Kiitos, arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on nyt hallituksen esitys pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi uudeksi lainsäädännöksi. Kysymys on tärkeästä uudistuksesta oikeudenhoidon alalla. Tarkoitus on luoda käräjäoikeuteen uusi menettely, jossa oikeudenkäyntikulun riski olisi matala ja jossa asianosainen voisi nykyistä helpommin itse ajaa omaa asiaansa. Tämä esitys perustuu hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan otetaan käyttöön tämä pienten riita-asioiden menettely, ja tuossa kirjauksessa puhutaan ja myös hallitusneuvotteluissa puhuttiin muun muassa huoneenvuokra-asioista ja häädöistä.
Myös eduskunta on pitänyt tarpeellisena selvittää mahdollisuutta kevennetyille menettelyille pienemmissä riita-asioissa. Suomeen tulee nyt vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely, kuten muuallakin ja monissa Euroopan maissa on. Valmistelussa soveltamisalaksi on valittu asuinhuoneiston vuokrasuhdetta koskevat asiat. Asumista koskevat asiat ovat tietysti tärkeitä, ja ne liittyvät ihan jokapäiväisiin ihmisten perustarpeisiin, joissa on perusteltua edistää oikeuden nopeaa saatavuutta. Lisäksi menettelyä on tarkoituksenmukaista kokeilla pienemmässä asiaryhmässä ennen sen mahdollista laajentamista muihin asiaryhmiin. Tämä esitys on laadittu siten, että soveltamisalan laajentaminen myöhemmin on mahdollista, kun tästä uudesta menettelystä saadaan kokemuksia ja jos tätä halutaan laajentaa.
Suomessa riita-asioita on tuomioistuimissa kansainvälisesti vertaillen vähän. Kyse on varmasti myös siitä, että oikeudenkäynnin häviämiseen liittyy merkittävä taloudellinen riski, jota ei kevyin perustein haluta ottaa. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että Suomessa ihmiset ja yritykset eivät aina käänny tuomioistuimen puoleen silloinkaan, kun tuntevat oikeuksiaan loukatun. Näin on etenkin silloin, kun itse riita-asiassa ei ole kyse kovin suuresta taloudellisesta intressistä.
Esitys pienten riita-asioiden menettelystä on askel tämän oikeuden saatavuuden ongelman ratkaisemiseksi. Se olisi siis erityismenettely asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen liittyville riidoille, jotka koskevat määrältään enintään 10 000:ta euroa tai eivät ole sinänsä rahamääräisiä mutta joissa kyseessä on häätö. Pienten riita-asioiden menettelyssä oikeudenkäyntikuluriski olisi nykyistä pienempi, koska häviäjää ei voitaisi velvoittaa korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikuluja muuta kuin laissa säädetyt määrät. Ilman pääkäsittelyä se olisi 500 euroa ja 1 000 euroa maksimissaan, mikäli järjestetään pääkäsittely. Se tekisi oikeudenkäynnistä nykyistä vähäriskisemmän, kun oikeuteen menoa pohtiva tietäisi etukäteen, kuinka paljon jutun häviäminen tulisi hänelle enintään maksamaan.
Oikeudenkäyntiä olisi helpotettu eri tavoin niin, että ihmiset ja yritykset voisivat nykyistä helpommin ajaa itse omaa asiaansa ilman juristin apua. Nämä juristipalkkiot muodostavatkin monesti merkittävimmän kuluerän koko oikeudenkäytössä.
Erikseen haluan nostaa esille ehdotuksen siitä, että maallikkoavustajien käyttäminen olisi sallittua. Tämä sai lausuntokierroksella myös kritiikkiä, mutta lähdimme esityksessä asiaa valmistelleen yksimielisen asiantuntijaryhmän ehdotuksesta eteenpäin. Suhtaudun kuitenkin itse ajatukseen avoimesti, ja on hyvä, että eduskuntakäsittelyssä tätäkin arvioidaan. Mikäli tässä tulee toisenlaisia ajatuksia, niin voimme tietysti yhdessä eduskunnan valiokunnan kanssa harkita, onko tämä hyvä. Mutta itse ajattelin, että tässä voi kokeilla vähän toisenlaista menettelyä ja ehkä avata enemmän mahdollisuutta käyttää maallikkoavustajaakin. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
Kiitos, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.