Suullinen kysymys koronapassista (Ville Tavio ps) | Suullinen kysymys työn verotuksen keventämisestä (Sari Multala kok) | Suullinen kysymys hallituksen veropolitiikasta (Pia Lohikoski vas) | Suullinen kysymys oppisopimuskoulutuksesta (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys ministerien sidonnaisuudesta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Herra puhemies! Tiukat koronarajoitukset eivät ole enää tarpeellisia, vaan ravintolat, tapahtumat ja harrastukset voitaisiin jo avata normaalisti. Enemmistö väestöstä on rokotettuja, eikä sairaalakapasiteetti ole uhattuna. Hallitus ajaa tästä huolimatta järeää uutta rajoitustoimea, koronapassia. Koronapassi aloittaa kansalaisten lajittelun rokotettuihin ja rokottamattomiin jopa julkisissa palveluissa, kuten uimahalleissa. Koronapassi murentaa terveystietojen yksityisyydensuojaa sekä tosiasiallisesti pakottaa ottamaan rokotuksen, jos ei siis tahdo jäädä yhteiskunnan ulkopuoliseksi. Kysyn hallitukselta: onko ihmisten jyrkkä jaottelu rokotettuihin ja rokottamattomiin välttämätöntä maan sisäisellä koronapassilla?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ilman kattavaa rokotesuojaa ei päästä siihen tavoitteeseen, josta edustaja Tavio puhui, että yhteiskunta olisi auki. Tällä rokotekattavuudella, joka meillä on, ei vielä suojella yhteiskuntaa. Niin kuin huomaatte, meillä on varsin paljon tartuntoja päivittäin. [Vilhelm Junnila: Mites muut Pohjoismaat?]

Jos sitten ajatellaan rokotekattavuuden nousua, niin lähtökohtana on se, että me saisimme riittävän korkean rokotekattavuuden, ja hallituksen hybridistrategiassa on lähdetty siitä, että tuo virstanpylväs on määritetty 80 prosenttiin tai siihen, että kaikilla halukkailla on ollut mahdollisuus ottaa rokote.

Mitä tulee koronapassiin, sitä ei oteta koko maassa rajoitustoimena käyttöön, vaan kysymys on siitä, että kun jollakin alueella on tartuntarypäs, siellä koronapassilla voi vapautua näistä rajoituksista. Se on siis rajoituksista vapauttamisen väline niillä alueilla, [Puhemies koputtaa] joilla tartuntaryppäitä on.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Tavio jatkaa.

Herra puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, antoi poikkeuksellisen kovasanaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. THL sanoi pitävänsä erittäin kyseenalaisena sitä, että koronapassia kaavaillaan jo 12-vuotiaille lapsille. THL:n arvion mukaan koronapassi estäisi pahimmassa tapauksessa pienten lasten harrastustoiminnan. Tästä huolimatta hallitus on päättänyt esittää lasten asettamista eriarvoiseen asemaan estämällä lapsen pääsyn harrastuksiin tai sisäleikkipaikoille, jos tämä jostain syystä on rokottamaton. [Vasemmalta: Ei!] Kysyn asiaa hallituksen tasa-arvoministeriltä Blomqvistilta: miksi rokottamaton lapsi ei ansaitse mielestänne yhtäläistä pääsyä leikkipaikalle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Och minister Blomqvist, varsågod.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tämä itse asia ei kuulu tasa-arvoministerin vastuualueelle, mutta totta kai minä, kuten koko hallitus, pidän ensiarvoisen tärkeänä, että lapset ja nuoret tulevat ensin elikkä sieltä puretaan ensin rajoituksia. [Ville Tavio: Tehän luotte rajoituksia!] Tämä on ollut hallituksen tavoite ja kanta edelleen. Hallitus on antanut tämän esityksensä eduskunnalle, ja eduskunta nyt käsittelee sitä, enkä vastaa tästä itse lakiehdotuksesta, vaan tämä oli tasa-arvoministerin näkemys tähän asiaan. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on paljon keskusteltu, ja jouduimme myös hallituksessa harkitsemaan, mikä olisi lasten etu. Ja kun tätä asiaa katsotaan lasten edun näkökulmasta, asia ei olekaan enää niin yksinkertainen kuin edustaja Tavio tässä antoi ymmärtää. Nimittäin lähtökohta on se, että lasten ja nuorten harrastustoiminnan osalta me olemme nimenomaan halunneet, että lapsen etu olisi aina ensisijaista ja lapset pääsisivät näistä rajoitustoimista vapauttamisessa aivan ensimmäiseen porukkaan. Ja näin nyt nimenomaan tehdään, eli emme suosittele tänään sosiaali- ja terveysministeriöstä lähteneessä ohjauskirjeessä lasten ja nuorten harrastuksiin näitä rajoituksia. [Ville Tavio: Miksi esitätte?]

Jos jollakin alueella kuitenkin jouduttaisiin ottamaan rajoitustoimet käyttöön, eli me voisimme joutua sellaiseen tilanteeseen, että kuitenkin viranomaisvaltuuksin jouduttaisiin säätämään rajoituksia ikäryhmään 12—17, tällä nämä lapset nimenomaan vapautuisivat näistä rajoituksista.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Koronapassiin liittyy näiden epätasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmien lisäksi käytännöllisiä ongelmia. Rokottautumisen vaihtoehto on se, että käy testeissä kolmen päivän välein. Toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, Suomessa tästä testaamisesta tulevat kustannukset lankeavat testattavalle. Julkinen puoli on hyvin ruuhkainen, ja tiedämme, että käytännössä olisi mahdotonta käydä siellä testeissä. Yksityisellä testaaminen maksaa jopa kolmatta sataa euroa. Kyseessä on paitsi taloudellinen myös terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuteen liittyvä mahdottomuus. No, mitä tästä seuraa? Käytännössä se, että ihmisellä täytyy olla rokote, mikäli hän haluaa osallistua näihin palveluihin eikä jäädä kotiin.

Arvoisa pääministeri, suhtauduitte huhtikuussa hyvin kielteisesti koronapassikaavailuihin, ja mielestäni näkökulmanne silloin olivat oikein hyviä. Miksi nämä kielteiset näkökannat eivät enää olisi voimassa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! En olisi ollut keväällä valmis ottamaan tällaista koronapassia käyttöön johtuen siitä, että meidän rokotekattavuutemme oli tuolloin niin alhainen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Mitä tulee tähän yleiseen keskusteluun koronapassiin liittyen, niin on ensinnäkin muistettava se, että me haluamme avata yhteiskunnan, me tulemme sen tekemään. Me emme siis tule olemaan yhteiskunnassa, jossa tulevaisuudessa normaali tilanne olisi se, että meillä on rajoitustoimia käytössä. Siis meidän lähtökohtamme on se, että ei ole rajoitustoimia missään päin Suomea käytössä, että kaikki palvelut, kaikki esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvät toiminnot, ovat kaikille avoimia, aivan kaikille: rokotetuille, rokottamattomille — kaikille suomalaisille kaikki nämä toiminnot ovat avoimia. Mutta mikäli sitten tulisi jollakin alueella sellainen tilanne, että paikalliset viranomaiset joutuisivat ottamaan rajoitustoimia käyttöön, niin tämä passin ajatus on se, että näistä rajoitustoimista voisi tämän passin avulla vapautua. Eli se on väline yhteiskunnan pitämiseksi auki sellaisissa tilanteissa, joissa viranomaiset joutuisivat ottamaan kohdennetusti ja hyvin tarkkarajaisesti rajoitustoimia käyttöön. Me emme siis kaavaile [Puhemies koputtaa] sellaista yhteiskuntaa, että toiminnot ovat kiinni kaikilta, paitsi passilla, vaan lähtökohta on se, että kaikki on kaikille auki. [Ville Tavio: Koronapassi on rajoitus!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Nyt tämä pääministerin esityksen logiikka ei oikein aukea minulle. Eli te sanotte nyt näin, [Välihuutoja vasemmalta] että kun rokotekattavuus on noussut, niin silloin tarvitaan lisää rajoitustoimia, lisää rajoituskeinoja, kun kattavuus on noussut. [Vasemmalta: Ei! — Ei sanonut!] Väitättekö te nyt, ettei tämä rokotus toimi, vai mistä tässä on kysymys?

On syytä muistaa, että peruslähtökohta on se, että meillä on oikeus liikkua, yrittää, harjoittaa elinkeinotoimintaa ja kokoontua. Niitä rajoituksia voi perustella vain välttämättömyydellä. Ei tämä mene niin, että sen rajoituksen voi varmuuden vuoksi tai fiilispohjalta laittaa. Sen täytyy olla välttämätöntä. Mitkä ovat hallituksen argumentit, että nämä rajoitukset ovat välttämättömiä?

Kertokaa myös vastaus tähän kysymykseen, jonka edustaja Purra aiemmin esitti, että kun sen rokotepassin hankkiminen rokottamattomille käytännössä maksaa satoja euroja kuukaudessa, niin oletteko te tosiasiassa säätämässä tästä rokotuspakon. Siltä se näyttää. [Eduskunnasta: Aika kaukaa haettu!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Emme ole säätämässä tästä rokotuspakkoa, Suomessa rokotukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Tästä ei ole kyse.

Pyrin nyt avaamaan tämän mahdollisimman selkeästi: Kun me saamme rokotuskattavuuden riittävälle tasolle — näillä näkymin lokakuussa — niin me avaamme yhteiskunnan toiminnot. Me luovumme näistä kaikista rajoituksista, mitä meillä on. [Ville Tavio: Miksi sitten säädätte koronapassia?] Se on hallituksen tahto. Se on meidän päivitetyn strategiamme ytimessä: kun me saamme rokotekattavuuden riittävälle tasolle, kaikista näistä rajoitustoimenpiteistä luovutaan. Eikä siellä ravintolan ovella tai harrastuksen ovella tai muussa vapaa-ajan toiminnassa keneltäkään kysytä passia. [Ville Tavio: Sitä te esitätte!] Nämä palvelut ovat kaikille ihmisille avoimia. Me haluamme avata yhteiskunnan kaikille, ja näillä näkymin lokakuussa se olisi mahdollista.

Mutta, kuten me olemme nähneet, tämä virus on arvaamaton. Jos tulee esimerkiksi sellainen hyvin vakava tartuntarypäs, että paikallisviranomaiset joutuvat lain mukaisesti ottamaan käyttöön kohdennettuja rajoitustoimia, tämä passi olisi väline vapautua noista rajoitustoimista. Se ei siis ole rajoituksia lisäävä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi?] vaan nimenomaisesti väline siihen, että sen sijaan, että kaikki [Puhemies koputtaa] on sitten kaikille kiinni, passin kautta voitaisiin pitää edelleen toimintoja auki. [Antti Lindtman: Kannattaa lukea se esitys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Peltokangas.

Arvoisa puhemies! Perustuslain 6 §:n henki on se, että ketään ei saa asettaa eri asemaan terveydentilan johdosta. Myös yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletään syrjimästä ketään terveydentilaan liittyvän syyn perusteella, ja lain 5 §:ssä henki on se, että viranomaisen velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta, ei heikentää sitä. Kysynkin, arvoisa hallitus: onko koronapassi, jolla ei estetä viruksen leviämistä, mielestänne yhdenvertaisuutta edistävä työkalu?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tässä koko keskustelussa tuntuu nyt siltä, että onko tätä koronapassia koskevaa esitystä edes luettu. [Mauri Peltokangas: No just niin, kysymykseni oli hyvin selkeä!] Suosittelen sen lukemista, koska tässä ei ole kysymys siitä, kuten perussuomalaisten ryhmä tuntuu antavan ymmärtää, että me otamme Suomessa koronapassin käyttöön jokaisen ravintolan ovella, jokaisen harrastustoiminnan ovella. Tällaista ei ole. [Ville Tavio: Te mahdollistatte sen!] — Me emme mahdollista sitä. — Vain silloin, kun viranomaisvaltuuksin säädetään alueelle rajoituksia merkittävän tautiryppään tapauksessa, [Ville Tavio: Se on mahdollistamista!] näistä rajoituksista on mahdollisuus vapautua, ja tämä ei tunnu nyt menevän millään ymmärrykseen. [Ville Tavio: Se on mahdollistamista!] Me jankkasimme tätä täällä jo eilen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko vai ei?] Toivoisin, että perehdytään tähän esitykseen, ennen kuin annetaan väärää todistusta siitä, mihin koronapassia tarvitaan. [Ville Tavio: Kantakaa vastuu esityksestänne!]

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta olennainen kysymys on se, mikä on koronapassin tarkoitus. Tässä tapauksessa koronapassin käyttöönotto on toimijoille vapaaehtoista, ja passi on käytössä vain, [Puhemies koputtaa] jos rajoitustoimia on olemassa. [Mari Rantanen: Aivan, eli rajoitus! — Vasemmalta: Liittykää VKK:hon!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Niikko.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru, en nyt oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Nimittäin teidän mukaanne koronapassi kuitenkin perustuu sille oletukselle, että saatu rokotussarja vähentää tartuntariskiä yksilön kannalta oleellisesti, eikö niin? [Aki Lindénin välihuuto] Tämä on se tärkeä asia, mitä te toitotatte. Kuitenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Markku Tervahauta itse sanoi, että jos rokotettu infektoituu deltaviruksella, virusmäärät PCR-testeillä ja Ct-arvoilla osoitettuina voivat olla yhtä suuria kuin rokottamattomilla. Vielä ei ole riittävästi tutkimustietoa siitä, voiko infektoitunut rokotettu tartuttaa virusta eteenpäin yhtä herkästi kuin rokottamaton. Elikkä todellisuudessa se asiahan on juuri päinvastoin, elikkä se, joka on rokotettu kaksi kertaa, on oireeton ja voi tartuttaa paljon helpommin kuin se, joka on rokottamattomana saanut tartunnan, koska tämä jää kipeänä kotiin, joten tämä logiikka ei toimi. [Kristiina Salosen välihuuto] Rokotepassi ei suojaa ihmisiä yhtään keneltäkään, ja sen vuoksi tätä ei tulisi hyväksyä.

Hallitukselta pitäisi löytyä yhteiskuntaa avaavia päätöksiä [Puhemies: Ja kysymys!] eikä rajoittavia päätöksiä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kysymystä ei ollut!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kysymystä ei ollut, eikä kukaan halua vastatakaan. — Edustaja Sarkomaa.

Arvoisa herra puhemies! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. On todella tärkeää, että nyt vihdoin ja viimein saimme koronapassiesityksen. Muualla Euroopassa koronapassia on käytetty siihen, että yhteiskuntaa on voitu pitää avoimena samaan aikaan, kun ollaan kerrytetty rokotekattavuutta, ollaan tehty toimia koronaepidemian taltuttamiseksi.

Tämä viivyttely on ollut sydämetöntä. Se on tullut erittäin kalliiksi taloudellisesti ja inhimillisesti mara-aloille, kulttuurialoille. Sen takia on nyt tärkeää, että käsittelemme eduskunnassa tämän koronapassin, ja niin kuin pääministeri sanoi, tätä voidaan käyttää tulevaisuudessa, jos tarvitaan, eli parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Oli hyvä, pääministeri Marin, että hallitus muutti kantansa tähän.

Tapahtuma-ala on ollut huolissaan, ministeri Kiuru, siitä, että tartuntatautilain 58 §:llä voidaan vielä vuodenkin jälkeen rajoittaa tapahtumia. Kansainvälisiä tapahtumia rakennetaan pitkällä jänteellä, ja kun koronapassi on voimassa vain vuodenvaihteeseen, niin voitteko te tässä nyt kertoa ratkaisun sille, ettette taas kerran torppaa tapahtuma-alan mahdollisuuksia järjestää [Puhemies koputtaa] isoja tapahtumia? Eli mikä on ratkaisu ja vastaus tähän? Toivon, että vastaatte. Tapahtuma-ala odottaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru vastaa.

Arvoisa puhemies! Jo eilen itse asiassa edustaja Sarkomaa kysyi tätä, enkä silloin pystynyt siinä minuuttiajassa kaikille vastaamaan, joten vastaan nyt.

Meillähän ei olisi mitään sitä vastaan, vaikka koronapassikäytäntöä jatkettaisiin, [Perussuomalaisten ryhmästä: No niin, tulihan se!] mutta perustuslaillinen arviointi on se, että me todennäköisesti emme saa tähän rajoitukseen — tai anteeksi, tähän toimeen, koronapassiin... [Ville Tavio: Rajoitukseen! Kerrankin oikein, vahingossa oikein! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Siellä on siis terveysturvallisuustoimia, monenlaisia. Tartuntatautilaissa esitetään siis hyvin monenlaisia toimia, ja me pohdimme erityisesti rajalainsäädännön osalta, kuinka pitkään tämän esityksen pitäisi olla voimassa, ja arviointi oli se, että pitäisi mennä askelissa ja katsoa rokotekattavuuden nousua niin terveysturvallisuustoimien osalta rajoilla kuin nyt sitten myöskin koronapassin osalta. Eduskunnalla on toki kaikki valta arvioida tätä, ja minusta tämä edustaja Sarkomaan vetoomus oli aivan järkeenkäyvä, ja täällä on mahdollisuus perustuslakivaliokunnassa tätä oikeasuhteisuutta ja välttämättömyyttä arvioida.

Mutta haluan sanoa teille, että ilman riittävää rokotekattavuutta Suomea ei pystytä pitämään auki, ja se oli minusta tässä edustaja Sarkomaalla hyvä näkökulma, että varaudutaan kaikkeen. Covid-19 on jatkossa nimenomaan rokottamattomien ihmisten tauti, ja suurempi riski on saada vakava koronavirustauti juuri näillä ihmisillä, [Puhemies koputtaa] joilla rokotesuojaa ei ole.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Lindén.

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Yritän. — Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset yrittävät kyllä nyt tehdä politiikkaa sillä tavalla, että esittävät väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa, ja sitten ryhtyvät niitä kumoamaan. Tunnen monia fiksuja perussuomalaisia, jotka kannattavat koronapassia, he ovat usein yrittäjiä taustaltaan, he ymmärtävät, mistä tässä on kysymys, mutta nyt eduskuntaryhmä politikoi tässä kyllä erittäin voimallisesti tällä asialla. [Leena Meren välihuuto]

Tällä hetkellähän tilanne on se, että tämän päivän Yleisradion uutisissa kerrotaan, että USA:ssa kuolleisuus koronaan on noussut korkeimmalle tasolle koskaan ja se tulee nimenomaan rokottamattomien keskuudesta. Sen takia, jos meillä on koronapassi, myös sillä tavalla toimiva, että se motivoi ihmisiä ottamaan rokotetta lisää, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] vaikka sen ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa toiminnot silloin kun tämä epidemia on pahassa tilanteessa, [Leena Meri: ”Motivoi!”] niin me saamme rokotuskattavuutta nousemaan. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: [Hälinää — Puhemies koputtaa] millä eri vauhdilla me saamme nyt tätä rokotuskattavuutta Suomessa lisätyksi siitä 67 prosentin tasosta, mikä nyt kahdella rokotteella on?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Laittakaa mikrofoni päälle.

Arvoisat edustajat, koetetaan olla hiljaa silloin, kun yhdelle edustajalle on myönnetty puheenvuoro, eikä mölistä päälle. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Lindén hyvin kiteytti sen, mistä tässä koko hybridistrategiassa on kysymys. [Perussuomalaisten ryhmästä: Motivoinnista vai?] Me haluamme varmistaa, että me voisimme pitää yhteiskuntaa auki, ja on hyvin naiivi ajattelu, kun perussuomalaiset täällä vihjailevat, että ilman riittävää rokotekattavuutta se olisi mahdollista. Se ei ole vielä, edustaja Tavio, mahdollista, eikä se tule olemaan pitkällä juoksulla mahdollista, ellemme me saavuta tuota riittävää rokotekattavuutta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämän takia iso kysymys on se, että meillä oli, kun me katsomme 16.6. viime vuotta ja siitä kolme kuukautta eteenpäin, tuolla ajanjaksolla 13 menetettyä ihmishenkeä. Kun me katsomme tänä vuonna samaa ajanjaksoa, 16.6. tätä vuotta ja siitä kolme kuukautta eteenpäin, olemme tilanteessa, että me olemme menettäneet 87 ihmishenkeä — vaikka meidän rokotekattavuus on noussut näiden kuukausien aikana merkittävästi. Se kertoo siitä, että rokottamattomilla on todella selvästi suurempi riski myös nyt sairastua tähän tautiin, [Puhemies koputtaa] ja meillä on vielä liian paljon rokottamattomia yhteiskunnassa, että tämä tulisi onnistumaan ilman riittävää rokotesuojaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Tavion nimi siellä mainittiin. — Edustaja Tavio, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Ensimmäisen rokotteen kattavuus on yli 80 prosenttia Suomessa. Ministerin olisi syytä tässä selkeästi myös lausua, mikä on se rokotekattavuus, jolla yhteiskunta voidaan avata. Ja koska tämä on hyvin pian käsillä, minkä takia te luotte sitten näitä uusia rajoitusmekanismeja, kuten koronapassin?

Kysyn myös tätä: Te, ministeri Kiuru, äsken sanoitte, että korona on rokottamattomien sairaus. Kuitenkin TYKSissä on kesän tilaston mukaan noin puolet koronasta sairaalahoidossa olevista rokotettuja. [Mauri Peltokangas: Ministeri ei oikein ymmärrä tästä!] Miten te voitte sanoa, että tämä on siis vain rokottamattomien sairaus? Tehohoidossa on tosiaan nähty selkeästi rokotuksen hyöty, [Aki Lindén: Yksi rokote ei riitä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Riittääkö kolme?] ja on sinänsä kannustettavaa ottaa rokotus, varsinkin jos kuuluu riskiryhmään. Meillä on kapasiteetti stabilisoitunut nyt siihen sataan sairaalahoitopaikkaan, hyvin stabilisoitunut. Eikö tämä riitä yhteiskunnan avaamiseen? [Aki Lindén: Edustaja Tavio, yksi rokote ei riitä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt useampikin ministeri pyytää puheenvuoroa, mutta ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio, te tässä puheessanne annoitte ymmärtää, että minulla eivät olleet faktat kunnossa. Mutta täytyy sanoa, että myös toiseen suuntaan voidaan sanoa niin. Meidän isoin haasteemme on tällä hetkellä se, että ihmiset, jotka sairastuvat, ovat rokottamattomia tai yhden rokotuksen saaneita, ja se ei riitä tässä tilanteessa. Meillä on niin ärhäkkä virus vastassa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] että tämä tarkoittaa sitä, että se rokotesuoja ei ole täydellinen. Yhdellä rokotteella ei pärjätä tässä tilanteessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Pärjätäänkö kolmella?] Tämä oli minun näkökulmani äsken, että olen huolissani siitä, että jos ihmiset eivät pysty suojautumaan tätä tautia vastaan, niin he saattavat sairastua. Ja tämä on vaarallista, koska meidän tehtävämme on valtiovallan näkökulmasta suojella ihmisten terveyttä ja henkeä, ja näilläkin ihmisillä pitää olla mahdollisuus siihen, että heistä huolehditaan. Tässä tilanteessa se, että te ehdotatte, että tällä nykyisellä rokotekattavuudella me pystyisimme tämän yhteiskunnan avaamaan, tarkoittaisi, että nimenomaan yhä enemmän rokottamattomat ja [Puhemies koputtaa] puutteellisen rokotussuojan omaavat ihmiset sairastuisivat. Tässä tilanteessa meidän muiden rokotekattavuus ei vielä riitä siihen, että he eivät sairastuisi. [Ville Tavio: Hyöty—haitta-vertailua!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on aika täynnä. — Edustaja Soinikoski.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru tässä vastasi juuri kysymykseen, jonka olin ajatellut esittää. Erittäin hyvin hän toi esiin sen, että tuplarokotus on se, joka suojaa myös niitä meidän kansalaisia, [Ville Tavio: Riittääkö kaksi rokotusta?] jotka syystä tai toisesta, yleensä lääketieteellisistä syistä, eivät voi ottaa rokotteita.

Mutta rokotteita tarvitaan lisää. Koronapassi auttaa meitä eteenpäin tässä. Me tarvitsemme sen tähän pandemiatyökalupakkiin, ja tämä rokotepassipuhe on harhaanjohtavaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ei ollut kysymystä, mutta edustaja Kurvinen haluaa silti vastata. [Eduskunnasta: Ministeri!] — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Tästä koronapassista voi varmaan todeta kulttuuri- ja urheilualan ja suomalaisten palveluyrittäjien kannalta, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sellaisissa sivistysmaissa kuin Viro ja Tanska tämähän toimii aivan hyvin ilman mitään isoja yhdenvertaisuusongelmia.

Mutta, puhemies, pyysin tämän puheenvuoron lähinnä tiedeministerin roolissa, sillä minä olen pikkuisen huolissani tämän salin keskustelusta ja vähän Suomen julkisesta keskustelusta muutenkin. Nojaammeko me enää Suomessa tieteeseen, uskommeko me lääkäreihin, uskommeko me terveydenhuollon ammattilaisiin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka teistä on sellainen?] vai uskommeko me joihinkin valesivustoilta leviäviin salaliittoteorioihin?

Haluan kiittää lämpimästi monia perussuomalaisten poliitikkoja, jotka ovat puhuneet rokotteiden puolesta. Muistelen ainakin edustaja Antikaisen todenneen näin, ja taisi oppositiojohtaja Purrakin jossakin kehottaa rokotteen ottamaan. Toivon, että jokainen tässä salissa oleva mielipidejohtaja, edustaja kannustaa jokaista, jolla ei ole terveydellistä estettä, ottamaan koronarokotteen.

Suomi on rakennettu länsimaisille arvoille. Länsimaiset arvot on rakennettu valistuksen aatteelle, tieteelle, [Puhemies koputtaa] tieteeseen perustuvaan päätöksentekoon, ei foliohattuteorioihin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, ja nyt aika täynnä. — Edustaja Honkonen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Perustuuko passi jotenkin tieteeseen? — Vasemmalta: Ministeri oli liekeissä!]

Arvoisa herra puhemies! Tässä ministeri Kurvinen piti hyvän puheenvuoron tieteen puolesta. Tässä muun muassa edustaja Mäkelä ja muutamat muutkin viittasivat perusoikeusasioihin, siis siihen, että meidän perustuslakimme hyvin vahvasti suojaa muun muassa liikkumisvapautta. Niin se tekeekin, ja niin kuuluu ollakin. Mutta meillä myös Suomen perustuslaki suojaa hyvin vahvasti elinkeinovapautta, ja se suojaa myös hyvin vahvasti meidän jokaisen oikeutta terveyteen. Ja juuri tästä lähtökohdasta nämä koronarajoitukset ja eri toimenpiteet, joilla tämän taudin leviämistä on pyritty estämään, on aikanaan laadittu.

Yrittäjät ovat todella vahvasti toivoneet tätä koronapassia meiltä. Se on keino avata kovasti kärsinyttä tapahtuma-alaa, ravintola-alaa. Monessa Euroopan maassa se toimii todella hyvin. Minun mielestäni olisi hyvä nyt, että täällä perussuomalaisten puolelta kommentoitaisiin, että onko se rokote teidän mielestänne oikeasti nyt sitten hyvä asia vai huono asia, eikä flirttailtaisi näillä koronadenialistien ja rokotedenialistien puheenvuoroilla. [Välihuutoja]

Haluaisin kysyä hallitukselta: mitkä alat [Puhemies koputtaa] nyt erityisesti ovat ne, jotka tästä koronapassista tulisivat hyötymään, ja mitkä alat ovat tätä erityisesti toivoneet?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja siellä, ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy alkuun sanoa, että olen pikkasen, pikkasen hämmentyneen pettynyt siitä, että perussuomalaiset ovat julistautuneet rokotevastaiseksi puolueeksi. [Välihuutoja — Leena Meri: Vastauspuheenvuoro! Aivan törkeä väite!] Eli tämä oli aika kova ulostulo kyllä teiltä.

Se, mihin tämä eniten vaikuttaa, on kyllä palvelualat, tapahtuma-alat, eli rokotepassin tai koronapassin avulla pystytään siinä tilanteessa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tulihan se sieltä! — Välihuutoja] mikäli tulisi sulkutilanteita, pitämään auki, ja ilman muuta sillä haetaan yrittäjille enemmän tilaa tuollaisessa tilanteessa toimia. Toivotaan, että sitä ei tarvitse ottaa käyttöön, koska sehän tarkoittaisi sitä, että yhteiskuntaa avataan. Mutta se, että voidaan yhteiskuntaa avata, tarkoittaa sitä, että rokotukset otetaan, ja siihen meidän pitää kaikkien kyllä kannustaa ihmisiä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Minä olen erittäin pettynyt siihen, että ministeri vääristelee perussuomalaisten näkemyksiä. Mehän emme ole sanoneet, että olemme rokotevastaisia, vaan me haluamme, että kansalaisille puhutaan totta siitä, mitä ajetaan. Elikkä jos ajetaan rokotepakkoa — kun teilläkin tuo rokotepassi-sana tuossa välillä lipsahtelee — [Eduskunnasta: Ei, ei!] niin sanotaan se suoraan. Olette sanoneet, että haette rokotekattavuuden nostamista. No, sanoitte sen suoraan, että tällä halutaan sitä kattavuutta lisätä. Se pitää siis sanoa suoraan, että passi tuo sen, että käytännössä se on sitten jo pakko ja haluatte niin sanotusti... [Hälinää] — Anteeksi, voinko puhua? Vähän häiritsee, kun huutelette siinä.

Ja toinen kysymys on: Pidän erikoisena, kun ihmisillä on sairauksia ja perusteltua pelkoa esimerkiksi sikainfluenssan jälkeen, että te, ministeri Kurvinen, kutsutte heitä foliohatuiksi — [Perussuomalaisten ryhmästä: Erikoista! — Eduskunnasta: Ei!] sairastuneita ihmisiä. Me korostamme vapaaehtoisuutta ja sitä, että kerrotte totuuden, kun te säädätte jotain. Kertokaa, mikä sillä on tarkoitus. [Puhemies: Ja kysymys!]

Kysymys on: estääkö tämä rokote tartunnan absoluuttisesti ravintoloissa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Jälleen kierretään takaisin siihen, onko rokotekattavuuden rakentamisesta hyötyä vai ei. Haluan nyt teille ottaa vielä tilastotiedon tähän, [Ville Tavio: Kyse on koronapassista!] jotta se antaisi teille mahdollisuuden ymmärtää, miksi on tärkeää, että me pidämme kiinni näistä tieteellisistä faktoista:

Sairaaloissa oli teho-osastolla 14. syyskuuta mennessä hoidettu yhteensä 984 koronapositiiviseksi todettua potilasta. Huhtikuun lopun jälkeen, kun kakkosannokset olivat Suomessa jo täydessä vauhdissa, tehohoitoa oli siis tarvinnut 217 potilasta. Tehohoitoon on tähän mennessä joutunut kymmenen henkilöä, jotka ovat sairastuneet tehohoitoa vaativasti kahdesta rokoteannoksesta huolimatta. Äsken sanoin, että tämä ei niinkään koske rokotettuja vaan rokottamattomia tai ihmisiä, joilla ei ole vielä riittävää rokotesuojaa. Ja nämä kymmenen henkilöä ovat olleet siis yli 60-vuotiaita. Luku kertoo myös, että kaksi rokoteannosta suojaa erittäin hyvin tehohoitoa vaativalta vakavalta tautimuodolta. Yhden rokotuksen jälkeen tehohoitoon joutuneita [Puhemies koputtaa] on Suomessa 41, ja he ovat pääsääntöisesti alle 60-vuotiaita.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja koska ministeri Kurvisen nimi kysymyksessä mainittiin, niin ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Meri, en ole sanonut, että nämä henkilöt, jotka pelkäävät rokotetta, ovat joitakin foliohattuja, [Jani Mäkelä: Olette sanonut niin!] vaan tarkoitin sitä, että meillä on valitettavasti internetissä ja sosiaalisessa mediassa toimijoita, jotka levittävät täysiä valheita. He kertovat, että koronaa ei ole. He kertovat, että rokote on suolaliuosta. Nämä ovat aivan silkkaa valhetta, [Leena Meri: Mitä se meihin liittyy?] ja luulen, että niitä levitetään myös horjuttaakseen meidän suomalaista länsimaista yhteiskuntaa.

Me vietämme tänä vuonna tutkitun tiedon vuotta, ja tiedeministerinä pidän välttämättömänä puolustaa lääketiedettä, puolustaa luonnontiedettä, puolustaa upeita suomalaisia lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat pelastaneet monet meidät tältä kamalalta sairaudelta.

Lisäksi, puhemies, haluan vielä uudelleen kiittää perussuomalaisten puoluetta siitä, että teillä moni on myös käyttänyt omaa arvovaltaansa sen puolesta, että rokote otettaisiin. Rohkaisen edustaja Merta ja muitakin edustajia käyttämään sitä arvovaltaa siihen, että me otamme rokotteen ja pääsemme tästä pandemiasta eroon. [Leena Meri: En ole lääkäri, en anna mitään ohjeita!]

Arvoisa puhemies! Te, valtiovarainministeri Saarikko, totesitte eilen Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä aikovanne esittää työn verotuksen keventämistä ensi vuoden budjettiriihessä. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!] Tämä yllätti. Hallitus on nimittäin tehnyt koko vaalikauden päinvastaista politiikkaa. Koronaelvytyksen keinovalikoimaan muun muassa mahtuivat vain massiiviset menolisäykset veroelvytyksen sijaan. Toisaalta viime viikkoina on kuultu ulostuloja, joiden mukaan veronkevennykset eivät kuulu talouspolitiikan keinovalikoimaan myöskään noususuhdanteessa. Kokoomus keventäisi työn verotusta, ja haluaisimme antaa ihmisten pitää ansioistaan suuremman osan. Olemme esittäneet tähän myös keinot vaihtoehtobudjeteissamme.

Kysyisinkin valtiovarainministeri Saarikolta: oletteko tuomassa hallituksena esityksen työn verotuksen keventämisestä? [Leena Meri: Olkaa ja tuokaa!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eduskunta saa käsiteltäväkseen ensi viikolla tässä salissa ensinnäkin nyt vuoden 22 budjetin. Käydään budjetti kerrallaan. Puheenvuoroni eilen viittasi siihen, että kaikki nyt käsillä olevat talousennusteet valitettavasti viittaavat siihen suuntaan, että niin meillä kuin muualla talouden huima kasvu hyytyy vuotta 23 kohti. Siksi on hyvä havaita, että alkavalle vuodelle 22 ja sinne vuodelle 23 saatetaan tarvita hiukan erilaisia keinoja, jotta voisimme tehdä hyvää talouspolitiikkaa. Juuri nyt kulutuskysyntä on huipussaan. Se kertoo siitä, että me suomalaiset kotitaloudet luotamme talouteen, omaan ja Suomen talouteen, ennätyksellisellä suuruudella. Mutta vuosi 23 voi näyttää erilaiselta — siitä ennusteet meille nyt jo vihjaavat — ja siksi pidän perusteltuna, että mitään keinoa ei suljeta pois. Silloin myös verotuksen avaimet kannattaa hallituksen käsissä pitää.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Multala jatkaa.

Arvoisa puhemies! On ilo kuulla, että hallitus on valmis ottamaan työn verotuksen keventämisen mahdollisesti osaksi keinovalikoimaa.

Kuitenkin samaan aikaan, kun te valtiovarainministerinä puhutte nyt työn verotuksen mahdollisesta keventämisestä, on teidän johtamanne hallinto valmistelemassa työn verotuksen kiristämistä jopa pysyvästi. Valtiovarainministeriössä nimittäin valmistellaan nyt uutta verotuksen tasoa, maakuntaveroa. Uusi verotuksen ja hallinnon taso johtaisi asiantuntijoiden mukaan hyvin todennäköisesti työn verotuksen kiristämiseen sekä myös alueelliseen eriytymiseen. Kysyisinkin siis edelleen valtiovarainministeri Saarikolta: miksi, kun julkisuudessa esitätte tahtotilaksi työn verotuksen keventämisen, todellisuudessa valmistelette kuitenkin työn verotuksen kiristämistä maakuntaveron keinoin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuo pohdinta sote-uudistuksen seuraavasta vaiheesta, kun hyvinvointialueet perustetaan nyt vuonna 2023, pitää todellakin sisällään hallituksen valmistelua asiantuntijatyönä sekä maakunnille siirrettävistä muista tehtävistä että maakuntien rahoituspohjan vahvistamisesta pienellä maakuntaveroelementillä. Näistä päätökset seuraavat aikanaan sitten, kun selvitystyöt näistä on tehty, mutta on hyvä havaita, että verotuksellisia muutoksia kyllä tapahtuu jo näillä soten ensivaiheen päätöksillä, kun hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023. Siinä yhteydessähän kuntaveron osuus tulee pienenemään merkittävästi, ja koska hallitus haluaa pitää huolta, että tällaiset muutokset eivät kiristä kenenkään verotusta — niin kuin ei se maakuntaverokaan saisi kiristää tullessaan — jo pelkästään tämä ensivaihe pitää sisällään 200 miljoonan euron veronkevennyksen ansiotuloverotukseen juuri siitä syystä, että kenenkään verotus ei näissä uudistuksissa saa nousta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Talousasiantuntijat ovat kyllä hyvin yksimielisiä siitä, että uusi verotuksen taso, tämä maakuntavero, hyvin todennäköisesti johtaa kokonaisverotuksen kiristymiseen. Suomessa on jo valmiiksi korkea ansiotuloverotus, ja niin kuin edellä kävi ilmi, suhtaudumme hyvin lämpimästi siihen valtiovarainministerin esille nostamaan ajatukseen, että työn verotusta voitaisiin Suomessa katsoa alaspäin. Kokoomus on sitä mieltä, että työn tekemisen pitää aina kannattaa ja meillä pitää olla sellainen työhön kannustava yhteiskunta, ja siihen päästäksemme tarvitsemme myöskin kevennyksiä tuloverotukseen. Nyt haluaisinkin tietää, onko koko hallitus samaa mieltä kuin ministeri Saarikko. Pääministeri, oletteko te valmis keventämään työn verotusta Suomessa vielä tällä hallituskaudella? [Leena Meri: Sanokaa kyllä! — Timo Heinonen: Andersson on ainakin!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Itse suhtaudun avoimesti tähän avaukseen, minkä valtiovarainministeri Saarikko teki, ja kuten hän hyvin kuvasi, me tietenkin teemme talouspolitiikkaa ajassa ja meidän on kyettävä reagoimaan niihin muutoksiin, joita mahdollisesti on edessä.

Itse suhtaudun ensinnäkin myönteisesti siihen, että erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta voitaisiin keventää. Mielestäni tämä olisi verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan vievä toimenpide. Me olemme tehneet jo tässä budjettiesityksessä esityksiä esimerkiksi eläkeläisten työtulovähennyksen vauhdittamisesta, sen nostamisesta, eli kyllä näitä verotusta keventäviä elementtejä tähän budjettiesitykseen sisältyy.

Sosiaalidemokraattina oma näkökulmani on se, että meillä pitäisi olla mahdollisimman tiivis veropohja, niin että kaikki verotuksen aukot voitaisiin tukkia, ja meillä pitäisi olla matalat verokannat, mikä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että ansiotuloverotus voisi olla keveämmällä tasolla, mutta meille on yhtä lailla tärkeää se, että meillä on tiivis veropohja, ei aukkoja, jolloin kannat voisivat olla matalia.

Itse suhtaudun kyllä [Puhemies koputtaa] avoimesti tähän ehdotukseen, ja valtiovarainministeriö tietenkin tekee hallitukselle esityksen, josta hallitus sitten neuvottelee ja keskustelee.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on aika täynnä. — Edustaja Sankelo.

Arvoisa puhemies! Suomen korkea veroaste vaikuttaa väistämättä kilpailukykyymme sekä siihen, miten suomalaiset työn tulokset menevät kaupaksi maailmalla, mutta myös siihen, kuinka houkuttelevana Suomi nähdään kotipaikkana sekä yritysten että työntekijöiden kannalta.

Taloutemme kärsii kasvavasta työvoimapulasta. Se on tullut viime uutisista kyllä selväksi. Nyt nousukaudella osaajien puute korostuu. Suomi tarvitsee kipeästi kansainvälistä rekrytointia ja vetovoimatekijämme vahvistamista. Tästäkin näkökulmasta fiksusti kohdennettu verotuksen keventäminen olisi perusteltua ja myös vetovoimatekijä. Kysynkin valtiovarainministeri Saarikolta: pitäisikö Suomen työn verotusta keventää myös tästä kilpailunäkökulmasta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viisas puheenvuoro. Havaintonne siitä, että verotuksella on tekemistä kilpailukyvyn kanssa, on tietenkin aivan totta. Mutta samalla haluan asettaa ansiotuloverotuksen kaikkineen, siis työn verotusta laajemman ansiotuloverokeskustelun kaikkineen, vielä laajempaan kehikkoon. Se on yksi työkalupakin väline kasvun tukemisessa. Se ei yksin riitä. Ja esimerkiksi tiedän, että kokoomus esittää valtavasti keinona nimenomaan työn verotuksen keventämistä, myöskin työllisyystoimena. Jos puhtaasti ajattelisimme hoitaa työllisyyttä lisää veronkevennyksillä, ne ovat verrattain aika kalliita työllisyystoimia. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Todella kalliita!] Mutta jos katsotaan koko kasvun tematiikkaa, joka olisi esimerkiksi silloin vauhdittamassa kulutuskysyntää, kun ihmisille jää enemmän käteen, niin silloin se olisi varmasti paikallaan kasvun hiipuessa.

Mutta tarvitaan myös muita toimia. Tarvitaan toimia investointien tukemiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja kyllä, aivan totta, työvoiman saatavuuden vauhdittamiseksi, jossa työperäinen maahanmuutto on yksi teema ja pääministerin hyvin mainitsema eläkeläisten halu [Puhemies koputtaa] tehdä työtä työuran jälkeen on toinen teema, [Puhemies koputtaa] ja mainitsenpa myös kotitalousvähennyksen, jonka hallitus tuo esityksenä parannuksineen ensi vuoden puolella.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on aika jälleen täynnä. — Edustaja Heinonen.

Arvoisa herra puhemies! Te, ministeri Saarikko, lähetitte ja allekirjoititte hyvän vastuullista taloudenpitoa vaativan kirjeen nuukan nelikon kanssa EU:lle. Kiitos siitä, mutta kannustaisin teitä kyllä antamaan saman vetoomuksen teidän hallituksen tuhlailevalle viisikolle. [Naurua]

2015, kun Juha Sipilän hallitus aloitti, tilanne oli vaikea. [Juha Sipilä: Nimi mainittu!] Miljoona, lähes miljoona, otettiin velkaa joka tunti, ja silloin kevennettiin työn verotusta 1,5 miljardia. Tähän maahan syntyi 140 000 uutta työpaikkaa, ja 2018 valtiovarainministeri Orpon johdolla valtionvelkaa lyhennettiin. Juha Sipilä totesi silloin, että seuraavan hallituksen tehtävä on jättää Suomi seuraajalleen paremmassa kunnossa kuin sen on saanut. Tämä on vanha hyvä keskustalainen periaate. [Naurua] Arvoisa ministeri Saarikko, oletteko te rikkomassa tämän keskustalaisen periaatteen ja jättämässä [Puhemies koputtaa] maan huonommassa kunnossa seuraajille?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen kanssa jatketaan tätä keskustalaisuuden oppituntia milloin tahansa lisää. [Naurua] Toteatte täällä erinomaisella tavalla puolueeni hyvät periaatteet, [Timo Heinonen: Pitäkää kiinni niistä!] ja niistä ilman muuta keskusta pitää kiinni.

Mitä tulee menneisiin vaalikausiin, on ehkä kuitenkin mielekkäämpää katsoa eteenpäin. Siitä totean vain sen verran, että työn verotus ei tainnut olla ihan ainut asia, joka ratkaisi sen, että Suomi saatiin nousu-uralle. Se oli yksi tekijä. Tämänkin hallituksen historiaan mahtuu jo päätös työverotuksen keventämisestä parilla sadalla miljoonalla vuonna 2019 heti hallituksen alussa tekemillä ensimmäisen budjettiriihen päätöksillä. Mutta kaikkineen minulla on vakaa käsitys siitä, että nyt käsillä olevien ennusteiden pohjalta ja nyt käsillä olevan työllisyystilanteen arvion pohjalta me tulemme jättämään Suomen hyvässä kunnossa työllisyysasteen näkökulmasta, ja se työllisyys ja kasvu on kaikkein tärkein perintö tuleville hallituksille pohjaksi sille, että Suomi voi säilyttää nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan. En usko, että kenenkään päättäjän mielestä inspiroivin tehtävä [Puhemies koputtaa] on vain veronkorotukset tai leikkaukset, vaan pysyvän kasvun tukeminen, ja siihen tämä hallitus on tosi sitoutunut.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Sipilä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Se on totta, että nykytilanteessa julkisen talouden tasapaino vaatisi 2 prosentin kestävää kasvu-uraa ja 78 prosentin työllisyysastetta. [Oikealta: Juuri näin!] Se on myönnettävä, että keskusta ei ole ihan niitä kaikkia rakenteellisia toimia saanut läpi, mitä olemme esittäneet, mutta kyllä oppositionkin on myönnettävä se, että hallitus on erittäin hyvin onnistunut koronan torjunnassa ja auttanut yritykset tämän vaikean ajan yli ja että yllättävän nopeasti työllisyysaste on palautunut koronaa edeltävälle tasolle.

Nyt eletään tilanteessa, jossa meillä on 150 000 työpaikkaa auki ja niihin pitäisi löytää tekijät. Enemmän puhutaan nyt siitä, miten me tämä kohtaanto-ongelma ratkaistaan. Olisin kysynyt työministeri Haataiselta: mitä uusia keinoja meille on tulossa tämän tärkeän kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi? Hallitus nimittäin saavuttaa 75 prosentin työllisyysastetavoitteen, jos nämä työpaikat täytetään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä näin on. Työllisyysaste on yllättävästi, kaikesta tästä koronasta huolimatta, noussut korkeammalle tasolle kuin millä se oli koronaa edeltävänä aikana. Se on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Mutta emme voi tyytyä tähän tilanteeseen. Me olemme lähestymässä hyvää vauhtia 75 prosentin työllisyysastetta, joka oli tämän hallituksen tavoite omalle hallituskaudelleen. On totta, että meidän on päästävä siitä vielä eteenpäin.

Nyt pullonkaulana on työvoiman saatavuus. Totta kai ensisijainen asia on se, että me pystymme työttömistä ihmisistä löytämään työllisiä polulle työelämään, ja tässä hallitus tekee merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tulossa eduskuntaan käsittelyyn. Siinä lisätään resursseja nimenomaan palvelun alkuvaiheeseen, työttömyyden alkuvaiheeseen. Tämä on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu tehokkaaksi keinoksi, ja sille VM on laskenut myös merkittävän työllisyysvaikutuksen. Toinen on se, että me siirrämme työllisyyspalvelut kuntiin. [Puhemies koputtaa] Eli siellä on koko kunnan palveluvalikoima käytössä.

Ja tähän...

...kohtaanto-ongelmaan olemme kehittämässä lukuisia toimenpiteitä, joilla edesautamme sitä, että yritykset voivat rekrytoida myös ulkomailta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Minuutti on jo reilustikin ylitetty.

Arvoisa puhemies! Hallitus on saavuttamassa tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta koronakriisistä huolimatta. Myös velkasuhde kääntyy ensi vuonna laskuun ja talous kasvaa voimakkaasti. Mikäli emme halua heikentää julkisen talouden tasapainoa, tarkoittaisi tuloverotuksen alentaminen, että jostain muualta olisi kuitenkin löydettävä vastaava lisärahoitus valtion kassaan. Toteutuessaan ehdotus myös hyödyttäisi suhteellisesti eniten suurituloisia.

Vasemmistoliiton näkökulmasta verotus on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Verotuksella vähennetään taloudellista epätasa-arvoa ja rahoitetaan hyvinvointipalvelut. Vanhenevasta väestöstä huolehditaan, heikoimpia autetaan, koulutus taataan, tutkimukseen ja osaamiseen satsataan.

Hallitus on sitoutunut eriarvoisuuden vähentämiseen, suhdannetilanteen mukaan mitoitettuun finanssipolitiikkaan sekä vastuulliseen taloudenpitoon. Myös Matti Vanhanen puhui valtiovarainministerinä siitä, kuinka kallis työllisyyspolitiikan keino veroalennus olisi. Kysynkin ministeri Saarikolta: onhan hallituksen linja näiden periaatteiden suhteen yhä ennallaan? [Leena Meri: Niin, mitä sitä nyt inhimillisestä hädästä ja rahapulasta välittäisi!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Kyllä hallitusohjelma, arvoisa puhemies ja arvoisa edustaja Lohikoski, on sellaisenaan voimassa, ja siinä hallitusohjelmassahan todetaan, että hallitus on valmis tekemään paljon asioita sen eteen, että Suomi päätyy pysyvästi kasvun uralle. Hallitusohjelmaa kirjoittaessamme emme vielä tienneet, kuinka vaativa tehtävä on edessämme ottaen huomioon, mitä koronakriisi tarkoitti. Se tarkoitti jyrkkää pudotusta. Nyt se on tarkoittanut valtavan jyrkkää nousua kohti hyvää, ja meidän tehtäväksemme jää varmistaa, että siitä nousun ajasta kestävän kasvun uralle — niin kuin edustaja Sipilä viittasi, 2 prosentin tuntumaan ja sen päälle — tulisi pysyvää.

Yksittäisesti ehdotuksessani — joka siis todellakin koskee nyt vuotta 23, jonka kasvuennuste näyttää toisentyyppiseltä kuin tulevalle vuodelle — en tehnyt minkäänlaista esitystä mittakaavasta tai siihen, kehen se kohdistettaisiin. Ensisijaisesti ansiotuloverotukseen liittyvät ratkaisut, joista aivan oikein ehkä eläkeläisetkin juuri pohtivat, koskisivatko ne heitä, pitää tehdä sellaisia ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] jotka vahvistavat kulutuskysyntää. Pelkästään työllisyystoimena veronkevennykset eivät ole tehokkain ratkaisu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Och ledamot Adlercreutz.

Ärade talman! On hyvä, että myöskin työn verotuksen keventäminen on työkalupakissa, [Leena Meri: Se on tosiaan siellä pakissa!] mutta on toki niin, että se on hyvä säästää tilanteeseen, jossa suhdanne näyttää erilaiselta. Muuten alijäämä herkästi kasvaa.

Edustaja Sankelo nosti esiin oleellisen asian. Siis yritykset kaipaavat työntekijöitä, ja erityisesti ulkomaisen työvoiman saatavuudessa on ongelmia, prosesseissa on ongelmia. Nythän näihin tulee muutamia oleellisia parannuksia, mutta pullonkauloja vielä jää. Tänään erityisosaajan rekrytointi voi hyvinkin kestää kuusi kuukautta. Yksi pullonkaula on tunnistautumisessa, siis siinä pisteessä, jossa prosessi lähtee liikkeelle. Usein joutuu menemään toiseen maahan, toiseen konsulaattiin. Jos saisimme maihin digitaaliset tunnistamispäätteet, niin yksi pullonkaula lähtisi sillä pois.

Toinen on yritysten sertifiointi. Jos on puhdas historia, jos on toistuvasti hoitanut asioitaan hyvin, jos on onnistunut näissä rekrytoinneissa, niin silloin on turha [Puhemies koputtaa] ajaa jokainen työntekijä saman mankelin läpi. [Puhemies: Kysymys!] Voitaisiinko myöskin tällaista sertifiointia edistää?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Ohisalo. [Tuula Haatainen: Puhemies!]

Arvoisa puhemies! Työministeri varmasti jatkaa.

Maahanmuutosta yleisesti vastaavana ministerinä pidän erittäin tärkeänä sitä, että hallitus on nyt päättänyt monista keinoista jouhevoittaa maahanmuuttoa. Olemme tehneet päätöksen uudistaa ulkomaalaislakia kokonaisuudessaan, mikä mahdollistaisi sen kulttuurimuutoksen, että tähän maahan kannattaa tulla tekemään töitä ja opiskelemaan ja tuoda perheensä tänne. Sen lisäksi tässä mainittiin hyvin muita erilaisia keinoja. Meiltä on tulossa D-viisumia, pikakaistaa erityisosaajille ja startup-yrittäjille. Tätä voidaan myöhemmässä vaiheessa myös laajentaa.

Haluan nostaa tässä esille myös ulkoministeriön roolia, koska se liittyy vahvasti tähän. Eli ulkoministeriölle tulee ensi vuonna lisämäärärahoja hoitaa näitä prosesseja jouhevammin siellä ulkomailla. Tämän lisäksi myös Migrille on esitetty ensi vuodelle lisämäärärahoja.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt on taas usealla ministerillä kädet pystyssä, mutta ministeri Haatainen vielä täydentää.

Arvoisa puhemies! Työperäinen maahanmuutto kuuluu työ‑ ja elinkeinoministeriölle. Me olemme jatkaneet edellisen hallituksen käynnistämää Talent Boost ‑ohjelmaa, jossa nimenomaan lähdettiin luomaan edellytyksiä sille, että ulkomaista työvoimaa voidaan tänne sujuvammin rekrytoida.

Nyt olemme luomassa tämän pikakaistan, josta edustaja Adlercreutz puhui. Siinä olennainen asia, joka on eduskuntaan nyt tulossa ulkoministeriöstä, on D-viisumi, jolloin tämä kolmansista maista tuleva työntekijä voi hakeutua tänne maahan ja se tunnistautuminen tehdään täällä. Tässä pystytään lyhentämään sitä prosessia jo pari viikkoa.

Sitten me ollaan nyt myös vahvasti sähköistämässä palvelut, eli se tulee nopeuttamaan näitä prosesseja. Tämä pikakaistan aikajana, jossa tämä käsitellään, on tarkoitus saada kahteen viikkoon ensi kesään mennessä. Kokonaisuudessaan kaikkien tänne pyrkivien osalta pyritään kuukauteen. Siinä me tehdään nyt laajasti erilaisia toimenpiteitä, ja yksi keino on tämä sertifiointi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pyritään minuuttiin. — Ja edustaja Rydman.

Arvoisa herra puhemies! Te, ministeri Saarikko, olette keskustan puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä viime aikoina esittänyt monia erittäin kannatettavia ja hyviä näkökohtia. Puolustitte viime puoliväliriihessä keväällä vastuullisen taloudenpidon asiaa. Olette nyt edustanut ja vaatinut veronkevennyksiä. Olette myös ohjeistanut eurooppalaisia kollegoitanne noudattamaan parempaa taloudellista kuria.

Kuitenkaan ollessanne valtiovarainministerinä te ette ole keventämässä verotusta. Puoliväliriihen tulokset jäivät vähintäänkin laihoiksi, jos niitä oli ylipäätäänkään, ettekä te edes itse pysty noudattamaan niitä jaloja taloudellisia periaatteita, joita te kollegoiltanne Euroopassa edellytätte. Sen lisäksi tilanne on se, että Suomessa teidän oman maakuntauudistuksenne johdosta verotus uhkaa kiristyä, kun taas Ruotsissa sosiaalidemokraattien johtama hallitus on koronakriisin keskelläkin onnistunut keventämään 10 miljardilla eurolla verotusta, ja Veronmaksajain Keskusliiton mukaan Ruotsissa itse asiassa [Puhemies: Ja kysymys!] 45 000 vuodessa tienaava saa 2 000 euroa enemmän vuodessa kuin Suomessa. Missä vaiheessa aiotte todella siirtyä sanoista tekoihin? Tehän olette vastuussa ettekä pelkkä lausuntoautomaatti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kokeilen kilpailevaa listaa edustaja Rydmanin väitteiden pohjalta.

Ensinnäkin mitä tulee veronkevennyksiin: Kyllä, edeltäjäni tällä paikalla toteutti vuodelle 2020 veronkevennyksiä. Niin ikään omaan esitykseeni tulee tälle syksylle merkittävä parannus kotitalousvähennykseen, mikä tarkoittaa kevyempää verotusta kansalaisille. Niin ikään tuleva maakuntauudistus — aivan toisin kuin itse totesitte — ei tule nostamaan kenenkään verotusta, vaan sen kylkeen toteutetaan 200 miljoonan veronkevennys, jotta voidaan varmistaa, että kenenkään verotus ei nouse. Siis tällä totesin väitteenne veronkevennyksestä ja vaikutuksista maakuntauudistuksen osalta.

Viittasitte kirjeeseeni, jonka seitsemän muun maan kanssa julkaisimme kantana Euroopan unionin yhteisille säännöille talouspolitiikasta. Kyllä, me olemme itse pitäneet kiinni nimenomaan siitä 3 prosentin alijäämäsäännöksestä myös viime kevään talouspäätöksissä.

Enkä näitä työllisyystoimiakaan aivan onnettomina pitäisi, edustaja Rydman, jos 75 prosenttia työllisyysastetta [Puhemies koputtaa] on tulossa tavoitteeseen ja 110 miljoonan euron edestä rakenteellisia työllisyystoimia aiotaan vielä tehdä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on jälleen minuutti kulunut. — Edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Suomen finanssipolitiikan linja ja mitoitus ei ole huutoäänestys, se on huolellista pohdintaa ja sitä pohdintaa, miten me saamme talouskasvun jatkumaan ja ylläpidettyä sitä. Jos talouskasvu näyttää hidastuvan, sitten sieltä työkalupakista otetaan uusia asioita esille.

Tavallista suomalaista palkansaajaa sekä myös eläkeläistä kuitenkin kiinnostaa eniten se, mitä sinne lompakon pohjalle loppujen lopuksi jää. Olennaista on se, että maksetaan kilpailukykyistä palkkaa, jolla tullaan toimeen, ja toisaalta se, että on kannattavaa palkata työntekijöitä, jopa mahdollista kilpailla niillä.

Lopulta kysymys on ostovoimasta. Sen tulisi kasvaa, jotta ansiotuloihin tehtävillä fiskaalisilla kevennyksillä olisi vaikutuksia. Tästä ei saa tehdä hölmöläisten peiton lyhennystä, jossa toisesta päästä leikataan ja toiseen lisätään.

Nyt sitten se kysymys: käsitykseni mukaan työtulovähennykseen lisättiin, oliko, 100 miljoonaa, mutta löytyisikö vielä jonkunlaista lisäystä työtulovähennykseen, [Puhemies koputtaa] jos tilanne sellaiseksi menee?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Haluan erikseen todeta, että, edustaja Vähämäki, kuten tavallista, te käytätte hyviä, analyyttisiä ja talouspoliittisia puheenvuoroja ja on mukava niistä ajatuksia vaihtaa. [Antti Lindtman: Mukava poikkeus! — Leena Meri: Hohhoijaa, Lindtman!]

Siihen, mitä totesitte työtulovähennyksen merkityksestä: Itse asiassa juuri tämän äärellä hallitus kävi pohdintaa budjettiriihessä, ja siihen täällä jo pääministeri osaltaan viittasi. Me olemme tekemässä esityksen, joka tulee kohentamaan työtulovähennystä eli vahvistamaan kannustetta vastaanottaa työtä — ja kyllä, silloin jää myös enemmän käteen yli 60-vuotiaiden kansalaisten osalta — siksi, että meillä on Ruotsin vahva esimerkki siitä, että nämä toimet ovat kannattavia satsauksia ikään kuin verotusta keventävinä toimina eläkeläisten ja yli 60-vuotiaiden kannalta. Siellä tämä on purrut niin, että eläkkeeltä on ollut järkevää ja mielekästä vastaanottaa työtä enemmän. Esitys on kuitenkin perustuslakivaliokunnan syynissä, oikeutetusti varmasti, kun se tänne eduskuntaan saapuu, siitä syystä, että se ikään kuin iän perusteella antaa eritasoisen työtulovähennyksen. [Puhemies koputtaa] Siksi en voi luvata, että esitys on vielä osa vuoden 22 kokonaisuutta, vaan se jäänee vuodelle 23, [Puhemies: Näin!] että se varmasti huolellisesti tästä syystä valmistellaan.

Arvoisa herra puhemies! Hieman mukavampiin aiheisiin: Työllisyys on noususuhdanteen myötä parantunut, mutta vielä on pitkä matka kestävälle tasolle. Nuorten työttömyys on yksi erityinen huolenaihe. Suomalaiset nuoret eivät kuitenkaan ole mitenkään työhaluttomia. Heitä on turha siitä syyllistää. Työn vastaanottaminen sen sijaan monelle heistä on tehty vaikeaksi ja byrokraattiseksi. Meillä on myös esimerkiksi monia sellaisia nuoria, jotka haluaisivat ennemmin tehdä töitä kuin istua koulun penkillä. Työssäoppimista on siis lisättävä merkittävästi. Oppisopimuskoulutukseen on lisättävä sellaisia muotoja ja elementtejä, että nuori kokee sen mielekkääksi ja että ne samoin työllistävät myös yrityksiä. Tähän ei nyt tarvita työryhmää eikä virastoa, vaan olisi aika laittaa hihat heilumaan, ja päästetään nuoret töihin. Kysynkin: mitä hallitus aikoo tehdä oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi [Puhemies koputtaa] ja uudistamiseksi sellaisella tavalla, että nuoret haluavat mennä töihin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt sekä ministeri Andersson että ministeri Kurvinen. — Andersson aloittaa.

Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutus on opetusministerin vastuulla, joten mielelläni vastaan tähän kysymykseen.

Hallitus on ryhtymässä toimiin oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi. Siihen on osoitettu lisämäärärahoja viisi miljoonaa kolmeksi vuodeksi. Tätä lisämäärärahaa tullaan käyttämään koulutuskorvausten nostamiseksi tavalla, joka kohdentaa näitä koulutuskorvauksia, jotka siis työnantajat saavat, kun palkkaavat oppisopimuskoulutettavan, erityisesti nuoriin työntekijöihin. Eli tämä on se tapa, jolla hallitus haluaa tehdä oppisopimuskoulutuksesta entistä houkuttelevampaa ja myöskin helpottaa nuorten pääsyä oppisopimuskoulutuksen piiriin.

Haluan kuitenkin opetusministerinä painottaa sitä, että kun katsoo tutkimusta työmarkkinoilla, niin kyllä se osoittaa hyvin selvästi, että nuorten on hirvittävän vaikeata työllistyä Suomessa tänä päivänä tai tulevaisuudessa, jos ei ole suorittanut vähintään toisen asteen tutkintoa. Yhä enenevissä määrin tullaan myöskin tarvitsemaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Eli kannustetaan kyllä nuoria sinne koulunkin penkille ja opiskelemaan, [Puhemies koputtaa] mutta pidetään huolta siitä, [Puhemies koputtaa] että on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kurvinen.

Herra puhemies! Tuossa ministeri Andersson oppisopimuksesta vastaavana ministerinä kuvasi tämän kokonaisuuden. Mutta koska edustaja Laukkasella oli laaja-alainen, hyvä kysymys ihan oikealla otsikolla, ”nuoret töihin” — nuoret töihin, ja nuorille töitä, sitä varmasti koko meidän eduskunta haluaa — niin itse nuorisoasioista vastaavana ministerinä siitä nostan muutaman seikan esiin. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

No niin. Meinasi valomerkki tulla. — Hallitukselta ja edeltäjältäni, ennen kuin itse tulin tähän tehtävään, oli erittäin hyvä veto se, että tuli tällainen kesätyöseteli seurakunnille ja järjestöille, että nuorilla oli mahdollisuus päästä viime kesäksi töihin. Painotan nuorisoministerinä erittäin paljon kesätöiden merkitystä. Sillä, saako kesätöitä, mieluummin vielä ennen 18:aa vuotta, on todella suuri merkitys sille, miten tulee semmoista positiivista työelämäkokemusta, ja sille, miten se ura siitä urkenee. Toivon, että työnantajat ottaisivat nuoria mukaan töihin.

Lisäksi, puhemies, totean sen, että osana ensi vuoden budjettia tulemme nostamaan väliaikaisesti opiskelijoiden tulorajoja. Siinä jälleen kerran kannustetaan nuoria menemään töihin.

Erittäin tärkeä aihepiiri, ja varmaan jatketaan tästäkin keskustelua.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt mikrofoni.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa pääministeri, hallitus lupasi ohjelmassaan 2 miljardin euron edestä julkista taloutta parantavia työllisyystoimia. Näin sanoi silloinen pääministeri Rinne.

Arvoisa pääministeri, olette sanonut monta kertaa, että hallitus on tehnyt kaiken sovitun ja vähän enemmänkin. Oliko tämä kaksi miljardia tavoite, vai mikä se oli?

Joitakin toimia on tehty. Osassa niistä vaikutukset arvioidaan tämän vuosikymmenen lopulla, ja vielä suuremmassa osassa julkinen talous ei parane, vaan päinvastoin. Työttömyys‑ ja sosiaaliturvaan ette uskalla koskea. Parhaat arviot tehtyjen toimien vaikutuksista liikkuvat 200 ja 400 miljoonan välillä, mistä joka tapauksessa on todella paljon matkaa kahteen miljardiin. Joku tässä mättää. Kertokaa nyt, mitä työllisyystoimia on tehty ja mikä niiden vaikutus on julkiseen talouteen ja mikä teidän tavoitteenne oli.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on monenlaisia tavoitteita, joiden eteen me olemme tehneet töitä. Yksi keskeinen tavoite oli se, että tällä hallituskaudella saavuttaisimme tuon 75 prosentin työllisyysasteen, ja ehdimme jo ajatella, että tämä ei ole mahdollista, koska koronakriisi vyöryi meidän päällemme ennennäkemättömällä voimalla sulkien reaalitalouksiamme, mutta nyt näyttäisi tuoreimpien ennusteiden mukaan siltä, että voimme päästä tuohon vuonna 2023. Erittäin upea asia, ja se on erittäin tärkeä etappi, jos sen saavutamme.

Hallitus on tehnyt ne työllisyystoimet, joita hallitusohjelmassa sovimme. Me sovimme tuolloin, että teemme rakenteellisia toimia, joilla voisimme vahvistaa työllisten määrää 60 000:lla. Tuon me olemme tehneet ja olemme jo päivittäneet sitä tavoitetta 80 000:een, ja tuonkin olemme saavuttaneet. Sen lisäksi olemme sopineet vielä lisäisistä toimista, sellaisista työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla, siis niiden toimien päälle, joita me olemme jo tehneet. Eli tältä osin työ on ollut käynnissä, ja tässäkin budjettiriihessä teimme monia työllisyystoimia, [Puhemies koputtaa] erityisesti sellaisia toimia, jotka auttaisivat yrityksiä saamaan nopeasti osaajia töihin, muun muassa työperäisen maahanmuuton lisäämiseen liittyviä toimia, osaamiseen liittyviä toimia ja niitä toimia, joita ministeri Saarikkokin on täällä tuonut tänään esille.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, ja nyt on minuutti jälleen ylitetty.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olen moneen kertaan maininnut, että tätä maata johdetaan Suomen ulkopuolelta. Jos marsalkka Mannerheim olisi ollut heikko johtaja, luultavasti siinä tapauksessa Suomea johdettaisiin nyt myös ulkomailta, mutta eri suunnasta.

Yle uutisoi äskettäin, että demokratian kannalta voi olla ongelmallista, jos ministerien jäsenyydestä kansainvälisessä vaikutusvaltaisten ihmisten verkostossa ei kerrota riittävän avoimesti. Kysymys on maailman talousjärjestelmän nollausta tukevasta tahosta. Aiemmin tämmöiset on leimattu salaliittoteoriaksi. Arvoisa pääministeri, kuinka kommentoitte jäsenyyttänne tuohon verkostoon, ja kertokaa nyt suoraan, tuleeko teille ohjeet ulkomailta? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ei tule.

Ja miten kommentoin tätä jäsenyyttä? Tämä on tällainen verkosto, johon on kutsuttu vaikuttajia eri puolilta maailmaa, ja itse olen tässä verkostossa jäsenenä, kuten on ministeri Saarikko, ja ymmärtääkseni myös edellisten hallitusten ministereitä on tässä verkostossa mukana. En ole osallistunut aktiivisesti tämän Young Global Leaders ‑verkoston toimintaan. Olen kirjoittanut sinne yhden artikkelin, mutta en ole esimerkiksi näissä tapaamisissa tai muissa käynyt johtuen siitäkin, että työkiireitä on yksinkertaisesti niin paljon.

Kyse on siis tämänkaltaisesta järjestöstä, jossa on erilaisia poliittisia toimijoita. Nuoria poliittisia vaikuttajia eri puolueista, minun ymmärtääkseni useasta eduskuntapuolueesta, on tässä verkostossa jäsenenä.