministeri Purra, että tämä tilanne pitää hallituksen esityksillä ratkaista. Se vain on niin, että teidän on tehtävä päätös siitä, annatteko te alueille mahdollisuuden kattaa tätä pakkasella olevaa taloutta hiukan pidemmän aikaa kuin kahden vuoden ajan. Minä alan hiukan kyllästyä nyt näihin puheenvuoroihin, että malttia, malttia, kun te samaan aikaan toisella kädellä ajatte läpi ajattelua siitä, että kahdessa vuodessa on kurottava umpeen pakkasella oleva talous. Se tarkoittaa paniikkisäästöjä ja lähipalveluiden alasajoa. [Puhemies koputtaa] Ja te samalla kun sanotte täällä, että voi voi kun tehtiin malli, jossa oli liian vähän rahaa, kerrotte, että ei muuta kuin otetaan siitä hiukan päältä pois. [Puhemies koputtaa] Arvoisa valtiovarainministeri, kannatatteko te näkemystä siitä, että alueille annetaan aikaa sopeutua tähän uuden alkuun ja alijäämän kattamiseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Muistutan jälleen edustajia puheajasta. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ohjelmassa ei puututtu tähän rakenteeseen, juuri siitä syystä, että tämä suuri uudistus on vasta saatu tehtyä ja alueiden pitää näyttää, mihin ne pystyvät. Me annamme tälle mallille mahdollisuuden. Olen moneen kertaan kuullut edeltäjäni itse korostavan tätä malttia. Tosiaan alueet ovat olleet toiminnassa vasta yhdeksän kuukautta. Ehdottomasti me tarvitsemme sitä malttia. Tämä hallitus haluaa osaltaan tässä inflaatiopaineessa ja näiden uusien ongelmien tullessa ilmi huolehtia tästä tilanteesta.

Sen sijaan kun tämän uudistuksen yksi tarkoitus myös on mahdollistaa se, että meidän julkinen talous ja väestökehitys pystyvät ylläpitämään sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointijärjestelmän, niin mikäli meillä ei olisi alijäämänkattamisvelvoitteeseen säädettyä aikaa, uskotteko te, että tämä tulisi tästä hoitumaan? On aivan selvää, että tarvitaan tavoitteita. [Annika Saarikko: Te ette ymmärrä, mitä alueilla tapahtuu!]

Arvoisa puhemies! Hyvää opettajan päivää minunkin puolestani. Me useat varmaan muistetaan omia persoonallisia opettajiamme ja olemme osaltaan heidänkin ansiostaan pärjänneet ja täällä.

Mutta kun perheet eivät pärjää, näkyy se suoraan kasvavana kuormana kouluissa. Nuorten väkivalta on lisääntynyt, työhyvinvointi on romahtanut, ja nuorten ahdistuneisuus on kasvanut. Tilanne ylittää usein opettajien sietokyvyn ja on myös oppilaiden näkökulmasta kestämätön. On naiivia ajatella, etteivät hallituksen leikkaukset pienituloisten asumisturvaan tai etsivään nuorisotyöhön ja nuorisotyöhön yleensä näkyisi myös koulutuksen eriarvoistumiskehityksenä ja koulujen alueellisena eriytymisenä. Tämä ei turvaa oppilaiden oikeutta saada ansaitsemaansa laadukasta opetusta eikä paranna jaksamisensa rajoilla työskentelevien opettajien oikeutta turvalliseen työympäristöön ja mahdollisuuksiin onnistua työssään. [Puhemies koputtaa] Kysynkin ministeri Henrikssonilta: miten pidätte huolta oppilaiden ja opettajien oikeudesta työrauhaan sekä kaikkien oikeudesta laadukkaaseen opetukseen näiden eriarvoistumista lisäävien leikkausten yhteydessä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitushan haluaa, että meillä olisi enemmän ihmisiä töissä. 100 000 uutta työllistä on se meidän tavoite. Hallitus myös tietää, että tämän kansakunnan etu ja kaikkien meidän etu ja varsinkin lasten ja nuorten etu on se, että panostetaan opetukseen, ja sen takia siihen panostetaan.

Sen takia ensi vuonna, 2024, tulee 50 miljoonaa lisää niin kutsuttuna tasa-arvorahana. Se tasa-arvoraha on juuri sitä varten, että juuri niihin kouluihin, joissa on erityisen paljon tarpeita siihen, että pystytään oppimiseroja kaventamaan, joissa on oppilaita, jotka tarvitsevat enemmän tukea, ja jotka ovat sellaisilla alueilla, joilla on syntymässä segregaatiota, nyt tullaan panostamaan. Sen takia tasa-arvorahoitusta vakiinnutetaan, elikkä sinne tulee enemmän rahaa.

Samalla hallitus tähtää siihen, että ihmiset työllistyisivät tässä hyvässä maassa. [Puhemies koputtaa] Tässä nimenomaan panostetaan koulutukseen, ja se on myös tänään, opettajan päivänä, hyvä todeta. [Ben Zyskowicz: Hyvä! Koulutuksen kunnianpalautus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvää opettajien päivää tänään! — Monessa suuressa kaupungissa on jo tällä hetkellä valtava työvoimapula, koska niihin ei ole varaa muuttaa asumaan, muun muassa Helsinkiin. Monen pienen lapsen vanhempi tietää, kuinka jo tällä hetkellä on vaikea saada ammattilaisia työskentelemään meidän lastemme kanssa päivittäin. Nyt te kuitenkin leikkaatte asumistukea, te vaikeutatte osa-aikatyön vastaanottamista, te teette leikkauksia todella monien ihmisten valmiiksi vaikeaan elämäntilanteeseen. Kouluissa ja korkeakouluissa osoitetaan aivan syystäkin mieltä paraikaa. Siellä ne tulevat opettajat ovat erittäin huolissaan tulevasta, ja moni lähtee näiltä aloilta jo ennen kuin se ura edes ehtii kunnolla alkaa. Hyvä hallitus, miten te aiotte ratkaista varhaiskasvatuksen kriisin, kun näillä omilla toimillanne te lähinnä vaikeutatte tilannetta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessahan on hyvin laadukas varhaiskasvatus, kiitos opettajien. Niin kuin varmasti edustaja Ohisalo on huomannut, hallitus pitää kiinni subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen. Tämä on todella tärkeätä. Se on tosi tärkeätä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus päästä varhaiskasvatukseen riippumatta sosioekonomisesta taustasta, riippumatta vanhempien tuloista ja riippumatta siitä, onko töitä vai ei. Varhaiskasvatuksen tilanne Suomessa on siinä mielessä haasteellinen, että opettajista on pula, ja tähän haluamme panostaa. Kuntapäättäjinä varmasti myös tiedätte, että kunnatkin tässä ovat aivan keskeisessä roolissa. Sen takia toivon, että kaikissa kunnissa myös yritetään pitää huolta siitä, että houkutellaan varhaiskasvatuksen opettajia puoleensa, [Puhemies koputtaa] ja myös mietitään, mitä voidaan tehdä juuri omassa kunnassa sen eteen, että niihin työpaikkoihin hakeudutaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meille pienten lasten vanhemmille on tietysti päivänselvää, että jos pyörät eivät pyöri päiväkodeissa ja kouluissa, niin eivät ne pyöri missään muuallakaan yhteiskunnassa. Päiväkodeissa ja kouluissa ammattilaiset tekevät täysin korvaamatonta työtä meidän pikkukansalaistemme parhaaksi, ja rohkenen sanoa, että varsin pienellä korvauksella. Palkka ei ole ainoa tärkeä asia, mutta on se kuitenkin kiistatta tärkeä asia. Nyt hallitus kertoo haluavansa lisätä joustoja työmarkkinoille ja tekee sen melkoisella rytinällä, eripuraa kylvämällä.

Vähän erikoinen yksityiskohta on tämä hallituksen aikomus sitoa valtakunnansovittelijan kädet vientialojen enimmäislinjoihin. Käytännössä siis sopimisen vapautta rajoitetaan tavalla, joka osuu nimenomaan matalapalkka-aloille. Arvoisa puhemies, miksi hallitus haluaa lukita nämä matalapalkkaiset, naisvaltaiset alat palkkakuoppaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa viedä siihen suuntaan, että me saadaan tänne vientivetoinen palkkamalli, koska Suomi elää viennistä ja se, että meidän vienti pärjää, on ainoa kestävä tapa myös rahoittaa hyvinvointipalvelut, myös se, että on opettajille ja varhaiskasvatuksen opettajille töitä ja terveydenhuollolle ja kaikille rahoitusta pitää tämä hyvinvointiyhteiskunta pystyssä.

Miten me haluamme sen tehdä? Me haluamme tehdä sen juuri samalla tavalla kuin Göran Persson teki Ruotsissa. Sielläkin oli puhetta, että asia ratkaistaan ja viedään eteenpäin asetuksella, mutta se vietiin eteenpäin neuvottelemalla. Me nimenomaan menemme nyt eteenpäin neuvottelemalla. 8. päivä marraskuuta on kutsuttu kaikki ne liitot paikalle, jotka Suomessa työehtosopimuksia tekevät. Sinne tulee Ruotsin valtakunnansovittelija kertomaan heidän systeemistään. He ovat löytäneet sellaisen mallin, jossa viennin päänavaus kestää läpi koko kentän, mutta paikallisesti päättämällä, jos esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa on pula sairaanhoitajista, niin niiden palkat nousevat yleistä tasoa enemmän. Tällainen malli on Ruotsissa toiminut 25 vuotta. Otetaan siitä oppia.

Arvoisa puhemies! Huomenna Helsingissä on koolla valtava joukko luottamusmiehiä koko maasta, johtuen juurikin hallituksen suunnitelmista heikentää työehtoja ja työntekijöiden asemaa. Kun näitä ministereiden perusteluja tässä on kuunnellut, niin yhä vahvemmin syntyy tunne, ettei ihan tiedetä, mitä oikein on oltu sopimassa ja linjaamassa hallitusneuvottelujen yhteydessä.

Valtiovarainministeri Purra on esimerkiksi sanonut julkisuudessa, että ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ei automaattisesti kosketa ketään työntekijää. Mutta tämä lakimuutoshan koskettaa automaattisesti kaikkia niitä työntekijöitä, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä tai joiden työehtosopimuksissa tästä ei ole säädetty. Yksi tällainen ryhmä on henkilökohtaiset avustajat, joiden kohdalla on arvioitu, että tämä lakimuutos koskettaa 10 000:ta työntekijää. Ministeri Juuso, onko teidän mielestänne hyvä idea, että pienipalkkaiset henkilökohtaiset avustajat, jotka työskentelevät vaikeavammaisten ihmisten parissa, [Puhemies koputtaa] jatkossa menevät sairaana töihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Anderssonilta erittäin hyvä kysymys. En ole pohtinut tätä asiaa jokaisen ammattiryhmän kohdalla erikseen. Sairauspäivän karenssi myöskin tulee Ruotsista. Kun olen siellä itse ollut paljon töissä vuosikausia, niin olen myöskin joutunut sen uhriksi. Ei se niin kamala asia ole, mutta kyllä se ihan todistetusti poissaoloja jonkun verran vähentää. Siitä ei päästä mihinkään. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ne edustajat, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, voivat ilmoittautua painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä työvoimapulaa erityisesti monilla naisvaltaisilla aloilla, muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Nyt tämä hallituksen politiikka kurittaa erityisesti näitä aloja. Jos otan kolme esimerkkiä, miten hallituksen työmarkkinatoimet vaikuttavat nimenomaan naisvaltaisiin aloihin, niin siellä on tukilakkojen rajoittaminen, siellä on määräaikaisuuden helpottaminen ja sitten siellä on tämä jo aikaisemmin puhuttu vientivetoinen palkkamalli, joka lukitsee naisvaltaisia aloja palkkakuoppaan. Täytyy sanoa, että pidän hieman erikoisena tätä perustetta, että se luo kasvua. Jos jokin tässä maassa luo kasvua, niin se on panostaminen koulutukseen ja panostaminen siihen, että meidän koulutus on tasa-arvoista ja sinne resursoidaan. [Välihuutoja] Nyt kysyisin kuitenkin: onko hallitus tehnyt mitään sukupuolivaikutusten arviointia pohtiessaan näitä ratkaisuja, ja ymmärrättekö te näitä vaikutuksia naisvaltaisiin aloihin ja tähän työvoimapulaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kysymys tasa-arvovaikutuksista, miten erilaiset uudistukset vaikuttavat naisiin tai miehiin ja ylipäätään eri sukupuoliin. Tätä vaikutustenarviointia tehdään jokaisen lakiesityksen kohdalla tietysti erikseen. Se kuuluu hyvään lainvalmisteluun. Ensi viikon maanantaina julkistetaan sosiaaliturvamuutoksia ja ‑leikkauksia, myöskin työttömyysturvaa, koskeva yhteisvaikutusarviointi, jossa tehdään myös näistä kertautuvista vaikutuksista arviointia, ja tässä on tarkasteltu myös sukupuolinäkökulmasta tätä asiaa. En nyt valitettavasti voi vielä sen sisältöä avata, kun se on maanantaina julkinen, mutta siellä on erikseen arvioitu vaikutukset myöskin naisiin ja miehiin.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kurviselle pitää ensin sanoa, kun hän yrittää saada minut aina jonnekin syntisten penkille, että en sinne halua. [Naurua]

Mutta toiseksi: Sotesta on puhuttu tänään paljon, ja on todettu, että hoitojonot ovat pitkiä ja terveyskeskuksia suljetaan. Esimerkiksi Satakunnassa on 31 terveyskeskusta, ja niitä suljetaan ja kuusi jää jäljelle. [Annika Saarikko: Mitä tekee hallitus?] Ihmiset eivät pääse hoitoon ja kyllästyvät tähän. Yksi asia, jota minulta kysytään koko ajan, josta tiedän, että hallitus ei ole vastuussa mutta pystyy vaikuttamaan siihen, on se, että sairaanhoitopiirien johtajat saavat 18 000 euroa kuussa palkkaa, siis saman verran kuin pääministeri, ja niillä on joku ihmeellinen pykälä siellä vielä, että jos yksi johtaja saa enemmän kuin toinen, niin automaattisesti toisen palkka nousee. Eihän tässä ole mitään järkeä. Ei tämmöinen toimisi yritysmaailmassa eikä missään muualla kuin sote-alueilla. [Puhemies koputtaa] Meinaatteko te tehdä jotain tälle? Tämä suututtaa ihmisiä ihan oikeasti. [Annika Saarikko: Näin se on!] — Kukaan ei halua vastata.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden johtajien palkat ovat todella korkeita. Niistä päätetään hyvinvointialueiden valtuustoissa, eli aika moni teistä täällä istuvista on hyvinvointialueiden valtuustossa ja mukana päättämässä näistä palkoista. Sitä, että alkaisimme lainsäädännöllä säätelemään palkkoja, näin äkkiseltään ajateltuna pidän aika vaikeana ajatuksena. Ymmärrän, että tarkoitus on hyvä, ja haluamme tietenkin säästää ennen kaikkea näissä hallintokustannuksissa, ylisuurissa palkoissa, tarpeettomissa ryhmärahoissa ja virkamiesten tarpeettomissa kokouspalkkioissa. Kyllä näissä toivomme, että aluevaltuustot käyttävät valtaa ja ottavat nämä agendalle.

Arvoisa puhemies! Poliisien riittävästä määrästä ja työssäjaksamisesta olemme olleet kovasti huolissamme. On nostettu esiin, että hallitus panostaa erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden tutkintaan ja torjuntaan, ja juuri kuulimmekin, että iso joukko jengi- ja huumerikoksiin liittyneitä napattiin kiinni. Oikein hyvä.

Mitenkä muutoin hallitus panostaa poliisisektorille? Tutkintaa odottavien juttujen määrä on valtava, ja lisää tulee koko ajan. Poliiseista on monin paikoin ollut suurta vajetta erityisesti tutkinnan puolella, ja tehtäviä vyörytetään aiemmastakin ylikuormittuneille kollegoille. Nuoretkin poliisit väsyvät ja vaihtavat työpaikkaa. Miten nämä haasteet ratkaistaan? Poliisien työtiloja pyritään myös uusimaan terveempiin, mutta niidenkin riittävä mitoitus mietityttää.

Arvoisa sisäministeri Rantanen, tunnette tämän tärkeän sektorin erittäin hyvin. Mitä vastaatte huoleemme?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. Tämä hallitus todella panostaa poliiseihin ja poliisien määrään. Me nostamme tämän vaalikauden loppuun mennessä poliisihenkilötyövuosia 500:lla lisää niin, että meillä on poliiseja yhteensä 8 000. Sen lisäksi ensi vuoden budjetti poliisissa nousee kahdeksalla prosentilla, jotenka resursseja poliisiin nimenomaan nyt satsataan. Tämä taas puolestaan tarkoittaa niille poliiseille, jotka uupuvat työtaakkansa alle, että silloin kun sinne saadaan lisää resursseja, se myöskin helpottaa sitä työtaakkaa. Olen hyvin tietoinen siitä, että meidän rikostutkinta on todella ruuhkautunut, ja siihenkin tämä tietenkin auttaa, että meille tulee uusia poliiseja ja henkilökuntaa auttamaan siihen ruuhkautuneeseen tilanteeseen.