Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r) | Suullinen kysymys katastrofiavusta Gazan alueelle (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk) | Suullinen kysymys maahanmuuttajien sosiaaliturvasta (Joakim Vigelius ps) | Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman ja puolustuskyvyn vahvistamisesta (Timo Vornanen tv) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Gazan humanitäärinen kriisi on katastrofaalinen ja pahenee hetki hetkeltä. Tuhansia, tuhansia lapsia ja siviilejä on kuollut ja uhkaa kuolla lisää Israelin hyökättyä raunioituneeseen kaupunkiin. Israelilla on oikeus puolustautua terrorismia vastaan, mutta nyt jo YK:n tutkintakomissio on arvioinut, että toimet täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Täysimittainen maahyökkäys romuttaa kahden valtion mallin, johon Suomikin on sitoutunut.

Nyt kansainvälinen yhteisö ei enää katso tätä sivusta vaan toimii. 147 maan lisäksi useat Suomelle läheiset ja tärkeät kumppanit, vaikkapa Ranska, Portugali, Belgia, Malta, Australia, Kanada ja, nyt saimme uutisista lukea, mahdollisesti Iso-Britannia, aikovat ensi viikolla YK:ssa tunnustaa Palestiinan.

Pääministeri, te olette sanonut, että Suomi aikoo myös tämän tehdä, kun hetki on oikea. Presidentti on valmis, tuki on laaja oppositiolta. Arvoisa pääministeri, onko Suomi valmis ilmoittamaan ensi viikolla YK:n yleiskokouksessa [Puhemies koputtaa] Palestiinan tunnustamisesta, vai onko teillä jotain parempaa tietoa ajankohdasta kuin presidentillä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin yhdyn täysin siihen näkemykseen, että tilanne on katastrofaalinen ja kestämätön. Tulitauko on saatava aikaan, ja me emme voi mitenkään hyväksyä Israelin kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia nyt viimeksi Gaza Cityssä, emme mitenkään, ja toimimme hyvin aktiivisesti tämän tilanteen pysäyttämiseksi ja humanitäärisen avun perille saamiseksi. Päätimme budjettiriihessä viiden miljoonan lisäavusta, humanitäärisestä avusta, Gazaan.

Suomi ja hallitus tukevat kahden valtion mallia, niin kuin olemme yhdessä kaikki sopineet tässä salissa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Tällä perusteella Suomi liittyi Ranskan ja Saudi-Arabian kahden valtion ratkaisua tukevaan New Yorkin julkilausumaan ja äänesti samansisältöisen päätöslauselman puolesta YK:ssa. Me teemme töitä kahden valtion mallin edistämiseksi, sen edellytysten luomiseksi, ja sen tien päässä on Palestiinan valtion tunnustaminen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Totean myös, että koska useimpien ryhmien ennalta ilmoittamat kysymykset koskettelevat samaa aihepiiriä, käsittelemme ne kaikki tässä samalla kertaa. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ulkoministerin päätöksellä Suomi otti selkeän askeleen tunnustamisen suuntaan allekirjoittamalla tämän päätösasiakirjan. Mutta nyt kysymys on siitä, että nyt on se hetki, jolloin historia meitä katsoo. Valitettavasti kyllä tämä venkoilu tämän ajankohdan kanssa hallituksen osalta on enemmän kuin hämmentävää katsottavaa. Presidentti kannattaa, on sanonut, että oikea aika on. Ulkoministeri kannattaa. RKP kannattaa. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset vastustavat. Arvoisa pääministeri, kokoomuksen kantaa ei tunnu tietävän kukaan.

Nyt maanantaina New Yorkissa ratkaistaan se, mille puolelle historian silmissä Suomi asettuu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Harvoin kansakunta on tämäntyyppisen tilaisuuden edessä, jossa meillä on mahdollisuus päättää, millä puolella me seisomme. Kaikki katseet kohdistuvat nyt teihin. Tämä on se hetki, jota tulevat sukupolvet tulevat myöhemmin arvioimaan.

Arvoisa pääministeri, kysyn teiltä: Mikä teidän oma kantanne on? Tiedättekö te itse, millaisen kannan te hallitukselta haluatte? Onko teillä mielipide, [Puhemies koputtaa] pitääkö Suomen olla mukana, kuten kohta lähes 160 jäsenvaltiota, ja tunnustaa [Puhemies koputtaa] Palestiina ensi viikolla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy sanoa, että noin 150 maata on jo ollut pitkään, osa vähemmän aikaa mutta kuitenkin tunnustanut Palestiinan valtion. Valitettavasti se tunnustaminen ei ole tuonut sinne rauhaa, eli turha antaa sitä kuvaa, että tämä tästä nyt ratkeaisi. Mutta se, mitä hallitus haluaa, on kahden valtion malli, se, että sekä Israelin että Palestiinan valtioiden tulevaisuus on turvallinen ja että se on molemmin puolin tunnustettu, ja me teemme tämän asian eteen töitä. Me teemme kahden valtion mallin perusteiden rakentamiseksi, edellytysten rakentamiseksi töitä. Meidän kantamme on myöskin ehdollinen sillä tavalla, että Palestiinassa pitää olla hallinto, ei terroristijärjestö, jonka kanssa ei tietenkään voida sopia. Se on aivan selvä. Panttivangit pitää vapauttaa, ja pitää olla yhteinen ymmärrys. Tämän eteen me tehdään töitä ja tämän puolesta tulemme myöskin toimimaan YK:ssa, ja tämä on selkeästi koko hallituksen kanta, että näin toimimme. [Antti Lindtmanin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Presidentti Stubb on tuoreessa teoksessaan ansiokkaasti arvioinut globaalia politiikan muutosta, ja Suomen ja Euroopan unionin maiden on tärkeää rakentaa toimivia kumppanuussuhteita etelän maihin ja sillä lailla tasapainottaa tätä nyt kovin kärjekkääksi koitunutta kansainvälisen geopolitiikan tilannetta. Suomi on myös hakemassa turvallisuusneuvoston jäsenyyttä ja siinä hakee juuri sitä roolia, joka on meille ollut tunnusomainen — viitataan historiassa vaikka Namibian tai Kosovon valtion muodostamiseen liittyviin tehtäviin, joissa Suomi on ollut proaktiivisesti hyvinkin näkyvästi mukana. Tähän nähden kysyisin lähinnä ulkoministeriltä, miten tämä vetkuttelu Palestiinan tunnustamisen osalta asettuu tähän kuvaan. Se valtion tunnustaminen on edellytys sille, että päästään rakentamaan sitä terroristeista vapaata, maltillista ja hyvää hallintoa Palestiinaan. [Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan perustana on vahva kansainvälinen oikeus ja sen kunnioitus, ja me toimimme kaikissa teoissamme sen mukaisesti. Nyt on niin, että valitettavasti on viitteitä siitä, että Israel on ylittänyt kansainvälisen oikeuden rajat sekä toisaalta sotatoimillaan Gazassa mutta myös siirtokuntapolitiikallaan Länsirannalla, ja Suomi toimii näitä tekoja vastaan sekä kahdenvälisesti että kansainvälisillä foorumeilla EU:ssa ja YK:ssa. Nyt syy, minkä takia Palestiinan tunnustaminen on noussut agendalle, itse asiassa liittyy juuri siihen, että Palestiinan olemassaolon edellytykset heikkenevät päivä päivältä näiden toimien johdosta. On tärkeää, että Suomi arvioi oikeaa hetkeä, jolloin mekin tunnustamme Palestiinan valtion. [Vasemmalta: Milloin se on?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Gazan humanitäärinen tilanne on todella katastrofaalinen, hirvittävä, ja kaikkein kiireellisintä on etsiä siihen ratkaisuja — tulitaukoa, rauhanprosessia. Nyt pitäisi kansainvälisen yhteisön ja Suomen siinä olla mukana luomassa vahvaa painetta ratkaisun saamiseksi. Tarvitaan nähdäkseni kahdenlaisia toimia: yhtäältä Hamasin suuntaan, jotta saadaan panttivangit vapaaksi — Hamasin pitää suostua täyteen aseistariisuntaan, ja Hamas pitää saada irti Palestiinan hallinnosta — mutta myös Israelin suuntaan täytyy laittaa painetta, jotta tulitauko ja rauhanprosessi saadaan liikkeelle, ja tässä kyllä Euroopan unionin pitäisi olla yksi toimija. Esimerkiksi tämä EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttäminen tai sen osien jäädyttäminen voisi olla yksi vaihtoehto, tai esimerkiksi henkilöpakotteet.

Onko hallitus valmis toimimaan aktiivisesti näissä asioissa, jotta saadaan rauhanprosessi liikkeelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Se on juurikin niin, että painostuksen pitää olla todella voimakasta sekä Hamasin että myös Israelin suuntaan. Israel on ylittänyt kansainvälisen oikeuden ja inhimillisyyden rajat niin räikeällä tavalla. Siksi on hyvää ja tervetullutta, että EU-komissio tuotti ehdotuksia myöskin Israeliin kohdistettaviin painostuskeinoihin. Hallitus tulee normaalijärjestyksessä ja pikaisella tahdilla käsittelemään nämä esitykset. Me suhtaudumme avoimesti tähän ajatukseen assosiaatiosopimuksen tarkastelusta. Mehän olemme jo aikaisemmin tukeneet väkivaltaisten siirtokuntien pakotteita mutta myöskin näiden ääriajattelua edustavien ministereiden boikotoimista. Eli tässä asiassa pitää löytyä tapoja, miten voidaan lisätä painetta, jotta aidosti päästään siihen tilanteeseen, että tulitauko voidaan saada aikaan. Ja mikä vielä lisäksi on aivan oleellista, on se, että me saadaan näille hädässä oleville ihmisille humanitääristä apua perille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Gazan tilanne on aivan katastrofaalinen, inhimillisesti kestämätön. Esimerkiksi YK on julistanut Gazan alueelle nälänhädän. Tämän kuun loppuun mennessä arvioidaan, että se nousee IPC:n luokituksen rankimmalle, heikoimmalle tasolle eli tasolle 5.

Euroopassa on liikkeellä iso aalto. Sitä indikoi mielestäni myös se, että komission puheenjohtaja von der Leyen viime viikolla esitteli muun muassa pääministerin juuri läpikäymiä keinoja. Herää kuitenkin kysymys siitä, että kun pelkästään tämä keskustelu Palestiinan tunnustamisesta on ollut kovin hankalaa Suomessa — on ollut vaikea ottaa selkoa siitä, mikä oikeastaan ulkopoliittisen johdon kanta on tähän kysymykseen — niin millä tavalla arvioitte, pääministeri Orpo, että teidän hallituksenne toimintakykyä voi pitää uskottavana tässä jatkotoimien kokonaisuudessa. Jos ja kun tunnustaminen oli hankalaa, niin tuleeko tästä kannanmuodostuksesta EU-neuvostossa [Puhemies koputtaa] suhteessa näihin muihin toimiin jotenkin selkeämpää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä tunnustamisasia on erittäin suuri kysymys, ja sen ajankohta ja edellytykset ovat itsessään erittäin suuria kysymyksiä ja jakavat maailmalla ja jakavat Euroopassa. [Antti Lindtman: Ja Suomessa!] — Jakavat Suomessa, kyllä. — Ja myöskin hallituksen sisällä on erilaisia painotuksia. Tämä on varmaan hyvä sanoa ääneen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] se tuskin kenellekään epäselvää oli.

Mutta kuten sanoin, hallitus on toiminut myös Israeliin kohdistettavien painostuskeinojen suhteen aikaisemmin, ja nyt, kuten sanoin, on hyvä, että Euroopan unionin komissio, von der Leyen, on antanut nämä esitykset Euroopalle. Me tulemme käsittelemään nämä pikaisella aikataululla, enkä usko, että tässä on toimintakyvyssä tai päätöksentekokyvyssä ongelmia.

Arvoisa puhemies! Kansanmurha on tuhoamista. Se on vauvojen näännyttämistä nälkään. Se on isovanhempien pommittamista hengiltä. Se on kokonaisen kansan tuhoamista, ja sitä Israel harjoittaa palestiinalaisten kohdalla. Siihen peilaten, näitä pääministerin vastauksia kuunnellessa, minua hävettää Suomen puolesta. Suomi todella, todella näyttää olevan nyt jäämässä historian väärälle puolelle, mistä täällä on kysytty moneen otteeseen.

Meillä on presidentti osoittanut suomalaisen arvopohjan mukaista arvojohtajuutta toistuvasti kertomalla olevansa valmis tunnustamaan Palestiinan, jos esityksen saa. [Jani Mäkelän välihuuto] Nyt näyttää siltä, arvon pääministeri, että te ette kykene hallitustanne johtamaan siihen tilanteeseen, jossa puolustettaisiin gazalaisia siviilejä, tunnustettaisiin Palestiinan valtio vielä, kun jotain tunnustettavaa on, vaan te lähetätte tämän maan presidentin tyhjin käsin YK:n yleiskokoukseen. On paikallaan kysyä: Jos tämä hallitus ei kykene toimimaan kansanmurhan pysäyttämiseksi, onko se toimintakykyinen? Onko se suomalaisten ja Suomen arvopohjan mukainen? [Hälinää oikealta]

Vihreät ovat systemaattisesti vaatineet toimia. Vielä kerran kysyn: pääministeri, [Puhemies koputtaa] onko todella niin, että Suomi ei tunnusta nyt Palestiinaa, että presidentti lähtee tyhjin käsin [Puhemies koputtaa] ja me jäämme historian väärälle puolelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun tiedän, kuinka paljon hallituksen piirissä ministerit — ulkoministeri, ulkomaankauppaministeri — ja kuinka paljon presidentti tekee töitä, kuinka paljon meidän virkamiehet, diplomaatit, monet kansanedustajat tekevät töitä sen eteen, että kansanmurha saadaan pysäytettyä [Eduskunnasta: Just näin!] — ja on tehty tähän asti — niin, edustaja, minusta on kohtuutonta väittää, että me katselemme kansanmurhaa vierestä. [Hälinää — Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeätä! — Puhemies koputtaa] Jos tämä ratkeaisi tunnustamisella tai ehdollisella tunnustamisella, niin tämä karmea tilanne olisi varmasti ratkennut.

Me olemme päättäneet liittyä YK:n julistukseen kahden valtion mallin edistämisestä, joka tarkoittaa polun päässä Palestiinan tunnustamista, sen edellytysten vahvistamiseen. Minä toivon, että kun olette perehtynyt noin hyvin asioihin, niin antaisitte arvon myöskin sille, mitä Suomi, Suomen hallitus ja suomalaiset laajalla rintamalla tekevät saadakseen avun perille, saadakseen tulitauon aikaan ja saadakseen pysyvän rauhantilan Lähi-itään [Veronika Honkasalo: Konkreettisesti mitä?] ja Palestiinan valtion ja Israelin valtion, joiden molempien turvallisuus on taattu.

Arvoisa puhemies! Maailman ja Suomen on nyt korkea aika toimia. Meidän on todella tehtävä kaikkemme Israelin Gazassa toteuttaman kansanmurhan pysäyttämiseksi. Gazan tuhoamisen rinnalla Israel kiihdyttää kansainvälisten oikeuksien loukkauksia myös Länsirannalla. Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että Israel on suurin este kahden valtion mallin toteutumiselle. Israelin hallituksen tavoitteena vaikuttaa olevan alueen etninen puhdistus. [Sanna Antikainen: Uskomatonta!] Nyt tarvitaan siis tekoja.

Arvoisa ulkoministeri Valtonen, minulla on tässä teille 35 000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamisesta. Tunnustaminen on ensimmäinen askel, jonka voitte tehdä ensi viikolla YK-kokouksessa, ja luovutan tämän vetoomuksen teille kyselytunnin jälkeen. Lisäksi tulee lopettaa asekauppa Israelin kanssa, antaa Gazaan hätäapua, ottaa vastaan gazalaisia lapsipotilaita sekä ottaa käyttöön EU:ssa henkilö- ja talouspakotteita ja jäädyttää EU—Israel-assosiaatiosopimus. Arvoisa pääministeri, [Puhemies koputtaa] oletteko te valmis näihin konkreettisiin toimiin pelkkien puheiden lisäksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, mitä olen nyt toistanut monta kertaa, on se, että me tuemme kahden valtion mallin ratkaisua ja me toimimme sen puolesta. Me ollaan liitytty YK:n päätöslauselmaan, ja me tehdään niitä toimia, joita muun muassa mainitsitte, jotta sitä humanitääristä tilannetta voidaan helpottaa. Esimerkiksi tämä viiden miljoonan päätös, joka tehtiin edellisviikolla hallituksen riihessä, on merkittävä. Katsomme nyt parhaita tapoja suunnata sitä niin, että me saamme apua sitä kaikkein eniten tarvitseville, että me voidaan vahvistaa sairaalahoitoa sitä tarvitseville, että me voidaan helpottaa nälänhätää, joka Gazan alueella tällä hetkellä on. Me tullaan toimimaan vastuullisesti. Eduskunta voi luottaa siihen, että Suomi toimii vastuullisesti rauhan saamiseksi, tappamisen lopettamiseksi ja kestävän rauhan saamiseksi Lähi-itään — Israeliin, Palestiinaan — panttivankien vapauttamiseksi ja kestävän tilanteen aikaansaamiseksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri on tässä todennut, että YK-kokous ei ole takaraja Palestiinan tunnustamiselle, mutta joudun valitettavasti kysymään, mikä se takaraja sitten on. Kuinka monen siviilin, naisen, lapsen, toimittajan täytyy kuolla, ennen kuin Suomi on valmis tunnustamaan Palestiinan? [Mauri Peltokankaan välihuuto] Kuinka monen tahon täytyy varoittaa kansanmurhasta, ennen kuin Suomi toimii? Ja kuinka te, pääministeri, aiotte selvittää tämän hallituksen sisäisen panttivankitilanteen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jossa kaksi hallituspuoluetta määrittää, että Suomi ei voi mennä historian oikealle puolelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me loppuvuodesta päätimme tässä salissa, että Suomen kanta on kahden valtion mallin edistäminen [Veronika Honkasalo: Se on aina ollut!] ja niin, että se on molempien osapuolten hyväksymä ratkaisu. Sitä me kunnioitamme, sen eteen me teemme töitä, ja tässä matkalla me teemme kaikkemme sen eteen, että humanitääriseen kriisiin saadaan lääkettä, apua ja että edellytykset kahden valtion mallille syntyvät. Teemme todellakin kaikkemme, että ne edellytykset syntyvät. Se on eri asia kuin pelkkä tunnustaminen. Jos katsotaan tunnustaneita valtioita esimerkiksi Euroopassa, niin todella monet, tai muutamat, ovat sanoneet sen niin, että se on ehdollinen tunnustaminen, kun tämä, tämä ja tämä ehto täyttyy. Me ollaan käytännössä samassa tilanteessa. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Me tuemme kahden valtion mallia, joka johtaa kahteen valtioon eli tunnustamiseen, ja me teemme töitä sen eteen, että edellytykset täyttyvät tällä matkalla eli ne ehdot toteutuvat, joita täällä on moneen kertaan selvitetty. [Krista Kiurun välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palestiina tulee tunnustaa, se on selvä, ja on todella häpeällistä, että Suomi ei näin toimi. Yhtä selvää on se, että pelkkä tunnustaminen ei tietenkään riitä. Te, pääministeri Orpo, olette sanonut tekevänne kaikkenne kansanmurhan pysäyttämiseksi ja kahden valtion mallin edellytysten luomiseksi, ja kuitenkin Suomi vasta arpoo, voimmeko me kannattaa EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä tai näitä laajempia pakotteita — saati, että toimisimme itse aloitteellisesti paineen luomiseksi Israelia kohtaan.

No, Israel tappaa systemaattisesti ja tietoisesti myös toimittajia. Puhutaan aivan historiallisista määristä ihmisiä, joiden tehtävä olisi raportoida konfliktista ja joille kuuluu erityinen suojelu konfliktin aikana. Myös kansainvälisten toimittajien pääsy Gazaan on Israelin toimesta estetty, sillä Israel ei halua välittää todenmukaista kuvaa Gazan tapahtumista ja sotatoimiensa vaikutuksista. [Sanna Antikaisen välihuuto]

Pääministeri Orpo, mitä Suomi tekee Israelin painostamiseksi, jotta vapaan lehdistön pääsy Gazaan voidaan turvata ja toimittajien tappaminen loppuu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Annan vastauspuheenvuoron ulkoministeri Valtoselle. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei ole totta, että Suomi ei olisi ollut aloitteellinen toimissaan. Me ollaan itse asiassa yhdessä Hollannin kanssa tuossa keväällä nimenomaan vedottu komissioon, että tutkitaan assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuspykälä ja se, että näinköhän Israel on sen piirissä nykyisillä toimillaan.

No, nyt saatiin kesällä komission arvio, että näin ei ole, jonka jälkeen komissio on sitten lähtenyt työstämään pakettia, jolla vielä vahvemmin kuin tähän asti pyritään vaikuttamaan siihen, että Israel lopettaa sotatoimensa ja palaa kansainvälisen oikeuden noudattamisen piiriin. Se ei tosiaan koske pelkästään Gazaa ja siellä katastrofaalista humanitaarista tilannetta, johon pitäisi saada tietysti ratkaisu saman tien, vaan se koskee myös Länsirantaa.

Tämän rinnalla me ollaan oltu mukana erilaisissa henkilöpakotteissa sekä väkivaltaisille siirtokuntalaisille että toki myös Hamasia vastaan ja tehdään kaikkemme sen eteen, että puolueeton tiedonvälitys alueelta toteutuisi.

Herr talman! Situationen i Gaza är verkligen katastrofal, och vi har alla ett ansvar för att stoppa folkmord. Attacken mot Gaza City är som en invasion mitt i vår huvudstad Helsingfors, med den skillnaden att där inte finns någonstans att fly. FN-organen ropar efter åtgärder från oss för att få in mat och mediciner. Utländska medier har inte tillträde och palestinska journalister som bevittnar och rapporterar är i skottgluggen och dödas, mördas.

Även Finland måste öka den internationella pressen på Netanyahus regering, både ekonomiskt och politiskt. Vi måste vara med i den stora koalition av länder som aktivt arbetar för tvåstatslösningen och nu erkänner Palestina. EU-kommissionens förslag om sanktioner och nedfrysning av handel är välkommet och har vårt stöd.

Aika ei ole ystävämme. Kansanmurhan pysäyttämiseksi tarvitaan myös lehdistön pääsy Gazaan ja lehdistönvapautta. Raportit Gazan tilanteesta kertovat suuresta kärsimyksestä, silti monet kieltävät näkemästä tätä asiaa. [Puhemies koputtaa] Kysyn ulkoministeriltä vielä: mitä hallituksena konkreettisesti voimme tehdä [Puhemies koputtaa] painostaaksemme Netanjahun hallitusta päästämään kansainväliset toimittajat Gazaan ja toteuttamaan lehdistönvapautta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On tosiaan niin, että Suomi ei ole jäänyt toimettomaksi. Me olemme itse asiassa Media Freedom Coalitionin varapuheenjohtajia yhdessä Saksan kanssa, ja olemme käynnistäneet erilaisia toimia, joilla saisimme toimittajia paikan päälle ja riittävästi tietoa siitä, mitä alueella tapahtuu. Itsekin törmään väitteisiin, että näinköhän nämä uhriluvut ovat tämän kokoisia ja ovatko nämä tosiaan siviilejä. No, kun puhutaan esimerkiksi 19 000 kuolleesta lapsesta, niin silloin tuskin ovat Hamas-taistelijat kyseessä. Eli kyllä merkittävästi on myös siviilejä kuollut, toki myös terroristeja, ja heihin tietysti Israel ensisijaisesti pyrkii kohdistamaan vaikuttamista.

Mutta voi myös olla niin, että tilanne Gazassa on huomattavan paljon heikompi kuin mitä me tiedämme. Ja se velvoittaa meitä toimimaan nyt. Sen vuoksi me Euroopan unionissa nyt tulevalla YK-viikolla teemme kaikkemme, että tähän välittömään tappamiseen saadaan loppu, ja samalla on pidettävä auki, kuten pääministeri on todennut, horisonttia poliittiselle ratkaisulle, kahden valtion mallille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä on todettu, meidän keskeiset kumppanimaat Ranska, Australia, Kanada, Belgia ja Iso-Britannia ovat valmiita tunnustamaan Palestiinan valtion. Eivät nämä maat ole valmiita tukemaan terrorismia vaan nimenomaan kahden valtion mallia, jossa Palestiinan tunnustaminen on keskeinen osa, ja kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tässä tulee sellainen olo, että ehkä Suomen hallitus tuntee paremmin tämän tilanteen kuin esimerkiksi nämä meidän keskeiset kumppanimaat. [Juho Eerolan välihuuto]

Uskon, pääministeri Orpo, että te tiedätte, miten tässä tilanteessa tulisi toimia, ja uskon, kun kuuntelen ulkoministeri Valtosta, että te tiedätte, miten tässä tilanteessa tulee toimia. Mutta miten voitte samaan aikaan todeta, että hallituksen toimintakyky on vahva tilanteessa, jossa puhutte ristiin nimenomaan teidän hallituskumppanien kanssa? Toivon todella, että Suomi seisoo historian oikealla puolella, ja se hetki, arvoisa pääministeri, on nyt. [Eduskunnasta: Kysymys!] — Ja kysymys on se, että milloin on oikea hetki. [Sanna Antikainen: Ei ainakaan nyt!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämän hetken käsityksemme mukaan myöskään Tanska, Baltian maat, Saksa, Italia ja Japani eivät ole tässä vaiheessa tunnustamassa tai liikkumassa tunnustamisen suuntaan. Emme ole siis ainut verrokkimaiden joukossa, mutta joka tapauksessa Suomi tekee omat ratkaisunsa.

Ja milloin on oikea hetki: se on silloin, kun meillä edellytykset kahden valtion mallille ovat olemassa, ja sen eteen on vielä tehtävä töitä. Minusta se on arvokasta, että me teemme töitä niitten edellytysten luomiseksi joka päivä hartiavoimin ja koko hallituksen voimalla, jotta se päivä, että meillä oikeasti on kahden valtion ratkaisu ja rauha, toteutuisi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! YK:n alainen tutkintakomissio on jälleen uutena tahona todennut Israelin toteuttavan kansanmurhaa Gazassa. Israelin aluevaltaukset ja palestiinalaisasukkaiden entistä voimakkaampi ajaminen asuinmailtaan kiihtyvät myös Länsirannalla. Gazassa on nälänhätä, mutta myös Länsirannalla esimerkiksi vedensaantia on jo rajoitettu. Kuinka paljon surmattuja lapsia ja siviilejä Suomi sulattaa? Israelin selvä tavoite on romuttaa kahden valtion malli. Nyt on viimeinen hetki pyrkiä pysäyttämään Israelin toimet ja vahvasti osoittaa tukemme itsenäisen Palestiinan valtion synnylle ja toimia pakkosiirtojen ehkäisemiseksi. Suomella ja jokaisella maalla on kansainvälisen oikeuden velvoite ehkäistä kansanmurhan tapahtumista. Nyt kuulostaa siltä, että hallituksen linja on, että Suomi menee Israelin taakse Palestiinan tunnustamisessa. Se on surullisen absurdia. Kysynkin: pystyykö Suomen hallitus muodostamaan kannan, jonka pohjalta Suomi voi toimia YK:n yleiskokouksessa [Puhemies koputtaa] estääksemme omalta osaltamme kansanmurhan tapahtumisen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi nojaa paitsi kansainväliseen oikeuteen myös kansainvälisiin tuomioistuimiin sen tulkinnassa. Nyt neuvovien lausuntojen mukaisesti on tilanne tosiaan se, että vaikka ei voida todentaa, että Israel harjoittaa kansanmurhaa, niin on viitteitä siitä, että se saattaa olla pyrkimyksenä. Arvio tulee myöhemmin, jolloin on meidän kaikkien velvollisuus estää se toiminta.

Mutta se, mitä täällä salissa nyt toistuu, että Suomi ikään kuin olisi toimeton tai poikkeaisi kansainvälisen verrokkiryhmämme linjasta, ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Ensinnäkin me Suomena ja osana Euroopan unionia olemme suurimpia humanitaarisen avun rahoittajia ja toimittajia Gazaan. Tämän lisäksi me tuemme myös rahallisesti sitä rauhanomaista palestiinalaishallintoa, joka on se tulevaisuuden tekijä sitten, kun terroristit on saatu siivottua pois hallinnosta. Itse asiassa eilen keskustelin Palestiinan ulkoministerin kanssa tilanteesta ja kysyin, miten me voimme nyt parhaiten auttaa siihen akuuttiin tilanteeseen ja toisaalta [Puhemies koputtaa] tämän poliittisen polun avaamiseen.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin monta kertaa on todettu, Gazan täysin epäinhimillinen kriisi ja silmitön lasten ja naisten tappaminen pitää saada loppumaan. Hamasin on vapautettava panttivangit heti, ja Israelin pitää lopettaa sotatoimet. Gazan alueella on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä, joista iso osa on täysin sivullisia, lapsia ja naisia.

Sotilasiskujen lisäksi näiden täysin sivullisten lasten henkeä uhkaavat nälänhätä ja kulkutaudit. Ei ole vettä eikä ole ruokaa, ei ole hygieniaa, ja Gazan alueen sairaalajärjestelmä on romahtanut.

Pääministeri Orpo on monta kertaa sanonut, että teemme kaikkemme. Kysyisin valtiovarainministeri Purralta: Kuinka suurella rahamäärällä olemme avustaneet Gazaa, ja mitä teidän mielestänne voisimme tehdä vielä? Oletteko sitä mieltä, että voimme avustaa heitä vielä enemmän?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten ulkoministeri tuossa edellä totesi, me olemme hyvin huomattavia Palestiinan tukijoita myös taloudellisessa mielessä. Nyt viimeisessä budjettiriihessä me olemme tehneet viiden miljoonan lisäpanostukset nimenomaan katastrofiapuun, ja tätä rahaa tulemme käyttämään mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että me voimme nimenomaan tätä humanitaarista kriisiä ja alueella olevia siviilejä auttaa.

Arvoisa puhemies! Se, mitä Gazassa tapahtuu, on suuri tragedia. Siis Gaza on tragedia, mutta samallahan tämä on Hamasin strategia. Gazan tragedia on Hamasin strategia, ja se näyttää toimivan.

Tunnustamiskeskustelun sijasta tärkeintä olisi keskittyä panttivankien vapauttamiseen, siviilien kärsimyksen lievittämiseen molemmin puolin, humanitäärisen avun perille saamiseen Gazaan, terrorin ja sodan loppumiseen sekä Israelin ja palestiinalaisten pitkällisen ja traagisen konfliktin juurisyyhyn puuttumiseen.

EU ja suurin osa lännestä on selkeästi vaatinut, että Hamasia riisutaan sekä aseista että poliittisesta vallasta, ja uskon, että koko Suomen eduskunta on yhtä mieltä tässä asiassa. [Sanna Antikainen: Toivottavasti!] Hamas on syvälle juurtunut siviiliyhteiskuntaan Gazassa ja käyttää tunneleita, kouluja ja sairaaloita, ja siviiliuhreja on vaikea välttää. Kysyn: mikä olisi sitten se tapa, millä kansainvälinen yhteisö voisi onnistua siinä, että Hamas luopuisi sekä aseista [Puhemies koputtaa] että poliittisesta vallasta? [Laura Huhtasaari: Paras puheenvuoro! — Eva Biaudet: Aika raaka!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustajalla oli hyvä puheenvuoro, ja on tärkeää nostaa myös sitä, että Hamas tosiaan edelleen karmottavalla tavalla pitää panttivankeja hallussaan ja heidät on saatava vapaaksi välittömästi. Toistaiseksi panttivankeja on kyetty vapauttamaan ainoastaan tulitauon oloissa, joten sen vuoksi olisi erittäin tärkeää — ja myös laajemmin ihmisten kärsimyksen vuoksi — että se tulitauko saataisiin aikaan mahdollisimman pian.

Nyt tässä New Yorkin julkilausumassa, johon Suomi liittyi, on useita kirjauksia, joissa pidetään huolta nimenomaan siitä, että se rauhanomainen tulevaisuus alueelle toteutuisi Palestiinan osalta ainoastaan siten, että on palestiinalaishallinto, joka sitoutuu Israelin turvallisuuteen ja toisaalta omien kansalaistensa turvallisuuteen ja siivoaisi kaikki ääriainekset pois hallinnosta. Ja se, mikä siinä oli huomionarvoista, oli se, että arabimaat sitoutuivat tähän. Tämä nähdään myös Palestiinassa erittäin vahvana puolena, eli nyt heitä ikään kuin turvattaisiin myös lähialueelta ja samalla myös [Puhemies koputtaa] Israelia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on aina nojannut kansainväliseen oikeuteen, monenkeskiseen järjestelmään ja ihmisoikeuksiin, ja siksi välillä meidän ehkä pitää kysyä, mitä meistä nyt puhutaan maailmalla, kun me käyttäydymme hallituksen toimesta niin kuin me käyttäydymme. Aika moni kollega kysyy kauempaa ja lähempää, että miksi Suomi on kaksoisstandardien maa. Me tuomitsemme yhtäältä muualla mutta emme toisaalla. Tämä näkyy meidän kansainvälisessä maineessa, ja kyllä te, arvoisa hallitus, aika kovassa paikassa olette siellä YK:n yleiskokouksessa, koska Suomen pitkä linja on aina ollut kansainvälinen oikeus ja sen tunnustaminen.

Arvoisa pääministeri, Suomen hallituksen lisäksi te johdatte myös Suomen EU-politiikkaa. Ja jos joku tässä on ollut hampaaton, niin se on Euroopan unioni. Nimittäin sieltä työkalupakista löytyy paljon enemmän kuin mistä te nyt edes puhutte: kaupasta, pakotteista, yhteistyösopimuksista. Mitä te oikeasti aiotte tehdä EU-tasolla ja koska, jotta tämä saadaan päätökseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin tähän Suomen rooliin, esimerkiksi YK-viikkoon. Suomi on erittäin arvostettu YK:n jäsen. Ja mitä tulee kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen, kansainvälisten esimerkiksi tuomioistuinten toimintaan, niin me tuemme niitä kaikkia. Siitä ei ole kenelläkään mitään epäselvyyttä. Sen lisäksi, kuten ulkoministeri totesi, me ollaan yksi suurimpia rahallisia tukijoita muun muassa Gazaan ja palestiinalaishallinnolle.

No sitten Euroopan unioniin: Kuten totesin, me saatiin EU:n komission puheenjohtajalta tervetullut esitys, ja me tulemme sen pikatahtia käsittelemään. Seuraava UAN eli ulkoministerikokous lienee 20. päivä jo, eli varmaan senkin tähden nopeassa tahdissa käsitellään tämä ja tuodaan se eduskunnalle E-kirjeenä. Assosiaatiosopimuksen käsittely ja sen kokonaisuus on erittäin merkittävä kysymys Euroopan ja Israelin välisissä suhteissa, ja kuten totesin ja kuten on tiedossa, niin tässä paketissa oli myöskin muita ulottuvuuksia. On tiedossa, kuten teilläkin, se, että Eurooppa on tässä asiassa ollut erittäin hajallaan, [Puhemies koputtaa] ja siksi valitettavasti yhteinen ääni Euroopassa ei ole ollut riittävän vahva.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, jo kesäkuussa te sanoitte tämän eduskunnan edessä, että hallitus on tehnyt kaikkensa ja tulee tekemään kaikkensa Gazan kansanmurhan estämiseksi. No, nyt te olette toistaneet täällä, että olette erittäin aktiivisia asiassa, mutta tosiasia on, että me kaikki tiedämme, ettei hallitus ole tehnyt kaikkeaan. Humanitäärinen apu nyt on se vähin, mitä te voitte tehdä, ja se, että olette mukana julkilausumissa ja vetoomuksissa. Mutta edelleen olemme tilanteessa, jossa Suomi toimimattomuudellaan pikemminkin myötävaikuttaa kansanmurhan toteutumiseen. [Jani Mäkelä: Oho!] Pääministeri Orpo, onko niin, että teille on tärkeämpää toteuttaa pienituloisia kurittavaa talouspolitiikkaa ja eriarvoisuutta syventävää politiikkaa kuin seistä historian oikealla puolella?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysymyksenasettelu oli senkaltainen, että sanon vain, että ei ole — ei ole. Ja edelleenkin sanon, että eikö näillä nyt sitten olekaan merkitystä, esimerkiksi YK:n julkilausumalla. Eikö sillä teidän mielestänne ole merkitystä, että me liitymme siihen, missä on 150 maata? [Veronika Honkasalon välihuuto] Totta kai sillä on merkitys, ja se on täysin tämän salin hyväksymän linjan mukainen, jolla luodaan edellytyksiä kahden valtion mallille ja kestävälle rauhalle ja väkivaltaisuuksien loppumiselle. Kyllä me olemme siinä työssä mukana. Me emme ole katselleet sivusta emmekä katso kansanmurhaa, ja minusta on väärin antaa sellainen kuva.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pienelle maalle avautuu harvoin mahdollisuus vaikuttaa ulkopolitiikassa, ja tässä hetkessä oleellista on myös se, että arabimaat ovat Saudi-Arabian johdolla liikkeellä ja sitoutumassa Israelin turvallisuuteen [Jani Mäkelän välihuuto] ja Hamasin riisumiseen terrorismista. Tätä terrorismin vastaista työtä, liikettä, myös Suomen pitää olla tukemassa tunnustamalla Palestiinan valtio. Se on sitä historian oikealla puolella olemista, mutta, pääministeri Orpo, te ette saa hallituksestanne ulos kantaa Palestiinan tunnustamiseksi, vaikka tasavallan presidentti Alexander Stubb sitä teiltä odottaa ensi viikolla alkavalle YK:n korkean tason viikolle. Tilanne on eriskummallinen myös Suomen ulkopolitiikan johtamisen näkökulmasta. Yhteistoiminta valtioneuvoston ja tasavallan presidentin kanssa ei tässä toimi. Pääministeri Orpo, aiotteko te jäädä historiaan pääministerinä, joka ajaa Suomen ulkopolitiikan johtamisen umpikujaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin presidentti sanoi, että hän on valmis tunnustamaan Palestiinan, jos hallitus sellaisen esityksen antaa. Hänellä on siihen täysi oikeus. Sen sijaan olemme todenneet, että me etenemme kohti kahden valtion mallia, teemme kaikkemme sen eteen, jotta edellytykset sille löytyvät, ja se tarkoittaa samaa, kun nämä edellytykset täyttyvät, kuin tunnustaminen. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Nyt me keskitymme tekemään näiden eteen töitä.

Mutta mitä sitten tulee näihin arabimaihin, niin arabimaathan nimenomaan olivat mukana tekemässä tätä julkilausumaa, [Vasemmalta: Niin oli!] johon me siis yhdyimme. Me olemme mukana siinä työssä. Me ollaan oltu kahdenkeskisissä yhteyksissä suoraan arabimaiden kanssa edistääksemme nimenomaan arabimaissa sitä, että se ilmapiiri suhteessa Israelin turvallisuuteen muuttuu, koska me tarvitaan arabimaiden tuki sille, että me päästään tässä eteenpäin. [Antti Lindtman: Siihen tarvitaan Suomen päätös, tunnustaminen!]

Arvoisa herra puhemies! Keskusta haluaa suomalaisille töitä. Tällä hetkellä joka kahdeksas työikäinen on työttömänä, ja se on aivan liikaa. Kysymys kuuluukin hallitukselle: ymmärrätteköhän te, kuinka vakava tämä tilanne oikeasti tällä hetkellä on? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!]

Valmistuin kaksi vuotta sitten korkeakoulusta monen ystäväni tavoin, ja heistä nyt todella monet ovat työttömänä. Siellä on insinöörejä, siellä on opettajia, joilla ei vaan ole töitä. Nuorisotyöttömyys on liian korkealla tasolla. He olisivat potentiaalisia perheenperustajia, potentiaalisia talonrakentajia, mutta elämä ei etene, kun ei ole töitä. Tätä varten täytyy nyt tehdä toimia. Tämä tilanne pitää saada muutettua.

Työministeri, te olette puhunut tästä nuorten työllistämissetelistä. Se sinällään on ihan hyvä ja kannatettava, mutta täytyy muistaa, että meillä on useampi kymmenentuhatta nuorta työttömänä ja tällä setelillä työllistetään ehkä joitain tuhansia. Lisäksi te olette sanonut, että se kohdistetaan nimenomaan matalasti koulutetuille nuorille, joten se ei sinällään auta tätä ongelmaa.

Keskusta haluaisi laskea muun muassa yrittäjien maksuja työntekijöistä, minkä lisäksi me haluttaisiin, että työttömyysturvan suojaosa saataisiin takaisin, jotta työtä kannattaisi aina ottaa vastaan. [Puhemies: Ja kysymys!] Ministeri Marttinen, tartutteko näihin meidän esityksiin, ja mitä aiotte tehdä kasvavalle nuorisotyöttömyydelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tilastot kertovat, että valtavasti kasvavassa työttömien joukossa on paljon nuoria, on yhä enemmän pitkäaikaistyöttömiä, mutta uutena ryhmänä myös akateemisia työttömiä. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Tähän joukkoon kuuluu paljon myös niitä, jotka ovat tulleet Suomeen työn perässä ja ovat nyt tällä hetkellä työttömiä.

Erittäin paljon on herättänyt kyllä huomiota se, että monet hallituksen ministerit ovat sosiaalisessa mediassa ottaneet aika jyrkästikin kantaa siihen, että työttömyysturva ja sosiaaliturva pitäisi rajata vain Suomen kansalaisille. [Oikealta: Kyllä! Hyvä idea!] Tämä on iso kysymys, ja kun niin moni ministeri on niinkin voimakkaasti ottanut kantaa, väistämättä herää kysymys, onko tämä hallituksen linja tai onko hallituksella tähän kysymykseen linjaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä on keskustan linja?] On tietenkin yhteiskunnallinen ongelma, jos meillä on Suomessa liian paljon niitä ihmisiä ja perheitä, jotka joutuvat turvautumaan viimesijaiseen sosiaaliturvaan, toimeentulotukeen. Nyt kysyn pääministeriltä: [Puhemies koputtaa] aikooko hallitus tehdä tälle ongelmalle jotain, ja mikä on hallituksen linja tähän [Puhemies koputtaa] kansalaisperusteiseen sosiaaliturvaan? [Jani Mäkelä: Mikä on keskustan linja?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvasta vastaava ministeri ei ole nyt paikalla, mutta voin toki vastata kysymykseen, josta on käyty keskustelua.

Siis Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloturvaan sekä välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, eli Suomessa ei ketään voida jättää tyhjän päälle. Suomen perustuslaissa mainittuja kiellettyjä erotteluperusteita ovat esimerkiksi ihmisen alkuperä ja kieli, ja perustuslakihan pitää myös jatkossa. Mutta samaan aikaan meidän täytyy pystyä käymään keskustelua niistä asioista, jotka ovat nousseet esille: Mistä johtuu se, että Suomeen kotoudutaan ei-riittävällä tavalla? Mistä johtuu se, että toimeentulotukiasiakkaiden joukossa on esim. niin paljon maahanmuuttajataustaisia? Meidän pitää pystyä näistä asioista keskustelemaan, miettiä, miten me ratkotaan näitä haasteita, joita meidän yhteiskunnassa on. Mutta perustuslaki itsessään on selvä, ja tähän asiaan hallitusohjelmassa ei ole muita linjauksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nuorten työllistymisen kannalta aivan keskeinen työala on ehdottomasti pienet yritykset. Nuorella, jolla on vielä työkokemusta kovin vähän tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan, paikallinen, pieni yritys on se kohde, jossa työllisyyttä voidaan parantaa. Ja kuten kaikki tiedämme, suomalaiset yrittäjät nimenomaan ovat todella suoraselkäistä sakkia, joka haluaa aidosti, että nuoria työllistetään. Tämähän näkyi muun muassa viime kesänä, kun nuorten työpaikkoja avattiin sellaisiin paikkoihin, että nuoret saivat harjoittelupaikkoja ja työkokemusta. Kysynkin työministeriltä, kun te äsken oivallisesti vastasitte edelliseen kysymykseen edustaja Oinas-Panumalle, miten aiotte tässä asiassa toimia, koska nämä paikalliset, pienet yritykset ovat juuri sitä porukkaa, jolla on aito tahto. He ovat ilmaisseet sen monella tavalla kotikunnassani Ilomantsissa ja myöskin koko Pohjois-Karjalassa. Siellä työllistettiin nuoria lyhyemmille jaksoille, mutta suunta oli oikea, ja tärkeää on saada nyt tämä hyvän kehittyminen alulle. [Puhemies koputtaa] Toivon, arvoisa pääministeri ja koko hallitus, että lähdette tälle tielle, koska nuorille se ensimmäinen työpaikka on kultaakin kalliimpi, ja tässähän me kaikki olemme asiantuntijoita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Hoskoselle hienosta puheenvuorosta ja kysymyksestä. Olen teidän kanssanne tästä asiasta täysin samaa mieltä. Uskon kyllä, että tässä salissa me olemme hyvin samaa mieltä siitä, että nimenomaan nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja sen pienentämiseen tehtävät toimenpiteet ovat ehkä niitä kaikkein vaikuttavimpia. Mitä useamman nuoren alkanut työttömyysjakso saadaan katkaistua, sitä suuremmat hyödyt siitä tulevat totta kai paitsi nuorelle itselleen myös suomalaiselle yhteiskunnalle, ja sen takia nyt esimerkiksi vaikka tämä työllistämisseteli otetaan käyttöön. Ensinnäkin lähdemme nyt valmistelussa siitä, että saamme tämän setelin niin helppokäyttöiseksi myös vaikka pienempien yritysten kannalta, että heidän kannattaa myös sen avulla työllistää nuoria töihin. Toisena asiana, hyvät kansanedustajat, haluan muistuttaa teitä siitä, että tämä hallitushan on uudistamassa suomalaisia työmarkkinoita hyvin laajasti — paikallinen sopiminen, yt-laki, henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen nimenomaan helpottamaan suomalaisia pk-yrityksiä ja heidän kykyään myös työllistää lisää, madaltamaan [Puhemies koputtaa] työllistämisen kynnystä, ja tämä tulee myös auttamaan nuoria tulevaisuudessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on selvästi välillä vaikea ymmärtää, että kansantaloutta ja valtiontaloutta voi yhtä aikaa sopeuttaa ja samanaikaisesti reaalitaloutta vauhdittaa. Näin kuitenkin tapahtuu. Ongelma tietysti muille poliitikoille ja katsojille voi olla se, että vaikutukset näkyvät eriaikaisesti. Budjettiriihessä hallitus teki erittäin hyviä päätöksiä, joilla rakennetaan juuri tulevaisuutta ja kasvua.

1) Nuoret saavat työllisyyssetelin, josta äsken puhuttiin ja joka on tosi tärkeä asia, jotta ensimmäinen työpaikka löytyisi helpommin, sillä nuorison työttömyys on sekä henkilökohtaisesti heille että yhteiskunnallisesti valtava ongelma. 2) Yritysten verotusta kevennetään, jotta yritykset myös palkkaisivat ja kasvaisivat, kun se kerran nyt mahdollista olisi. 3) Tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan, jotta Suomeen syntyy uusia yrityksiä ja innovaatioita. 4) Verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa.

Hyvät uutiset hukkuvat helposti surkutteluun, niin kuin tiedämme. Moniko salissa tietää esimerkiksi sen, että tähän kyselytuntiin mennessä on tehty vihreän siirtymän investointipäätöksiä 9,4 miljardin euron edestä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Se on aika paljon, ja lisää on tulossa. [Puhemies koputtaa] Itse asiassa siellä pipelinessa on 300 miljardia. [Puhemies: Ja kysymys!]

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten kiteyttäisitte suomalaisille, [Puhemies koputtaa] että nämä yhteiset päätökset tulevat vahvistamaan taloutta, jotta ihmiset uskaltaisivat ostaa ensimmäisen asuntonsa tai suomalaisia tuotteita ja palveluita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. Nyt aika on runsaasti ylitetty. — Valtiovarainministeri Purra.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja käytännössä luetteli siinä huomattavan osan näistä budjettiriihen ja ylipäätänsä hallituksen linjan mukaisista työmarkkinoille, työllisyyteen, talouteen ja ostovoimaan kohdistuvista hyvistä päätöksistä. Tässä salissa monesti tämä meidän tunnelma näistä talousasioista puhuttaessa on hyvin, hyvin negatiivinen, [Arto Satonen: Kyllä!] ja kun katsotaan sitä julkista taloutta, niin on helppo ymmärtää, miksi. Mutta samaan aikaan meidän on nähtävä niitä hyviä asioita, joita tässä yhteiskunnassa on ja joita tämä hallitus nimenomaan näillä omilla toimillaan, aktiivisilla toimillaan, joihin me voimme vaikuttaa, on vauhdittanut — esimerkiksi näitä veronalennuksia, merkittävät t&k-panostukset, panostukset osaamiseen, liikenneyhteyksiin ja niin edelleen.

Samaan aikaan se ongelma siellä meidän työllisyydessä — työttömyys on hurjan korkea — nojaa erityisesti siihen, että meillä ei ole ollut kysyntää. Tämä on kysynnän puutteeseen liittyvää työttömyyttä. Ja samaan aikaan, kun siellä reaalitalouden puolella investoinnit ovat käynnistyneet, kysyntää rupeaa löytymään. Toivottavasti kotitalouksien luottamuskin tilanteeseen vahvistuu [Puhemies koputtaa] ja myös työllisyys alkaa kehittymään vahvempaan suuntaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nuoruuden pitäisi todellakin olla aikaa, jolloin katsomme elämää eteenpäin ja ajattelemme, että kaikki ovet ovat meille avoinna. Se on aika unelmille, itsensä löytämiselle ja opiskelulle, tulevaisuuden rakentamiselle. Valitettavasti moni suomalainen nuori kokee tänä päivänä toisin. Tilastot kertovat meille ja myöskin meidän monen lähipiirissä me näemme sen karun todellisuuden tällä hetkellä: nuorten työttömyys on nousussa, ja yhä useampi valmistuva pelkää jäävänsä tyhjän päälle; ilman töitä, toimeentuloa ja selkeää suuntaa. Tämän epävarmuuden keskellä myös mielenterveyden haasteet ovat nousussa ja paineet kasaantuvat. Harjoittelupaikkoja on vaikea saada, opintotuki ei riitä, ja työelämään siirtyminen näyttäytyy monelle uhkana enemmän kuin mahdollisuutena. Moni opiskelija saattaa jopa venyttää valmistumistaan sen pelossa, että edessä on työttömyys.

Kysyisin, arvoisa puhemies, asianomaisilta ministereiltä: miten nuorten mielenterveyttä aiotaan tukea [Puhemies koputtaa] ja tulevaisuudenuskoa vahvistaa tässä ajassa, jossa epävarmuus ja paineet [Puhemies koputtaa] ovat yhä suurempia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Poutala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. — Valitettavasti nuorten tulevaisuususko on viimeisten barometrien mukaan mennyt väärään suuntaan, ja tämä on pakko ottaa todella tärkeästi ja isosti huomioon. Meillähän ovat nuorten mielenterveyden haasteet ja ongelmat olleet jo pidempään esillä, ja tietenkin yksi hieno asia, mitä tämä hallitus on pystynyt tekemään, on terapiatakuu. Terapiatakuu ei tietenkään ratkaise kaikkea. Se on meidän pakko ymmärtää, mutta silti se on iso asia.

Yksi asia, mitä itse ajattelen, että mitä nuoret katsovat koko ajan, on, että ne ottavat mallia niistä, keitä näkyy mediassa, ja tähän minä haluaisin sanoa, että meillä on myös aika iso vastuu itsellämme siitä, miten me käyttäydymme, miten me puhumme täällä näin, miten me näemme tulevaisuuden. En väitä, etteikö oppositio saa kertoa niitä ongelmia ja haasteita, se ei ole minun ajatukseni, mutta se, miten me puhumme ja kohtelemme toisia, niin minä sanon, että on aika tärkeä asia, että nuoret näkevät, että ne poliitikot siellä tekevät oikeasti arvokasta työtä.

Itse pyrin kohtaamaan mahdollisimman paljon nuoria oman ministerikauden aikana, ja minun tarkoitukseni on nimenomaan luoda heille uskoa ja tulevaisuudenuskoa siihen, että päättäjät ovat kiinnostuneita heidän asioistaan ja että heidät otetaan tosissaan.

Arvoisa puhemies! Kannamme perussuomalaisissa huolta siitä, että nykyinen liiaksi sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto ei sovi yhteen laajan suomalaisen sosiaaliturvan kanssa. Se on yhtälönä kestämätön. Maahanmuutto ei korjaa Suomen heikkenevää huoltosuhdetta, jos tänne tulo ja täälläolo eivät perustu työlle vaan tuille.

Hiljattain on uutisoitu pysäyttävistä luvuista. Esimerkiksi koko maan toimeentulotuista jo 30 prosenttia kohdentuu vieraskielisille, suurimmissa kaupungeissa jopa puolet. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Toimeentulotukena, työmarkkinatukena, asumistukena ja monina eri etuuksina ainakin yli kaksi miljardia euroa vuodessa vieraskielisille. Maahanmuuton tulisi olla Suomelle hyödyksi, ei haitaksi. Siksi perussuomalaisissa tahdomme rajata suomalaisen sosiaaliturvan suomalaisille, siis asumisen sijaan kansalaisuuteen perustuvan sosiaaliturvan. [Veronika Honkasalo: Hieno hallitus meillä! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa työministeri, mitä toimia hallitus tekee, jotta Suomeen tulo ja tulijoiden täälläolo perustuisivat työlle eikä tuille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle kysymyksestä. Ensinnäkin haluan todeta teille, hyvät kansanedustajat, että taloustilanteen vuoksi on selvää, että myös vieraskielisten työntekijöiden osalta heidän työttömyytensä on lisääntynyt. Se on aivan päivänselvä asia. Me tarvitsemme yhtä lailla myös työperäistä maahanmuuttoa. Kierrän paljon ympäri Suomea, vierailen työpaikoilla, ja on tosiaan näin, että aika moni työtehtävä eri puolella Suomea jäisi tekemättä, jos taas vastaavasti meillä ei olisi myöskin vahvaa työperäistä maahanmuuttoa.

Samaan aikaan on selvää myös se, että niihin ongelmiin täytyy puuttua määrätietoisesti ja pohjata nimenomaan maahanmuuttopolitiikka siihen, kuten tällä hetkellä meillä onkin, että aivan selkeä valtaosa meidän maahanmuutosta perustuu joko työperäiseen tai opiskeluperäiseen maahanmuuttoon. Tämä vaatii panostuksia myös kielikoulutukseen, kotoutumiskoulutukseen, työllisyysalueiden panostuksia ja ohjausta siihen, että nämä henkilöt pääsevät sitten töihin. Meillä on tullut voimaan myös lainsäädäntö, jolla sitten niissä tapauksissa, että työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevan henkilön työttömyys pitkittyy, se on myös peruste tämän oleskeluluvan peruuttamiseen.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Menen Itä-Suomen asioihin. Itä-Suomen maakunnat, varsinkin Pohjois-Karjala, ovat kärsineet Venäjän tilanteesta ja muun muassa Suomen itärajan sulkemisesta. Itä-Suomen ja Pohjois-Karjalan elinvoima tarvitsee nyt voimakasta tukea. Kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen sekä elinkeinoelämän näkökulmasta katsottuna investoinnit Itä-Suomen elinvoimaan ovat nyt tarpeellisempia kuin koskaan aikaisemmin. Parhaillaan Euroopan unionissa käydään pohdintaa erityistoimista Venäjän naapurialueiden tukemiseksi.

Arvoisa pääministeri, miten Suomi aikoo nyt toimia Euroopan unionissa varmistaakseen edunvalvonnalla sen, että EU:n yhteisiä varoja ohjataan Itä-Suomen puolustuskyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen, ja milloin näitä rahavaroja voidaan mahdollisesti tuottaa Itä-Suomeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Komission puheenjohtaja von der Leyen vieraili Suomessa pari viikkoa sitten, ja sen jälkeen me ollaan kuultu hänen State of Union ‑puheensa, ja se oli kyllä mieluisaa kuultavaa suomalaisille. Sekä hän että komissio ymmärtävät erittäin hyvin Suomen erityisaseman aggressiivisen Venäjän naapurissa, suljetun itärajan, hybridivaikuttamisen, rajalla olleet tapahtumat, ja he seisovat meidän takana ja tukena tässä.

Tulevassa EU-budjettiesityksessä on 1,6 miljardia euroa Suomelle itärajan turvallisuuden vahvistamiseen, ja itse tulkitsen sitä niin, että sitä voidaan käyttää myöskin järkeviin kohteisiin elinvoiman vahvistamiseen, koska elinvoimainen Itä-Suomi on myöskin turvallisuuskysymys ja rajaturvallisuuskysymys.

Sen lisäksi me ollaan aktiivisesti mukana, kun mietitään tätä niin sanottua drone-muuria ja erilaisia keinoja, millä itäisen rajamme ja Euroopan itäisen rajan turvallisuutta vahvistetaan, ja monia muita asioita hoidamme samaan aikaan Itä-Suomen hyväksi.