Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön määrärahat ovat noin 2,9 miljardia euroa, joista noin puolet käytetään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen ja vajaa viidennes viestintäpalveluihin ja -verkkoihin. Talousarvioesitykseen sisältyy myös toimenpiteitä kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseksi. Näitä ovat muun muassa sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatukeen ja konversioihin kaasu- ja etanolikäyttöiseksi tarkoitettu 6 miljoonan euron tuki sekä junaliikenteen ostoihin esitetty 2 miljoonan euron lisäys. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa jatketaan ja siihen osoitetaan yhteensä 7 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Perusväylänpitoon esitetään noin 1,04 miljardia euroa, josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 569 miljoonaa, radanpitoon 364 miljoonaa ja vesiväyliin 104 miljoonaa euroa. Kun juuri voimaan tulleen lisäbudjettirahoituksen käyttö jää suurelta osin ensi vuoden puolelle, nousee perusväylänpidon rahoitus käytännössä noin 1,09 miljardiin euroon. Rahoitustaso jää kuitenkin noin 300 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta pienemmäksi, koska kolmivuotinen korjausvelkaohjelma ja siihen liittynyt lisärahoitus päättyvät. Suomen liikenneverkossa on arvioitu olevan 2,5 miljardin euron velka. Noin 100 miljoonan euron vuosivauhdilla edennyt korjausvelan kasvu saatiin lisärahoituksella pysähtymään, mutta jos rahoitustaso jää jatkossakin vuoden 2019 tasolle, korjausvelan määrän arvioidaan kasvavan nopeasti.

Valiokunta katsoo, että hallituksella on oltava valmiutta arvioida perusväylänpidon rahoitustarpeita jo vuoden 2019 lisätalousarviossa, minkä lisäksi on välttämätöntä, että seuraavassa hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa varmistetaan perusväylänpidon riittävä rahoitus. Valokunta lisää perusväylänpidon rahoitukseen 25,3 miljoonaa euroa, jolloin perusväylänpitoon on ensi vuonna käytettävissä yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Hankkeiden kustannusarviot vaihtelevat 50 000 eurosta 5,75 miljoonaan euroon.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös rataverkon kuntoon, johon kohdistuu noin 1 miljardin euron korjausvelka. Muun muassa turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaarensa päässä, mikä on omiaan hidastamaan liikenteen toimivuutta ja lisäämään junaliikenteen myöhästymisiä. Valiokunta kiirehtii myös tasoristeysten turvallisuuden parantamista, sillä valtion rataverkolla on edelleen lähes 2 000 vartioimatonta tasoristeystä.

Valiokunta on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäministeriö on antanut marraskuussa asetuksen maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta. Asetuksen mukaisesti kaikkiin maakuntakeskuksiin ulottuu maanteiden ja rautateiden valtakunnallinen pääväylä, jota pidetään hyvässä kunnossa läpi vuoden.

Valtionavustusta yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen esitetään korotettavaksi 4 miljoonalla eurolla, jolloin määräraha nousee 17 miljoonaan.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää raideyhteyksien kehittämistä erittäin tärkeänä muun muassa liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja korostaa Turun ja pääradan kehittämistarpeiden rinnalla myös itäradan eli Itä-Suomeen suuntautuvien nopeiden ratojen merkitystä sekä alueellisen kehityksen että Venäjälle suuntautuvien raideyhteyksien parantamiseksi.

Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että infrahankkeiden rahoitusta kehitetään ja löydetään myös uusia malleja, sillä valtion budjettirahoitus ei riitä kaikkiin niihin kehittämishankkeisiin, jotka ovat muun muassa liikenteen sujuvuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja työllisyyden kannalta perusteltuja. Uusien kehittämishankkeiden osalta valiokunta korostaa teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttämien kuljetusketjujen toimivuutta. Valiokunta nostaa esille erityisesti Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistyksen. Rata palvelee raskasta liikennettä, ja sen käytön arvioidaan edelleen kasvavan muun muassa metsä- ja kaivosteollisuuden kuljetusten takia.

Valiokunta kiinnittää myös huomiota Kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävyyteen. Toistaiseksi resurssit eivät ole olleet riittävällä tasolla, mutta talousarvioesitykseen sisältyy nyt kehyspäätöksen mukainen 2 miljoonan euron määrärahakorotus.

Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen esitetään noin 89 miljoonaa euroa, mikä vastaa edellisvuosien tasoa. Määräraha käytetään pääosin junaliikenteen ostoihin, alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen.

Arvoisa puhemies! Saadun selvityksen mukaan laajakaistan saatavuus ulottuu noin 83 000 kotitalouteen, kun hankkeen tavoitteena oli laajakaistan ulottaminen 130 000 kotitalouteen. Hankkeet ovat edenneet ennakoitua hitaammin. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa selvitetään vielä mahdollisuudet tukea niitä laajakaistahankkeita, jotka ovat joutuneet kohtuuttoman suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä, jaoston jäseniä ja parlamentaarisen liikennetyöryhmän jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja myös siitä, että liikenteen merkitys nähdään tänä päivänä ei pelkästään liikkumisena vaan myös taloudellisia investointeja johdattavana. Eli liikenteellä on suuri merkitys siinä, miten Suomi makaa ja elää tulevaisuudessa.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Berner, 5 minuuttia, olkaa hyvä.

Rouva puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön talousarvioesityksen loppusumma on noin 2,9 miljardia euroa, josta valtaosa eli 1,6 miljardia kohdistuu väylien ylläpitoon ja kehittämiseen.

Perusväylänpidon tavoitteena on valtion väyläomaisuuden säilyttäminen liikennöitävässä kunnossa. Tämä on tärkeää niin kansalaisten jokapäiväisen liikkumisen kuin elinkeinoelämän tarpeiden kannalta. Perusväylänpidon rahoitus on ensi vuonna hieman yli miljardi euroa. Vaikka hallitusohjelman mukainen kärkihankerahoitus näin vaalivuonna päättyykin, vuonna 2019 summa sisältää 100 miljoonaa euroa korjausvelan vähentämiseen osoitetusta rahoituksesta.

Kuluvalla hallituskaudella korjausvelkarahoitukseen on käytetty ennätyksellisen paljon määrärahaa, yhteensä lähes miljardi euroa. Tällä rahoituksella korjausvelan kasvu on pysäytetty ja sitä on jopa pienennetty. Korjausvelkaohjelman kohteet valittiin asiantuntijamenettelyssä asiakaskyselyn perusteella. Siten valituilla kohteilla on paras vaikuttavuus elinkeinoelämän kuljetustarpeiden ja työmatkaliikenteen sujuvuuden kannalta. Ilman tulevan hallituksen päättäväisiä toimia velka uhkaa kuitenkin lähivuosina jälleen kääntyä kasvuun.

Vuoden 2019 talousarvio sisältää myös budjettiriihessä sovitun lisärahoituksen. Yhdessä kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa päätettyjen lisäysten kanssa kyseessä on tärkeä panostus väyläverkkoihin ja turvallisuuteen. Tämä 65 miljoonan euron paketti kohdennetaan muun muassa seuraaviin tarkoituksiin: siltojen korjaukseen runsas 16 miljoonaa euroa; noin 3 miljoonaa euroa liikenneturvallisuustyöhön, johon siten on käytettävissä yhteensä 9,1 miljoonaa euroa; teiden talvikunnossapidon parantamiseen ja kelirikon hoitoon 25 miljoonaa euroa; tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen 10 miljoonaa euroa; ja yksityisteiden kunnossapitoon 4 miljoonaa euroa.

Valiokunta on omassa mietinnössään esittänyt, että momentille lisätään runsaat 25 miljoonaa euroa perusparannushankkeisiin maan kaikkiin osiin. Kiitän lämpimästi valiokuntaa näistä lisäyksistä.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä kiinnitettiin huomiota rataverkon kuntoon ja raideyhteyksien kehittämiseen. Aiempina vuosina päätetyillä määrärahoilla on käynnissä useita suuria ratojen perusparannushankkeita. Talousarvioon sisältyy myös miljoonan euron lisäys pääradan hankesuunnitteluun.

Liikenteen suurten infrahankkeiden rahoituksen niukkuus on herättänyt keskustelua jo pitkään. Ongelmaan pyritään löytämään valiokunnankin toivomia uusia malleja, joista yksi voisi olla eri osapuolten muodostama hankeyhtiö. Hankkeiden suunnittelussa pitkäjänteisyyttä parantaa 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sen valmistelu on ministeriössä alkamassa.

Ensimmäistä kertaa varsinaisessa talousarviossa on mukana myös määräraha kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Vuoden 2018 toisessa talousarviossa kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin osoitettiin 3,5 miljoonan euron määräraha, ja sama summa on myös vuoden 2019 talousarviossa.

Joukkoliikenteen palveluiden ostoihin käytetään vuonna 2019 yhteensä 65,5 miljoonaa euroa. Tästä junaliikenteen ostoihin kohdennetaan noin 32 miljoonaa euroa. Maaseudun peruspalveluluonteisen joukkoliikenteen sekä seudullisen liikenteen hankintoihin käytetään samoin runsas 32 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen kehittämiseen MAL-aiesopimuksen mukaisesti tai muilla toimin sitoutuneille kaupunkiseuduille osoitettava tuki on noin 21 miljoonaa euroa.

Ensi vuoden budjetissa kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteita edistetään tukemalla raideliikenteen ostoja sekä kehittämällä suurten kaupunkien joukkoliikennettä. Viimeksi mainittu tähtää varsinkin liikenteen digitalisaation ja uusien palveluiden edistämiseen. Näihin toimiin on yhteensä varattu 5,5 miljoonaa euroa, josta 3,5 miljoonaa euroa käytetään joukkoliikenteeseen ja 2 miljoonaa euroa junaliikenteen ostoihin.

Arvoisa puhemies! Tässä keskeiset asiat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta ja pääluokasta. Määrärahojen vaikuttavuuden suhteen liikenne- ja viestintäministeriö on kokoaan huomattavasti merkittävämpi, sillä tämä lähes 3 miljardin euron pääluokka luo toimintaedellytyksiä koko yhteiskunnalle. Kyseessä on hallituksen viimeinen talousarvio, joka jatkaa samalla tulevaisuuteen katsovalla linjalla, kuten aikaisempina vuosina. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Avataan keskustelu. Pyydän niitä, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Valiokunnan puheenjohtaja Jalonen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on aikanaan tehnyt paljon hyvää työtä, ja paljon on hyvää jälkeä tullut, mutta tietysti jotain korjattavaakin on. [Kokoomuksen ryhmästä: Teissä!]

Yksi näistä korjattavista asioista on se, että tämän parlamentaarisen ryhmän rahoitusta ei ihan saatu kasaan seuraavalle vuodelle. Kun katsoo opposition tekemiä ehdotuksia eri hankkeista, niin hankkeita toki riittää, mutta pohja on pois, jos ei ole edes varjobudjetissa rahoitusta niille. Mutta tämän oikean hankkeen ja oikean rahan eteen tarvitsisi tehdä vielä töitä. Itse olen kovastikin hakemassa vielä seuraavalle vuodelle rahoitusta, että saadaan se parlamentaarisen ryhmän rahoitusvaje kasaan. Oletteko tässä yhteistyössä, haetaanko tämä raha vielä yhdessä?

Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että tämä hallitus ja ensi vuoden alkuaika muistetaan erityisesti perusväylänpidon rahoituksesta, jossa tämä hallitus osoitti esimerkillisyyttä. Niin kuin tuossa ministerin puheenvuorossa kuultiin, lähes miljardi euroa pistettiin perusväylänpitoon, ja se on semmoinen verisuoni Suomessa, joka antaa mahdollisuuden kaikille alueille ja maakunnille kehittymiseen liikenneväylissä.

Toinen iso ja merkittävä asia oli parlamentaarisen työryhmän aikaansaama yhteinen näkemys 12 vuoden investoinneista ja investointisuunnitelmasta. Toivon, että tällä hallituskaudella päästään tekemään siitä vielä pohjaesitys tulevia hallituskausia varten. Työryhmä teki hyvää yhteistyötä ja saavutti parlamentaarisen yhteisymmärryksen. Tällä viikolla on muissakin asioissa todettu, että vain parlamentaarisesti yhteisesti sovituilla asioilla on mahdollisuus mennä yli hallituskausien eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tällä eduskuntakaudella panostanut esimerkillisellä tavalla väylänpitoon ja, kuten kuulimme, lähes miljardi euroa erityyppisiin hankkeisiin. On tietysti harmi, ettei tulevalle vuodelle saatu sitä 300:aa miljoonaa, jota parlamentaarinen liikennejärjestelmätyöryhmä suositti, mutta siltä osin siis tehtävää riittää. Toivottavasti rahoitusta saadaan paremmaksi.

On kuitenkin hyvä, että ministeri on tehnyt hyvän esityksen ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto ja valiokunta ovat sitä jalostaneet. On saatu kuitenkin perusparannushankkeisiin vähän lisää rahaa, ja hankkeet etenevät, ja tältä osin työt maanteillä jatkuvat. Parlamentaarisen liikennejärjestelmätyöryhmän suositus tulisi jatkossa kyllä huomioida. Sitä me todellakin toivomme ja sen eteen olemme valmiit tekemään töitä.

Parista yksityiskohdasta vielä kysyisin. Kyberturvallisuuskeskus ja sen rahoitus: se tarvitsisi käsittääkseni vieläkin enemmän rahaa kuin sen 2 miljoonaa, joka tässä juuri lisättiin. Ja kuinka voisimme edistää vielä näitä laajakaistahankkeita, [Puhemies koputtaa] jotta mahdollisimman moni suomalainen sellaisen saa? Ja jos puhemies sallii vielä yhden lauseen, niin kysyn: Mitä kuuluu Myttiönmäen mutkalle? [Puhemies: Aika!] Joko se saataisiin kuntoon? [Naurua]

Arvoisa rouva puhemies! Toki tähän edelliseen puheenvuoroon viitaten olisi ollut toivottavaa, että ne työt olisi tehty nyt sen osalta, että tuo perusväylänpito on parlamentaarisesti päätetty, kustannussumma olisi toteutunut. Nythän korjausvelka kääntyy kasvuun jälleen vuonna 2019, mikä on kyllä murheellista ottaen huomioon sen, että vaikka tässä perusväylänpitoon on laitettu isoja summia — miljardista puhutaan — niin tosiasiassa investointivelkaa on kertynyt aiempiin hallituskausiin nähden yhdestä puoleentoista miljardia.

Liikenteen kokonaismerkitys tässä budjetissa laskee. Toimivat väylät ovat kuitenkin meidän Suomen toimivuuden ja elinvoiman takaaja, ja sen vuoksi väylien kunto ja niitten toimivuus vaikuttavat myöskin moneen. Kysyisin ministeriltä: miten tässä pääsi käymään näin, että perusväylänpitoon tarkoitetut parlamentaariset rahat jäivät uupumaan ensi vuoden budjetista?

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunta on jakanut niin sanotut joulurahat, joista suurimmat määrärahalisäykset tulivat liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen. Tämä on tietysti hyvä asia.

Jos tiehankkeet asetetaan osumiksi kartalle, näyttää se ikään kuin haulikolla olisi ammuttu. Valitettavasti vaan yksikään hauli ei osunut omaan kotikuntaani, [Sinuhe Wallinheimo: Ehkä ensi kerralla!] vaikka sielläkin olisi ollut kipeää tarvetta. Vähäiset määrärahat on mielestäni järkevä käyttää suunnitelmallisesti. Ehkä tässäkin on harkintaa tarkasti käytetty. [Välihuutoja] Kysyisin, arvoisa liikenneministeri: kuinka suuressa roolissa arvioitte poliittisen harkinnan olevan suhteessa tiestön tarpeisiin näissä hankevalinnoissa?

Arvoisa puhemies! Tiedämme, että ilmastonmuutoksen hillitsemisessä liikenteen päästöjen vähentäminen on avainasemassa. Siksi meidän täytyykin panostaa ennen kaikkea raideliikenteen lisäämiseen, ja se, että junaliikenteestä tulisi kilpailukykyinen suhteessa niin henkilöautoihin kuin kotimaan lentoliikenteeseen, on tärkeä tavoite. On äärimmäisen hyvä, että pystyisimme nopeuttamaan meidän junayhteyksiämme kaupunkien välillä. Erityisesti haluan nostaa tässä esiin itäradan. Jos me saisimme kolmen tunnin junayhteyden Joensuun, Kuopion suuntaan, niin se olisi todellinen vaihtoehto lentämiselle.

Myös kaupungin sisäisiä ratayhteyksiä on syytä kohentaa. Esimerkiksi raitiovaunuhankkeet suurissa kaupungeissa ovat sellaisia, mihin kannattaa panostaa. Ne vähentävät työmatkaliikenteen päästöjä merkittävästi. Ja olen iloinen myös siitä, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma saa jatkoa.

Arvoisa rouva puhemies! Oli ilahduttavaa kuulla niin jaoston puheenjohtajan käyttämä puheenvuoro kuin ministerin, joka otti myös nimenomaan raideliikenteen korjaushankkeet keskiöön.

Nyt kuitenkin haluaisin kysyä siitä, kun me monesti, kun olemme kuluttajia, aina moitimme sitten VR:ää ja VR:n toimintaa, että taas oli VR myöhässä ja VR sitä ja VR tätä. Kuitenkin me tiedämme, että hyvin paljon liikenteen myöhästymisestä johtuu turva- ja ohjauslaitteitten vanhanaikaisuudesta ja toimintakyvyttömyydestä. Kysyisin ministeriltä, olisiko nyt vielä mahdollisuutta tässä tämän hallituskauden aikanakin koordinoida sitä, mihinkä kohdistetaan sellaisia tarpeellisia rahoja, varsinkin kun meillä päärataliikenteen sujuvuutta halutaan edistää, ja kun TEN-T-rahoitus on tulossa. Voisimmeko me sieltä kautta saada apua vielä tähän särkyyn ja murheeseen?

Arvoisa puhemies! Todella korjausvelkojen lisäksi liikennesektorilla on tällä vaalikaudella todella tekemisen meininki. Todella mittavia uudistuksia on laitettu liikkeelle. Voi olla jotain pientä korjattavaa, mutta suuri kuva on erittäin, erittäin hyvä.

Se, mitä me emme ole saaneet riittävästi aikaan, on rahoitus, ja tässä minä kyllä suoraan sanottuna katson valtiovarainministeriön patavanhoillisia virkamiehiä. Siellä ei ole vieläkään pystytty uudistamaan sitä rahoitusta. Siellä käsitellään käyttömenoja ja kannattavia investointeja suurin piirtein samalla tavalla. Ei ole Suomessa niin pientä kuntaa, etteikö se erottaisi investointimenot ja käyttömenot toisistaan.

Me tarvitsemme välttämättä uusia välineitä, jotta voimme EU-rahaa ja eläkerahaa hyödyntää, jotta voimme parantaa suomalaista liikenneverkkojärjestelmää.

Arvoisa puhemies! Koskaan ei liikenteellä ole ollut niin suurta merkitystä ihmisten asumisen ja yrittämisen kannalta kuin tänä päivänä. Miten näette, ministeri Berner, joko saamme valtiovarainministeriöön liikettä näissä asioissa?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos puheenjohtaja Eestilälle, jaoston puheenjohtajalle, joka on toiminut erittäin tasapuolisesti ja ripeästi.

Kahteen asiaan haluan kiinnittää huomiota. Päärata tarkoittaa Helsinki—Tornio-väliä, ei ainoastaan Helsinki—Tamperetta. Sitä koko väliä pitää kehittää.

Toinen asia on se, että tuossa mietinnössä otamme kantaa tähän Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistykseen. Se on äärimmäisen välttämätöntä. Se on päätetty tehdä jo 2014, mutta sitä ei vain ole toteutettu. Nyt kun 2017 Helsinki—Oulu-väli on 200 kilometriä tunnissa, sinne eivät sovi nämä raskaat pellettijunat enää. On täysin välttämätöntä, että tämän vuoden 2016 selvityksen mukaan me sähköistämme ensi vaalikaudella Ylivieska—Iisalmi-välin ja kierrätämme kaivosteollisuuden-, metsäteollisuuden- ja pelletin kuljetukset sen kautta.

Arvoisa rouva puhemies! Kun liittyen nopeisiin junayhteyksiin katsoo, mitä tehdään muissa Pohjoismaissa: siellä puhutaan Ruotsin ja Norjan ja Tanskan välisistä erittäin nopeista yhteyksistä. Nyt onneksi Suomessa on alettu puhumaan myöskin aika paljon näistä kolmesta nopeasta ratayhteydestä. Nythän tietysti täytyy miettiä sitä, miten me saisimme ne pääomitettua mahdollisimman nopeasti, niin, ettei ole kysymys kymmenien vuosien hankkeista, vaan muutamien vuosien hankkeista. Silloin täytyy tietysti miettiä myöskin sitä, miten VR jakautuu eri yhtiöihin ja miten raiteille saadaan kenties sekä yksityistä että julkista pääomaa. Missä vaiheessa ja tilanteessa nyt on tämä niin sanottu perusrakenteen luominen siinä, että saadaan erilaisia pääomia nopeasti — vaikka tätä pääratapuolta tietysti itse ajan tosi aktiivisesti?

Arvoisa puhemies! Liikenneverkko ja sen kunto ovat ratkaiseva tekijä kasvun kannalta. Yhdyn niihin näkemyksiin, joissa on korostettu sitä, että tämän vaalikauden aikana tähän korjausvelkaan on pystytty osoittamaan merkittävästi määrärahaa. Se, että tässä mietinnössä valtiovarainvaliokunta ei kyennyt osoittamaan tämän enempää rahaa liikenneverkkoon tai korjausvelkaan niin kuin tämä parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä ehdottaa, johtuu siitä, että eduskunta on keväällä hyväksynyt kehyksen eikä valtiovarainvaliokunnalla ole mahdollisuuksia lähteä tekemään sellaisia säästöpäätöksiä, jotta tämä olisi mahdollista. Sen tähden minusta tässä keskustelussa kannattaa keskittyä siihen, mitenkä saamme syntymään hankeyhtiön, jota kautta sitten tulevaisuudessa voidaan rahoittaa näitä tarpeita. Tällä menolla tämä ei parane.

Arvoisa puhemies! On toki ikävää, että tämä 300 miljoonan vuotuinen potti tähän korjausvelan lyhentämiseen loppui eli hallitus hyytyi ennen kuin siihen olisi ollut syytä, ja toinen ikävä asia on, että tätä hankeyhtiötä tai vastaavaa uutta rahoitusmallia näille suurille hankkeille ei ole löydetty. Näihin pitää päästä, muuten tämä meidän yhteinen omaisuutemme, väylästö, ajautuu sellaiseen tilaan, että remontit tulevat maksamaan kohtuuttoman paljon, onnettomuudet lisääntyvät ja elinkeinoelämä kärsii, samoin kuin ihmisetkin. Eli tällä on kiire, ja seuraavan hallituksen ohjelmaan se tulee saada.

Totean, että jäin jaostossa yksin puolustamaan Tampere—Jyväskylä-kaksoisraidetta. On ikävää, että tämä, maan yksi tärkeimmistä, jäi pois. Edelleen totean, että tämä laajakaistahanke on kyllä pahasti kesken ja siellä ovat monet kunnat ahdingossa. Siihen toivoisin nopeita parannuksia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Ronkaisen tavoin ihmettelen valiokunnan jakotapaa ja kysynkin ministeriltä, mitä hän ajattelee siitä. Nimittäin siis omaan maakuntaani, Etelä-Savoon, oli valiokunta päättänyt antaa puoli miljoonaa euroa Harjunmaan—Luusniemen tien parantamiseen, joka on pari vuotta sitten ojitettu ja sorastettu, eikä kelirikkokaan ei ole tällä tiellä ollut mikään paha ongelma. Tämä tie ei ole ely-keskuksen, maakuntaliiton eikä kuntien listoilla, ja olemme kuitenkin maakuntahallituksen pöydän ääressä käyneet läpi kaikki yhteiset tavoitteet ja ne ovat kaikkien tiedossa, mutta kenenkään virallisten toimijoitten tiedossa ei ole mitään erityisiä liikenteellisiä perusteita sille, että tämä tie pitäisi nopeasti korjata, [Anne Kalmarin välihuuto] mutta sellaisia perusteita voi olla, että tie sattuu lienee olemaan erään sinisen vaikuttajan mökkitie, ja mielestäni tällainen rahan jakaminen on kyllä moraalitonta. Tuolle puolelle miljoonalle eurolle olisi ollut parempi kohde esimerkiksi Etelä-Savossa sijaitsevan Euroopan suurimman UPM:n vaneritehtaan tien parantaminen. Se kuitenkin työllistää 650 ihmistä, ja sen tien korjaamisella olisi ollut heti positiivinen vaikutus työllisyyteen.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeri Berneriä kahden liikennetyöryhmän ansiokkaasta johtamisesta. Se työ on varmasti ollut haastavaa meidät kansanedustajat tuntien.

Tässä budjetissa on paljon hyviä pieniä asioita, kuten kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, ja myös se on erittäin tärkeää, että me pääsemme 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun Suomessa. Se on varmasti kaikkien etu.

Tämän työryhmätyön aikana vihreät kiinnittivät huomiota siihen, että liikenteen päästövähennystavoitteita joudutaan todennäköisesti tarkistamaan vielä uudelleen aika nopeastikin. Sen jälkeen on tullut uutta tietoa muun muassa kansainväliseltä ilmastopaneelilta, ja LVM:stäkin on esitetty erilaisia vaihtoehtoja siihen, miten liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää. Toki osa politiikasta on nämä asiat ehtinyt jo ampua alas siitä huolimatta, että yleisesti kyllä hymistelemme sen puolesta, että päästöjä olisi vähennettävä. Kysyisin, ministeri Berner, teiltä: miten te näette tästä eteenpäin LVM:n mahdollisuuden kirittää myös Suomen seuraavaa hallitusta liikenteen päästövähennysten edistäjänä?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin pitää kiittää hallitusta siitä, että se sijoitti tähän korjausvelkaan tuntuvasti rahaa ja korjausvelkaa on saatu kurottua kiinni, koska kaikki, mikä on tehty ja korjattu, on aina eteenpäin. Se, että ehkä ensi vuodelle ei tullut niin paljon rahaa, johtuu tietenkin siitä, että rahaa ei ole ollut, mutta on tärkeää, että tätä on hoidettu.

Mutta tähän työryhmätyöhön. Jäin miettimään sitä, olisiko tarpeen kerätä yhteen meidän elinkeinoelämän edustajia eri puolilta Suomea ja ministeriön edustaja ja ruveta tekemään semmoista pitkäjänteistä suunnitelmaa, mitenkä huolehditaan meidän liikennejärjestelyt — niin rautatiet, maantiet, vesiliikenne kuin lentoliikenne — jotta se palvelisi meidän elinkeinoelämää mahdollisimman tehokkaasti ja nämä elinkeinoelämän yrittäjät uskoisivat oman alueensa menestykseen ja tulevaisuuteen, jotta saadaan verotuloja sitä kautta ja saadaan maksettua ne tieremontit.

Arvoisa rouva puhemies! On todellakin kiistämättömät saavutukset hallituksella siinä, että lähes miljardilla on korjattu näitä perusväyliä, ja nyt se projekti on sitten loppumassa. Tosiaankin tulevaisuudessakin täytyisi olla vähintäänkin se 300 miljoonaa, niin kuin parlamentaarinen työryhmä on laatinut tavoitteeksi.

Mutta miten päästään perustamaan väyläyhtiötä ja saadaan nimenomaan budjetin ulkopuolista rahoitusta näihin meidän suuriin hankkeisiin, kuten päärataan? Sehän on selvä, niin kuin Wallin tässä mainitsi, että pitäisi Tornioon asti koko päärata korjata, mutta sekin helpottaa, jos me saamme myös tämän lähiliikenteen elikkä Tampere—Helsinki-välin parannetuksi ja mahdollisesti sen tunnin junan. Mutta se ei pelkästään budjettirahoituksella onnistu. Meillä on myös tiehankkeita, valtatie kolmonen ja Hämeenkyrön ohitustie. Nämä ovat kaikki sellaisia hankkeita, joihin pitäisi myös olla tulevaisuudessa rahaa. Eli kyllä me peräänkuulutamme tässä nimenomaan tämän väyläyhtiön toimintaa.

Kysyisin vielä kuitenkin ministeriltä tästä laajakaistasta. Miten me saamme todellakin toimivan infran myös maaseudulle moniin paikkoihin? Sieltä elinkeinoelämä suorastaan huutaa, että pitäisi saada toimivammaksi nämä tietoliikenneyhteydet.

Arvoisa puhemies! Pääradan kapasiteetti ja kunto eivät nyt vastaa tämän päivän, saati tulevaisuuden, vaatimuksiin. Paras tapa korjata akuutti tilanne ja ratkaista asia kestävästi on parantaa pääradan liikennöintiä ja rakentaa Tampereen ja Helsingin väliselle rataosuudelle lisää raidekapasiteettia.

Budjettiesityksessä positiivista on Helsinki—Tampere-välin alle tunnin junan suunnitteluun ja valmisteluun varattu miljoonan euron määräraha. Suunnittelu olisi saatava ripeästi maaliin, jotta rakentamisvaiheeseen päästään. Erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin on syytä suhtautua avoimesti ja niitä selvittää. Myös EU-rahoitus on meidän nyt onnistuttava hyödyntämään. Kysyisin tässä ministerin näkemystä näihin erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin ja siihen, miten nyt päästäisiin mahdollisimman ripeästi eteenpäin tässä koko Suomen kannalta vaikuttavimmassa ja tärkeimmässä suuren mittakaavan raidehankkeessa.

Arvoisa puhemies! Pitää esittää ministeri Bernerille kyllä kiitokset. Te olette toimikautenne aikana uudistanut ja kehittänyt tätä liikennesektoria enemmän kuin kukaan edeltäjänne, uskallan näin sanoa. Siitä kiitos teille.

Korjausvelan pienentämisestä: Tästä on puhuttu varmaan parinkymmenen vuoden ajan, että pitäisi alkaa kuromaan sitä kiinni, mutta nyt tällä kaudella sitä on miljardilla eurolla kurottu kiinni, ja on hienoa, että myöskin oppositio antaa tunnustuksia ja tuen hallitukselle. Sehän on valtavan hieno saavutus. Totta kai pitää jatkaa ja pitää saada myöskin tuleviin budjetteihin rahaa, jotta nämä pystytään hoitamaan.

Täällä käytti edustaja Wallin hyvän puheenvuoron Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistämisestä. Se on varmasti toivon mukaan yhteinen hanke jatkossa, että saamme sen työn alle — sehän oli aikanaan listoilla, mutta että myöskin jatkossa.

Ja valtiovarainvaliokunnan asenteesta kertoo se, että yli kolmannes jakovarasta käytettiin liikennesektorin hankkeisiin. Sehän kertoo siitä, että pidetään tärkeänä, että liikenteen korjaustarpeita hoidetaan. Siinä on myöskin ministerillä tärkeä rooli ollut, [Puhemies koputtaa] että me olemme saaneet hyvässä yhteistyössä nämä hankkeet aikaan.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy muistuttaa nyt hallituspuolueen jäsentä siitä, että perusväylänpidon parlamentaarinen työryhmä työskenteli ja teki nämä päätökset jo edellisellä hallituskaudella ministeri Kyllösen aikana, ja siitä toki nykyiselle hallitukselle ja ministerille kiitokset, että tämän parlamentaarisen työryhmän tahtotilan mukaisesti on toimittu. Ja ylipäätänsäkin kiitokset siitä, että liikennesektorilla ja liikennepuolella ollaan ymmärretty se, miten tärkeää parlamentaarinen suunnittelu ja yhteinen osallistuminen ovat pitkäjänteisen toteutumisen kannalta, jotta hallituskausista huolimatta pystytään ehkä vaikuttamaan niihin hankekohtaisiin rahoituksiin tai jo suunnitteluihin siten, että ne hillitsevät kustannuksia. Se on ehdottomasti positiivista. Nyt olemme liikenneverkkotyöryhmässä juuri saaneet raamit 12 vuoden suunnittelulle, joka on meidän yhteinen tahtotila [Puhemies koputtaa] ja jokaisen hallituksen tuleva tehtävä.

Arvoisa puhemies! Sinänsä edustaja Kymäläinen on oikeassa, että tässä on kahden kauden aikana ollut nyt kolme parlamentaarista ryhmää, joista yksi oli viime kaudella. Kaikilla on ollut oma tärkeä merkityksensä, ja tämä on ikään kuin jatkumo, jota ollaan seurattu, ja nyt tosiaan on saatu tämä 12-vuotinen suunnitelma sinne pohjalle, mikä on pitkäaikainen ja järkevä päätös.

Aikaisemmassa puheenvuorossa edustaja Kymäläinen nosti esille sen väitteen, että nyt korjausvelka lähtee taas kasvuun. Kuitenkin aikaisemmissa budjettipäätöksissä on tullut jokin summa pohjalle, ja nyt näissä niin sanotuissa joululahjarahoissa on toinen summa, ja ollaan kohtalaisen lähellä, uskoakseni, sitä pistettä, että se korjausvelka ei kasva. Onko tässä ajattelumallissa perää vai ei? [Satu Taavitsainen: No ei ole! Ihan höpöhöpöä!]

Arvoisa rouva puhemies! Tosiasia on, että väylärahoitus tarvitsee totaalisen uudistuksen. Tulevaisuudessa etenkään isoja väylähankkeita ei pystytä toteuttamaan normaalin budjettirahoituksen kautta, mikäli emme halua ottaa jatkuvasti lisää velkaa, ja sitä me emme halua. Tällä kaudella on satsattu historiallisen paljon olemassa olevan perusväylästömme kunnostukseen. Se on ollut hyvä valinta, sillä liikenneväylästömme korjausvelka on näistäkin satsauksista huolimatta edelleen liian suuri. Nyt korjausvelkaohjelman kautta on korjaushankkeita joka puolella Suomea, hyvä niin, ja korjausvelan kasvu on saatu pysäytettyä.

Me olemme huolissamme, aidosti huolissamme, kaikenasteisista teistä. Myös yksityistiet tulee pystyä pitämään kunnossa. Siksi on hyvä, että ensi vuonna niiden korjauksiin on varattu 17 miljoonaa euroa, ja itse toivon, [Puhemies koputtaa] että vähintään tämä sama summa on myöskin tulevaisuudessa joka vuosi niihin käytettävissä.

Arvoisa rouva puhemies! Minun täytyy kiittää siitä, että on saatu rahoitusta myös sellaisille tienpätkille, jotka muuten ehkä eivät olisi rahoituksen piiriin päässeet. Edelleen täytyy ministeriä kiittää siitä kasitien saamisesta runkoverkkoon, elikkä aina kun tulee mahdollisuus jostakin kiittää, niin myös kiitetään.

Mutta tietysti sitten se kritiikki. Joukkoliikenteen palveluiden ostoon kyllä tietysti tarvittaisiin enemmän resursseja. Nimenomaan raideliikenteen kehittämisessä valitettavasti näyttää siltä, että seuraava hallitus joutuu siihen laittamaan enemmän panostuksia, sillä tällä hetkellä tilanne on se, että valitettavasti emme ole näitä Iisalmi—Ylivieska-sähköistyksiä nähneet emmekä päärataa ole päässeet kunnolla kehittämään, vaikka saavutettavuus ja Suomen kilpailukyky tätä edellyttäisivät.

Kysyisin myös ministeriltä Laajakaista kaikille -hankkeesta, onko siihen nyt tulossa lisäpanostuksia. Tämä hankeaikahan on tavallaan päättynyt, mutta kuitenkaan meillä ei ole sitä tavoitetta saavutettu. [Puhemies koputtaa] Elikkä jos me haluamme koko Suomen pitää asuttuna — digitalisaatio ja muut mahdollisuudet — niin tarvittaisiin [Puhemies: Aika!] tämä Laajakaista kaikille -hanke edelleen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen korjausvelan torjuntaohjelma on ollut erittäin hyvä. Niin kauan kuin sitä rahoitusta oli, se kyllä pysäytti korjausvelan kasvun, mutta ikävä tosiasia on se, että nyt kun se raha on käytetty, niin kyllä vaan se korjausvelan määrä kääntyy kasvuun. Sen takia rahoitusta tarvitaan tulevaisuudessa lisää, ja juuri tämän takia edellinen parlamentaarinen liikennejärjestelmätyöryhmä yksimielisesti linjasi, että tätä rahaa tarvittaisiin noin 300 miljoonaa euroa vuodessa nykyisen tason päälle. Tähän olemme parlamentaarisesti kaikki sitoutuneet, tätä mieltä olemme olleet, ja toivon, että pääsemme tässä yhteistyössä eteenpäin. Kokoomus on ainakin valmis ja kiinnostunut etsimään ratkaisuja, joilla tämä 300 miljoonaa saataisiin jatkossa budjettiin ja voitaisiin korjausvelan kasvu pysyvästi pysäyttää ja kääntää se pysyvään laskuun.

Arvoisa puhemies! Joku täällä aiemmin sanoi, että liikennettä on tällä kaudella mullistettu — näinkö se meni? Sen voi kyllä allekirjoittaa, mutta onko se mullistus aina mennyt parempaan suuntaan, kun markkinahäiriöitä on aiheutettu lukuisia ja taksiliikenne on saatu suorastaan sekaisin?

Näihin laajakaistahankkeisiin täytyy sanoa sen verran, että vaikka onkin hyvä, että haja-asutusalueille saadaan laajakaistainen verkko, niin siinä voitaisiin hieman enemmän käyttää järkeä kuin ideologiaa ja esimerkiksi suorittaa se loppujakelu langattomana siinä tapauksessa, kun se toimii, sen sijaan, että jokaisen savupiipun juureen vedettäisiin se kallis valokuitu.  Muistetaan kuitenkin tasapuolisuus,  eli kaava-alueilla ollaan kaupallisten yhteyksien varassa, jotka eivät läheskään aina toimi kovin ihanteellisesti.

Näiden tieverkkorahojen suhteen jaan pettymyksen siitä, että nyt tulee vähintäänkin välivuosi korjausvelan lyhentämisessä. Mitä järkeä on perustaa työryhmiä, jollei niiden työllä ole suorastaan vaikutusta? Tämä teiden kunnossapidon vajaus näkyy suoraan meillä maakunnissa suorastaan vaarallisten tieyhteyksien muodossa, kuten tämän mainitun valtatien 13 Lappeenranta—Mikkeli-välillä.

Arvoisa rouva puhemies! Saavutettavuus tulee varmistaa tässä muutoksessa, jossa työpaikat ja ihmisten asuinpaikat ovat mahdollisesti erillään. Enää semmoiseen siirtotyöläismarkkinaan ei mennä kuin aikaisemmin, ja sen takia olisi erittäin tärkeätä, että nämä meidän pääväylät olisivat kunnossa ja ihmisillä olisi mahdollisuus liikkua. Ja tähän liittyen äsken on mainittu jo edustaja Mikkosen osalta itärata, mutta myöskin rantaa kulkeva rantarata, mikä menisi Helsingistä itään, olisi vähintäänkin selvitettävä samanaikaisesti, sillä Kotka, Hamina, Loviisa, Porvoo ja kaikki suurimmat satamat Suomessa sijaitsevat tällä rannikolla ja niitten saavutettavuus sekä työmatkalaisten saavutettavuus on varmistettava tänne suuntaan — erityisesti, kun tänään huomasin, että VR on päättänyt lopettaa liikennöinnin elikkä Pohjolan Liikenne lopettaa pikavuorobussit. Elikkä nyt sitten tästä eteenpäin, kun meillä ei ole sitä junarataa, meillä eivät kulje myöskään linja-autot, ja tämä on aika surullinen tilanne.

Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälinen kilpailukyky, alueellinen saavutettavuus, liikenneturvallisuus ja liikenteen päästöttömyys ovat keskeisiä asioita liikennepolitiikassa, ja se meidän aina täytyy muistaa. Tämä vaalikausi jää todellakin historiaan siinä, että panostukset ovat olleet aiempaa suurempia. Korjausvelka on edelleenkin olemassa, mutta tämä on hyvä suunta. Ensi vuosi on hoidettu kutakuinkin puoleenväliin. Pystyykö uusi hallitus sitten tekemään jatkossa jotain? Aika näyttää, ja toivottavasti mennään tämän parlamentaarisen ryhmän mukaan.

Tämä pitkäjänteisyys on meille eduskunnan ykköskysymyksiä, ja 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma antaa tähän kyllä hyvän pohjan kaiken kaikkiaan. Itse olen ollut kolmessa parlamentaarisessa työryhmässä ja nähnyt kyllä tämän asian eteenpäin menemisen. Minun toivomukseni on, että eduskunta ei laita päätään pensaaseen tulevaisuudessa ulkopuolisen ja lisärahoituksen hankkimisessa. Tämä keltainen kirja ei tule riittämään rahoitukseen, vaan siihen tarvitaan mielestäni valtioenemmistöinen yhtiö, [Puhemies koputtaa] joka lähtee rakentamaan ja ylläpitämään.

Arvoisa puhemies! Perusradanpidosta huolehtiminen on keskeisen tärkeää. Kun täällä on puhuttu paljon perusväylänpidosta, niin täytyy muistaa, että siinä ovat myös ne raiteet, jotka ovat monilta osin rapistuneet ja junat myöhästelevät, ja tällä on vaikutusta myös turvallisuuteen. Esimerkiksi Uudellamaalla rantarata länteen on yksi kiireellisimmin kunnostettavista osioista. Kannatan myös sitä, mitä edustajat Mikkonen ja Paatero esittivät, että myös raiteet Helsingistä itään pitäisi saada nopeasti suunnitteluun ja toteutukseen.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä myös biokaasuautoilun edistämisestä. Mikä on tilanne tällä hetkellä liittyen biokaasuautoilun verottamiseen? Autoilijat ovat olleet hieman tuohtuneita siitä, että autoverotus ei ole juurikaan kannustanut siihen, että kannattaisi tehdä tämä kaasukonversio autoon, vaikka on toki hyvä, että hallitus on tähän ohjannut tukea.

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn näihin ajatuksiin, että liikenneministeri on kyllä laittanut tehoja ministeriöönsä ja monenlaista esitystä on sieltä tullut. Osa niistä, jotka ovat jääneet tekemättä, on ollut hyviäkin, mutta ehkä sitten tulevat sukupolvet niitä ottavat sieltä käyttöön.

Rahoitusratkaisuista meillä on paljon malleja ja tietoa. Nyt olisi vain päätösten aika. Ei kannata enää yhtään tutkimusryhmää rahoituksesta perustaa, kyllä on riittävää ymmärrystä. Elinkeinoelämä tarvitsee selkeän viestin, jotta investoinnit todella käynnistyvät ja pysyvät Suomessa nyt, kun on kasvun aika.

Sitten nämä kustannukset, kun ajatellaan, että on miljardin velka: kyllä sellainenkin hyötylaskelma pitäisi tehdä, että jos näitä hankkeita lähdetään nopeimmassa tahdissa erilaisilla rahoitusratkaisuilla viemään eteenpäin, niin ei se ole pelkkää menoa, vaan kyllä siitä työllisyyden ja muiden investointien kautta tulee tulojakin, eli nämä ovat niin sanottuja tuottavia investointeja. Se pitäisi myös laittaa tähän mukaan eikä pelätä sitä velkaa, mikä näistä syntyy.

Arvoisa rouva puhemies! Liikenneinfran kehittämiseen kohdistuvat panokset ovat hitaita ja loivia liikkeitä, ja siitä on jo kuusi vuotta aikaa, kun tämä ensimmäinen korjausvelkatyöryhmä pantiin alulle liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Sen takia on hyvä, että eduskunta keskustelee näistäkin tulevista kehityshankkeista. Ne eivät tule yhtäkkiä. Me pääsimme liikenneverkkokorjausvelkatyöryhmän ansiosta tälle historialliselle tasolle, mikä tänä vuonna on, eli 1,4 miljardiin. Totta kai se on näille infrayrityksille, jotka näitä tiehankkeita sitten korjaavat käytännössä, ikävä, kun pudotus on nyt 300 miljoonaa, mutta täällä kaikki puolueet ovat sitoutuneet, ja minä uskon, että seuraava hallitus välittömästi ottaa oman korjausvelkaohjelmansa käyttöön.

Mutta yksi kysymys, jonka haluan nostaa esille, on, että mietittäisiin parlamentaarisesti — jota työtapaa itse arvostan kovin — sitä, että koko Suomi kuitenkin haluaa, että saavutettavuus on kunnossa. Se koskee Pohjois-Suomea, Länsi-, Etelä- ja Itä-Suomea, ja kun me sen saavutamme nimenomaan ulkopuolisella rahoituksella, niin se kyllä tavallaan kiittää myös talouden nousulla.

Arvoisa rouva puhemies! Tieverkosto on meidän verisuonistomme, ja liikennepolitiikka on valitettavasti ollut, kuten täällä on moni todistanut, liian tempoilevaa. Ei ole päästy esimerkiksi EU-rahoitukseen siinä määrin kiinni kuin Ruotsi, ja toivon, että tämä 12-vuotinen liikennesuunnitelma auttaisi siinä suhteessa, että myös muihin EU-rahoihin päästäisiin kiinni ja siirryttäisiin pitkäjänteisempään politiikkaan.

Meillä Lapissa on myös monia tarpeita rataliikenteen osalta. Toivotaan Kolarin radan sähköistystä, samoin Tornio—Laurila-rata on ollut paljon esillä. Se on pieni pätkä eikä kovin kallis, 22 miljoonaa, eli sillä saataisiin yhteys tuonne Ruotsin puolelle sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen osalta. Mutta siitä kiitän ministeriä, että valtatie 21:llä ja valtatie 4:n Kemi—Oulu-välillä saatiin tällä vaalikaudella pää niin sanotusti auki. Valmiiksihan se ei vielä tullut, mutta siitä on hyvä sitten seuraavalla hallituskaudella jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaankin ministeri Bernerille varsin räväkästä toiminnasta. On paljon tullut uudistuksia, ja ainakin tuolla pohjoisemmassa Suomessa ollaan varsin tyytyväisiä näihin ratkaisuihin.

Näihin ratahankkeisiin haluaisin kanssa esittää vähän kommenttia. Täällä valiokunta on nostanut Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistyksen esille hyvin merkittävänä kohteena. Tämän kustannusarviohan on noin 45 miljoonaa euroa, ja se aikaisemminkin oli jo listoilla ja rahoituksessa, mutta se ei silloin toteutunut. Tämän Iisalmi—Ylivieska-radan tärkeys on korostunut Äänekosken tehtaan myötä, kun tämän puutavaran kuljetus on Keski-Suomen rataa pitkin ruvennut kulkemaan. Kysynkin ministeriltä: minkälainen arvio teillä on siitä, milloin mahdollisesti rahoitus löydettäisiin tälle ratapätkälle?

Arvoisa puhemies! Meillä on tulevaisuudessa melko paljon haasteita täällä liikennepolitiikankin sektorilla. Kun meidän yhteisesti tavoittelemamme päästövähennystavoitteet aiheuttavat paineita sille, että paitsi että tulisi kehittää rataverkostoa kaupunkien ja kaupunkiseutujen välillä ja tietysti myös raideyhteyk-siä kaupunkien sisällä, niin samanaikaisesti meidän tulisi pystyä jollain tavalla siirtymään päästöttömään tai vähäpäästöiseen liikenteeseen ja toisaalta pitämään yllä myös tieverkostoamme. Tätä varten meillä onkin nyt sitten tehty paljon parlamentaarista työtä ja työtä myös ministeriössä. Kuitenkin ehkä nyt näyttää siltä, että erityisesti tämä sähköautoihin siirtyminen ei vielä ole sillä vauhdilla lähtenyt liikkeelle, ja hallitus on siihen nyt tehnyt pienen kannustimen. Samoin kaasukonversiota autojen osalta on pyritty rahallisesti kannustamaan, mutta erityisesti näiden kaasukonversioiden osalta tuntuu, että ehkä tieto ei ole kovin hyvin levinnyt. Miten tätä asiaa voitaisiin vielä paremmin vauhdittaa?

Arvoisa puhemies! Satakunnalla on aihetta iloon, ja kiitän siitä hallitusta.

Kuitenkin samanaikaisesti kannan suurta huolta liikennehankkeiden rahoituksesta jatkossa ja erityisesti investointien rahoituksesta. Me tiedämme kaikki — useat edustajat ovat kantaneet huolta siitä — että rahoitus ei valitettavasti pysy alueen kehityspotentiaalin tasolla, ja se on iso ongelma myöskin työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta, ei pelkästään liikennehankkeiden näkökulmasta. Esimerkkinä valtatie 8: Odotamme rahoja kahden merkittävän risteysalueen parantamiseen, Eurajoella ja Laitilassa, mutta itse asiassa koko yhteysväli, Turku—Rauma—Pori-väli, pitäisi nelikaistoittaa. Se on jo koko alueen elinkeinoelämänkin tavoite. Toiseksi: tunnin juna on tärkeä sekä Turun että Tampereen osalta, mutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kysyttävä, miten on varaa olla hyödyntämättä toimivaa rataa. [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi Rauma on edelleen ilman henkilöliikennettä.

Arvoisa rouva puhemies! Jyväskylä—Tampere-raideyhteys on Keski-Suomen saavutettavuuden ja kasvun kannalta keskeinen liikenneyhteys. Rataosuuden käyttömäärät ovat kasvussa, eivät vähiten Äänekosken biotuotetehtaan ansiosta, jonka kuljetukset Vuosaaren satamaan, kuten tiedetään, kulkevat tätä kautta. Raideyhteys on häiriöherkkä ja ruuhkautunut. Liikenneviraston tuoreessa selvityksessä rataverkon kokonaiskuvassa Jyväskylän kytkentä etelän kasvukäytävään nähdään perusteltuna Helsingin ja Tampereen välisen päärataosuuden lisäksi. Samassa selvityksessä todetaan, että henkilöjunien vuorotarjonnan ja rautatieliikennematkustamisen lisäämiselle on eniten kysyntää ja potentiaalia Helsinki—Tampere—Oulu-, Helsinki—Turku- ja Tampere—Jyväskylä -väleille. Jyväskylän ja Keski-Suomen saavutettavuus paranee huomattavasti kehittämällä Tampereen ja Jyväskylän välistä rataa tavoitellen yhteyden muuttamista kaksiraiteiseksi. Toivottavasti tähän suunnitteluun päästään pian.

Arvoisa puhemies! Kun sijoitamme Suomen infraan, niin se on todellinen sijoitus, joka taatusti maksaa itsensä takaisin. Meillä valitaan jokaisesta vaalipiiristä tänne ihmisiä, ja sitähän he meiltä odottavat, elinkeinoelämä ja asukkaat odottavat sitä, että saavutettavuus toimii, ja tällä tavalla voimme edistää vientiä ja asukkaiden hyvinvointia. Paikoittain meillä on kyllä tiestö todella, todella huonossa kunnossa, ja meidän pitää jatkossa panostaa paljon enemmän, mutta hyvä, että tällä kaudella on tämänkin verran panostettu.

Pori—Tampere-rata on merkittävä henkilö- ja tavaraliikenteen väylä, ja rataosuuden turvallisuuden lisäämiseksi ja Pori—Helsinki-henkilöraideliikenteen matka-ajan lyhentämiseksi radan tasoristeykset tulisi poistaa. Kysyn: mitä tälle hankkeelle kuuluu?

Arvoisa rouva puhemies! Tieverkosto on Suomen valtakunnassa verisuoniverkosto, jonka kautta kulkevat niin metsätuotteet, maataloustuotteet kuin myöskin teollisuuden tuotteet. Siksi siitä pitää pitää hyvää huolta, ja lausunkin parhaat kiitokset ministerille siitä, että olette tällä hallituskaudella ottanut sen asian todella tosissanne ja hoitanut asiaa hyvin.

Nyt kun eletään talvikautta, niin tämä talvikunnossapito alkaa taas puhuttaa erityisesti raskaan kuljetuksen autoilijoita. Juuri tänään sain yhden viestin Peräseinäjoelta. Siellä tie oli erittäin liukkaassa kunnossa ja kesti tuntikausia, ennen kuin sinne hiekoitusta saatiin. Ongelmana lienee se, että urakat on ely-keskusten osalta tarjottu ja sitten urakoitsijat jakavat ne aliurakoihin ja sitten omavalvontana hoitavat tätä valvontaa. Ja olisikin tärkeää ohjeistaa nyt sitten ely-keskuksia siitä, että ely-keskukset ottaisivat vahvemman roolin tiestön valvonnan osalta.

Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että Keski-Suomen ja miksei muidenkin alueiden kansanedustajat kiinnittäisivät jatkossa enemmän huomiota siihen, että pääradasta olisi välitön yhteys Vantaan lentoasemalle. Euroopassa ei liene toista kansainvälistä maan päälentoasemaa, joka olisi välittömässä yhteydessä rataverkkoon siten, että saataisiin kaikki liikenne suunnattua niin, että ihmiset ehtivät suoraan ilman pysähdyksiä kansainvälisille lennoille. Nyt puuttuu 20 kilometriä. Samassa yhteydessä pitäisi sitten vielä pohtia Finnairin ja Suomen lentoliikenteen kannattavuuden jatkoa, sitä, että Pietarin rata rakennettaisiin. Sieltä tulisi ehkä 5 miljoonaa ihmistä kysynnän kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle, mikä olennaisesti toisi lisää työtä ja kannattavuutta Suomen lentoliikenteeseen.

Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin ministeriä kiittää, että talousarvioesitykseen sisältyy määräraha kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Tällä on erittäin suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnin kannalta, ja hyvin toimiva ja turvallinen pyöräilyväylä kannustaa ihmisiä liikkumaan ja siten myös huolehtimaan itsestään. Tämä on erittäin hyvä, myönteinen asia.

Samalla haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että Itä- ja Kaakkois-Suomelle toimiva raideliikenne on erittäin tärkeä, jopa, voisiko sanoa, elinehto alueen tulevaisuuden kannalta. Metsä, bioteollisuus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, rajan läheisyys ovat alueelle mahdollisuus, mutta se edellyttää myös hyvää raideliikennettä ja logistiikkaa. Tästä syystä toivoisin, että kaksoisraide Imatra—Luumäki saatetaan loppuun mahdollisimman nopeasti ja että tästä itäratayhteydestä saataisiin suunnitelmat hyvään vauhtiin — tai ne on saatu jo vauhtiin, mutta että saataisiin niistä myös myönteisiä päätöksiä, [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta tällä vahvistettaisiin koko Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimaisuutta ja annettaisiin myös sille alueelle paremmat tulevaisuuden mahdollisuudet.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus vinjetistä eli raskaan liikenteen tienkäyttömaksusta. Pidän ihmeellisenä, että se ei ole vieläkään voimassa. Se tasaisi kustannuksia... [Eduskunnasta: Tänään on annettu!] — Hienoa. Perun tältä osin puheeni. Kannatti tulla tänäänkin töihin. [Naurua]

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on osoittanut teiden kunnostuksiin rahoitusta myös ensi vuodelle. Pidän kuitenkin hyvänä myös sitä, että valiokunta osoitti jakovarasta rahoitusta varsin tasaisesti koko Suomen alueelle. Pohjois-Karjalassa rahoitusta tulee muun muassa Porokylänkadun ja Pappilansuoran liittymän parantamiseksi, Valtimontien peruskorjaukseen sekä kevyen liikenteen väylän parantamiseksi Kontiolahdella. Näihin tulee rahoitusta — ihan näin kateellisille tiedoksi sanottuna — 1,5 miljoonaa euroa. Mielestäni varsin hyvä summa.

Pidän positiivisena myös, että valtionavustukseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen esitetään tasokorotusta. Korotus on erittäin tarpeellinen, koska erityisesti viime talven vaikea kelirikko on lisännyt tuntuvasti monen tien kunnostustarpeita.

Ehkä jossain vaiheessa iltaa keskustelemme myös vesiliikenteestä.

Arvoisa rouva puhemies! Pitää sanoa, että ministeri Berner, te olette kyllä tällä vaalikaudella toteuttanut äärimmäisen hienosti liikenneturvallisuutta ja kokonaisuutta, ikään kuin tätä koko liikenneverkkoa, niin että on välillä tullut jopa sellaista, että hyviä ideoita lyödään liian aikaisin alas, kun niitä ei keretä suunnittelemaan riittävästi. Elikkä tästä iso kiitos, että on aidosti katsottu koko ministeriön toimialaa läpi ja liikenneturvallisuus todella edellä.

Korjausvelkaa on todella pienennetty merkittävästi tällä kaudella, mutta sitä vielä jää. Valitettavasti se kasvaa koko ajan eteenpäin. Jos meillä olisi tilanne, jossa meillä olisi kaikki Suomen tiet aivan niin kuin tiptopkunnossa, niin silloin minä ymmärtäisin sen, että ruvetaan kadehtimaan, kun jokin tienpätkä saa rahaa. Eli kyllä tässä pitää olla tosi tyytyväinen siitä panostuksesta, mitä on pystytty mihinkin laittamaan.

Minä haluan kiittää tässä kohtaa myöskin, ministeri, teitä erityisesti siitä, että sääntelyn keventäminen, normien purku, on ollut teille sydämen asia tällä vaalikaudella. Te olette johtanut valtioneuvostossa sitä hanketta. Sillä on todella paljon saatu aikaan, suomalaisten eteen tehty työtä, ja siitä iso kiitos.

Tähän loppuun voisin vielä sanoa tiehankkeista, että Arttu Wiskarin Mökkitie on muuten hyvä kappale.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Olli-Poika Parviainen, olkaa hyvä. — Ei ole varausta? Anteeksi. — Sitten edustaja Hoskonen, olkaa hyvä, ja sitten ministeri vastaa. [Naurua]

Kiitoksia, kiitoksia arvoisa puhemies. Kyllä todella minunkin kannatti tänä päivänä tulla töihin. Hieno juttu.

Ministeri Bernerille erittäin suuret kiitokset siitä ennakkoluulottomasta työstä, mitä hän on tehnyt. Voisi sanoa, että hän on rohkeasti vastatuuleen kävellyt ja nostanut teittemme kuntoa ja liikenneväylien kuntoa. Tällä keinoin pitää jatkaa, ja siitä 300 miljoonasta, mikä parlamentaarisessa ryhmässä on sovittu, pitää pitää kiinni.

Aivan kuten Olavi Ala-Nissilä aikanaan omassa puheenvuorossaan mainitsi, niin onhan se kummallista, että meillä edelleen nämä investoinnit ja käyttötalous ovat samassa paketissa. Nämä pitää kyllä saada erilleen ja tähän infrarakentamiseen lisää potkua, koska se on välttämättömyys. Katsokaapa, arvoisat kollegat: meillä on tilanne, jossa metsien biotalouden käyttömäärät lisääntyvät koko ajan, raskas liikenne lisääntyy. Meidän on pidettävä jatkossakin nämä väylät yhä paremmassa kunnossa, koska metsien kasvu lisääntyy. Koko ajan mahdollisuudet paranevat ja pitkäkuituisen pohjoisen sellun ja muun puutavaran käyttömäärä kasvaa, mikä luo lisää kuljetustarpeita jatkovuosinakin.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministerille vastauspuheenvuoro, 5 minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää teitä edustajia siitä, kuinka paljon me olemme tällä kaudella pystyneet kaikesta keskustelusta huolimatta tekemään yhteistyötä, kuinka monesta asiasta olemme pystyneet keskustelemaan ja hakemaan niihin ratkaisuja, ottaen huomioon, että liikenteen infrarahoituksesta tein massiivisen esityksen tammikuussa 2017, josta sain myös erittäin kovaa palautetta kaikilta puolueilta ja koko salista. Tänään moni teistä on nostanut esille sen, että me tarvitsemme uusia rahoitusmalleja. Me tarvitsemme hankeyhtiöitä. Me tarvitsemme keinoja, joilla me pystymme nostamaan kykyämme saada EU-rahoitusta lisää. Meillä tarvitsee olla kykyä, jolla me myöskin rohkeasti kutsumme muita mukaan rahoittamaan infraamme.

Lähes kahden vuoden aikana me olemme onnistuneet edistymään valtavasti tässä keskustelussa. Se on ollut mahdollista vain parlamentaarisen yhteistyön, dialogin ja vuorovaikutuksen kautta, ja uskon, että meidän molempien ymmärrys on kasvanut valtavasti tänä aikana, ehkä nyt niin pitkälle, että me pystymme ensimmäiset hankeyhtiöt myös käynnistämään ja että me pystymme myös viemään aitoja uusia ratkaisuja eteenpäin tulevalla hallituskaudella. Mahdollisesti vielä tällä hallituskaudella pystytään jotain saamaan aikaiseksi, rakenteita, niin että hankkeita voidaan myös aidosti käynnistää.

Olen myöskin kiitollinen siitä, että valtiovarainministeriön kanssa työt ovat edistyneet, yhteisymmärrystä on entistä enemmän ja nähdään se, että me tarvitsemme ratkaisuja, joilla rahoitusta saadaan meidän järjestelmään lisää.

Suomi tarvitsee lisää raideliikennettä. Me tarvitsemme nopeita yhteyksiä kaupunkien välille. Me tarvitsemme parempia yhteyksiä kasvattaaksemme työssäkäyntialueita. Me tarvitsemme myös lisää raideliikennettä, jotta me voimme torjua ilmaston osalta niitä muutoksia, joista meidän on syytä kantaa huolta. Tätä varten ministeriössä, tasapuolisin lähtökohdin, viedään eteenpäin niin Turun tunnin junaa, päärataa ei ainoastaan Helsingin ja Tampereen välille, vaan pohditaan aina sinne Tornioon saakka, katsotaan itärataa ja katsotaan myöskin sitä, millä tavalla saadaan nopeutettua nopeaa yhteyttä Pietarin ja Helsingin välillä, mutta myöskin rataa koko itäisellä alueella. Tämä vaatii pohdintaa siitä, mikä meidän infran merkitys on paitsi meidän kansantalouteen työssäkäyntialueiden kasvattamisen osalta, niin myöskin maan arvonnousun, kiinteistötalouden ja monen muun vaikutuksen kautta. Siten me pystymme rakentamaan uskottavia rahoitusmalleja, jotka ovat sitten ulkopuolisille rahoittajille tai EU:lle tai investointipankeille kiinnostavia.

Minä haluan myös luottaa teihin kaikkiin siinä, että se, mitä parlamentaarisesti on sovittu, myöskin kantaa eteenpäin. Meillä on nyt 100 miljoonaa käytettävissä korjausvelkaan ensi kauden aikana. Se on ensimmäiset neljä kuukautta, jotka tämä eduskunta vielä istuu. Toivottavasti seuraava hallitus, nojaten tähän parlamentaariseen yhteistyöhön, pystyy sitoutumaan siihen, että se puuttuva osa saadaan ensi vuodelle ratkaistua, ja siinä minä luotan teihin kaikkiin, jotka olette sitoutuneet tähän yhteiseen tavoitteeseen.

Laajakaistan osalta yhdyn täysin siihen, että senkin infra on meille välttämätöntä infraa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän täytyy huolehtia siitä markkinoiden avulla, mutta myöskin siten, että meillä on riittävästi yhteiskunnallisia ohjauskeinoja, jotta sitä infraa tulee rakennettua. Sen takia on ollut tärkeätä, että ministeriö on ollut varsin aktiivinen taajuuspolitiikassa. Se ei ole minun ansiotani, vaan se on pitkä historia, jota ministeriössä on ollut. Me olemme ensimmäinen maa Euroopassa, joka on jakanut 5G-taajuutensa kaupallisille toimijoille, ja myöskin ensimmäinen maa, joka on aidosti huolehtinut siitä, että kaupallisilla toimijoilla on riittävästi kykyä ottaa tämä kaikki vastaan ja myöskin investoida. Meidän rahat tuskin tulevat riittämään.

IPCC-ilmastokysymykset ovat meidän kannaltamme kriittisiä, ja näiden osalta tullaan tarvitsemaan rohkeita ratkaisuja. Muistutan eduskuntaa myöskin siitä, että eduskunta on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikassaan päättänyt sen, että liikenne on hiilineutraali vuonna 2045. Yhteisymmärrystä ja ratkaisuja meillä ei vielä ole siitä, miten se toteutetaan. Tältä osin liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt asiantuntijoiden avulla sitä vastuullista selvittämistä, jota sen kuuluu tehdä, mutta päätöksiä se ei ole tehnyt, vaan ne se jättää tuleville kausille, muistuttaen kuitenkin siitä, että ne on tehtävä ja niistä on vastuuta myös kannettava ja niihin on erilaisia keinoja. Niistä erilaisista keinoista me voimme ja meidän pitääkin käydä vielä laajasti keskustelua, ennen kuin niistä yhteisymmärrys löytyy.

Talvikunnossapito tulee olemaan meille tärkeä nyt tämän tulevan talven aikana. On tärkeää nähdä, miten meidän uudet urakointimallit niillä alueilla, joissa ne ovat, tulevat toimimaan, [Puhemies koputtaa] miten maantielain vaatimus valvonnasta tulee kehittymään ja miten tältä osin myöskin huolehditaan siitä, että pystytään turvallisempaan liikenteeseen myös talviolosuhteissa.

Ja tosiaan, vinjetti oli tänään listalla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Voi sanoa, että tällä vaalikaudella olemme nähneet osittain liikenteen yhdessä tehdyn rakenteellisen ihmeen. Se kertoo siitä, että silloin kun visio on riittävän suuri, yleensä rahat löytyvät, mutta toisaalta kun ymmärrys tarpeesta lisääntyy, silloin halutaan myös etsiä yhteisiä ratkaisuja.

Minulla oli mahdollisuus tässä viime keväänä olla Kiinassa puhemies Lohelan kanssa, ja siellä menimme useaan kertaan näillä niin sanotuilla luotijunilla. Tuolla junassa istuessa ihmettelimme sitä, kuinka Kiina on niin lyhyessä ajassa pystynyt uudistamaan rautatiensä ja rakentamaan verkoston lähes kaikkialle. Tietysti ymmärrämme, että heidän talousresurssinsa ovat eri luokkaa kuin meillä, mutta se pisti miettimään. Nyt puhumme näistä tunnin junista, jotka eivät oikeasti ole tunnin junia, vaan jotain muuta, mutta kuitenkin ajatus on se, että työssäkäyntialueet laajenisivat sitä kautta, että yhä nopeammin voitaisiin siirtyä paikasta toiseen. Tämä tuo mieleen sen, että meillä pitäisi olla sellainen raideliikenteen suunnitelma, jossa olisi raideliikenne säteittäisesti ja suunnitelma perustuisi tavallaan luotijuna-ajatukseen ja sen tapaiseen kulkemiseen.

Mitä tästä maailmasta voisikaan tulla, jos Oulusta Helsinkiin pääsisi vaikka kahdessa ja puolessa tunnissa? Kaikilta näiltä alueilta, lähdetään vaikka tuolta Joensuusta ja Lappeenrannasta, ja kaikista näistä paikoista pääsisi muutamassa tunnissa pääkaupunkiseudulle tai muihin suuriin kaupunkeihin. Tämä mullistaisi työelämän. Ehkä tämä voisi olla vastaus jopa siihen, että kun meillä on tällä hetkellä noin 70 000 työpaikkaa avoinna, niin niihinkin löytyisi sitten enemmän hakijoita. Tämä on tietysti rahoituksen miettimisen kannalta tärkeä, iso kokonaisuus, mutta toivon, että tuleva parlamentaarinen liikennetyöryhmä ottaisi nimenomaan näiden nopeiden junien pohdinnan yhdeksi asiakseen.

Sitten toinen asia ovat nämä nykyiset tärkeät väylähankkeet, jotka liittyvät pääkaupunkiseutuun. Kun tiedämme, että tänne on ihan muutamassa kymmenessä vuodessa tulossa 500 000 asukasta lisää, niin se muuttoliike tänne on niin suuri, että se vaatii myös pitkäjänteisiä liikenneratkaisuja, jotka on tehtävä nyt, koska ne eivät hetkessä rakennu. Näitä ovat nämä kaupunkiradat, Jokerit ynnä muut, joita parhaillaan tässä suunnitellaan.

Sitten vielä eräs asia. Täällä nousi esille lentokentän rataliikenne. Kyllä täytyy sanoa, että on ihmeellistä, että emme pysty saamaan aikaan päätöstä siitä, että lentokentälle, päälentokentälle, joka on huikea, kansainvälinen lentokenttä ja jolla on yhteys Aasiaan, ei saada näitä junayhteyksiä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Olin Prahassa ja ihmettelin sitä joustavuutta, mikä siellä on. Jatkuva bussiliikenne muutaman minuutin välein lähimmälle metroasemalle, joka oli rakennettu sitä varten, että siitä helposti pääsee joka puolelle. Todella joustava ja todella edullinen. Koko päivän julkisen liikenteen lippu maksoi 2 euroa. Se olisi ollut yli kuusikymppisille vain euron, mutta en huomannut pyytää sitä. Ihmettelin tuota hintatasoa siellä. Kyllä näkisin näin, että jos ei Suomi tule olemaan vain näiden suurten kaupunkien asutuskeskus vaan jos Suomi halutaan nähdä kokonaan asuttuna, niin paljon kuin se on mahdollista, niin se vaatii sitten sellaisia liikenneratkaisuja, jotka mahdollistavat sen. Ja sitten teollisuuden investoinnit: jos näitä liikenneratkaisuja ei ole kirjoitettu selkeästi, niin kyllä nämä investoinnit täältä hiipuvat. Elinkeinoelämä tarvitsee näitä. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin — no, nyt edustaja Kopra kerkesi lähtemään, mutta kiitän häntä selkärankaisuudesta puhuttaessa korjausvelasta. On hienoa, että meillä on edustajia, jotka, vaikka hallituspuolueessa ovatkin, eivät eksy sille samalle polulle, jolta nyt valitettavasti valiokunnan puheenjohtaja sokeasti koetti toista todistaa.

Yksi erityinen asia, joka tulee olemaan varmasti seuraavan hallituskauden asioita ja jonka valmistelua tehdään jo tämän hallituksen toimesta, on se, että meillä Virve-verkko tullaan uusimaan niin, että meillä ollaan mobiiliyhteyksissä ja korvataan tämä vanha teknologia. Ja minä haluaisin nyt tässä puheenvuorossani, jotta tämä tulee historiankirjoihin, ainakin sanoa sen varoituksen, ettemme luo toista ja perättäistä Carunaa tähän maahan niin, että olisi yksi operaattori, jolleka tulee myös kuuluvuusvaatimus ja investoinnit, jotta Virve voi todellakin tavoittaa jokaisen viranomaisen ja voi kuulua jokaisessa niemessä ja notkossa. Silloin me annamme taas hallitsemattoman tilanteen hinnoitteluun. Me päästämme yksittäisen toimijan luonnolliselle monopolille ja olemme siinä mahdollisessa kriisissä, mitä meillä nyt aika monesti on nähty, että kun luonnollinen monopoli avataan yksittäiselle yritykselle, niin rahastus alkaa. Toivoisin, että tässä hallituksessa olisi nyt näkemystä siihen, että nämä mahdollisuudet suljettaisiin pois, koska tässä myös positiivisena puolena on se, että mobiilitavoitettavuus myös sitten lisääntyy kansalaisten käyttöön paremmin. Eli tässä on plussia, mutta peitetään se iso miinus, peikko, joka liittyy kylläiseen rahastamiseen, niin kuin kävi Carunan osalta.

Perusväylien kunnossapidosta ja korjausvelasta on varmasti syytä todeta, niin kuin täällä monissa puheenvuoroissa on todettu, että kyllä meidän rahoituksen osalta pitää avautua. Ei meillä ole kyllä mahdollisuuksia, jos me emme tee jotain aivan uutta poliittista suunnanmuutosta niin, että lopetamme vaikkapa perhepäivähoidot ja sosiaaliturvat ja emme laitakaan sinne rahaa vaan laitamme sen kaiken väylästöön. Mutta voi olla jonkintapainen Liikenneinfra Oy, mistä keskustelimme viime kaudella, tai sitten se, että meillä tulee alueellisia investointeja, mutta niissäkin pitää olla sitten tarkkana siinä, kenellekä jää sitten ylläpito, kun se investointi on tehty. Ja ei pidä olla sokea sille, kun yritykset lähtevät mukaan, etteivätkö ne halua sijoitukselleen tuottoa, ja siinä mielessä pitää pohtia, mihinkä asti kannattaa tavallaan sitten lähteä siihen suurempien kustannusten vyörytykseen.

Minä ymmärrän, että raideliikenteen osalta esimerkiksi kuntien ja yritysten mukaantulo olisi helpompaa vaikkapa nyt Pori—Haapamäki-radan osalta, koska siellä voitaisiin luvata yrityksille ja kunnille, jotka ovat lähteneet mukaan siihen hankkeeseen, vaikkapa 20 vuodeksi alempia ratamaksuja, jolloin se kiihoke tulisi siitä, että yritys voisi tähän investointiin mukaan lähtiessään laskea sen taloudellisen hyödyn jatkossa, jolloin sitten meidän ratahallintoviranomaisille jäisi radan ylläpito.

Mutta näissä asioissa pitää uskaltaa nähdä se, kuinka me rahoitamme sen tulevan Infra Oy:n: käytämmekö esimerkiksi vaikkapa Senaatti-kiinteistöjen omaisuusmassaa sen pääomittamiseen niin, että se on siellä sitten vakuutena, kun lainoitetaan, vaikka tällä hetkellä ei varmasti mikään muu kuin Suomen valtio saa niin halvalla lainarahoitusta.

Me joudumme nyt katsomaan peiliin, kuten tuossa debattipuheenvuorossa sanoin: meidän turvalaite- ja ohjauslaiteteknologia on auttamattomasti vanhentunut, ja sitten pitää katsoa, että siihen pitää satsata. Totta kai ratojen ja ylikäytävien ja nopeiden yhteyksien mahdollistamisen täytyy olla etusijalla, mutta tämä asia pitää kuitenkin hoitaa.

Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn täällä tänään esitettyihin kiitoksiin ja kiitän hallitusta ja ministeri Berneriä rahoituksen löytämisestä ja kohdistamisesta moniin tärkeisiin kohteisiin. Erityisesti haluan nostaa esille myös tämän korjausvelan lyhentämiseen tehdyn noin miljardin satsauksen, mikä täällä on jo monessa puheenvuorossa erittäin aiheellisesti nostettu esille ja mitä on kovasti kiitelty.

Myös monia uusia hankkeita on saatu liikkeelle tällä vaalikaudella. Esimerkkinä uusista hankkeista tässäkin yhteydessä on hyvä nostaa esille Uudellemaalle, Lounais-Suomelle ja koko Suomelle erittäin tärkeä Helsinki—Turku-välin tunnin juna -hankkeen liikkeelle lähteminen. Radan suunnittelu etenee sille myönnetyn 40 miljoonan määrärahan turvin toivotun ja suunnitellun rivakasti. Toivottavasti pian koittaa myös rakentamispäätösten ja rakentamisen aika.

Kiitän myös valtiovarainvaliokuntaa, jonka jakovarasta löytyi rahoitus talousarvioaloitteeseeni. Määrärahoja osoitettiin hirvieläinonnettomuuksien ehkäisemiseksi Turun moottoritiellä paikassa, jossa hirvieläinonnettomuuksia nyt sattuu aivan liikaa, toiseksi eniten koko maassa. Onneksi tähän nyt saadaan parannusta.

Arvoisa herra puhemies! Täällä on todella käyty laajaa keskustelua LVM:n osalta, ja haluan korostaa vielä nimenomaan sitä, mitä äsken myöskin ministerin läsnä ollessa toin esille: sääntelyn ja normien purkua. Se ei tunnu ehkä sillä tavalla hetkessä, tässä ja nyt, mutta se tuntuu meille kaikille, lainsäätäjille ja ennen kaikkea meidän kansalaisillemme, aika merkittävästi myöskin arjen sujuvoittamisen kautta, ja sitä työtä ministeri Berner on tehnyt ansiokkaasti valtioneuvostossa. Se jäi kysymättä äsken ministeriltä, millä tavalla näissä ministeriöissä on eroja, mutta minä uskon, että niissä on myöskin jonkun verran suorituskykyeroa siltä osin, että kaikissa ministeriöissä ei ole päästy ihan siinä asiassa vielä kovinkaan pitkälle. Mutta työtä on tehty joka ministeriössä.

Tästä turvallisuuspaketista, joka tähän budjettiin sisältyy liikenneturvallisuuden osalta, minä nostan kyllä erityisen tärkeäksi myöskin tuon tasoristeysohjelman, joka edelleen jatkuu 10 miljoonan osuudella ensi vuonna. Se ei ole tietenkään riittävä, kun me tiedämme, kuinka paljon meillä on vielä vartioimattomia tasoristeyksiä, ja siltä osin sitä työtä pitää viedä vahvasti eteenpäin, ja kun mietitään näitä tasoristeysasioita, niin tasoristeykset ovat monta kertaa myös sillä alueella, jolla me toivomme niiden junavuorojen lisäämistä. Otan nyt esimerkkinä vaikka työmatkayhteyden niin Pori—Helsinki-väliltä kuin Pori—Tampere-väliltä Tampereelle ja myöskin pidemmälle, elikkä siinä matkan varrella kuitenkin niitä risteyksiä vielä on korjaamatta, ja näitä junavuoroja me tarvitsisimme entistä enemmän, jotta ne vahvat seutukaupungit pystyisivät myöskin kasvamaan sillä tavalla, että sinne väkeä tulisi, kun ne työssäkäyntimahdollisuudet olisivat selkeästi paremmat.

Ja tähän turvallisuuspakettiin oleellisesti liittyvät vielä nämä jo edustaja Viljasenkin esille nostamat riistanhoitokysymykset. Niihin on merkittävästi nyt panostettu, ja kyllä täytyy sanoa, että siinä kyllä ministeri aidosti kävi tutustumassa myöskin paikkakuntiin, missä sitä valkohäntäpeuraongelmaa ja missä sitä hirviongelmaa on eniten — tuossa, sanotaan, Pirkanmaalla, Pohjois-Hämeessä ja myöskin Uudellamaalla. Kyllä nyt oikeasti panostettiin valtatie 12:een, valtatie 9:ään ja myöskin Vihtiin Uudellemaalle.

Elikkä nämä ovat niitä asioita, joissa me saamme moninkertaiset panostuksemme takaisin, koska me kaikki, hyvät kollegat, maksamme myöskin niitä liikennevakuutusmaksujamme, ja kun tulee liikennevahinkoja, vaikkei henkeä menisikään, niitä peltihevosia joudutaan korjaamaan. Siltä osin tämä tulee maksamaan yhteiskunnalle takaisin merkittävän paljon. Tämä on tärkeä panostus.

Totta kai liikenneturvallisuutta lisätään monella muullakin asialla, ennen kaikkea kasvatuksella, kuten eilen kerroin siitä kevytautosta, [Puhemies koputtaa] ja myöskin sen ministeri Berner ansiokkaasti vei maaliin. Kyllä kevytautonkin nopeus edellyttää nimenomaan kasvatusta siihen, [Puhemies koputtaa] että ne nuoret pystyvät kuuttakymppiä ajelemaan.

Arvoisa herra puhemies! Kun en tuossa debatissa saanut tilaisuutta kommentoida tätä rataverkon kehitystä, niin teen sen nyt.

Tämä on aivan selvää, että päärata ja siihen tehtävät panostukset ovat meidän koko ratajärjestelmän ykkönen ja ykkösasia. Täällä oli debatin aikana paljon puhetta itäradasta. Itäradan ohella vähintäänkin yhtä tärkeä hanke on kyllä tämä Päärata plus, johon sisältyy tunnin juna kolmeen merkittävään maakuntakeskukseen, Poriin, Vaasaan ja Jyväskylään. Tätä hanketta ei tule unohtaa puhuttaessa Suomen rataverkon kehittämisestä ja niistä isoista kokonaisuuksista ajatellen Suomen elinkeinoelämää ja sen kehitystä ja myöskin sitä, minkälaiset väestön liikkumistarpeet rataverkon kautta ovat.

Nyt jos vähän heijastan Keski-Suomen tilannetta tätä ajatellen, niin tässä jo debatin aikana mainittiinkin tämä Orivesi—Jämsän-kaksoisraiteen rakentaminen. Keski-Suomen metsäteollisuuden kuljetukset, niin Äänekosken kuin Jämsänjokilaakson metsäteollisuuden kuljetukset, ovat todella riippuvaisia toimivasta ratainfrasta Satakunnassa. Pohjanmaalla on omat merkittävät teolliset klusterinsa. Siitä syystä tätä Päärata plus ‑hanketta ei tule missään tapauksessa jättää unholaan, vaan se on pidettävä ja edettävä määrätietoisesti kohti hankkeen läpivientiä ihan investointeihin saakka.

Arvoisa herra puhemies! Liikenneverkot ovat tulevaisuudessa, niin kuin tänäkin päivänä, aivan ensiarvoisen tärkeitä Suomen kehityksen kannalta. Kun pidämme liikenneverkot kunnossa, niin se on varmaa, että Suomi menestyy. Esimerkkinähän voi mainita, että kun Keski-Euroopassa aikanaan lähti teollisuus kehittymään, niin minne se kehittyi? Se kehittyi jokien varsille, sinne, missä liikenneväylät hoidettiin tehokkaasti sinä aikana vesiteitä pitkin ja hoidetaan muuten edelleen. Se on meille edelleen erittäin tärkeä mahdollisuus, joka pitäisi vain rohjeta käyttää.

Se, että tällä vaalikaudella olemme yli 900 miljoonaa euroa pistäneet hoitorästien korjaamiseen suomalaisella tie- ja rataverkolla, on erittäin hyvä asia. Siitä ministeri Bernerille erinomaisen hieno kiitos. Hän on tehnyt pelkäämättä töitä, arvosteluja kestäen, mutta siitä huolimatta on ajanut läpi uudistuksia ja tällaisia merkittäviä linjanmuutoksia, joista äsken saimme kuulla monissa puheenvuoroissa kiitoksia. Minunkin puolestani lämpimät kiitokset vielä kerran.

On aivan välttämätöntä, että vähintään parlamentaarisen työryhmän asettamasta tavoitteesta — plus 300 miljoonaa nykyisen perusväylänpidon rahoitukseen lisää vuosittain tästä eteenpäin — on pidettävä kiinni. Aivan yhtä välttämätöntä on se, että tähän maahan perustetaan se infrayhtiö. Millä nimellä se sitten tuleekaan, sen viisaammat miettikööt, mutta joka tapauksessa infrayhtiö tarvitaan, jotta pystymme rakentamaan tähän maahan isoja liikenneinvestointeja niin, että se ei ole suoraan budjettirahoituksesta riippuvainen, ja sitä paitsi sehän mahdollistaisi erilaisten innovatiivisten rahoituskeinojen käytön. Näinhän toimitaan Euroopassa ja maailmassa laajemminkin. Pitää nyt Suomessakin tähän tilanteeseen päästä, ei sekään nyt mitään rakettitiedettä ole.

Runkoverkkojen määrittely ja niiden kunnossapito on meille myös välttämätöntä, se, että pidämme ne valtakunnan pääverisuonet hyvässä kunnossa ja nopeasti liikennöitävinä. Siihen kuuluvat totta kai tiet, radat, laajakaista, mutta nostan siis esille nämä nopeat tietoverkot ja tietenkin nostan esille myös vesitiet. Pitää muistaa, että Suomihan on ainoa Euroopan unionin maa, jossa on näin mittava sisävesireitistö käytössämme, ja vesitie tekee poikkeuksen kaikista muista reiteistä siinä, että se on täysin kulumaton tie. Vaikka sata laivaa peräkkäin ajaa samaa väylää pitkin, se reitti ei kulu yhtään. Muutama reittimerkintä joudutaan ehkä joskus uusimaan, mutta ei muuta. Tämän takia nämä tärkeät asiat pitäisi laittaa järjestykseen, tiet, radat, laajakaistat kuntoon, ja myös vesitietä lähteä kehittämään. Olen näkemässä sieluni silmin sen unelmatilanteen, että Suomessa olisi oma suoraan Suomenlahdelle vievä sisävesireitti, joka yhdistäisi sekä Saimaan että Päijänteen. Mäntyharjun kanava olisi äärimmäisen tärkeä ja Kymijoen kanava siinä samalla. Se nostaisi meillä kuljetuskapasiteetin aivan tähtiin, pudottaisi rajusti kustannuksia ja avaisi matkailulle aivan uskomattoman hienot mahdollisuudet. Se avaisi sen kasvun, jota me olemme pitkään kaivanneet ja johon nyt olemme päässeet pikkuhiljaa mukaan.

Ilmastopolitiikan kannalta on tärkeää, että autokanta uusiutuu. Liikenne on kiinni siitä, onko meillä hyvät verkot, mutta se on kiinni myös siitä, onko meillä hyvät liikennevälineet, onko meillä autot kunnossa, onko meillä nopeasti kulkevat, hyvät junat, pystymmekö laajakaistat rakentamaan ja vesitietä hyödyntämään.

Autopuolella olemme menneet jättiharppauksia eteenpäin. Nykyiset autot ovat hyvin vähäpäästöisiä, sen me tiedämme, mutta kun Suomessa on käyty sitä keskustelua, että nämä kaikki vanhat autot pitäisi romuttaa, niin sehän ei ole kansantaloudellisesti kannattavaa eikä se ole järkevääkään. Ajatelkaa kymmenen vuotta vanhaa autoa, jossa on kaikki katalysaattorit ja kaikki nykyaikaiset välineet. Niissä kymmenen vuotta vanhoissa autoissa on todella nykyaikaisia välineitä edelleen ja ne toimivat. Ei sellaisia autoja kannata mennä romuttamaan, koska niihinhän on käytetty aikanaan valtavasti luonnonvaroja ja varallisuutta, paljon materiaalia, on metalleja ja muita materiaaleja. Totta kai ne kannattaa käyttää siihen pisteeseen, kun se ei enää ole taloudellisesti kannattavaa, sen jälkeen romuttaa ja ostaa sitten se taloudellisesti kannattava, vähäpäästöinen auto.

Biotalouden puolella on tärkeää päästä eteenpäin. Se vaikuttaa liikenteeseen. Kuten ministeri Tiilikainen mainitsi, jos vaikka emme heti saakaan kaikkia autoja uusituksi, niin meidän tulisi toimia niin, että pystymme polttoaineisiin tuomaan biojaetta lisää, jolloin se uusiutuva energia tulisi sitä kautta hyödynnettyä. Ei välttämättä tarvitse heti autokantaa uusia nopeasti, mutta tuokaamme sitä biojaetta sinne polttoaineisiin, joka on ympäristöteko sinällään. Meillä on siihen loistavat mahdollisuudet. Jos me haluaisimme tässä maassa itse tehdä semmoisen tilanteen, että esimerkiksi kaikki dieselpolttoaineet on kotimaassa tehty ja omista raaka-aineista, se olisi täysin mahdollista, mutta se on vain kumma, kun se on meidän ajatusmaailmassa, että puusta saatikka turpeesta ei saa mitään biodieseleitä tehdä. [Puhemies koputtaa] Tästä ympyrästä meidän pitäisi päästä ulos, koska molemmat raaka-aineet ovat meille elintärkeitä. Jos emme niitä käytä, niin sitten me köyhdymme.

Arvoisa puhemies! Tästä on ihan hyvä jatkaa. Se on tosi hienoa, että meillä on esimerkillisiä yrityksiä täällä Suomessa, kuten esimerkiksi Neste, jossa oli kunnia vierailla tuossa vähän aikaa sitten. Siellä jo 80 prosenttia liikevoitosta tulee siitä uusiutuvasta biodieselistä — tai heillä oli sille ihan oma nimensäkin — ja sillä on varmasti tulevaisuus ainakin raskaassa liikenteessä ja varmaan myös lentoliikenteessä, joka on myös varmasti aika isojen paineiden edessä siinä, että päästövähennyksiä sielläkin pitäisi pystyä tekemään. Ja kuitenkin me olemme yhteisesti todenneet täällä, aika iso enemmistö puolueista on sitä mieltä, että esimerkiksi mitään lentoveroja ei kannata ottaa käyttöön, se ei ole Suomen edun mukaista. Mutta tämäntyyppisiä keinoja pystytään, totta kai, käyttämään, ja on hienoa, että meillä on siinä edelläkävijäyrityksiä.

Kuitenkin, kuten tuossa jo aikaisemmin totesin, meillä on erittäin merkittävät päästövähennystavoitteet myös liikenteen osalta, ja sinne tarvitaan totta kai paljon lisää vielä toimenpiteitä, jotta me saamme suunnan kääntymään. Tämä nyt jo käyttöönotettu sekoitevelvoite on varmasti yksi toimenpide siinä, ainakin siirtymäajan toimenpide, vaikkei sillä koko maailmaa välttämättä pelastetakaan.

On tosi hienoa, että tosiaan tässä keskustelussa ollaan edistytty erittäin paljon tässä nyt muutaman vuoden aikana, kuten tuossa jo ministeri aikaisemmin totesi. Voi olla, että jotkut asiat vaan vaativat vähän keskustelua ennen kuin ne hyväksytään, mutta ainakin minun mielestäni on ihan täysin itsestäänselvää, että me tarvitsemme uusia rahoitusmalleja, me tarvitsemme yhtiöitä ja me tarvitsemme vähän uudenlaista ajattelua siihen, millä tavalla meidän liikenneverkko ja tarvittavat raideinvestoinnit tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan. Ja liikennöinnin puolella tarjotaan varmasti myös lisää kilpailua, jotta me saamme ne kustannukset pysymään alhaisina myös käyttäjille.

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan liikenneasioista, niin silloin puhutaan asioista, joista ainakin allekirjoittanut saa ylivoimaisesti eniten yhteydenottoja maakunnasta. Liikenteen haasteet puhututtavat monellakin tapaa, ja perustienpito on niistä se kaikista keskeisin asia. Väylien kunto, teiden montut, ne näkyvät ihmisten arkipäiväisessä elämässä, ja ne ovat niitä konkreettisia asioita, joihin meidän toivotaan tekevän täällä parannuksia.

Korjausvelkaan on satsattu tällä vaalikaudella noin miljardin euron verran. Sillä on saatu monia hankkeita kuntoon. Jos omasta kotiseudusta puhutaan, niin Alavudelle, Soiniin, Alajärvelle, Ähtäriin, näihin kaikkiin, on saatu uutta pintaa teihin ja on saatu perusparannuksia tehtyä. Nämä ovat elintärkeitä reittejä tietysti puuhuollon kuljetuksille, maataloustuotteitten kuljetuksille ja niin edelleen ja tietysti ihmisten arkipäiväiseen liikkumiseen tuolla maakunnissa.

Nyt kun syksy ja talvi ovat tulleet ja ovat käsillä, niin talvikunnossapito puhututtaa. En tiedä, onko se meidän eteläpohjalaisten erityinen ongelma ja ovatko yhteydenotot suuntautuneet eniten juuri meihin, mutta ainakin yhteydenottoja niistä paljon tulee. Kun keli on se, mikä on, eli kun nollan puolin ja toisin sahaa lämpötila ja räntää tulee, lunta välillä, niin tiet ovat silloin liukkaita ja ihmiset ovat huolissaan kulkemisestaan. Hiekoituksia tarvitaan, ja sitä kautta myöskin turvallisuutta pitää pystyä parantamaan.

Ely-keskus on tietysti se, joka huolehtii näistä alueellisesti kilpailuttamalla urakoitsijat, ja he sitten käyttävät omia aliurakoitsijoitaan. Hyvin paljon tulee huomautuksia nimenomaan tästä aliurakoitsijoitten toiminnasta, ja nämä ovat niitä, missä Tienkäyttäjän linja tavan kansalaisilla on sitten ahkerassa käytössä. Ainakin itse olen pyrkinyt näitä yhteydenottoja aina ohjaamaan suoraan ely-keskukseen, ja monta kertaa parannuksia on sen jälkeen näihin saatukin, kun valvonta on suoritettu. Asia ei ole yksinkertainen, mutta siihen pitää kiinnittää huomiota ja saada parannusta. Onkin hyvä, että tienhoitoluokituksia on nyt ministerin johdolla katsottu.

Herra puhemies! Haluan oikeastaan nostaa puheenvuorossani esiin Suomen poikittaisliikenteen, mitä liian vähän käsitellään tässäkin salissa. Me puhumme pääväylistä, niin maanteiden kuin rautateiden osalta, mutta ne poikittaisyhteydet unohtuvat liian monta kertaa. Valtatie 18 on yksi keskeisimmistä poikittaisliikenteen väylistä. Tässä oli muutama vuosi sitten oma hankekin, Keskipohjolan vihreä kuljetuskäytävä -hanke, jonka yhtenä osana vt 18 oli mukana, ja nimenomaan Myllymäki—Multia-välin oikaisuna, joka on ainut vielä rakentamaton valtatieyhteys Suomessa. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen eli Seinäjoen ja Jyväskylän välistä liikenneyhteyttä ei ole vielä saatu, mutta sen eteen pitää jatkossakin ponnistella.

Se, mikä on toinen tärkeä yhteys poikittaisliikenteen osalta, on junaliikenne. Me paljon puhumme pääradasta, sen tärkeydestä, enkä yhtään väheksy sitä. Niiden pitää olla kunnossa, koska massat liikkuvat siltä osin, mutta jotta me pystymme syöttämään liikennettä tälle pääradalle, jotta me pystymme mahdollisimman laajasti hyödyntämään meidän rataverkkoamme, meillä pitää olla myös nämä poikittaisradat kunnossa, joista taas Haapamäen rata on yksi keskeinen, ja tässä puhutaan nimenomaan jälleen Seinäjoen ja Jyväskylän kautta Seinäjoen ja Tampereen välisestä liikenneyhteydestä, joka kulkee Haapamäen kautta. Juna on ympäristöystävällinen kulkumuoto. Liikenteen päästöjä kun on päätetty vähentää vuoteen 2030 mennessä, niin silloin raideliikenne on siinä keskeisessä osassa. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että tälle Haapamäen radalle on saatu tällä vaalikaudella lisävuoroja, ja onhan matkustajamäärätkin nousseet, siitä tietysti kiitos matkailun, joka tämän radan varrelle on tullut Ähtärin eläinpuiston kehittymisen ja pandojen tulon myötä. Tämän kesän aikana matkustajamäärät ovat nousseet 63 prosenttia radalla, eli se on erittäin merkittävä asia. Radan hyödyntäminen entistä paremmin pendelöintiin eli työssäkäyntiin pitää mahdollistaa. Silloin kun on junavuoroja, silloin on käyttäjiä, ja silloin myöskin, kun on käyttäjiä, sille junaliikenteelle tulee kannattavuutta. Pidemmällä tähtäimellä pitää olla tavoitteena, että myös tämä rata saadaan sähköistettyä. — Herra puhemies, kiitos.

Arvoisa puhemies! Todellakin, hallituksella on kiistämättömät saavutukset sen suhteen, että on panostettu korjausvelan hoitoon, väylien hoitoon, lähes miljardilla. Nyt se sitten loppui tämä ohjelma, ja todellakin, ei ole enää niitä määriä, vaikka parlamentaarinen työryhmä silloin aikoinaan linjasi, että 300 miljoonaa pitäisi olla. Mutta joka tapauksessa on hoidettu. Edellisellä hallituskaudellahan alempiasteinen tieverkko jousti. Eli hyvä näin, että on korjattu teitä.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on kohtia, jotka puoltavat sitä, että valtatie 3:n ja Hämeenkyrön ohitustien aloittamiselle vuonna 2019 ja toteuttamiselle vuodesta 2020 lähtien on hyvät perustelut. Valiokunnan mukaan hallituksella on oltava valmius arvioida rahoitustarpeita jo 2019 lisätalousarviossa. Samoin hallitusohjelmassa on varmistettava riittävä rahoitus.

Ja todellakin, toinen tärkeä asia on tietysti pääradan parantaminen. Tuossa edustaja Lehti puhui siitä, että lentoasemalle pitäisi olla suora yhteys ja nimenomaan se tunnin juna Tampereelle. Senhän pitäisi kulkea Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, ja näin sitten vapautuisi kuljetuskapasiteettia myös tälle vanhalle pääradalle. Se olisi tärkeä, mutta nyt täytyy kysyä sitten sitä, että millä tämä rahoitetaan. Tuolla keltaisella kirjalla sitä ei pystytä ainakaan kokonaan rahoittamaan. Silloin me tarvitsemme hankeyhtiöitä tai väyläyhtiöitä, ja silloin sijoittajat, muun muassa eläkeyhtiöt, tulevat siihen mukaan. Se on tietysti hidasta tuottoa, mutta kuitenkin uskon, että sijoittajia löytyisi.

Arvoisa puhemies! Ranskassa duunarit ja köyhät mellakoivat keltaliiveissään dieselveron nostoa vastaan, ja aikoinaanhan dieseliä pidettiin hyvänä aineena, nyt se on kuulemma myrkky. Suomessa suuri yleisö taas toivoo dieselveron poistoa, ja on totta, että käyttövoimavero on ajanut tiensä päähän. Autoilun kustannukset ovat muutenkin korkeita, ja joukkoliikennettä ei kaikkialla ole, ja ihmisten on päästävä töihin sorateiltäkin. Jotta autokantamme voisi uudistua vähäpäästöiseen suuntaan, auton omistamisen verottamisesta tulisi siirtyä käytön verottamiseen, ja sieltä myös rahaa pitäisi ohjautua takaisin väylien hoitoon. Romutusmaksukin on mielestäni kohdistunut liikaa parempituloisiin: ei kaikilla ole varaa uuteen autoon. Moni pienituloinen voisi kyllä romutusmaksun saadessaan ostaa uudemman käytetyn auton, jos pienempiä päästöjä oikeasti halutaan.

Mannermailla uhkaillaan jo dieselautojen kieltämisellä, mutta esimerkiksi Neste kehittää nyt uusia biodieselnesteitä, ja olen kyllä sitä mieltä, että siksi meidän ei tule dieseliä lähteä kieltämään kokonaan autojen polttoaineena. Me voimme käyttää entistä enemmän uusiutuvia biopolttoaineita lähes kaikissa dieselautoissa. Kuluttajille pitää antaa lisää tietoa eikä lietsontaa ja epävarmuutta. Raskas liikennekin tarvitsee vielä pitkään polttomoottoreita. Totta kai sähkö, kaasu ja vety tulevat täydentämään valikoimaa autojen energianlähteinä. Sitä paitsi, ei Saksassakaan vuoden 2014 jälkeisen ajan Euro 6 -luokan dieseleitä olla kieltämässä, ne saavat tulla kaupunkeihin. Mutta voisin sanoa näin, että toistaiseksi, vähään aikaan kalliisiin sähkö- ja hybridiautoihin vähävaraisilla tuskin on varaa, ainakaan ilman hankintatukea. Sitä paitsi jos litium- ja kobolttivarat eivät riitä miljooniin akkuihin, biokaasuautot ja myös nämä kaasukonversioautot olisivat monella tapaa ympäristölle parempia.

Tosiaan tänään tuli uutinen, että hallitus esittää tienkäyttöveroa raskaille kuorma-autoille. Näin ulkomaisetkin rekat saadaan maksamaan tosiaan teiden käytöstä, ja suomalaisille autoille tämä kompensoitaisiin, ja se on minusta erittäin hyvä asia.

Sen verran on pakko taksiuudistuksesta sanoa, että liikennepalvelulakihan vapautti kilpailua poistamalla hintasääntelyn ja asemapaikkavelvoitteen, ja se ei ole ihan mennyt niin kuin Strömsössä, jos ollaan rehellisiä. Tuossa tapasin Pizpalan grillillä hämeenkyröläisen taksimiehen. Kysyin, että mitäs sinä täällä teet. Sanoi, että hän on tullut tänne kaupunkiin hakemaan kyytejä. Samoin Orivedeltä soitettiin, että ei ravintolasta enää pääse yöllä taksilla kotiin, kun ne ovat kaikki Tampereella jonottamassa. Eli kyllä tälle täytyy jotain korjausliikettä tehdä. Ja toisaalta halusin kiinnittää huomiota myös siihen harmaaseen talouteen, mitä saattaa tämän kilpailun avaamisen myötä tulla. Todellakin siinä on varmasti ollut hyviä tarkoitusperiä, mutta kaikki ei ole mennyt ihan niin hyvin, ja nimenomaan kaupunkeihin ovat kaikki taksit mielellään tulossa.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tämä oli viimeinen täysimittainen budjettipuheeni minun kansanedustajan urallani, ellei sitten hallitus vielä tee ennen vaaleja niin sanottua vaalilisäbudjettia. Haluan kiittää sekä opposition että hallituspuolueiden edustajia ja toivottaa teille mitä parhainta joulua! [Keskeltä: Kiitos, kiitos!]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Kiitokset ja onnittelut edustaja Alatalolle.

Arvoisa herra puhemies! Pari merkittävää hanketta ovat mielestäni sellaisia, jotka olisi syytä katsoa myös taloudelliselta näkökulmalta. Aikanaan tsaari halusi, että Pietarin ja Helsingin ratayhteys siirretään niin kauaksi rannikosta, että laivatykki ei sille radalle kanna, minkä johdosta se sijoitettiin sitten Riihimäen ja Kouvolan kautta. Tänä päivänä sitä tarvetta ei enää ole. Sen sijaan tarve on saada Pietari ja Helsinki-Vantaan lentoliikenne niin sopusoinnuksi, että Suomen lentoliikenne saa merkittävää lisäkysyntää Pietarin alueelta.

Jos Vantaalta lähtevä Pietarin rata pannaan kulkemaan, niin kuin järkevää tuntuu olevan, niin se kulkisi Porvoon ja Kotkan kautta, jolloin tämä Itä-Suomen rannikkoalue saataisiin myös tehokkaaseen yhteyteen pääkaupungin kanssa. Se on minun mielestäni Suomen edun mukaista. Jokainen, joka Pietarista lähtee tälle radalle, melkein aina ostaa myös Vantaalta jatkoyhteyden joko Eurooppaan tai varsin usein myös Aasiaan. Se tarkoittaa matkustajakohtaisesti ehkä noin 500—1  000 euron tuloutusta Suomelle tavalla tai toisella. Se on kannattava, se olisi niin kannattava, että takaisinmaksuaika on varmasti alle 10 vuotta, joka liikenneinvestoinneissa on hyvä suoritus.

Sen sijaan mielenkiintoisempi ehkä julkisuuden kannalta on tunneli Helsingistä Tallinnaan. 15 miljardia on teknisesti varmasti mahdollinen, mutta onko se taloudellisesti mahdollinen? Tunneli on ollut pitkään jo Pariisin, Brysselin ja Lontoon välillä, ja on mennyt varmaan kolme kertaa konkurssiin. Ei se tunneli ole tässä Helsinki—Tallinna-välillä se, jota tässä kaivataan. Kyllä Helsingin—Tallinnan välillä oli myös pikayhteys aikanaan helikopterilla, kesti 20 minuuttia, tunnin välein, 14 henkeä, hinta nykyrahassa edestakaisesta matkasta ehkä joku 600—700 euroa. Niitäkin asiakkaita on, jotka halusivat vaihtaa 2,5 tunnin laivamatkan tähän. Joko pelkäsivät lentämistä tai halusivat nauttia laivamatkasta. Helsinki—Tallinna-välillä on vuosittain yli kaksi miljoonaa matkustajaa laivoilla. Se on vilkkain laivayhteys Suomesta, se voittaa jo Helsinki—Tukholmankin mennen tullen. Ihmiset, jotka menevät laivalla, eivät välttämättä näe sitä matkana muuten kuin että siellä on kiva olla — ollaan perillä, kun päästiin laivaan: nautitaan ruuasta, ostetaan tuliaisia, mikä näkyy kyllä saapuvien varustuksessa, kun he laivasta ulos tulevat.

Mutta jos lähdetään siitä, että puolet kahdesta miljoonasta ottaisi sitten vaihtoehtoisesti junan tunnelissa, niin kuinka paljon siitä voisi sitten laskuttaa? Jos investoinnit ovat 15 miljardia, mahdollisesti enemmän, yhtälö on mahdoton. Se, että Suomessa kahta hanketta tällä samalla saralla pohditaan, osoittaa, että liikennesuunnitelmia ja kannattavuuslaskelmia ei ilmeisesti ole tehty lainkaan.

Liikennesuunnitelmissa on aika helppo tehdä kannattavuuslaskelmia, koska liikennetutkimukset osoittavat tavaravirtojen määrän, laadun ja aikataulutkin, minkä johdosta liikenneinvestoinnit kyllä Suomessa on tehty tällä kannattavuus- ja tarpeellisuusperiaatteella.

Suomessa tarvitaan erilaisia kulkumuotoja. Ei voida lähteä siitä, että julkinen liikenne kattaisi kaiken, mitä Suomessa tarvitaan liikkumiseen. Täällä tarvitaan polkupyöriä, täällä tarvitaan henkilöautoja, täällä tarvitaan linja-autoja, ja jokaisella näistä liikennemuodoista on oma vahvuusalueensa. Sen, joka Suomessa pärjää ilman henkilöautoa, täytyy asua todennäköisesti ihan Helsingin keskustassa tai vastaavassa ja olla sellaisessa työtehtävässä, jossa hän ei tarvitse autoa, hänellä ei todennäköisesti ole jääkiekkoa harrastavia lapsia tai balettitunnilla käyviä lapsia, joita joutuu kuljettamaan.

Todennäköinen tilanne on, että dieselautot ja bensa-autot muuttuvat vähitellen sähköautoiksi tai vetyautoiksi. Vedyssä on se ominaispiirre, että sitä voidaan tehdä tuulisähköllä ja tuulen voima voidaan varastoida vetyyn. Vanhaa kalustoa voidaan modifioida vetykäyttöiseksi, ja se on oikeastaan ensimmäinen vaihtoehto akun lataamisen ohella, mikä tietysti edellyttää taas sähköautoa, mihin tuulivoimaa voidaan järkevästi säilöä.

Helsinki on mielenkiintoinen. Helsinki lähtee siitä, että se voi itsenäisesti päättää, kuinka ahdasta ja liikennesumppumaista liikkuminen täällä on, mutta kansallisesti se on huono juttu, jos asiakkaat eivät pysty tulemaan kohtuullisessa ajassa Helsinkiin ja pääsemään täältä kohtuullisessa ajassa muualle. Tässä on kyseessä valtakunnallinen etu, tämä ei ole pelkästään Helsingin asia: jos siellä vielä suunnitellaan sitten liikenneruuhkamaksuja, niin se rasittaa koko talouselämää.

Arvoisa puhemies! Liikenneverkon rahoituksen arviointia varten asetettiin parlamentaarinen työryhmä, joka antoi loppuraporttinsa keväällä 2017. Eduskuntapuolueet olivat yksimielisiä siitä, että liikenneverkkoa tulee kehittää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti ja että väylien korjausvelka on taklattava. Olen tyytyväinen siihen, että suuria liikennepoliittisia linjauksia pystytään tekemään yhdessä. Toimiva liikenteen infrastruktuuri on välttämätöntä, ja työ- ja elinkeinoelämän tarpeet on otettava huomioon. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvää, että eduskuntapuolueet löytävät yhteisen sävelen — esimerkkinä toimikoon yritystukien parlamentaarinen työryhmä. Parlamentaarisen päätöksenteon periaatetta kuitenkin murentaa se, että yhteisen neuvottelun tulokseen ei hallituksella ollut antaa resursseja ensi vuoden talousarviossa. Tuntuu siltä, että työryhmän työ valuu hukkaan. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että työryhmän esittämän 300 miljoonan euron rahoituksen nosto korjausvelan selättämiseksi olisi pitänyt tehdä jo ensi vuonna.

Noin viikko sitten toinen parlamentaarinen työryhmä antoi yksimielisen raporttinsa. Siinä päätettiin laatia 12‑vuotinen suunnitelma liikenneverkostamme. Tämä on äärimmäisen hyvä, että tehdään tällaisia yhteisiä, pitkäjänteisiä suunnitelmia, ja kun ne tehdään parlamentaarisesti ja päätetään yksimielisesti, niillä on luonnollisesti oma painoarvonsa. Nyt kuitenkin herää kysymys: Kun ensimmäisen liikenneverkkotyöryhmän päätökset vesitetään, niin mikä tulee olemaan painoarvo tällä jälkimmäisen työryhmän 12‑vuotisen suunnitelman toteuttamisella? Mikä on se tulevaisuus ja painoarvo?

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat korostuneet hallituksen toimissa viimeisten vuosien aikana. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi oman ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmänsä näkemyksen siitä, miten liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä ja hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. Sen toteuttaminen tulisi vaatimaan ennennäkemätöntä Suomen henkilöautokannan uudistamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevilla autoilla. Tällä hetkellä tiellämme liikkuu noin 2,7 miljoonaa bensiini- tai dieselkäyttöistä ajoneuvoa. Näiden fossiilisilla polttoaineilla käyvien autojen verotus kiristyisi tuntuvasti jatkossa. Onpa jopa bensiini- ja dieselautojen tuonnin lopettamistakin väläytelty villeimmissä tulevaisuudenkuvissa.

Hallituksella on roppakaupalla idealismia, mutta siitä puuttuu realismi. Suomi on pit-kien välimatkojen maa. Suuri osa Suomesta on vielä laajamittaisen joukkoliikenteen ulkopuolella. Henkilöauto on monille elinehto, ja autoilijoihin kohdistuvaa kuritusta on vaikea ymmärtää. Henkilöautoliikenteen päästöt muodostavat vain noin 9 prosenttia Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä. Pienen kansan hyvin marginaalisiin päästöihin keskittymisessä uhkaa mennä lapsi pesuveden mukana. Siksi toivon jatkossa malttia liian pitkälle menevässä ilmastohumpassa.

Sähkö tuntuu olevan se, joka tulevaisuudessa ratkaisee lähes kaiken, liikenteessäkin. Kuitenkin, jos lämmität talosi sähköllä, se on erittäin huono asia, se pitäisi tehdä joko maalämmöllä tai ilmalämmöllä, mutta jos ajat sähköautolla, pelastat maailman. Olisin kiitollinen, jos joku pystyisi kertomaan minulle sen, mitä eroa näillä sähköillä on, lämmityssähköllä ja käyttövoimasähköllä.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteiden täyttäminen edellyttää Suomelta päästöjen merkittävää vähennystä vuoteen 2030 mennessä. Maailman johtavat ilmastotutkijat ovat varoittaneet, että ilmaston lämpeneminen on ryöstäytymäisillään hallinnasta peruuttamattomasti. Jään sulaminen, meren lämpeneminen ja merivirtojen muutokset lisäävät lämpenemistä entisestään.

Yhtenä keskeisenä keinona muutoin vääjäämättömän kehityksen estämiseksi on ilmastotutkijoiden mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön raju vähennys. Kuluttajat kokevat suurta huolta siitä, millaiseksi maapallon ilmasto on muuttumassa, ja haluavat vaikuttaa huolestuttavaan kehitykseen vähentämällä omia päästöjään. Ilmastoystävällisiksi mielletyt sähkö- ja hybridiautot ovat monille kuluttajille nykyään liian kalliita, mutta biokaasua käyttövoimana käyttävän auton hankinta on varsin edullinen ekoteko. Myös hallitus tukee nestemäisiä polttoaineita käyttävien autojen konversiota kaasuautoiksi. Silti vähäpäästöisten kaasuautojen omistajia rangaistaan korkealla käyttövoimaverolla, joka on merkittävästi suurempi kuin bensiiniä polttoaineena, käyttövoimana, käyttävien autojen autovero. Kaasuautojen käyttövoimaveroa tulee nopeasti pienentää, jotta se olisi oleellisesti lähempänä autoveron tasoa. Pyrkimyksenä tulee olla, että biokaasuautojen käyttövoimavero poistuisi kokonaan. Hallituksen tulee toimia biokaasun käytön edistämiseksi myös siten, että yhä useampi kuluttaja valitsee tankatessaan maakaasun sijasta biokaasun. Tällä hetkellä fossiilinen maakaasu on edullisempaa kuin uusiutuva energianlähde biokaasu.

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet ovat jakaneet liikenteen joululahjarahat tiehankkeisiin. Mielestäni tämä yli 25 miljoonan euron lisäpotti on jaettu alueellisesti epätasa-arvoisesti. Uudellamaalla rahoitusta on saanut vain yksi hanke: riista-aita välille Vihti—Kirkkonummi Turku—Helsinki-moottoritiellä. [Timo Heinonen: Paljonko meni Länsimetrolle?] Se parantaa liikenteen turvallisuutta, ja tarpeita on enemmänkin. Uudenmaan alueen kevyen liikenteen hankkeiden rahoitus on ollut pitkään riittämätön. Hankkeita on olennaisesti nopeutettava monivuotisen teemapaketin kautta. Se parantaisi työ- ja koulumatkojen turvallisuutta sekä lisäisi arjen hyötyliikuntaa.

Rataverkkomme kunto rapistuu, sillä rautateillä on miljardin euron korjausvelka. Muun muassa turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaarensa päässä, mistä aiheutuu junaliikenteen myöhästymisiä. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta liikenne on saatava paremmin raiteille. Uudellamaalla tarvitaan raiteita länteen, itään ja pääkaupunkiseudulle. Rantaradalle tarvitaan Karjaalla kunnostusta sekä kaksoisraiteita. Hankkeen ensimmäinen vaihe on Espoon kaupunkirata. Myös Porvoon suuntaan kaivataan lähijunaliikennettä: itäisen rantaradan suunnittelu on aloitettava pikimmiten. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys on tärkeä hanke myös teollisuuden kuljetusten ja viennin kannalta. Näiden hankkeiden edistäminen jää tulevalle kaudelle.

Hallituksen budjetissa sen sijaan on rahoitus Länsimetron jatkolle, Raide-Jokeri-pikaraitiotielle, tunnin junan suunnitteluun Turkuun ja aloitusraha pääradan nopeuttamisen suunnitteluun. Tunnin juna Turkuun tuo lähijunaliikenneyhteyden myös Lohjalle, mikä on tärkeä ja odotettu uudistus. Helsingistä Karjaan suuntaan menevään rantarataan on myös ehdottoman tärkeää panostaa, sillä tämä liikenneyhteys on länsiuusmaalaisille asukkaille tärkeä. Yhteys on hyvin vilkkaassa arjen työmatka- ja koululiikenteen käytössä.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana on varsin merkittäviä liikennehankkeita saatu vietyä eteenpäin. Siitä nyt on varmaan yksi osoitus se, että liikenne- ja viestintäministeriö sai marraskuussa 2017 kansainvälisen tunnustuspalkinnon ansioistaan edistyksellisen liikennepolitiikan ja lainsäädännön edistäjänä.

Tämän hallituksen aikana on liikenne- ja tietoliikenneväyliin sijoitettu rahaa yhteensä noin 3 miljardin euron arvosta, ja se kyllä näkyy tuolla tiestössä. Varsinkin tämä yksityisteiden valtionavustustusten 10 miljoonan euron tasokorotus on ollut varsin hyvä, se on tuolla alemmalla tieverkostolla näkynyt ja on metsätalouden puuhuollon kannalta ollut oleellinen summa, jotta sieltä saadaan metsäteollisuudelle puuta liikkeelle.

Ensi vuoden budjettiin on vähäisistä, vaatimattomammista määrärahoista onnistuttu saamaan enempi tänne liikenneturvallisuuden puolelle. Talvikunnossapitoon on tulossa se yli 20 miljoonaa euroa, joka on tärkeä. Kentältä olen palautetta saanut, että varsinkin talvikunnossapito ja kelirikkoajan tiestön kunnossapito on ollut vähän heikompaa, ja nyt siihen sitten tämmöinen täsmäisku tulee, mikä on erittäin hyvä varsinkin tuolla sorateitten varsilla.

Myös tasoristeysten poistamiseen ja rataturvallisuuteen liittyvät hankkeet ovat erittäin tärkeitä. Siellä, missä ei ole puomeja radan varrella, näillä saadaan ratojen risteäminen turvallisemmaksi kuin se on tähän asti ollut.

Lisäksi varsin hyvänä pidän, minkä ministerikin täällä omassa puheenvuorossaan toi esille, 3,5 miljoonan euron kävelyn ja pyöräilyn väylähankkeita. Toisaalta se lisää kansalaisten hyvinvointia, tämmöistä omaehtoista liikkumista, kun on hyvät reitit ja väylät, joita pitkin voi liikkua, ja se on toisaalta myös kansanterveydellinen asia.

Kolmantena haluan nostaa vielä esille tämän ratahankkeen, joka kulkee Ylivieskasta Iisalmeen. Tätä rataa on jo pitempään oltu sähköistämässä, ja varsinkin Äänekosken biotuotetehtaan myötä puuhuolto sinne tehtaalle on huomattavasti lisännyt tämän radan käyttöä. Se rata on käytännössä täynnä, ja onneksi valiokunta on siihen nyt voimakkaasti ottanut kantaa, että tätä sähköistämistä pitäisi saada, koska liikenne on sitten toisaalta pois pääradalta. Äänekosken tehtaan puuhuollon turvaaminen on erittäin tärkeää, ja kun saadaan ensinnäkin tämä Ylivieska—Iisalmi-rata ja sitten Keski-Suomen rata parempaan kuntoon, niin siinä pystytään tätä teollisuuden puuhuoltoa sitäkin rataa pitkin hoitamaan.

Arvoisa herra puhemies! Toimivat ja kunnossa olevat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat aivan välttämättömiä maan tasapainoiselle kehittämiselle. Viime vuodet ovat viimeistään osoittaneet, että väylärahoitus tarvitsee uudistuksen. Tulevaisuudessa etenkään suuria väylähankkeita ei pystytä toteuttamaan normaalilla budjettirahoituksella, ja toivon vilpittömästi, että kaikki puolueet yhteisymmärryksessä löytävät tähän asiaan ratkaisun.

Tällä kaudella on satsattu historiallisen paljon olemassa olevan perusväylästömme kunnostukseen. Se on erittäin hyvä linjavalinta, sillä liikenneväylästömme korjausvelka on vieläkin aivan liian suuri ja parlamentaarisen työryhmän 300 miljoonan euron määräraha tulee saada myöskin tulevina vuosina budjettiin. Nyt näillä korjausvelkarahoilla on saatu korjaushankkeita joka puolelle Suomea, ja hyvä niin. Me keskustassa olemme aidosti huolissamme kaikenasteisista teistä Suomessa.

Kiitos valtiovarainvaliokunnalle tuosta 25 miljoonan euron lisäyksestä perusväylänpitoon, jolla saadaan parannuskohteita, kaikkiaan 45 tiehanketta, kunnostukseen eri puolilla maatamme, nimenomaan koko Suomessa. Siellä on muun muassa oman kotiseutuni läheltä Ylämaantie, 800 000, erittäin hyvä asia, mutta Ylämaantie tarvitsee vielä miljoonan euron lisärahoituksen, jotta koko tieosuus tulee kunnostettua. Myöskin valtatie 13, etenkin Savitaipale—Myttiömäki, tulee saada kunnostukseen. Se on isompi hanke, noin 8 miljoonaa euroa, ja itse vilpittömästi toivon, että vielä tällä vaalikaudella löydetään nuokin rahat ja tie pääsee kunnostukseen. Myös yksityistiet tulee pystyä pitämään kunnossa. Siksi on hyvä, että ensi vuonna niiden korjauksiin on tuo 17 miljoonaa euroa, ja tuo taso on pidettävä myös tulevina vuosina olemassa olevana. Yksityistiet ovat se hiussuonisto Suomen tieverkostossa.

Kun puhutaan raideyhteyksien kehittämisestä, niin Turun tunnin junan ja niin sanotun pääradan kehittämistarpeiden rinnalla myös itäradan nostaminen samalle viivalle edellisten väylien kanssa on erittäin tärkeää. Sillä on sekä alueellisen kehityksen että myös Venäjälle suuntautuvan liikenteen kannalta suuri merkitys.

Pitkien etäisyyksien Suomessa myös lentoliikenne on turvattava.  On hyvä, että myös Finavian ulkopuolisten lentokenttien toiminnan tukemiseen on varattu euroja. Siksi esimerkiksi Lappeenrannan lentoasema tarvitsee vielä tukea, vaikka se onkin lähtenyt suhteellisen hyvin toimimaan ja reittilentoja on kolmeen Euroopan kohteeseen.

Viime päivinä on puhuttu paljon autoilusta ja ilmastotavoitteista. Mielestäni tässäkin asiassa on pidettävä jalat vielä kiinni maassa. Pitkien etäisyyksien Suomessa on realismia, että ihmiset tarvitsevat omaa autoa. Autokantaa on pyrittävä nuorentamaan, mutta kaikilla ei ole vielä varaa hankkia ainakaan kalliita sähköautoja. Me tarvitsemme vielä pitkään biopolttoaineita, myös lähes kaikissa dieselautoissa sellaisenaan myös uusiutuvia biopolttoaineita. Realismia on myöntää, että esimerkiksi lentokoneet ja raskas liikenne käyttävät vielä pitkään polttomoottoreita. Ilmasto ei pelastu pelkästään sillä, että autoilusta tehtäisiin kalliimpaa.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että nyt myös kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on vihdoin saatu valtion talousarvioon konkreettisesti.

Kun puhutaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja liikenneyhteyksistä, niin emme saa unohtaa nopeita ja toimivia verkkoyhteyksiä. Siksi on hyvä, että laajakaistahankkeita jatketaan käyttämättä olevien määrärahojen turvin.

Lopuksi haluan vielä kiittää liikenneministeriä sinnikkyydestä vinjettiasiassa. Vihdoin myös valtiovarainministeriö tuli mukaan ja hallitus pääsi antamaan eduskunnalle esityksen raskaiden kuorma-autojen tienkäyttöverosta. Näin saadaan ulkolainen raskas liikennekin maksamaan tiestömme käytöstä. Muutokset eivät tietenkään saa lisätä kotimaisen raskaan liikenteen kokonaisverotusta.

Edustaja Hoskonen otti esille vesitieasian, ja siinä haluan sanoa, että Saimaan kanavan sulkujen jatkaminen on erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa.

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu sähköautoista ja niiden roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa käy Suomessakin kuumana. On pakko todeta, että monen vakavasti otettavankin tahon ennusteet ja visiot ovat yltiöpäisen kunnianhimoisia. Erilaisissa hahmotelmissa on Suomeen kaavailtu 600 000—700 000 sähköautoa siten, että ne olisivat liikenteessä 2030-luvulla. Yhtälö on käytännössä mahdoton.

Muistutan, että tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Suomessa ovat 17 prosenttia kokonaispäästöistä, eli noin 10,8 miljoonaa tonnia. Henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 9 prosenttia, mikä tarkoittaa 5,9:ää miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi kahden yksittäisen suurimman hiilidioksidipäästöjä ilmakehään tuottavan yrityksen eli Raahen terästehtaan ja Helsingin Energian tuottamat päästöt ovat 7,1 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 20 prosenttia korkeammat kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöt yhteensä. Edelleen on hyvä tietää, että 20 energiasektorin suurimman päästölähteen päästöt ovat yhteensä noin 20 miljoonaa tonnia, eli lähes kaksinkertaisesti Suomen koko tieliikenteen päästöt vuoden 2017 tietojen perusteella. Näin ollen Suomen henkilöautoliikenteen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat häviävän pienet globaaliin kuormitukseen verrattuna. Käytännössä on niin, että vaikka Suomessa lopetettaisiin liikkuminen kokonaan, ei sillä olisi tosiasiallista vaikutusta globaaliin hiilidioksidikuormaan.

Ilmastopaneeli ja Sitra julkaisivat visionsa, että Suomessa tulisi olla 850 000 sähköautoa vuonna 28. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä asetti maaliksi 670  000 täyssähköautoa ja 130 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi sitä, että Suomessa myytäisiin 60 000—85 000 uutta täyssähköautoa tästä hetkestä eteenpäin joka vuosi. Tällä hetkellä Suomessa on reilusti alle 10 000 täyssähköautoa liikenteessä ja uusia autoja ylipäätään kaiken kaikkiaan myydään reilu 100 000 vuodessa. Vuonna 2017 maailmassa kokonaisuudessaan valmistui 780 000 täyssähköautoa. Tästä tuotannosta pitäisi siis Suomeen saada kymmenesosa tästä hetkestä eteenpäin.

Kiinassa astuu vuonna 20 voimaan laki, jonka mukaan 12 prosenttia Kiinassa uutena myytävistä autoista tulee olla täyssähköautoja. Kiinan myyntiluvuilla tämä tarkoittaa 3,6 miljoonaa sähköautoa pelkästään Kiinan markkinoille joka vuosi. Voi siis käydä niin, että lähivuosina Suomen markkinoille ei yksinkertaisesti riitä sähköautoja, vaikka kuinka haluaisimme niitä ostaa.

Arvoisa puhemies! Edellisen perusteella mitään teknologiaa ei tule tuomita. Bensiinimoottorit, dieselmoottorit, kaasumoottorit, sähkömoottorit kehittyvät kaikki voimakkaasti ja ovat vuosi vuodelta ympäristöystävällisempiä ja ovat kaikki käytössä maailmalla myös 2030-luvulla. Viime aikoina on erityisesti demonisoitu dieselautoja. On kuitenkin niin, että dieselmoottorin hiilidioksidipäästöt ovat lähtökohtaisesti noin 20 prosenttia bensiinimoottoria pienemmät. Dieselteknologia, ja polttomoottorit muutoinkin kehittyvät autonvalmistajien toimesta kovaa vauhtia ja ovat vuosi vuodelta nekin ympäristöystävällisempiä. Vuonna 21 Euroopassa rekisteröityjen autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö saa olla maksimissaan 95 grammaa per kilometri.

Arvoisa puhemies! Sähköautojen tekniikan on kehityttävä vielä reilusti ja myyntimäärien kasvettava, jotta niistä tulee tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivia. Tällä hetkellä ne ovat hinnaltaan liian kalliita eikä mallivalikoima täytä muun muassa normaalin perheen tarpeita. Edellisen perusteella lienee helppo ymmärtää, ettei ihmisten liikkumisen suhteen äkkinäisiä ratkaisuja voida tehdä. Polttomoottoriautoja, niin dieseleitä kuin bensa-autojakin, myydään ja on pakko käyttää vielä pitkään. Niiden käyttämistä ei saa tehdä suomalaisille kohtuuttoman kalliiksi tai hankalaksi. Uusien teknologioiden käyttöönottoa liikenteessä tulee porkkanaperiaatteella edistää sitä mukaa kun teknologia kehittyy ja tulee hinnaltaan tavallisen tienkäyttäjän ulottuville ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan vastaa niitä tarpeita, joita ihmisillä Suomessa on.

Yleisesti ottaen Suomen liikenteen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin kehittyvien maiden aiheuttama vuosittainen päästöjen kasvu. Tämä mittakaava on hyvä tiedostaa. Vaikka luvut näyttävät pahoilta, ei tietenkään pyyhettä saa heittää kehään, vaan meidän on tehtävä voitavamme ilmastonmuutoksen estämiseksi. Työ ilmastonmuutoksen estämiseksi pitää kuitenkin tehdä realiteetit huomioiden, fysiikan ja kemian luonnonlait huomioiden siten, [Puhemies koputtaa] että säilytämme kansainvälisen kilpailukykymme. Siksi on tärkeää, arvoisa herra puhemies, että suomalaisten kyky liikkua kohtuullisin ehdoin taataan eikä sitä aleta hankaloittaa liikaa, vaikka ilmastonmuutoksen torjunta onkin äärimmäisen tärkeä asia. [Puhemies koputtaa] On haettava keinoja, jotka aidosti vaikuttavat. Näin toimien voimme vaikuttaa asioihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, jatkossakin emmekä joudu kyyristelemään metsien perukoilla miettien, mitähän maailmalla mahtaa tapahtua. [Olavi Ala-Nissilä: Ei me kyyristellä! — Kari Kulmala: Eikä nöyristellä! — Olavi Ala-Nissilä: Ei!]

Arvoisa herra puhemies! Tuossa edellä kuultiin erittäin hyvä tilannekatsaus, missä sähköautojen suhteen tässä vaiheessa mennään, ja voin sen sanoa, että allekirjoitan edustaja Kopran puheen siltä osin täysin. Se on tulevaisuutta, mutta maltilla siinä pitää edetä.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa on tänään käsitelty täällä salissa, ja monessa puheenvuorossa puhuttiin korjausvelasta. Toki korjattavaa vielä suomalaisissa väylissä on. Erityisesti korjattavaa on tiestössä ja tässä rahoituksessa. Toivon, että tulevalla hallituksella on jo selkeä näkemys, miten uudet isot investoinnit Suomessa rahoitetaan tulevaisuudessa. Tämä niin sanottu budjettivetoinen rahoitusvaihtoehto isojen investointien kohdalla on tullut tiensä päähän. Korjausvelkaa todellakin on se kaksi ja puoli miljardia. Siitä on tälle hallitukselle annettava iso kiitos, että sitä lyhennettiin sen 300 miljoonan euron verran vuositasolla joka vuosi. Toivottavasti myös tulevaisuudessa päästään samaan.

Parlamentaarinen työryhmä teki hyvää työtä 12-vuotisessa suunnitelmassaan, ja sille työryhmälle toivon toki jatkoa. Näin ollen saadaan pitkäjännitteisyyttä suomalaiseen liikenne- ja väyläinvestointiohjelmaan. Uusien hankkeiden osalta tämmöinen pitkäjänteisyys on välttämätöntä, ja toivon, että se menee yli hallituskausien, niin kuin tässä parlamentaarisessa työryhmässä asiaa linjattiin.

Tärkeitä saavutuksia tälle vuodelle oli myös tämä pääväylien asetus, että määriteltiin, mitkä Suomen väylistä kuuluvat pääväylään. Siinä voi olla maakunnittaisia eroja, ja varmaan joiltakin osin jossain maakunnassa podettiin vähän ehkä tyytymättömyyttä, mutta kokonaisuudessa pidän sitä hyvänä ja varsin tasapuolisena koko maata ajatellen. Siinähän tärkeimpänä ajatuksena olivat elinkeinoelämän tavoitteet ja tarpeet, ja siltä pohjalta tämä runkoverkkoselvitys hyvin pitkälle tehtiin.

Äsken kuultiin tosiaan erittäin ansiokas puheenvuoro sähköautoista. Myös itse olen samaa mieltä, että meidän pitää ottaa vastaan ilmastonmuutoksen haasteet ja tavoitteet, mitkä on asetettu. Ne ovat kunnianhimoiset, ja niihin pitää toki pyrkiä, mutta toimenpiteissä pitää olla realismia, ja pitää miettiä, mitä suomalainen liikenne tällä hetkellä on. Itse näkisin, että biodiesel- ja etanolivaihtoehdot ja kaasuvaihtoehdot ovat niitä, mihin tällä hetkellä Suomessa pystytään järkeviä ratkaisuja tekemään. Ne ovat kohtuuedullisia, ja kun tällä hetkellä Suomessa on noin 3 miljoonaa autoa, niin toivon, että ne polttoaineratkaisut ovat sellaisia, millä tämä koko 3 miljoonan autokanta saataisiin käyttämään näitä biovaihtoehtoja. Silloin nämä sekoitevelvoitteet ja tämä etanolivaihtoehto ynnä muut tulevat lähes ainoaksi vaihtoehdoksi. Toki sähköautot — sitten, kun ne aikanaan tulevat markkinoille hinnaltaan edullisemmin ja ne ovat kaikkien meidän saatavilla — tulevat olemaan yksi merkittävä puhtaan liikenteen vaihtoehto.

Raideliikenteestä täällä on puhuttu ja käytetty hyviä puheenvuoroja. Pidän tärkeänä, että Suomi linjaa nyt kolme isoa pääväylää raiteissakin, ja siinä haluan nostaa tätä itäratakeskustelua, mikä tämän vuoden aikana on noussut tässä talossa. Tarpeelliset selvitykset on tehtävä ja siltä pohjalta mietittävä, mikä niistä on taloudellisin vaihtoehto, ja huomioitava tietysti suomalaisten kansainväliset yhteydet.

Edustaja Alatalo kommentoi täällä taksiuudistusta ansiokkaasti, ja allekirjoitan hänen mielipiteensä siinä. Toivon, että tulevan vuoden tai lähivuosien aikana käydään railakas keskustelu siitä uudistuksesta ja sen hyödyistä ja haitoista ja tehdään sitten tarpeellisia muutoksia, mikäli näin todetaan.

Haluaisin vielä toivoa, että eduskunta tulevanakin talvena kiinnittää talvikunnossapitoon erityistä huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Liikenneväylien korjausvelka on kasvanut koko 2000-luvun noin 100 miljoonan euron vuosivauhtia aina vuoteen 2015 asti. Kun sitten Sipilän hallitus muodostettiin — perussuomalaiset olivat mukana — niin hallitusohjelmaan otettiin tämä korjausvelan lyhentäminen 300 miljoonalla eurolla kolmena vuonna. Näin siis pantiin edellisen vaalikauden parlamentaarisen työryhmän linjaukset täytäntöön. Tämä oli tavattoman tärkeää, ja näin saatiin pysäytettyä, ehkä hieman jopa lyhennettyä, korjausvelkaa. Nyt on kuitenkin ikävä todeta, että tämä jakso on poissa — no, eivät ole perussuomalaisetkaan enää hallituksessa, ja se kai tässä sitten näkyy.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että ensi kevään hallitusneuvotteluissa ja kehysriihessä ja eduskunnan kehyspäätöksessä otetaan korjausvelka jälleen vakavasti ja siihen satsataan niin, että meidän jälkeemme tulevat sukupolvet saavat tiestön, tämän arvokkaan kansallisvarallisuuden, paremmassa kunnossa kuin mitä me olemme sen saaneet. [Kari Kulmala: Entäs vesiväylät?] Tämä on tärkeä asia.

Arvoisa puhemies! On kyllä aivan käsittämätöntä, että nämä suuret liikennehankkeet rahoitetaan edelleen vuotuisilla valtion budjeteilla. Ne ovat pitkäjänteisiä investointeja, sijoituksia. Niihin pitää luoda rahoitusjärjestelmä, joka ottaa tämän näiden luonteen huomioon. Vuotuisissa budjeteissa pitää rahoittaa kunnossapito, pienet hankkeet, mutta suuret kohteet on irrotettava ja toteutettava investointeina niin käytännössä kuin myös valtion kirjanpidossa. Tässä yhdyn edustaja Ala-Nissilään oikein voimallisesti ja toivon, että te ensi kaudella hoidatte tämän asian kuntoon. [Olavi Ala-Nissilä: Yhdessä hoidamme!]

Nämä suuret investoinnit, toki pienemmätkin, ovat tuottavia sijoituksia. Ne lisäävät liikenteen sujuvuutta, nopeutta ja turvallisuutta. Ne vahvistavat elinkeinopolitiikkaa ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, ne nopeuttavat työmatkaliikennettä ja muuta liikennöintiä, ne lisäävät kansantalouden tuottavuutta, ne parantavat työllisyyttä, eli ne luovat bruttokansantuotteen kasvua. Tästä kaikesta seuraa se, että ihmisten elämä, yritysten elämä paranee ja julkinen sektori saa lisää verotuloja, joilla verotuloilla voidaan sitten pitää muita toimintoja yllä. Tämä on sellainen perusasia, että on käsittämätöntä, että se on vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen, laiminlyöty tai jätetty unholaan. Niin kuin edustaja Ala-Nissilä totesi, ei pienimmässä kunnassakaan tehdä tällä tavalla. Jo on aika korjata tämä epäkohta mahdollisimman pian. Malleja löytyy, ja pääomiakin Suomesta löytyy, ei tarvitse edes ulkomaille lähteä näitten asioiden kuntoon saattamiseksi.

Arvoisa puhemies! On todella ikävä, että liikennejaostossa jäin täysin yksin, kun pääratakohtaan mietinnössä esitin Tampere—Jyväskylä-ratayhteyden toisen raiteen rakentamista Orivesi—Jämsä-välille. Tämä olisi pitänyt ehdottomasti saada. Äänekosken ja Jämsänjokilaakson metsäteollisuuden tuotteet tuodaan Vuosaareen ja Raumalle tuota rataa pitkin, traktorit Suolahdesta tuodaan suurelta osin — Valmetin, Metson tai mikähän se on nyt, Rautpohjasta tuodaan ja niin edelleen — valtavat, arvokkaat kuljetukset, ja on yksiraiteinen rata. Tähän piti olla miljoona jossakin, mutta sitä miljoonaa ei mistään löytynyt.

Arvoisa puhemies! Vielä totean, että Kirri—Tikkakoski-moottoritie sai rahansa taannoin, Palokanorren ja Kirrin alue sai viime lisäbudjetissa, nyt Uuraisille johtava tie Jyväskylästä Lintukankaan—Rannilan välillä saa kevyen liikenteen väylän. Tämä on erinomaista ja osuu [Puhemies koputtaa] omille kotikylilleni. [Kari Kulmala: Rumpupolitiikkaa!] Vaajakoskella on Nelostie, Ysitie, 13-tie ja 23-tie, valtatiet samassa kohdassa ja pullonkaula. Siihen pitää myös saada rahoitus mahdollisimman pian.