Arvoisa herra puhemies! Tämä Punkaharjun luonnonsuojelualueen laajentaminen on ihan oikein tehty päätös, ja hyvä, että näin käy, että saadaan sen alueen matkailulliset mahdollisuudet hyvään käyttöön ja saadaan hienoa seutua esiteltyä ihmisille yhä enemmän parantuvien palvelujen muodossa.
Tässä yhteydessä esitän kuitenkin toivomuksen, kun näitä luonnonsuojelualueita ja erilaisia puistoja täällä tehdään innolla. Yksi, mikä minua on koko ajan harmittanut näissä asioissa — tämä ei harmita yhtään, mutta se harmittaa — on se, että kun isoja suojelualueita tehdään, niin aina poljetaan paikallisten ihmisten oikeuksia. Sieltä leikataan armotta metsästysoikeuksia, kalastusoikeuksia pois, vaikka ikimuistoiset nautintaoikeudet ovat tämän kansakunnan käytössä olleet satoja vuosia. Niillä on aikanaan jopa hankittu elantoa ja sitten leivän jatketta, kun elinkeinot ovat olleet todella kortilla ja ansaitsemismahdollisuudet todella heikot. Metsästys, kalastus ja yleensä alueen hyödyntäminen, monikäyttö, nautintaoikeudet, jotka ovat vuosisatojen aikana syntyneet: niitä ei ole kunnioitettu nykyisin juuri ollenkaan.
Kotikunnassani Ilomantsissa kävimme taistelua Natura-alueiden osalta, kun metsästysoikeudet armotta vietiin pois. Meille luvattiin aikanaan, että mikään ei muutu, kaikki jatkuu ennallaan. Miten kävi? Kaikki meni. Joitain pieniä jäi sinne kyllä toki, mutta se alkuperäinen lupaus, mikä meille annettiin, petettiin. Ei näin voi valtio toimia kansalaisia kohtaan. Valtio olemme me, niin kuin muuan viisas ajattelija aikanaan sanoi.
Jos ja kun seuraavia tapauksia tulee, niin toivon, että tämä huomioidaan, koska ei ihmisten oikeuksia voi polkea sillä perusteella, että jossakin joku haluaa jonkun alueen suojella. Se suomalainen suojeluhan tarkoittaa sitä, että se on totaalikielto kaikelle, ja niin ei saa olla.