Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvirastossa valmisteltiin vuoden 22 aikana uusi organisaatio- ja johtamismalli, joka tuli voimaan vuoden 23 alusta lukien. Viraston johtamismallia ja organisaatiorakennetta kehitettiin siten, että ne tukevat jatkossa paremmin viraston lakisääteisten tehtävien toteuttamista, tavoitteiden asetantaa ja seurantaa. Valiokunta pitää myönteisenä asiantuntijakuulemisessa saamaansa tietoa siitä, että tilanne viraston sisällä on rauhoittunut ja toimintakulttuuri on selkiytynyt ja että henkilöstön työrauha pyritään varmistamaan.
Tarkastusviraston pääjohtajan matka- ja kululaskuista on raportoitu eduskunnan kansliatoimikunnalle vuoden 2022 alusta lähtien. Tämä raportointivelvoite perustuu tarkastusvaliokunnan mietintöön, jossa valiokunta edellytti hallitukselta toimenpiteitä ja selvitystä siitä, kuinka niin sanotun yksi yli yhden ‑periaatteen toteutumista voidaan edistää koko valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaan virastojen on raportoitava viraston päällikön kuluista kahdesti vuodessa kuuden kuukauden välein hallinnonalansa ministeriölle. Tarkastusvirastolla ei ole ohjaavaa ministeriötä, joten se raportoi pääjohtajansa kuluista eduskunnan kansliatoimikunnalle. Valiokunta pitää tätä tärkeänä uudistuksena.
Vuonna 22 tarkastusvirastossa käytettiin tarkastus- ja valvontatoimintaan 58 henkilötyövuotta, mikä on kahdeksan henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 21. Virasto on vuonna 22 edelleen vahvistanut selvästi tarkastus- ja valvontatoiminnan osuutta kokonaistyöajasta, mitä valiokunta pitää hyvänä ja oikeana kehityssuuntana. Viime vuoden tavoin valiokunta kiinnittää huomiota tarkastusviraston toimintakertomuksen tietoihin, joiden mukaan osaamisen kehittämiseen käytetty euromäärä ja koulutukseen käytetty aika vähenivät kertomusvuonna edellisvuoteen verrattuna. Valiokunta pitää tärkeänä, että tarkastusvirasto huolehtii henkilöstönsä osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä.
Tarkastusvirastossa toteutettiin vuoden 22 aikana työhyvinvointia mittaava kartoitus sekä työtyytyväisyyskysely. Tuloksien perusteella henkilöstö on ollut tyytyväistä erityisesti työn perusedellytyksiin, joustavaan työhön, työn sisältöön sekä vaikutusmahdollisuuksiin työn sisällön suhteen. Henkilöstökyselyä on tehty virastossa aiemminkin, mutta valiokunnan saaman tiedon mukaan pidempiaikaista systemaattista seurantaa ei ole ollut. Tästä on seurannut se, että ongelmia on lähestytty ja toimenpiteitä tehty tapauskohtaisesti. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työhyvinvointia on tarpeellista seurata systemaattisesti. Asiantuntijakuulemisissa nousi esiin myös se, ettei henkilöstö ole aina täysimääräisesti pystynyt hyödyntämään työaikajoustoja ja palautuminen kiireisen työrupeaman jälkeen on voinut jäädä toteutumatta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että henkilöstön jaksamisesta pidetään huolta.
Lopuksi valiokunta toteaa, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös- ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia.
Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 8/23 vp johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä. [Seppo Eskelinen: Ei ollut tähän kohtaan puheenvuoroa!] — Siinä tapauksessa edustaja Juvonen, olkaa hyvä.