Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esityksen mukaan rikoslain 11 lukuun lisättäisiin vakavan kansainvälisen rikoksen, kuten holokaustin, kiistämistä koskeva rangaistussäännös. Tällaisesta rikoksesta voitaisiin esityksen mukaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Ehdotettu laki perustuu Euroopan unionin neuvoston rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevaan puitepäätökseen ja sitä koskevaan Euroopan komission Suomea kohtaan aloittamaan rikkomusmenettelyyn. Esityksellä pantaisiin täytäntöön valtioneuvoston eduskunnalle antamassa tiedonannossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa oleva kirjaus holokaustin kieltämisen kriminalisoinnista.

Tuo EU:n puitepäätös on vuodelta 2008, ja se edellyttää, että muun muassa holokaustin kiistäminen säädetään kansallisessa lainsäädännössä rangaistavaksi. Suomessa on kylläkin tähänkin asti voinut olla holokaustin kiistäminen rangaistavaa kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Lakiesityksellä kuitenkin selkeytetään lainsäädäntöä, jotta se vastaisi komission käynnistämän puitepäätöksen rikkomusmenettelyn vaatimuksiin nykyistä selvemmin.

Nyt ehdotetulla säädöksellä ei tarkoiteta rajoittaa vapautta keskustella asiallisesti yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista tai historiallisista tapahtumista taikka niiden tulkinnasta tai oikeudellisesta arvioinnista erilaisissa yhteyksissä, kuten tieteellisessä, taiteellisessa, journalistisessa ja muussakin keskustelussa. Holokaustista ja muistakin säännöksissä tarkoitetuista vakavista kansainvälisistä rikoksista on voitava keskustella myös tieteellisesti ilman pelkoa syytteeseen joutumisesta. Puolusteluna tai vakavana vähättelynä rangaistavaa ei ole esimerkiksi joukkotuhontarikoksiin tai muihin momentissa mainittuihin tekoihin johtaneiden syiden tai niitä koskevien tuomioistuinratkaisujen asiallinen julkinen analysointi tai kritisointi. Rangaistussäännöstä onkin tarkoitus tulkita sananvapautta koskevat ja muut perus- ja ihmisoikeussäännöt huomioon ottaen — näitä on tuotu hallituksen esityksessä esille. Toki tuomioistuin aina viime kädessä tulkitsee lainsäädäntöä.

Edellä sanottu koskee myös poliittista keskustelua. Oikeusprosesseja, joissa tutkitaan epäiltyjä vakavia kansainvälisiä rikoksia ja niiden lopputulemia, olisi jatkossakin sallittua käsitellä asiallisessa päivänpoliittisessa keskustelussa. Tämä todetaan erikseen hallituksen esityksessä.

Uuden tunnusmerkistön rangaistavuuden ala on pyritty muotoilemaan mahdollisimman täsmälliseksi ja selkeäksi.

Ensinnäkin, rangaistavuus edellyttäisi julkisesti tehtyä ilmausta, jossa kielletään tai puolustellaan tai vakavasti vähätellään säännöksessä mainittuja tekoja. Julkisuus tarkoittaa, että tekijän tarkoittama viesti, mielipiteenilmaus tai muu sellainen leviää suurehkon joukon saataville. Esimerkiksi muutaman henkilön kesken tapahtuva suljettu viestintä ei lähtökohtaisesti olisi tällaista julkista viestin levittämistä.

Toiseksi, rangaistavaa on ainoastaan tunnustettujen kansainvälisten tuomioistuinten, kuten ICC:n, lainvoimaisesti toteamien vakavien kansainvälisten rikosten kieltäminen, puolustelu tai vakava vähättely.

Kolmanneksi, rangaistavuus edellyttää, että teko on tehty tavalla, joka on omiaan yllyttämään vihaan tai väkivaltaan kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa säännöksessä tarkoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan. Teon tulee olla tällaisiin seikkoihin perustuen rasistisesti motivoitunut. Tämä tunnusmerkki ilmaisee osaltaan teon rasistista tai muukalaisvihamielistä luonnetta. Sen sijaan rangaistavaa ei olisi virheellisen tiedon levittäminen, jos se ei olisi omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan. Lisäksi rangaistavalta teolta edellytetään, että se on omiaan häiritsemään yleistä järjestystä. Yleistä järjestystä vastaan tehdyille rikoksille on tällaisessa rikostyypissä ominaista, että ne aiheuttavat yleensä pahennusta, mielipahaa tai ärtymystä siinä määrin, että viranomaisten edellytetään puuttuvan näihin.

Kuten alussa totesin, tällä lakiesityksellä vastataan komission Suomea vastaan nostamaan rikkomusmenettelyyn. Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska kyseessä olevat teot ovat pääosin jo nykyään suurimmaksi osaksi rangaistavuuden piirissä. Esityksen tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja saattaa kansallinen rikoslaki tältä osin vastaamaan EU:n puitepäätöstä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toisen maailmansodan aikana natsi-Saksa liittolaisineen murhasi, kidutti ja näännytti kuoliaaksi kuusi miljoonaa juutalaista. Heitä pakkokuljetettiin keskitysleireille ja siellä huijattiin, että kyseessä on vain suihku, kun he jonottivat kaasukammioihin, joissa heidät myrkytettiin kuoliaiksi — vain sen vuoksi, että he olivat juutalaisia.

Tätä kutsutaan holokaustiksi, ja se on paitsi lähihistoriamme järkyttävin tapahtuma myös yksi parhaiten dokumentoiduista kansanmurhista. On täysin käsittämätön tosiasia, että se on tapahtunut kaikessa kauheudessaan. Siksi on erittäin tärkeää, että sitä ei mistään syystä pyyhitä pois historiasta eikä vähätellä tai unohdeta koskaan. Juuri tämän vuoksi hallitus on jo aiemmin muuttanut 27.1. vietettävän vainojen uhrien muistopäivän nimen holokaustin uhrien muistopäiväksi kansainvälisen käytännön mukaisesti.

Nyt siis rikoslakia selkiytetään sen osalta, että holokaustin kieltäminen on yksiselitteisesti tuomittava teko. Holokaustin kieltäminen on osa antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta. Se lisää vihaa ja rasismia ja on oikeusmurha uhreja ja heidän jälkeläisiään kohtaan. Sille voi olla ideologinen tai poliittinen motiivi.

Esimerkiksi islamistisen Iranin entinen presidentti on kutsunut holokaustia myytiksi. Yleisestikin islam suhtautuu juutalaisiin vihamielisesti. Koraani nimittää juutalaisia muun muassa apinoiksi ja sioiksi. Sekä juutalaisia että kristittyjä kutsutaan ”kurjimmiksi luoduista”. Iso osa arabimaista ei ole minkäänlaisissa väleissä Israelin kanssa. Muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa on viime vuosina nähty islamistisessa tarkoituksessa tehtyjä hyökkäyksiä synagogiin.

Arvoisa puhemies! Holokausti on hirvittävä osa Euroopan historiaa. Vastaavaa ei saa antaa tapahtua enää koskaan. Siksi on hyvä huomioida myös lainsäädännössä ja käytännön tasolla, että holokaustia ei tule unohtaa, kieltää tai vähätellä missään ideologisesta, uskonnollisesta, poliittisesta tai rasistisesta syystä.

Arvoisa puhemies! Tähän nimenomaiseen lakimuutokseen sisältyy kuitenkin toinen aspekti, sananvapauden näkökulma, jonka ongelmallisuuden tulen vielä tulevissa puheenvuoroissani tuomaan esille. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Garedewin ja kaikkien seuraavienkin puhujien kanssa täsmälleen samaa mieltä holokaustin perkeleellisyydestä, mutta kiistän Suomen syyllisyyden holokaustiin. Kiistän osallisuudenkin. Suomi luovutti natsi-Saksaan kahdeksan juutalaista ulkomaan kansalaista. Paha teko, mutta pieni määrä.

EU-lähtöinen lakiesitys ei huomioi kansallista lukua kahdeksan. Esille tunkee eurooppalainen kauheus: kuusi miljoonaa murhaa. Samalla hälvenee oma ylpeydenaihe. Suomi ei todellakaan tappanut mitään vähemmistöään, eipä juuri vainonnutkaan.

Toinen sotahistorian muistutus: suomalaiset itse hädin tuskin pelastautuivat totaaliselta joukkotuhonnalta ja kansanmurhalta. Lakiesitys mainitsee 27 kertaa Saksan ja kuudesti natsit. Neuvostoliitosta mainintoja on nolla. Myös sana ”kommunismi” puuttuu tykkänään. Epäsuhta ei ole ministerin vika eikä lainvalmistelijoiden vika. Se kumpuilee kaukaa menneisyydestä, toisen maailmansodan lopputuloksesta ja konferenssien ja julistuksien pakollisista kompromisseista.

Kylmän sodan tilanne mahdollisti natsien tuomitsemisen oikein, mutta genosiidin kansainvälisistä määritelmistä oli 1900-luvun jälkipuolella valitettavasti pakko unohtaa holodomor, gulag, Katyn, Turkin armenialaiset, Kiinan kulttuurivallankumous taikka suomalaiset murhatut, jotka lepäävät joukkohaudoissa esimerkiksi Sandarmohissa.

Nyt tämä on helppo sanoa: sekä Hitleriin että Staliniin verrattuna piru ja Beelzebub olivat hyviä jätkiä. Suomen eduskunta ei tässä salissa vuonna 1943 voinut muodostaa sellaista kantaa, että saakutin sakemannit, jollette sulje Auschwitzia, niin me avaamme puna-armeijalle Rukajärven tien.

Suomea uhkasi talvisodassa, välirauhan pinteessä ja jatkosodan päätteeksi puhdistus isolla P:llä. Turvallisuuspalvelu NKVD:n turvallisia niskalaukauksia, ei rintaan ja naamaan niin kuin punikit ja lahtarit toisiaan vaan niskaan. Satojatuhansia vainajia toteutumattomassa Suomen historiassa, jos arvioimme Itä-Euroopan toteutuneen kansanmurhahistorian perusteella. Ensimmäiseksi tietenkin suojeluskuntalaisten likvidointi, sitten kulakit, isännät ja emännät, joilla oli kymmenen peltohehtaaria, kolme lehmää sekä työvoimana renki ja piika kuin kapitalisteilla. Teloitus tai karkotus Kazakstanin aroille. Erityisen huolellisesti piti puhdistettaman Suomen älymystö. Monttuun niin professorit kuin kansakoulun opettajattaretkin.

Arvoisa puhemies, tietäväiset kollegat! Tuskin kukaan meistä kiistää sitä, että Neuvostoliiton ja Kiinan rikokset ihmisyyttä vastaan olivat massamurhaavampia ja pitkällisempiä kuin natsi-Saksan. Ja jos kiistääkin, harha ei parane kriminalisoinnilla vaan lukemalla paperikirjoja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maailma on täynnä julmuutta. Holokausti on ihmiskunnan historian synkimpiä hetkiä. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka pitkälle viha, välinpitämättömyys ja valehtelu voivat johtaa. Siksi tänään käsiteltävä esitys rikoslain täydentämisestä on erityisen tärkeä.

Esityksessä ehdotetaan rikoslain 11 lukuun lisättäväksi säännös, joka kriminalisoi vakavien kansainvälisten rikosten kieltämisen, puolustelun ja vakavan vähättelyn silloin, kun se yllyttää vihaan tai väkivaltaan tai häiritsee yleistä järjestystä. Tällä muutoksella parannetaan turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Vihapuhe ei saa jäädä vastauksettomaksi silloin, kun se uhkaa ihmisarvoa ja demokratiaa.

Arvoisa puhemies! On tärkeää painottaa, ettei esitys ole uhka sananvapaudelle. Historiallisia tapahtumia ja niiden taustoja voidaan ja pitääkin voida tutkia ja kritisoida ja niistä keskustella. Esitys on siksi tarkkarajainen. Rangaistavaksi tulisi vain selkeä ja julkinen kiistäminen tavalla, joka yllyttää vihaan ja vaarantaa järjestystä. Vilpitön tietämättömyys ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä. Samalla tämä esitys tuo Suomen lainsäädännön sille tasolle, jota kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Euroopan unioni meiltä edellyttävät. Suomi on saanut asiasta huomautuksia, ja nyt tämä hallitus on tarttunut puutteeseen vastuullisesti ja oikea-aikaisesti.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa laajempaa rasismin vastaista työtä. Emme voi antaa tilaa ideologioille, jotka pyrkivät mitätöimään toisten ihmisarvoa. Holokaustin uhrit ansaitsevat muistonsa suojelemisen. On meidän velvollisuutemme varmistaa, että mitään vastaavaa ei koskaan enää tapahdu. Kansalaisten on voitava elää turvallista arkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa. — Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on kulkenut työnimellä ”holokaustin kieltämisen kriminalisointi”, ja holokaustillahan tarkoitetaan Saksan natsihallinnon toisen maailmansodan aikana toimeenpanemaa systemaattista, ennen muuta juutalaisten joukkotuhontaa, jossa todellakin kuusi miljoonaa juutalaista ja muita vähemmistöihin kuuluneita, esimerkiksi romaneja, sai surmansa. Kuten täällä tuli jo aiemmin esiin, Suomesta luovutettiin Saksaan kahdeksan juutalaista, jotka menehtyivät holokaustissa. No, on selvää, että holokaustin todisteet ovat sataprosenttisesti pitäviä. Siksi on tärkeää puhua holokaustista myös tänään ja opettaa siitä myös tuleville sukupolville, jotta tätä ei enää koskaan tapahtuisi.

Tämä lakiesitys on kuitenkin huomattavasti laajempi kuin vain holokaustiin liittyvä, ja lain oleellinen sisältö on hyvin tiiviisti pykälässä, jossa todetaan, että ”joka julkisesti kieltää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tunnustetun kansainvälisen tuomioistuimen lainvoimaisella ratkaisulla toteamaa joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan 10 §:ssä tarkoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja häiritsemään yleistä järjestystä, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”.

Ymmärrän erittäin hyvin tämän lakiesityksen hyvän tarkoituksen ja ymmärrän myös sen paineen, joka on tämän esityksen kansalliseen lainsäädäntöön tuomisen takana, eli Euroopan komission Suomea vastaan aloittama rikkomusmenettely, joka on ollut ministerin niskassa, enkä millään tavoin moiti oikeusministeriä. Hän on varmasti tämän kanssa tehnyt parhaansa. Mutta itse pidän kyllä lähtökohtaisesti ongelmallisena sitä, että joko tyhmyyttä, tietämättömyyttä tai sitten erityisesti, kuten tässä esityksessä puhutaan, tahallista faktojen kieltämistä ryhdytään ratkaisemaan sananvapauden rajoituksin. Holokaustin tai Stalinin vainojen tai Mao Zedongin vainojen vähättely on tyhmää, se on moraalitonta, se on järjetöntä, ja se voi olla myös vahingollista, mutta ajattelen, että tehokkainta näitä vastaan on toimia oikeaa tietoa jakamalla, julkisella keskustelulla ja debatoinnilla.

Erityisen ongelmallista on se, että myös kansainväliset tuomioistuimet voivat olla poliittisille tai ideologisille vaikutteille alttiita. Esimerkiksi ajankohtaisessa Gazan konfliktissa Israelia nyt hyvin yleisesti syytetään, siis esitetään syytöksiä ja epäilyjä kansanmurhasta, mitä ei tosiasiallisesti ole todettu, ja päinvastoin ääri-islamistinen, jihadistinen Hamas oman peruskirjansa mukaan pyrkii tuhoamaan Israelin ja tappamaan juutalaiset — siellä peruskirjassa puhutaan ihan juutalaisten tappamisesta, aivan holokaustin hengessä. Voisiko myöhemmin käydä niin, että politisoitunut kansainvälinen tuomioistuin tuomitsisi Israelin teoista, joista tosiasiassa Hamas olisi vastuussa, ja Israelin toimien puolustajat joutuisivat käräjille tai syytetyiksi jopa takautuvasti tämän lain perusteella?

Ymmärrän, että rikostuomion kynnys tässä on pyritty asettamaan mahdollisimman korkealle, ja ministeri Meren luettelemat reunaehdot perusteluissa ovat tärkeitä ja hyviä. Mutta on huomattava, että etenkin sananvapauskiistoissa pelkät rikosepäilyt, ihan rikosilmoitukset, syytteet ja oikeusprosessit toimivat itse asiassa jo rangaistuksina, ja niillä on merkittävä yleinen hiljennysvaikutus, vaikka lopullista tuomiota ei tulisikaan.

Arvoisa puhemies! Olen omalla kohdallani ollut kohta kuuden vuoden ajan oikeusprosessissa, jossa minua on syytetty kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja joka lähti liikkeelle yhdestä tviitistä, jossa oli kuva raamatunlauseesta ja siihen yhdistetty kysymys kirkon johdolle. Lisäksi minua edelleen syytetään kirjasta, jonka kirjoitin jo vuonna 2004, siis useita vuosia ennen kuin sitä koskeva lainsäädäntö oli laadittu, eli tämä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja siellä nämä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat antaneet vapauttavat päätökset, mutta syyttäjän sisukkaan toiminnan ansiosta tätä edelleen tutkitaan korkeimmassa oikeudessa, mistä odotan minä tahansa päivänä ratkaisua. Tämä laki oli käsiteltävänä eduskunnassa silloinkin juuri EU:n komission paineessa vuonna 2010 oikeusministeri Tuija Braxin tuomana. Se hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti, eikä sitä edes tutkittu perustuslakivaliokunnassa, mikä on jälkikäteen ajatellen häpeällistä. Se tapahtui siinä vaalien taitteessa, ja luulen, että vaalikiireissä eduskunta ei riittävän hyvin asiaan paneutunut, eli siitä ei siis äänestetty. En olisi itse voinut kuvitella, että joudun tähän oikeusprosessiin sellaisen vakaumuksen vuoksi, joka minulla on ollut koko aikuisikäni.

Arvoisa puhemies! Tämän oman kokemuksenikin vuoksi olen kyllä huolestunut myös tästä lakiesityksestä, että tullaanko me näkemään vastaavia käräjiä sitten tulevina vuosina, vaikka tässä ovatkin ne hyvät, ministeri Meren luettelemat reunaehdot siellä perusteluissa. Tätä sananvapauden pelotevaikutinta pelkään tässä esityksessä. Pelkään, että sillä on hiljennysvaikutus keskusteluun jo ilman edes mitään oikeusprosesseja. Siksi toivon, että eduskunta nyt erittäin huolellisesti tämän tutkii, ja henkilökohtaisesti edelleenkin toivon, että tämä ei etenisi lakipykäläksi. Silloin alun perin ajattelin ja toivoin, että olisi pysyttäydytty pelkästään holokaustin kieltämisen kriminalisoinnissa, jolloin se olisi ollut kapea ja tarkkarajainen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelypuheenvuorosta.

Nyt annetun esityksen mukaan rikoslain sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevaan lukuun lisättäisiin vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämistä koskeva rangaistussäännös. Ehdotettu laki perustuu Euroopan unionin neuvoston rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevaan puitepäätökseen. Esityksen mukaisesti rikokseen syyllistyisi se, joka julkisesti kieltää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tunnustetun kansainvälisen tuomioistuimen lainvoimaisella ratkaisulla toteamaa joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa säännöksessä kirjoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja häiritsemään yleistä järjestystä.

Lakiin esitetään tehtäväksi viisi keskeistä muutosta. Holokaustin ja muiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten kieltämisen kriminalisointia tarkennetaan laatimalla asiasta erillinen säännös rikoslakiin. Sotarikosten tunnusmerkistöä tarkennetaan niin ikään. Hyökkäysrikos kriminalisoidaan. Komento- ja laiminlyöntivastuuta täsmennetään. Esimiehen rikosoikeudellinen vastuu korostuu tilanteissa, joissa rikoksiin ei puututa. Vanhenemattomuus säädetään koskemaan kaikkia rikoksia ihmisyyttä vastaan.

Arvoisa puhemies! Yhdyn monien asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, että esitys on tervetullut ja ennen kaikkea se on ajankohtainen. Vaikka käytännön soveltamistilanteet ovat Suomessa hyvin harvinaisia, rikoksen säätäminen laissa on kuitenkin tärkeä osa kansainvälisen rikosoikeuden uskottavuutta. Esityksellä varmistetaan, että Suomessa voidaan tutkia ja tuomita tekoja, jotka ovat ihmisyyden vastaisia. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat samaan aikaan todenneet, ettei lainsäädäntö yksin riitä: tarvitaan myös resursseja ja asiantuntemusta rikosten tehokkaaseen tutkintaan. Tältä osin on tärkeää huolehtia siitä, että sekä Syyttäjälaitoksen että poliisin resurssit ovat riittävät.

Arvoisa puhemies! Holokaustin kaltaiset historian rikokset ovat muistutus siitä, miksi kansainvälistä rikosoikeutta tarvitaan. Erilainen ääriliikehdintä Euroopassa on lisääntynyt kaikkialla, ja on syytä huomioida, että tänä päivänä aggressio ja syrjintä yleistyvät eivätkä esimerkiksi vähemmistöjen ihmisoikeudet ole kaikkialla itsestäänselvyyksiä. Myös poliittinen terrori nostaa päätään. Tämä on hälyttävää. Mielestäni on tärkeää huomata, että hyökkäysrikoksen säätäminen rikoslakiin osoittaa myös, että Suomi suhtautuu vakavasti valtiolliseen väkivaltaan ja toimii sen ehkäisemiseksi. Me emme hyväksy vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, emme hiljaisesti, emmekä suhtaudu niihin välinpitämättömästi. Hyökkäysrikoksen säätäminen rikoslakiin on myös selkeä viesti. Valtioiden on kannettava vastuunsa myös sodan aloittamisesta, ei vain sen seurauksista. Esityksen merkitys ei ole vain symbolinen. Rikosoikeuden tehtävä on myös ennaltaehkäistä ja muistuttaa vastuusta erityisesti johtavassa asemassa olevia. — Kiitän ministeriä tästä esityksestä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tänään käsitellään hallituksen esitystä, jonka tarkoituksena on selkeyttää vakavien kansainvälisten rikosten, kuten holokaustin, kieltämistä koskevaa rangaistussääntelyä. Edustaja Mäkinen tuossa edellä kertoi, kuinka tämä on ajankohtainen ja todellakin ajankohtainen nyt, kun Israel-vastaisuus nostaa päätään. Osa pillastui jopa Euroviisuista, kun Israel sai liian paljon siellä pisteitä.

No, Koraanissa, muslimien pyhässä kirjassa, kehotetaan suoraan tappamaan kaikki juutalaiset. Samaa sanoi myös natsijohtaja Adolf Hitler, mikä sitten tähän holokaustiin johti — holokaustiin, jonka kieltämistä nyt olemme kieltämässä.

Tämä ei ole uusi rikos sinänsä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jo nyt rangaistavaa, mutta Euroopan unioni on vaatinut Suomea tarkentamaan tätä meidän lainsäädäntöä siten, että myös tällaisen rikoksen kiistäminen, puolustelu tai vähättely silloin, kun se yllyttää vihaan taikka väkivaltaan, on sitten yksiselitteisesti kiellettyä.

Tässä on moni ollut huolissaan sananvapaudesta. Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että tämä lakiesitys ei rajoita sananvapautta siltä osin kuin on kyse asiallisesta, tällaisesta perustellusta keskustelusta tai historiantutkimuksesta. Sen sijaan tarkoitus on estää tällainen vihaa lietsova vihapuhe, mihin viittasin äsken Koraanilla ja Adolf Hitlerin puheilla, ja siihen ei tarvitse Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa olla minkäännäköistä ymmärtämystä.

Tämä lainsäädäntö tässä esityksessä on rajattu koskemaan vain tekoja, joissa kansainvälinen tuomioistuin on jo antanut lainvoimaisen tuomion, joten kenenkään ei tarvitse pelätä — toivottavasti ainakaan — joutuvansa syytteeseen historiallisesta pohdinnasta tai kriittisestä keskustelusta, kunhan vain tarkoitus ei ole lietsoa minkäännäköistä vihaa. Näin ainakin itse toivon, ja tähän lakivaliokunta kun tulee pitkään ja hartaasti paneutumaan, niin tätä tulen painottamaan itse siellä.

Suomalaiset kokivat kansanmurhan Stalinin ajan vainoissa Itä-Karjalassa 1930-luvulla. Osa Suomessa nykyään asuvista ihmisistä kiistää tämän tapahtuneen. Toisaalta totuudenvastaisesti usein nämä samat ihmiset väittävät, että suomalaiset itse olisivat syyllistyneet kansanmurhaan samalla alueella noin kymmenen vuotta myöhemmin. En tiedä täsmälleen, vielä en ole niin perehtynyt, mutta lakivaliokunnassa meillä on aikaa tutkia, miten tämä laki tulee suhtautumaan sitten tällaisiin ihmisiin, joita täällä Suomessa elää. Toivottavasti saadaan myös heidät kuriin. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia. Tarkemmin sanottuna kyse on rikoslain luvusta, joka koskee sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan.

Moni varmasti miettii, mitä tämä laki käytännössä tarkoittaa ja mistä ihmeestä ajatus tähän lakiin on saanut alkunsa. Lain juurethan ovat syvällä Euroopan unionissa. Vuonna 2008 Euroopan unionin neuvosto teki puitepäätöksen, jonka mukaan rasismin ja muukalaisvihan tiettyjä muotoja ja ilmaisuja pitäisi torjua rikosoikeudellisin keinoin. Vuonna 2014 EU:n komissio totesi kertomuksessaan, että monet maat, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi, eivät olleet panneet asianmukaisesti täytäntöön kaikkia tämän puitepäätöksen määräyksiä.

Tämän esityksen mukaan rikokseen syyllistyisi se, joka julkisesti kieltää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tunnustetun kansainvälisen tuomioistuimen lainvoimaisella ratkaisulla todettua joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta. Tämä olisi rangaistavaa silloin, kun teko on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa säännöksessä tarkoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja samalla häiritsemään yleistä järjestystä. Rikoksiin voisivat tämän lain myötä syyllistyä myös yhteisöt tai yritykset.

Helmikuussa 2021 komissio käynnisti Suomea vastaan rikkomusmenettelyn. EU:n komissio oli sitä mieltä, että joukkotuhonnan ja muiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten kieltämistä ei ole Suomessa kunnolla kriminalisoitu. Tammikuussa 23 EU-komissio lähetti Suomelle asiasta toisen virallisen huomautuksen.

Arvoisa puhemies! Mitä tapahtuu, jos emme tee toimia tämän asian muuttamiseksi? On mahdollista, että Suomi voisi joutua EU-oikeudenkäyntiin, ja voisimme saada suuret sakot, jos emme toimeenpanisi tätä lakia.

Itse olen huolissani siitä, mihin suuntaan tämä laki ohjaa sananvapauden tilaa. Toivon, ettei tämä ole vain askel siihen suuntaan, jossa hivuttaen päätetään asioita, mitä saa tai ei saa sanoa. Jokaisella tulisi nimittäin olla oikeus sanoa myös vääriä ja tyhmiäkin asioita ääneen. Se kuuluu sananvapauteen. Ajattelisin, että joskus tällaisen keskustelun seurauksena saattaa muodostua syvempikin käsitys eri asioista.

Meillä on Suomessa valtavan hyvä olemassa oleva lainsäädäntö esimerkiksi kunnianloukkauksista tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Onkin hyvä kysyä, onko tämä lakiesitys tarpeellinen Suomessa. Samaan aikaan tämä on jälleen hyvä muistutus siitä, kuinka moneen asiaan EU pyrkii vaikuttamaan ja vaikuttaakin vaikkapa sakkojen ja oikeudenkäynnin uhalla.

Haluan kiittää oikeusministeri Leena Merta tekemästänne työstä ministerinä. Olette tehnyt ansiokasta työtä todella monen hyvän rikoslain uudistuksen kanssa. Ei varmastikaan ole helppoa tasapainoilla näiden EU:sta tulevien vaatimusten kanssa, jotka edellisten hallitusten ministerit ovat jättäneet hoitamatta, ja siksi nyt on seinä vastassa. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on puhuttu paljon holokaustista, ja kun koen, että tässä lakiesityksessä on ytimeltään kyse nimenomaan holokaustin kiistämisestä, niin keskityn itsekin tässä puheenvuorossani siihen. Samalla toki sanon, että siihen, mitä täällä on esimerkiksi kommunismin rikoksista tuotu esiin muun muassa historiantutkijan ja muidenkin puhujien toimesta, on helppo yhtyä.

Herra puhemies! Jotta ymmärrettäisiin, miten lähellä holokausti meitäkin on, haluan kertoa omakohtaisesta tilanteestani, nimittäin oma isäni oli ainoa, joka perheestään ja suvustaan selvisi natsien juutalaisvainoista elossa. Hänen äitinsä, eli minun isoäitini, murhattiin. Hänen siskonsa ja veljensä, eli minun tätini ja setäni, murhattiin. Näiden siskojen ja veljien lapset, eli minun serkkuni, murhattiin.

Täällä on kannettu huolta sananvapaudesta, ja ymmärrän hyvin esimerkiksi edustaja Päivi Räsäsen huolen ja puheenvuoron. En minäkään olisi uskonut, että kun säädimme lakia, johon edustaja Räsänen viittasi ja jonka johdosta hän on saanut syyttäjät niskaansa, niin se laki olisi voinut johtaa sellaisiin syytteisiin sellaisista teoista, joista edustaja Räsäsen kovin pitkään jatkunut oikeudenkäynti kertoo. Kuitenkin minä itse uskon ja tietysti myös toivon, että tämä laki ei matkaansaata mitään aiheetonta seurausta, jota ei ole tarkoitettu.

Ministeri Meri esittelypuheenvuorossaan toi hyvin esiin niitä rajoitteita, joita lakiesityksessä on, jottei tätä lakia käytettäisi väärin. Totta kai holokaustin kiistämisellä tässä laissa tarkoitetaan nimenomaan tahallista toimintaa: sellaista toimintaa, jossa yllytetään vihaan tai väkivaltaan; sellaista toimintaa, joka aiheuttaa vaaran uhan niissä kansalaisryhmissä, joita holokaustin uhrit olivat. — Jatkan ihan lyhyesti, herra puhemies. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]

Herra puhemies! Sanoin siis, että ymmärrän hyvin edustaja Päivi Räsäsen huolet ja eräiden muidenkin edustajien huolet sananvapaudesta tässä yhteydessä, mutta itse en usko, että tämä laki johtaa sellaisiin mielestäni aiheettomiin prosesseihin, joista täälläkin on puhuttu. Ja viittasin ministeri Meren esittelypuheenvuoroon, miten tässä tämä rikos on rajattu: vaaditaan tahallisuutta, vaaditaan yllyttämistä vihaan tai väkivaltaan ja vaaditaan sitä, että ne ihmisryhmät, jotka edustavat samoja ihmisryhmiä kuin ne, jotka joutuivat holokaustin uhreiksi, kokevat joutuvansa vaaraan, väkivallan vaaraan. Ministeri Meri mielestäni toi hyvin esiin näitä tässä laissa olevia rajauksia ja — voisi sanoa — pidäkkeitä, joilla pyritään siihen, että mitään aiheettomia seurauksia tällä lailla ei olisi.

On luonnollisesti selvää, että keskustelu holokaustista, sen syistä, sen seurauksista ja tähän liittyvä tutkimus ja väittelykin on tämänkin lain säätämisen jälkeen täysin mahdollista.

Arvoisa herra puhemies! Edellä sanomani perusteella kannatan tätä hallituksen esitystä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Holokaustin kieltämisen kriminalisointia ollaan nyt selkeyttämässä rikoslakiin. Holokaustin kieltämisen tavoitteena on vähätellä juutalaisten kärsimystä. Motiivi voi olla esimerkiksi ideologinen, poliittinen tai rasistinen tai perustua salaliittoteorioihin. Toisena tavoitteena on mitätöidä juutalaisten oikeus Israelin maahan, jonne heille perustettiin oma valtio turvapaikaksi holokaustin jälkeen vuonna 1948 ja annettiin mahdollisuus palata historiallisille kotiseuduilleen, missä juutalaiset olivat asuneet jo tuhansia vuosia. Valitettavasti ympäröivien arabimaiden vihamielisyyden vuoksi juutalaiset eivät ole edes sen jälkeen saaneet elää hetkeäkään rauhassa. Israelia vastaan on hyökätty kerta toisensa jälkeen. He eivät ole aloittaneet yhtään sotaa, mutta joutuvat silti käymään loputonta puolustussotaa terroristeja ja raketti-iskuja vastaan. Toisaalta juuri siksi israelilainen puolustusteknologia on maailman parasta. On erinomaista, että meillä Suomena on mahdollisuus hankkia sitä myös omaksi turvaksemme.

Lähi-idässä sama juutalaisviha jatkuu tänäkin päivänä. Palestiinalaiset terroristit opettavat jo pienestä pitäen lapsensa vihaamaan israelilaisia. Oppikirjoja on käytetty levittämään antisemitismiä. Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian militantit, Irak ja Iran jatkavat iskujaan Israelia vastaan. Lisäksi antisemitismi ja Israel-vastaisuus ovat viime vuosina lisääntyneet hälyttävästi myös Euroopassa ja Suomessa. Emme saa antaa juutalaisvastaisuudelle yhtään sijaa, eikä sitä tule lietsoa puolueellisella uutisoinnilla Gazan tilanteesta. Israel ei ole sielläkään hyökkäysten aloittajana vaan terroristijärjestö Hamasin äärimmäisen brutaalin ja yli 1 200 uhria vaatineen terroristi-iskun seurauksena eliminoimassa terroristien toimintamahdollisuuksia sekä taistelemassa Hamasin hallussa olevien panttivankien kotiin saamisen puolesta. Tilanteen päättäminen on täysin Hamasin käsissä — panttivangit vapaaksi ja terroristien antautuminen, niin siviilien kärsimys helpottuisi — mutta murhanhimoinen Hamas ei välitä palestiinalaisista lapsista samoissa määrin kuin se vihaa Israelia. Päinvastoin se ryöstää avustuksia ja ruokaa sekä piiloutuu sairaaloihin ja siviilien sekaan ja tekee kaikkensa, jotta Israel saataisiin näyttämään syylliseltä. Valitettavasti se on onnistunut siinä liiankin hyvin. Kansainväliset sympatiat ovat sen puolella, ja taas ollaan vaatimassa Palestiinan valtion tunnustamista ja Israelin rankaisemista.

On täysin selvää, ettei raakoja ja omista kansalaisistaan piittaamattomia ääri-islamistisia terroristeja tule palkita millään omalla valtiolla. On absurdia, että sellaisesta edes keskustellaan tässä tilanteessa. Jos nyt joku kuvittelee, että siitä seuraisi rauha ja hyvinvointia palestiinalaisille, niin joutuisi kyllä pettymään pahasti. Henkilökohtaisesti irtisanoudun kahden valtion mallista, vaikka Suomi onkin sitä ajanut. Koko ajatus on täysin mahdoton.

Arvoisa puhemies! Meidän on avattava silmämme sille, millaiset kehityskulut, median valitsemat näkökulmat ja poliittiset ulostulot saattavat meidän ajassamme lisätä juutalaisvihaa. Sitä vastaan tulisi taistella jokaisen, jolle ihmisoikeudet ovat tärkeitä. Suomessakin erityisesti Yle ja Helsingin Sanomat levittävät täysin puolueellista uutista Lähi-idästä, valkopesevät terroristit uhreiksi ja esittävät Israelin valheellisesti miehittäjänä. Vaikka Gazan toimet ovat Israelin valtion tekemiä, on ilmiselvää ja useiden synagoga- ja puukkoiskujen myötä todistettu, että Israelin mustamaalaaminen ja esittäminen väärässä valossa muuttuu käytännössä antisemitistiseksi ja hengenvaaraksi kaikille maailman juutalaisille.

Kuluneen viikon aikana Israelissa on jouduttu antamaan yli tuhannesta raketista varoittava ilmahälytys. Hamasin 7.10.23 hyökkäyksen jälkeen hälytyksiä on annettu yhteensä 36 731 kappaletta elikkä keskimäärin 62 kappaletta per päivä. Kuinka usein Yle uutisoi näiden asioiden puolesta? Suomalaisen valtamedian olisi jo korkea aika ottaa Palestiina-liput silmiltään ja alkaa välittää tasapuolista ja historiallisiin tosiasioihin perustuvaa tietoa Lähi-idän konfliktista. Se olisi vaikuttava rasismin vastainen toimenpide. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy loppuaan, tai se on itse asiassa jo käytetty, mutta annan vielä ministeri Merelle vastauspuheenvuoron. — Kolme minuuttia, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ymmärrän keskustelun puolesta ja vastaan siitä, että ollaan huolissaan sananvapaudesta näissä asioissa, mutta me olemme kyllä pyrkineet oikeusministeriössä — tässä lainvalmistelussa vähän kestikin — hakemaan ratkaisuja. Ensinnäkin EU:n puitepäätös mahdollisti tiettyjä kynnyksiä, joita me käytimme sitten kansallisessa lainsäädännössä niin sanotusti hyväksemme. Elikkä otimme esimerkiksi sen, että sen pitää olla tunnustettu kansainvälinen rikostuomioistuin eikä esimerkiksi kansallinen, koska niitähän voisi olla erilaisia kansallisia, ja sitten otimme kynnyksen, että ”omiaan häiritsemään yleistä järjestystä” — yritettiin luoda sinne mahdollisimman paljon, niin paljon kuin nyt pystyttiin. Tämä rajaus, että se ei ole pelkkä holokausti, tulee tietysti sieltä puitepäätöksestä. Toki tämä on sitä, mitä sitten meidän tulee laittaa täytäntöön. Näistä voi olla eri mieltä, että onko joku laitettu täytäntöön oikein vai ei, mutta tässä tilanteessa me nyt olemme.

Itse mietin sitä, että jos ajatellaan sosiaalisessa mediassa tällä hetkellä käytävää keskustelua, mitä toiset ihmiset harrastavat holokaustista, niin se on ihan järjetöntä. Eri asia tietysti on sitten se, että on ihan ymmärrettävää, että toiset ajattelevat, että ne ovat vain tyhmiä ja pitääkö siitä tulla rangaistus. Mutta tällainen linja on nyt valittu tässä rasismin puitepäätöksessä, ja me tuomme tämän nyt sitten rikoslakiin. Mutta kyllä siellä on niin käsittämättömiä juttuja: kuitenkin jokainen meistä, joka on tutustunut holokaustiin ja muihinkin kansanmurhiin — tämä koskee esimerkiksi Jugoslaviaa, Ruandaa — ja siihen, mitä siellä on tapahtunut, ymmärtää, että kyllähän siellä on ollut valtavasti kärsimystä. En minä nyt oikein tiedä, miten sivistynyt — sivistynyt heittomerkeissä — ihminen voi olla, ettei tällaisia asioita hyväksy ja ymmärrä. Kyllä minut on tästä esityksestä haukuttu semmoisilla nimityksillä — en voi toistaa niitä tässä ministeriaitiossa — että minä mietin, että haloo.

Mutta joo, lakivaliokunta käsittelee tämän ja perustuslakivaliokunta antaa ratkaisunsa. Eihän tässä nyt ole tarkoitus missään tapauksessa rajata normaalia keskustelua. Sen takia me myös sinne perusteluihin tosi tarkkaan ollaan lisätty sitä, että ei rajata asiallista keskustelua, ei edes tuomioistuimista eikä niiden päätöksistä. Kyllä kaikkea pitää voida analysoida, eihän siitä tulisi muuten mitään. Mutta me emme tiedä, mikä maailma on kymmenien vuosien päästä. Vannomatta paras, vai miten sitä sanotaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt tämän rikoslain pykälän täsmentämisen tällä tavalla siksi, että EU on sitä vaatinut. Siksi oikeusministeri Meri on nyt tuonut esityksen eduskunnalle juuri tällaisessa muodossa, jossa ei ole kyse ainoastaan juutalaisiin kohdistuneen holokaustin kiistämisen kriminalisoinnista, joka itsessään kyllä on kannatettavaa.

Vaikka Suomessa on käytännössä jo tähänkin asti voitu rangaista holokaustin kieltämisestä, oli komissio silti sitä mieltä, että Suomen lainsäädännöstä puuttuu säännös, jossa nimenomaisesti kriminalisoidaan ihmisyyteen kohdistuvien rikosten, sotarikosten tai holokaustin julkinen puolustaminen, kieltäminen tai vakava vähätteleminen — sinänsä hyvä tavoite. Tämän vuoksi EU-komissio käynnisti vuonna 2021 Suomea vastaan rikkomusmenettelyn ja lähetti vielä tammikuussa 2023 Suomelle asiasta toisen virallisen huomautuksen.

Holokaustin kieltämisen tuleekin olla rangaistavaa, ehdottomasti. Mutta liittyyhän tähän EU:n määräämään lakimuutoskokonaisuuteen myös huolestuttavia ongelmia. EU:n vaatima määritelmä kaventaa sananvapautta ja antaa aivan liian suuren vallan YK:lle, joka ei todellakaan ole puolueeton. Komissio nimittäin vaatii, että rangaistavaksi määritellään sellaiset vakavat kansainväliset rikokset, jotka kansainvälinen tuomioistuin on lainvoimaisesti todennut tapahtuneiksi. Tämä tuomioistuin, ICJ, on YK:n alainen elin. YK:n jäsenmaista vain noin 40 prosenttia on vapaita demokratioita. Loput maista, eli 60 prosenttia, eivät itse kunnioita ihmisoikeuksia, vapautta ja tasa-arvoa samoilla standardeilla kuin me länsimaissa.

Esimerkiksi YK on ihan julkisestikin mediassa tunnettu siitä, että se tehtailee jatkuvalla syötöllä Israelia tuomitsevia päätöksiä ja jättää huomioimatta muiden valtioiden, kuten Kiinan, Afganistanin, Saudi-Arabian ja Pakistanin, ihmisoikeusrikkomuksia. On siis suuri riski sille, että YK tulee määrittelemään myös kansanmurhia tavalla, joka ei ole täysin puolueetonta tai faktapohjaista.

Esimerkiksi YK saattaa täysin perusteettomasti tuomita Israelin kansanmurhasta Gazassa, vaikka kyse on Hamasin aloittamasta ja ylläpitämästä sodasta pitäen edelleenkin panttivankeja, vaikka juurisyy siviilien kärsimykseen on Hamasin raakalaismaisissa toimintatavoissa pitää siviilejä ihmiskilpinä ja varastaa avustuksia, vaikka Israel nimenomaan varoittaa siviilejä aktiivisesti tulevista toimistaan eliminoidakseen näitä terroristeja ja vapauttaakseen panttivangit. Uhrimäärätkin ovat terroristien itsensä YK:lle kertomia, ja terroristeilla tiedetään olevan vahvoja kytköksiä YK:n alaisiin järjestöihin. Todennäköisesti he ovat jopa töissä sellaisissa. Jos tuomioistuin faktoista huolimatta tuomitsisi Israelin kansanmurhasta Gazassa, niin minäkin voisin joutua tuomiolle tosiasioiden kertomisesta.

Arvoisa puhemies! Vaikka holokaustin kieltämisestä rankaiseminen on tärkeää, on vaarallista lähteä yleisesti kriminalisoimaan YK:n alaisen toimielimen tekemien puolueellisten julistusten kiistämistä. Pidän huolestuttavana ja jopa vaarallisena kehityksenä sitä, että YK pääsee erittäin huterin perustein rajoittamaan suomalaisten sananvapautta. Tämä luo hiljentämisen ja pelon kulttuurin, jotta tosiasioita ei kohta uskalleta sanoa. — Kiitos.