Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ennen muuta meidän hallinnonalamme ministeriä mutta myös valtiovarainvaliokuntaa ja asunto- ja ympäristöjaostoa aktiivisesta ja hyvästä työstä, mitä olemme tehneet näiden asioiden ympärillä, ja myös meidän erinomaista valiokuntaneuvostamme Mari Nuutilaa, jonka kanssa olemme työtä saaneet tänäkin syksynä tehdä.

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvioesitys on 198 miljoonaa euroa, ja lisäksi pääosa asuntotoimen avustuksista ja korkotuista rahoitetaan Valtion asuntorahastosta. On myönnettävä, että ympäristöhallinnon toimialan tavoitteiden, tehtävien ja käytettävissä olevien resurssien välillä on epäsuhtaa ja resurssit ovat kaiken kaikkiaan hyvin niukat. Erityisen huolissaan valiokunta on aluehallinnon avien ja elyjen resursseista, joilla toimeenpannaan ympäristötehtäviä. Uhkana on esimerkiksi, ettei kaikkein suuririskisimpiäkään kohteita voida tarkastaa teollisuuspäästödirektiivin mukaisesti, ja sopeuttamistarve vaikuttaa myös ympäristölupien käsittelyyn. Valiokunta pitää hyvänä, että ympäristöministeri on käynnistänyt useita kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla pyritään ylläpitämään laadukas, tehokas ja vaikuttava ympäristöhallinto niukkenevista voimavaroista huolimatta. On lukuisia lainsäädännön uudistuksia käynnissä: sähköinen lupajärjestelmä Lupa-jatko ja valvonnan tietojärjestelmä Vahti, muun muassa.

Kosteus- ja hometalkoiden erillisrahoitus päättyy ympäristöministeriön hallinnonalalla. Ohjelman periaatepäätös on valiokunnan saaman selvityksen mukaan toteutettu ja kehittämistoimet on viety lainsäädäntöön, koulutukseen ja käytäntöihin. Työtä kosteus- ja homeproblematiikan parissa pitää kuitenkin jatkaa.

Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -määrärahaa on 366 000 euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Sillä tuetaan lähinnä ympäristöjärjestöjä, saariston ja tunturialueiden ympäristönhoitoa sekä asumisalan järjestöjä ja ympäristökasvatusta. Leikkaukset ovat suuria, ja erityisesti pitkään valiokunta kävi keskustelua Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnasta ja muun muassa sen vanhenevista ja uusimisikään tulleista huoltoaluksista. Valiokunta piti tarpeellisena, että myös veneilijöiden jätemaksuja tarkistetaan vastaamaan jätehuollon todellisia kustannuksia, kuten on tehty muidenkin toimijoiden osalta.

Muutama sana ympäristön- ja luonnonsuojelusta.

Ympäristövahinkojen torjuntamäärärahaa on pystytty korottamaan ensi vuodelle 500 000 euroa, ja tämä kohdentuu öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan ja valmiuksien lisäämiseen.

Eräät ympäristömenot, Itämeren vesistöt ‑momentille osoitetaan reilu 2 miljoonaa euroa enemmän kuin päättyvänä vuonna. Vuonna 2016 on tarkoitus ottaa käyttöön vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016—2021. Tällä panostetaan myös erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilan kohentamiseen, ja täällä on osoitettu myös kärkihankerahaa tähän.

Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät ‑momentille on osoitettu reilu 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin päättyvänä vuonna. Se sisältää puoli miljoonaa euroa itsenäisyyden juhlavuonna 2017 perustettavan uuden kansallispuiston valmisteluun. Tällä määrärahalla ylläpidetään kansallispuistojamme kuten myös retkeilyalueiden kehittämistä ja niiden hoitoon panostamista Luontopalveluiden kautta.

Siirtoviemärit olivat myös yhtenä aiheena, jota enempi käsittelimme. Valiokunta toteaa, että tälle momentille ei enää ehdotettu lainkaan määrärahaa siirtoviemäreiden tukemiseen keväällä 2014 tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti. Valiokunta piti kuitenkin tarpeellisena, että keskeneräisiin hankkeisiin osoitetaan valtion tukea niin, että ne voidaan rakentaa loppuun, ja näin valiokunta esittää 3,13 miljoonan euron lisämäärärahaa kolmen siirtoviemärin loppuunsaattamiseen.

Luonnonsuojelualueiden hankinta‑ ja korvausmenot ‑momentille esitetään merkittävää leikkausta, ja valiokunta pitää tärkeänä, että niukka rahoitus suunnataan suojelun kannalta keskeisimmille alueille sekä edustavimpiin ja olemassa olevia suojelualueita täydentäviin kohteisiin.

Alusinvestoinneissa on varaus öljyntorjuntavalmiuden vahvistamiseen (Puhemies koputtaa) ja merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen. — Jos, arvoisa puhemies, voi, niin lyhyesti vielä kävisin asuntotuotannon läpi.

Avustukset korjaustoimintaan: Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia leikataan merkittävästi. Määrärahan vähentyessä on tärkeää kohdistaa se entistäkin vaikuttavammin.

Talousarvioesityksen mukaan Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän yhteensä 200 miljoonaa euroa asuntotoimen avustusten ja korkomenojen maksamiseen vuonna 2016, ja lisäksi rahastosta tuloutetaan 47 miljoonaa euroa valtion talousarvioesitykseen. Asuntorahastosta varaudutaan tukemaan noin 7 500 uuden korkotukiasunnon rakentamista. Valiokunta pitää kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämistä asuntopolitiikan keskeisimpänä tavoitteena ja pitää hyvänä, että asuntorakentamisen lisääminen on myös yksi (Puhemies koputtaa) hallituksen kärkihankkeista. Tämä mietintö myös huomioi turvapaikanhakijoiden kasvavan asuntotarpeen.

Valiokunta pitää tarpeellisena myös, että käynnistysavustuksia voidaan rahoituksen riittäessä jakaa myös muille MAL-alueille, jolloin avustuksen suuruus (Puhemies koputtaa) voisi olla esimerkiksi puolet Helsingin seudun summasta, ja esille nousee muun muassa kasvukäytäväajattelu Helsinki—Hämeenlinna—Tampere, Helsinki—Lahti ja muut. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Tuossa keskustelun yhteydessä voin varmasti palata vielä toimenpiteisiin asuntotuotannossa ja erityisryhmien asumisessa, mitä valiokunta piti myös erittäin tärkeänä.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia valtiovarainvaliokunnan asianomaisen jaoston puheenjohtajalle tästä esityksestä, ja kiitän valtiovarainvaliokuntaa tästä hyvästä mietinnöstä. Vaikka näitä lisäresursseja ei kovin moneen kohteeseen irronnut, niin tuossa mietinnössä oli kuitenkin tunnistettu monia tärkeitä asioita ikään kuin jatkopohdintaa varten, miten näissä niukoissa oloissa sitten pystyttäisiin näitä ympäristön kannalta keskeisiä asioita hyvin hoitamaan. Koska meillä on tämä taloustilanne, kuten tiedätte, Suomi velkaantuu edelleen, yli varojemme me elämme, niin silloin säästöt ovat kohdentuneet myös tänne ympäristöhallintoon ja erityisesti tuolta luonnonsuojelualueitten hankinnan puolelta on sitten näitä säästöjä haettu.

Siinä mielessä täytyy olla onnellinen ja iloinen siitä, että tuo Metso-toimintatapa eli tämä vapaaehtoinen Etelä-Suomen metsiensuojelu jatkuu. Vaikka nyt siellä määrärahasupistukset vaikuttavat sen, että pienempi määrä hehtaareita voidaan uusia alueita hankkia suojelun piiriin, niin on tuiki tärkeätä, että tämä toiminta jatkuu. Samaan aikaan, kun metsien käyttöä teollisiin tarkoituksiin, energiatarkoituksiin lisätään, pystytään myös sitten monimuotoisuutta paremmin vaalimaan, kun luonnonsuojelualueita pystytään edelleen tässäkin mitassa edes hankkimaan.

Tuo lisäys tänne siirtoviemärihankkeitten puolelle on varmasti tärkeä siinä, että saatetaan näitä käynnissä olevia hankkeita loppuun, aivan kuten jaoston puheenjohtaja totesi. Samalla kuitenkin se periaatepäätös, että jatkossa enää ei näitä tämänkaltaisia avustuksia tehdä, on hyvä mainita. No, mitä sitten jatkossa? Tässä kohtaa otan esille sen ison haasteen, mitä hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassa on jo hahmoteltu.

Meidän täytyy siirtyä nyt tässä jätevesien käsittelyssä ikään kuin uuteen ajatteluun ja aikakauteen. Kun tähän saakka on tehty niin, että yritetään vain mahdollisimman tehokkaasti estää jätevesissä olevien ravinteitten päätyminen vesistöön ja sitten on keskitetty ja putsareita rakenneltu pitkin ja poikin Suomenmaata ja kaiveltu siirtoviemäreitä, millä vesiä sitten johdetaan tehokkaisiin puhdistamoihin, niin nyt se uusi haaste on, miten saadaan kiertotalouden hengessä niitä jätevesien sisältämiä ravinteita takaisin kiertoon pelloille, kuitenkin niin, ettei vaaranneta viljelysmaitten puhtautta ja ihmisten terveyttä.

Tämän ajattelun vauhdittamisen täytyy olla tässä hallituksen kiertotalouskärkihankkeessa hyvin tärkeänä, niin kuin täällä on jo vähän tähänkin aiemmin tänään viitattu. Mutta viedään nämä käynnissä olevat siirtoviemärihankkeet loppuun. Varmasti niitä ehkä jatkossakin rakennellaan. Mutta ikään kuin uusi aikakausi tässä jätevesipuhdistuksessa täytyy nyt ottaa ja pystyä lähtemään kestävämpää tulevaisuutta siltä kantilta rakentamaan.

Vesistöjen hoidosta haluan sanoa sen, että ehkä tarkkaavaisimmat edustajat huomasivat, että tuossa joku viikko sitten vesien- ja merenhoidon suunnitelmat vahvistettiin tuleville vuosille. Tämähän on osa hallituksen kärkihanketta. Meillä on tavoitteena Itämeren hyvään tilaan palauttaminen ja myös näitten sisävesistöjen kunnon kohentaminen. Näissä suunnitelmissa on koottu hurja joukko toimenpiteitä, joita on alueellisesti pohdittu, mitä milläkin kantilla viedään sitten eteenpäin.

Mutta, hyvät edustajat, vielä palaan tuohon tämän vuoden suurimpaan ympäristön kannalta tehtyyn päätökseen eli Pariisin ilmastosopimukseen. Sehän nyt sitten varmasti tulee tulevina vuosina vaikuttamaan myös meillä Suomessa. Se antaa sen sitovuuden, vaikuttavuuden, kattavuuden, mitä Suomi ja EU lähtivät ilmastoneuvotteluista hakemaan. Samalla se antaa suuren joukon mahdollisuuksia suomalaiselle ympäristöliiketoiminnalle, puhtaille ratkaisuille. Se meidän täytyy pystyä käyttämään nyt sitten tulevaisuudessa hyväksi ja esimerkiksi näitten kärkihankerahoitusten turvin luoda mahdollisuuksia niille uusille pilottihankkeille, demolaitoksille, joita tarvitaan, jos mielitään sitten täältä rajojen ulkopuolelle vientiin tähyillä, niin kuin tarkoitus tietenkin on. — Kiitoksia.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Asiasta käydään debatti, ja pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron debatissa, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Aloitan tästä Pariisin sopimuksesta, mihin ministeri Tiilikainen lopetti. Se on todella hieno saavutus, ja yksi asia, josta olen siinä hyvilläni, on se, että siinä on todettu numeroina, mikä on ero valtioiden tähänastisten päästölupausten ja 2 asteen lämpenemisrajan välillä. Valtioiden päästösuunnitelmat vuodelle 2010 ovat noin 40 prosenttia liian korkeat, jotta maapallon lämpeneminen voitaisiin rajoittaa alle 2 asteen, ja tietysti ero on vielä suurempi, kun on päätetty tavoitella 1,5 asteen lämpenemisrajaa nyt.

Hallituksen biotaloussuunnitelmissa on paljon hyvää, mutta täytyy ottaa huomioon se, että luonnon monimuotoisuuden suojelun pitää olla tasapainossa metsien käytön lisäämissuunnitelmien kanssa. (Puhemies koputtaa) Siltä kannalta on erittäin huolestuttavaa se, että hallitus leikkaa luonnonsuojelun määrärahoja jopa vielä rajummin kuin kehitysyhteistyörahoja. (Puhemies koputtaa) Luonnonsuojelun hankintarahoista hallitus leikkaa yli puolet. Nämä eivät sovi yhteen, nämä asiat.

Arvoisa herra puheenjohtaja! Aluksi haluan kiittää ministeriä erinomaisesta työstä Pariisissa. Suomi todella pienenä maanakin sai siellä todella hyvän aseman, kun ministeri Tiilikainen toimi pääneuvottelijana EU:n yhdessä isossa kokonaisuudessa. Hieno asia tämä ilmastosopimus monella tavalla — itsekkyyden ja vastuuttomuuden aika on toivon mukaan ohi.

Olisin kysynyt ministeriltä metsien asemasta. Aikaisemmissa sopimuksissa on metsiä nähty hiilinieluina, joiden vähenemistä on pyritty hillitsemään. Nyt kuitenkin siellä Pariisissa saatiin vähän erilainen asento, 2020 käydään sitten tätä hiilinielukeskustelua vielä lisää, mutta olisin halunnut vielä tarkennusta, mitkä ovat Suomen askelmerkit siihen, jotta nämä meidän hyvin hoidetut metsät otetaan hyvin hoidettuina erinomaisina hiilinieluina huomioon jatkossa.

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikoista, Ämmässuo, ja sen vieressä Kulmakorven niin ikään massiivinen kallio-, kivilouhinta- ja murskaustyömaa. Asutusalueita kaatopaikan ympärillä on useampia sekä Espoon että Kirkkonummen puolella. Kaatopaikasta aiheutuu melu-, pöly-, tärinä- ja hajuhaittoja. Ämmässuon vesien näytteenottopisteestä on löytynyt muun muassa syanidia ja syöpää aiheuttavia pah-yhdisteitä.

Syksyllä kaatopaikan vaikutusalueen asukkaille järjestettiin terveyskysely. Tulosten mukaan ilmeni terveydensuojelulain 1 §:n mukaisia terveyshaittoja ja myös negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Kysynkin arvoisalta ministeriltä, miten tässä taloustilanteessa turvataan eri louhimoiden ja esimerkin mukaisen kyseisen, miltei koko pääkaupunkia hyödyttävän kaatopaikan vaikutusalueen asukkaiden terveys tässä tilanteessa, kun muun muassa valvonnan resursseja myöskin vähennetään.

Arvoisa puhemies! On oikein ilahduttavaa, että Itämeri on ollut esillä hallitusohjelmassa ja nyt esimerkiksi kiertotalouden myötä aihe on esillä varmasti jatkossakin. Haluaisin palata ehdotukseen, jonka ympäristövaliokunta teki liittyen Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan. Pidä Saaristo Siistinä ry hoitaa saaristoalueella veneilijöiden ja saaristolaisten jätehuoltopalveluja, ja jätehuoltopalvelut nojaavat pitkälti tämän vapaaehtoisuuteen perustuvan yhdistyksen toimintaan. Nyt tämä toiminta on vaarassa, kun rahoitusta leikataan ja heillä ei ole mahdollisuutta tehdä uutta alushankintaa vanhan aluksen käydessä ihan nyt viimeisiä aikoja.

Tästä on ollut käynnissä hakemus, jossa Öljysuojarahaston varoista on haettu rahaa alushankintaan. (Puhemies koputtaa) Tässä olisi paljon positiivisia piirteitä. Tämä alus voisi myöskin tehdä öljyntorjuntatehtäviä silloin, kun sellainen tarve on, ja muuna aikana hoitaa sitten tätä tavallista jätehuoltopalvelua, jota järjestö tekee. (Puhemies koputtaa) Onko mitään suunnitelmia, että tehtäisiin rahastolakiin muutos, joka mahdollistaisi tämän rahaston käytön?

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sirén nosti tärkeän asian esille, jota valiokunta huolellisesti — voisi sanoa, että yhtenä aivan isoimpana asiana — läpi kävi, eli Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnan. Se on saanut vuosittain merkittävän, lähes puolen miljoonan avustuksen, ja nyt huoltoalukset ovat uusimisiässä, ja tällaisen huoltoaluksen hinta on noin 1,5 miljoonaa euroa. Valiokunta saamansa selvityksen mukaan pitää tätä liian kalliina rahoitettavaksi tämän järjestöavustuksen kautta, vaan siihen pitää etsiä muu rahoituskeino.

Mahdollisen ulkopuolisen rahoituksen saaminen on myös vaikeaa, eikä siihen voida valiokunnan saaman selvityksen mukaan käyttää myöskään Öljysuojarahaston varoja, mutta niin kuin edustaja Sirén esille nosti, täytyy miettiä sitten vaihtoehtoisia keinoja. Mutta nämä kortit on nyt katsottu (Puhemies koputtaa) tässä vaiheessa.

Arvoisa puhemies! On hyvä hehkuttaa Pariisin ilmastosopimusta, mutta samalla täytyy muistaa, että toteutuakseen se edellyttää meiltä vielä paljon toimia. Tässä jo tuli esille, että 40 prosenttia pitää vielä kiriä siitä, mitä tähän saakka on luvattu, ja tässä mielessä tämä luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja luonnonsuojeluvarojen riittävyys on ehdottoman tärkeää myös Suomessa.

Toinen kysymys on vesiensuojelu. Millä tavalla nyt sitten tätä hajavesineuvontaa aiotaan antaa? Sen lisäksi, että tältä siirtoviemärihankkeelta on nyt rahat loppu, niin on myöskin tältä neuvonnalta.

Toinen tällainen yksityiskohta on Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät ja siellä nämä työllisyysmäärärahat, joita oli puoli miljoonaa (Puhemies koputtaa) ja joilla oli erittäin iso merkitys Pohjois- ja Itä-Suomen nuorille.

Arvoisa puhemies! Kiitokset myös minun puolestani hyvästä työstä Pariisissa.

Minä haluaisin nostaa esiin asumisen. Minä pidän hirveän hyvänä, että on tunnistettu ja tartuttu siihen suurimpaan ongelmaan, mikä meillä täällä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on, eli asumisen korkeaan hintaan. Se on jo suurin kaupunkiköyhyyden aiheuttaja. Se on jo työllisyyden este ja sen kautta talouskasvun este, joka vaikuttaa koko Suomeen, kun tiedämme, miten iso osa meidän bruttokansantuotteesta syntyy pääkaupunkiseudulla. Olette esittänyt muutosta korkotukilainoihin siten, että omistajan omavastuuosuuden tuottoa lasketaan 8 prosentista 4 prosenttiin. Esitys kokonaisuutena on hyvä ja tarttuu minun mielestäni juuri oikeaan kysymykseen: että pidetään ne yleishyödyllisesti tuetut asunnot oikeasti kohtuuhintaisina. Tämä kyseinen muutos nyt kuitenkin kaikkien asiantuntijoidenkin mielestä tuntuu johtavan päinvastaiseen suuntaan. Eli tämä saattaisi heikentää yksityisen Ara-tuotannon määrää ja niitä käyntiin lähteviä tuotantoja. Helsingissä viime varauskierroksella yksityisten (Puhemies koputtaa) kiinnostus Ara-tuotantoon oli isompaa kuin koskaan. Oletteko valmis vielä harkitsemaan tämän asetuksen muuttamista?

Arvoisa herra puhemies! Tänään on aiheesta kiitetty ministeri Tiilikaista tuosta omasta osuudestaan Pariisin ilmastosopimuksessa.

Ympäristöministeriön vastuualue jakaantuu nimenomaan ympäristöasioihin ja rakentamisen asioihin. Haluan todeta, että talousarvion tavoitteita, joita ovat muun muassa energiatehokkuus ja vähähiilisyys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous, on erittäin helppo kannattaa. Täällä kun olivat jo nämä siirtoviemäriasiat, niin haluan todeta, että lämpimät kiitokset valtiovarainvaliokunnalle siitä, että sinne nimenomaan annettiin ne ympäristövaliokunnan pyytämät rahat, se 3,13 miljoonaa euroa nimenomaan siirtoviemärirakentamisen tukemiseen. Mutta sitten rakentamisen puolella asuntopolitiikan keskeisimmän tavoitteen tulee olla jatkossa kohtuuhintaisen asuntotuotannon saaminen ja keinojen löytäminen siihen. Arvoisa ministeri, onko meille tulossa uusia hallituksen esityksiä nimenomaan tähän asiaan?

Arvoisa puhemies! Viimeisiä Natura-alueita, joista kiisteltiin 2000-luvun alussa, ei vieläkään ole saatu paperilta täytäntöön. Alueet eivät ole suuria, vaan hankalia viimeisiä maapaloja. Alueita löytyy muun muassa Uudeltamaalta sekä Pohjanmaan rannikolta, jossa syntynyt Molpe-liike, Molperörelsen, aiheesta kysyy, mikä Molpea oikein uhkaa, kun kyläläiset de facto itse ovat hoitaneet alueita 700 vuoden aikana niin, että ne ovat kelvanneet jopa YK:n maailmanperintökohteeksi. Luonnonsuojelulain mukaan suojelu on pyrittävä toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin, mutta jostain syystä edes luonnonsuojelulain 25 §:n mukainen määräaikainen rauhoittaminen ei näytä viranomaisille kelpaavan. Suojeluun varatuille rahoille olisi varmasti parempaa käyttöä, mutta erityisesti minua huolestuttaa se, kuinka paljon aikaa ja turhaa vääntöä sekä energiaa tähän on kulunut ja edelleen ilmeisesti kuluu, asiassa, jossa viranomaisten toiminta usein on paikallisen väestön oikeustajun vastaista. Kysyisin arvon ministeriltä: eikö nyt olisi aika viheltää näiden kohtuuttomuuksien osalta peli poikki, aidosti kuunnella paikallisia, alueita vuosisatoja suojelleita maaseudun asukkaita?

Arvoisa herra puhemies! Puhun mielelläni rakentamisesta. Runsas pari viikkoa sitten täällä salissa keskusteltiin ja kuulimme, kuinka ay-liike käärii miljoonia vuokra-asuntoyhtiöistä ja asumistuet valuvat osinkoina liitoille. Ay-liike on saanut viiden vuoden aikana lähes 50 miljoonaa euroa VVO:n vuokraosinkoja. Ammattiliitot kuittaavat vuokratuotoista verovapaat osingot, ja vähävaraiset maksavat vuokrissaan lystin. Marraskuun lopulla allekirjoitetulla esisopimuksella Y-Säätiöön kuuluvalle Y-Asunnoille siirtyi 8 631 vuokramääritykseltään omakustannusperusteista VVO:n asuntoa eri puolilla Suomea. Kauppahinta on Aran vahvistama luovutuskorvaus, joka on arviolta noin 75 miljoonaa euroa. Arvoisa ministeri, onko teillä tietoa, valuvatko (Puhemies koputtaa) nämäkin rahat suoraan demareitten taskuun?

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän ilmastosopimukseen. Haluan myös omalta osaltani kiittää ministeriä ja kiittää oikeastaan koko maailmaa siitä, että on vielä uskoa siihen, että asioita voidaan yhdessä hoitaa. Ehkä maailma tältä osin vielä paremmaksi joskus muuttuu.

Haluaisin kysyä vielä ministeriltä erityisesti turpeen energiakäytöstä, miten me aiomme sosiaalisesti ja oikeudenmukaisesti hallita turpeen käyttöä tulevaisuudessa. Pariisin ilmastosopimuksen myötä uskon, että turpeen energiakäyttö on tuskin enää mahdollista samalla tavalla. Ja rahoitusta yrititte avata tuossa kyselytunnin aikana, mutta kysyn vielä kerran: toivottavasti ei ole niin, että ilmastorahoitusta aiotaan sitten ottaa meidän hyvin vähäisistä kehitysyhteistyömäärärahoistamme?

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ympäristöministeriä hyvästä neuvottelutuloksesta Pariisissa. 1,5 asteen lämpenemistavoite koko maapallolle antaa toivoa meille kaikille ja tuleville sukupolville.

Haluaisin kysyä tarkemmin näistä käydyistä neuvotteluista ja jatkosta, nimittäin neuvottelutavoitteissahan oli myös se, että pohdittaisiin aikaa ennen vuotta 2020. Nyt kun tavoitetta on kiritetty, niin on hyvin tärkeää toimia etunojassa ja ryhtyä kiristämään tavoitteita jo samoin tein eikä vasta 2020:n jälkeen.

Toinen kysymys, josta haluaisin lisätietoa, on kansainväliset laiva- ja lentoliikenteen päästöt. Olivatko ne neuvotteluissa ja keskusteluissa esillä, ja mitä parannuksia olisi saatavissa?

Arvoisa puhemies! Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa joudumme siihen, että luonnonsuojelualueitten hankinta ja Metso-ohjelma olivat kohde, jonka määrärahoja jouduimme vähentämään todella paljon. Mutta me valiokunnassa kirjoitimme kuitenkin siihen tekstin, että suojelun kannalta keskeisiin kohteisiin osoitetaan nämä määrärahat sitten.

Nyt sitten kuitenkin eri lakien, esimerkiksi metsälain ja monen muun lain, perusteella meillä Suomessa on olemassa miljoonia hehtaareita, jotka ovat käytännössä jo vapaaehtoisia suojelualueita ilman mitään korvausta. Onko olemassa minkäänlaista tarkoitusta, että kartoitettaisiin, paljonko on maanomistajien omia suojelualueita ja eri lakisääteisiä suojelukohteita, joihin ei välttämättä tarvitse osoittaa ollenkaan määrärahoja, että nämä saadaan suojelluksi ja ylläpidettyä? Tämä kannattaisi jossakin ottaa huomioon, kuinka paljon meillä on jo olemassa suojelualueita.

Toisekseen näistä puistoista. Meillä on paljon puistoja, mutta niiden ylläpitäminen ei ole ilmaista. Nyt meillä ollaan perustamassa yhtä uutta puistoa, uutta kansallispuistoa. Kysyn, olisiko järkevää, että se olisi esimerkiksi Hossa, jonka (Puhemies koputtaa) ylläpitäminen ei tuo lisää kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille ja jaoston puheenjohtajalle esittelystä. Meillä todellakin on oiva hallitusohjelma, jossa on kiertotalous yhtenä helmenä. Toki kierrättää voisimme täällä eduskunnassa enemmänkin: kun syön viiliä, en voi sitä purkin kantta laittaa metallikierrätykseen, ja kotonani sen toki teen.

Täällä on esitetty huoli metsärahojen vähenemisestä ja luonnonsuojelualueitten määrärahojen vähentämisestä ja metsien käytöstä puuta liikkeelle -ajatuksella. Olen aivan samaa mieltä kuin edustaja Maijala, että meillä on juuri viime kaudella uusittu metsälaki, jossa nostettiin uusia luontokohteita suojeltaviksi. Me emme ole purkamassa yhtäkään luonnonsuojelulakia, ilmastolakia, ympäristölakia. Meillä on myöskin minunkin mielestäni osin hivenen kyseenalainen Natura-hanke etenemässä, joten niiltä osin meillä on kyllä tätä suojeltua pinta-alaa. Mutta, arvoisa ministeri, olettehan kuullut verrattomasta Hossan kansallispuistohankkeesta, olettehan? (Naurua)

Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn niihin kiitoksiin, joita täällä on osoitettu ministerille Pariisin ilmastosopimuksesta. Voi todeta vain, että se, että Suomen ministeri sai siellä lisävastuuta Euroopan unionin puolesta neuvotellessa, kertoo siitä, että suhteemme sinne suuntaan ovat kunnossa, on syntynyt sitä luottamussuhdetta, jota tarvitaan.

Varsinaisesti pyysin tämän vastauspuheenvuoron kiinnittääkseni huomiota siihen, että meillä on tänä päivänä erittäin mittava tarve saada liikkeelle uusia investointeja. Nyt vain valitettavasti lupajärjestelmät kestävät, ja sitten meillä on valitusjärjestelmä, jossa liian usein valitetaan hankkeista, jotka toteutuessaan eivät sillä tavalla uhkaa luontoa. Minä tiedän Humppilasta yhden hankkeen, joka liittyi ihan kasvuturpeen nostamiseen. Sitä on vuosikymmenet nostettu, ja nyt sitten, kun tuli pieni laajennus, siitä valitettiin, ja yrittäjä odottaa kolmatta vuotta, että hän saisi sen lisäalueen. Tämä on kohtuutonta myöskin tätä kautta vaikeuttaa niitä mahdollisuuksia, joita yrittäjillä ja investoijilla olisi, ja tähän toivon kiinnitettävän huomiota. Tiedänkin, että siellä on hankkeita digitalisaatiota myöten, joilla näitä luvituksia voitaisiin nopeuttaa.

Arvoisa rouva puhemies! Siirtoviemärihankkeet olivat meillä ympäristövaliokunnassa käsittelyssä, muitakin hyviä vaihtoehtoja siellä oli, mutta todellakin tämä oli ehkä perusteltua viedä loppuun, kun alkuun on päästy. Niin kuin ministeri sanoi, tämän jälkeen tässä muodossa ei viedä eteenpäin. Korostan sitä, että siirtoviemärihankkeet ovat myös Itämeri-hanke, ja Itämeri-asia on meille kaikille yhteinen, ja se on myös hallitusohjelmassa vahvasti kirjattu.

Luontoystävällisyydestä ja luonnonsuojelusta ja näin poispäin: On puhuttu jonkin verran arvoista. Valtiovarainvaliokunnan 40 miljoonan euron lisäyksestä lähes 8 prosenttia liittyy luontoon, kun lasketaan, että tämä siirtoviemärihanke on luonnonsuojelua ja vesistöjen suojelua.

Sitten tästä erinomaisesta kansallispuistoasiasta, joka on hallitusohjelmassa. Kysyn ministeriltä: kuinka hyvin olette huomioinut tai aiotte huomioida, kun vertailette Kirkkonummen Porkkalaa ja Suomussalmen Hossaa, paikallisen tuen merkitystä? Olen ymmärtänyt, että Hossaa tukevat yrittäjät, Kuusamon kunta, Suomussalmen kunta, maakuntaliitto. Siellä ovat fasiliteetit valmiina, niin että onhan (Puhemies koputtaa) tämä huomioitu?

Arvoisa puhemies! Edustaja Mölsä otti tärkeän asian esille. Meillä Suomessahan se pääasiallisin tapa, millä tuetaan vuokra-asuntotuotantoa, on korkotuki. Kun meillä on 40 vuoden korkotuki ja meillä on ollut eripituisia korkotukia, nyt ollaan suunnittelemassa 10 vuoden korkotukea, ja sitten, kun tämä korkotuki on loppunut, näillä asunnoilla ei ole enää säädeltyä vuokraa. Tästä on kysymys näissä VVO:n asunnoissa. VVO:n asunnoista kaksi kolmasosaa on säätelemättömiä tällä hetkellä, ja siellä ei ole siis vuokralle kattoa. Sen sijaan on äärimmäisen tärkeää, että me huolehdimme siitä, että näille yleishyödyllisille rakennuttajille tulee se tuki, mitä me voimme tällaisessa taloudellisessa tilanteessa ylipäätänsä antaa. Tästä syystä on hyvä, että Y-Säätiö on nyt näitten asuntojen omistaja, koska se on yleishyödyllinen yhtiö, ja tällaisia (Puhemies koputtaa) yhtiöitä me tarvitsemme.

Arvoisa rouva puhemies! On todellakin syytä kiittää Pariisin ilmastosopimusta, mutta sitten on syytä muistaa, että yksi huolenaihe on luonnon monimuotoisuuden väheneminen, joka tapahtuu kovaa vauhtia myös täällä meillä. Nyt kun luonnonsuojelurahoja leikataan hyvin rajusti ja halutaan samalla rahalla saada tehokkaammin luonnonsuojelua edistettyä, niin on hyvin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mihin nämä rahat laitetaan. Sen takia luonnonsuojelualueet tulee valita luonnon laadullisten kriteerien perusteella, ja toivon, että tämä on huomioitu. Kysyisin: miten varmistetaan, että suojelluksi tulevat todella ne alueet, jotka ovat monimuotoisuuden takia kaikkein kriittisimmät, eivätkä ne, joita ehkä kaikkein auliimmin tarjotaan suojeluun?

Arvoisa puhemies! Haluan palata samaan aiheeseen, jota täällä on pidetty jo aiemmin esillä. Pidä Saaristo Siistinä ei ole vain alusinvestointien tarpeessa, vaan tekee myös muuten todella merkittävää työtä ja oikeastaan ainoana toimijana hoitaa esimerkiksi veneilijöiden käymäläjätteen keräyksen ja kierrätyksen. Nyt tehtävät järjestöavustusten leikkaukset uhkaavat esimerkiksi tämän järjestön toimintaa. Tästä haluaisinkin kysyä, onko tästä tehty jo linjaus, millä tavalla tämä järjestöavustusten leikkaus tullaan toteuttamaan. Mielestäni olisi järkevää ei leikata juustohöylällä vaan katsoa se tarpeellisuus. Ja tässä kun ajatellaan myös tätä vesistöjen tilan parantamisen kärkihanketta, niin tämä on erittäin vahvasti linjassa sen kanssa ja on Itämeren tilan kannalta erittäin tärkeä toimija.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan yhdyn näihin kiitoksiin, mitä on esitetty ympäristöministerille Pariisin ilmastoneuvotteluiden hyvästä hoitamisesta ja hyvistä tuloksista. Siitä suuri ja lämmin kiitos.

Hallituksen yksi keskeisimpiä kärkihankkeita on tämä biotalous, ja on selvää, niin kuin tässä on jo keskustelussa tullut esille, että metsän käyttö tulee voimakkaasti lisääntymään. Nyt kuitenkin biotalouskärkihankkeessa meillä on tavoitteena lisätä puurakentamista ja monilla muillakin tavoilla korvata tiettyjä muita materiaaleja biopohjaisilla materiaaleilla. Mitä tulee näihin päästöihin, kysyn ministeriltä, kuinka olisi mahdollista nyt paremmin tuoda esille sitä, että kun korvaamme esimerkiksi erittäin paljon hiilidioksidipäästöjä tuottavaa betonirakentamista puurakentamisella, niin todellisuudessahan päästöt vähenevät, kun vaihdamme näihin parempiin biopohjaisiin materiaaleihin kuten puuhun. Tämä yhtenä esimerkkinä.

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, olen saanut huolestuneita viestejä invalidiyhdistysten toimijoilta, jotka ovat ilmaisseet huolensa siitä, että kun sääntelyä ollaan purkamassa, niin tarkoittaako se rakentamisessa esteettömyyssääntelyiden lieventämistä. Toivoisin, että tästä voisitte kertoa.

Sekä toinen asia: Täällä on useassa puheenvuorossa kiitelty Pariisin ilmastosopimusta, mutta toinen tällainen suuri kansainvälinen asia liittyy tähän TTIP-sopimukseen. Kuinka näette oman ministeriönne alla tämän TTIP-sopimuksen uhkakuvat, esimerkiksi liittyen vaikka kemikaaleihin, joissa meillä on ollut hyvinkin varovaisuusperiaatesuhtautuminen?

Arvoisa rouva puhemies! Luonnon monimuotoisuus on tärkeää säilyttää, kun lisäämme puun käyttöä, mutta osa monimuotoisuuden katoamisesta liittyy vain pelkoihin. Siksi minusta olisi järkeä tässä edustaja Maijalan esityksessä, siinä, että kasattaisiin kaikkea sitä luonnonsuojelua, mitä itse kukin siellä omissa metsissään tekee — mutta ei ehkä ole Naturassa tai ei ole luonnonsuojelualueena — niin että voisimme sitäkin sitten raportoida myöskin muihin maihin. Metsävaratiedon yhteydessä tietyllä tapaa tämäkin olisi mahdollista tehdä, aivan samoin kuin esimerkiksi lahopuutietojen kokoaminen. Nimittäin luulen, että täälläkin salissa on pelkoja siitä, että lahopuu vähenee, vaikka itse asiassa lahopuun määrä nousee koko ajan.

Arvoisa puhemies! Takavuosien kuuma poliittinen kysymys oli jätevesiasetus. Te, arvoisa ympäristöministeri, rauhoititte heti alkuun tämän keskustelun, kun totesitte, että kenenkään ei enää tarvitsisi pelkästään jätevesien takia lähteä investoimaan, vaan vasta sitten, kun tehdään rakennusluvan vaativa rakennusteko. Kuitenkin ilmeisesti pohjavesi- ja ranta-alueet muodostaisivat tästä poikkeuksen. Ajattelinkin kysyä, minkälaisia ajatuksia on näitten pohjavesi- ja ranta-alueitten tarkemmaksi määrittelemiseksi. Tulisiko siihen kunnalle vastuuta, vai ohjattaisiinko sitä jollakin tavalla valtakunnallisesti?

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Otetaan tähän vielä kolme vastauspuheenvuoroa. Sen jälkeen ministeri käyttää puheenvuoron, ja sitten jatketaan vielä muutama hetki debattia. Nämä kolme henkilöä ovat edustaja Heinonen, edustaja Savola ja edustaja Hakkarainen.

Arvoisa puhemies! Pariisin ilmastosopimuksen kiitoksiin toki yhdyn myös jaoston puheenjohtajana ja annan kiitosta ministerille hyvästä työstä siinä.

Järjestörahat oli kyllä ehdottomasti vaikein paikka meidän jaostotyöskentelyssämme. Mitä tuli sitten siihen, mitä painotimme, me näimme niin, että on myös luonnonsuojeluteko viedä loppuun Lohtajan, Sastamalan ja Ylivieskan keskeneräiset siirtoviemärit, ja päätimme osoittaa tämän rahan sinne ja saada nämä valmiiksi ja lähivedet ja Itämerta näin osaltaan puhdistettua. Katsoimme niin, että nämä vähenevät metsiensuojelurahat kohdennetaan nimenomaan, niin kuin täällä on toivottu, niihin herkimpiin alueisiin, eli kyllä tästä aika hyvä kokonaisuus kuitenkin löytyi. Mutta tämä osoittaa sen, että tänä päivänä me säästämme kaikesta. Täällä tänään on käyty keskustelua, kuinka säästetään lapsista, perheistä, eläkeläisistä, mutta me säästämme myös näistä. Vähenevillä rahoilla, (Puhemies koputtaa) niin kuin tuossa esittelypuheenvuorossa kerroin, pystymme kyllä eteenpäin menemään.

Arvoisa rouva puhemies! Pariisin ilmastosopimuksen myötä varmasti Suomelle tulee nyt aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, koska meidän pitää uusiutuvaa energiaa, uusiutuvia biopohjaisia rakennusmuotoja ynnä muita pystyä käyttämään paremmin hyväksi. Myös metsäosaaminenhan on meillä Suomessa huippuluokkaa. Kuinka me pystyisimme myös sitä viemään, jotta me pystyisimme kestävää metsätaloutta edistämään myös muualla päin maailmaa ja tietysti Eurooppaa?

Te, ministeri Tiilikainen, heti uutisissa Pariisin ilmastosopimusneuvottelujen ratkaisun jälkeen toitte pontevasti esille sen, että nyt Suomeen kannattaa investoida ja nyt Suomessa on mahdollisuuksia viedä puhdasta teknologiaa maailmalle, meillä on siihen osaamista. Mihin teollisuudenhaaraan ja -aloihin nyt teidän mielestänne kannattaisi nimenomaan meidän yrityselämämme keskittyä, jotta me saisimme myös sitä kaivattua kasvua meidän talouteemme aikaan?

Arvoisa rouva puhemies! Minä en kuulu niihin koppiaisten paimentajiin ja tämmöisiin Natura-miehiin. Perustelen sen vielä: meillä on harhakäsitys, että metsät voisivat olla hiilivarastona. Ne ovat hyvin yleisiä tämmöiset, että vanhat metsät... Meillä on panostettu Suomessa yli sata vuotta metsänhoitoon, ja sen ansiosta meillä on esimerkiksi nyt puolitoista—kaksinkertainen puuntuotto 70-lukuun verrattuna, ja samalla metsien hiilinielu ja hiilen kertyminen maaperään on nyt kaksinkertainen edelliseen puustoon verrattuna. Elikkä tämmöinen vanhojen metsien suojelu ei oikeastaan toimi hiilinieluna, vaan nämä uudet, hyvin kasvavat metsät toimivat hiilinieluna. Onko siellä ministeriössä ja myös siellä EU:n päässä tietoa, miten tämä (Puhemies koputtaa) todellisuudessa toimii?

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten ministeri, olkaa hyvä, enintään 5 minuuttia. Sen jälkeen jatketaan debattia, joten kaikki puheenvuorot kyllä huomioidaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ehtii varmasti monta asiaa ottaa, kun ripeästi lähtee liikkeelle.

Aloitetaan täältä asumisesta, mihin äsken tuossa avauspuheenvuorossa en vielä ennättänyt: Moni edustaja halusi siitä puhua, ja nyt täytyy sanoa, että tässähän ensi vuodelle näissä käynnistysavustuksissa erityisryhmien asuntokohteisiin säilyvät nämä 10 prosentin avustuskohteet, kuten opiskelija-asunnot, nuorisoasunnot ja näin, eli näillä rahoilla, mitä on käytettävissä, saadaan toivottavasti mahdollisimman paljon asuntorakentamista alkuun, mahdollisimman moni rakennushanke käyntiin. Korjausavustuksia niin ikään jatketaan, ja tähän liittyy tämä esteettömyyskysymys — ottikohan Taavitsainen esille tämän — mikä on tärkeä juttu. Samalla kun näitä rakentamisen sääntöjä pyritään keventämään sillä tavalla, että rakentamisen kustannukset alenevat, meidän pitäisi kuitenkin muistaa se, että esteettömien asuntojen tarve vain kasvaa tulevina vuosina. Itse asiassa tästä on löydettävissä hyvä kompromissi. Ei niin, että luovutaan siitä esteettömyydestä, mutta paremmalla suunnittelulla pystytään se esteettömyys, esimerkiksi kylpyhuoneissa, toteuttamaan 1,5—2 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. On hienoa, että tästä olen pystynyt käymään alan järjestöjen kanssa vuoropuhelua ja on löydetty tämmöinen ratkaisu, mikä samalla alentaa rakentamisen kustannuksia mutta missä siitä esteettömyystavoitteesta ei tarvitse tinkiä. Ja tämän tiedon välittäminen on erittäin tärkeä juttu.

Sitten mitä tulee tähän vuokra-asumisen hintaan: Kyllä tuo on vakavalla mielellä tehty ja pysyväksi tehty esitys, että niissä vuokra-asunnoissa sen omistajan omalle pääomalle tuleva korvaus on laskettu 8 prosentista 4:ään, ja sehän koskee olemassa olevaa asuntokantaa, eli se hillitsee vuokran nousupaineita. Sitten tässä edustaja Modig otti esille sen, että käykö nyt niin, että sitten se hillitsee uudisrakentamistuotantoa. No, oikeastaan nyt meidän täytyy katsoa sitten nämä kohtuuhintaisen asuntorakentamisen ehdot, ja siinä mielessä tätä selvitysmies Rossilahden esittelemää uutta lyhyttä korkotukimallia on tarkoitus viedä nopealla tahdilla eteenpäin, koska se sisältää taas puolestaan senkaltaisia elementtejä, jotka todennäköisesti pystyvät vauhdittamaan tätä tuotantoa. Paljon on myös kiinni siitä, että MAL-sopimuksissa saadaan hyvä lopputulos esimerkiksi täällä Helsingin seudulla ja kaupungit ovat itse myös aktiivisia tonttitarjonnan kaavoituksen edistämisessä. Tämä homma ei pelkästään valtion narulla työntämällä etene.

Sitten muutamaan muuhun asiaan:

Moni viittasi metsien merkitykseen, ja kiitoksia niistä kiitoksista ilmastoneuvotteluja koskien. Oli tietysti ilo olla siellä suomalaisena ja kantaa vähän vastuuta sitten laveamminkin. Tässä metsänielussa itse asiassa tehtiin EU:n sisällä ja Venäjän kanssa töitä, jotta se kirjaus, mikä tuolla ilmastosopimuksessa on, ei ota kantaa näihin laskentasääntöihin ja ‑malleihin vaan että yleisellä tasolla tunnistetaan se, että kun siirrytään kohti sitä hiilineutraalia yhteiskuntaa, niin hyväksytään myös, että nieluilla on siinä iso merkitys ja että metsät ovat yksi keskeinen nielu. Se jumppa, miten se konkreettisesti näihin laskentasääntöihin menee, alkaa muuten EU:n sisällä nyt sitten lähiaikoina, ja siinä meidän on syytä olla hereillä. Niin kuin edustaja Hakkarainen kysyi, että tunnistetaanko tämä asia, niin suomalaiset kyllä sen tunnistavat, ja meidän tehtävämme on sitten yrittää saada sitä ymmärrystä laveammin EU:ssa.

On todellakin metsiä koskien kaksi asiaa: on se hiilivarasto, mikä on siinä puustopääomassa, mikä meillä on — kuten edustaja Hakkarainen hyvin totesi — jopa kaksinkertaistunut, mutta samaan aikaan meillä on myös se nielu eli se vuotuinen kasvukin kaksinkertaistunut. Tämä ei voi loputtomasti jatkua näin, ellei samaan aikaan myös se poistuma ole senkaltainen, että metsien rakenne pysyy kasvua edistävänä. Silloin tullaan siihen, että mitä sitten sillä hakatulla puulla tehdään. Energiantuotannossa Kansainvälisen ilmastopaneelin laskentasääntöjen mukaan puu on hiilineutraali energialähde. Mutta mitä enemmän pystytään sitomaan puuta rakenteisiin, niin samalla se kerran kasvanut ja nieluna toiminut puu voi olla myös varasto näissä rakennuksissa. Sen takia on tuiki tärkeää sitäkin edistää.

Monimuotoisuudesta: Olen tyytyväinen, että moni otti sen esiin. Nyt täytyy huomata, että vaikka määrärahat alenevat, niin eihän yhtään suojelualuetta pureta mihinkään, vaan kaikki olemassa olevat suojelualueet säilyvät, ja uskon, että moni edustaja tunnistaa sen, että jos joku alue on ollut vaikka kymmenen vuotta suojelussa, niin siinä sen suojeluarvo on pikkuhiljaa vain parantunut. Nyt meillä on todellakin tärkeätä, (Puhemies koputtaa) että samalla kun metsävaratietoa kehitetään, myös tätä muuta luontoa ja ympäristötietoa kehitetään, jotta meillä on parempi tieto monimuotoisuudesta. Itse asiassa otin tämän kysymyksen muuten eilen tuolla EU:n ympäristöneuvostossa esille, kun monimuotoisuudesta keskusteltiin, että myös tätä olemassa olevien (Puhemies koputtaa) suojelualueitten luontoarvojen parantumista ja tietoisuutta on syytä kehittää. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä tulikin jo hyvin vastauksia asumiseen liittyen, ja edustaja Modig otti tuossa aikaisemmin esille asuntojen kalleuden täällä pääkaupunkiseudulla. Kaavoituksen sujuvoittaminen on tosi tärkeä asia ja niin myös monet muut normien purkamiset asuntotuotannossa. Olisin kysynyt tästä normien purkamisesta tällä alueella, että millä tavalla ensi vuonna ministeriössä edetään.

Arvoisa rouva puhemies! Vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön merkitystä ei voi liikaa korostaa. Olen itsekin toiminut Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella olevan Vesijärvi-säätiön puheenjohtajana. Me olemme Suomessa tottuneet siihen, että meillä on puhdas ja yltäkylläinen luonto, mutta meillä on myös paljon ongelmia. Rehevöitymisestä ja huonosta happitilanteesta kärsii niin oma Vesijärvemme kuin Itämeremmekin.

Ongelmallista on myös se, että samaan aikaan ympäristönsuojelua muutetaan liiaksi tällä hetkellä vapaaehtoisuuden suuntaan. Luonnonsuojelualueiden hankintarahoja leikataan 60 prosenttia, niin kuin ministeri tuossa aikaisemmin totesi. Myös paljon tunnustusta saanut Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma Metso-hanke vaarantuu. Lisäksi ympäristönsuojelujärjestöjen määrärahoista leikattiin yli 250 000 euroa.

Miten te, ministeri, näette vesiensuojelun tärkeyden? Tätä työtä ei saa jättää liiaksi vapaaehtoisten toimijoiden varaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Tiilikainen, totesitte, että olemassa olevat suojelualueet pysyvät, mutta tosiasia on, että luonnon monimuotoisuus heikkenee kovaa vauhtia, puhutaan jopa kuudennesta sukupuuttoaallosta, joten on todella valitettavaa, että luonnonsuojelualueiden hankinnasta leikataan yli puolet pois ja erityisesti tästä vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelmasta, joka on laajasti hyväksytty.

Myös kansallispuistot ovat todella rakastettuja, ja on hyvä päätös perustaa kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Vihreät kannattavat kahden kansallispuiston perustamista, sekä Hossaan että Porkkalaan. Porkkalan puolesta puhuu moni asia, muun muassa historian perinteet. Porkkalassa oli jo vuonna 38 kansallispuisto, mutta sotien melskeissä se jouduttiin purkamaan. Porkkalassa on upeita vesialueita, luontoalueita, saaristoa, luotoja, lintuja, (Puhemies koputtaa) ja se on hyvin tärkeä pääkaupunkiseudun asukkaille ja matkailijoille.

Arvoisa puhemies! Sen verran myös tähän Pidä Saaristo Siistinä ry:hyn, että todella olen itsekin tullut oppineeksi, että se ei ole yhdistys muiden joukossa vaan itse asiassa varsinkin Suomenlahden koko vesien jätehuollolle aivan olennainen linkki, jolloin tässä kyllä kannustaisin tosiaan hallitusta etsimään tavan erityisesti, vaikka rahaa on vähän, Öljysuojarahaston lainsäädännölle. Se ei saa kaatua siihen, että se on lakiteknisesti mahdotonta sitä kautta rahoittaa, jos ei sille mitään asiaperusteita ole. Käsittääkseni rahasto itsessään on ollut kiinnostunut kyllä tämän kanssa etenemään.

Tässä on puhuttu paljon Pariisin sopimuksen toimeenpanosta. Onneksi meillä Suomessa itse asiassa hallitusohjelman tavoitteet ovat kunnianhimon tasoltaan jo sellaisia, että me olemme pitkälti sillä 1,5 asteenkin lämpenemisuralla 2030-tavoitteissa, mutta ne vain pitää panna toimeen. Tässä ehkä se isoin kysymysmerkki on se, saadaanko syntymään ne noin 2,5—3 miljardin euron investoinnit erityisesti biojalostamoihin, jotta liikenteessä voidaan puolet öljystä korvata. Tässä isot yhtiöt sanovat, että Suomen nielu ei yksin oikein riitä, tarvittaisiin Pohjoismaiden laajuinen markkinanäkymä. (Puhemies koputtaa) Voisiko ministeri yhdessä pääministerin kanssa kenties yrittää sopia mahdollisimman nopeasti Ruotsin kanssa yhteisen sekoitevelvoitepolitiikan, jotta nämä isot yhtiöt lähtisivät liikkeelle ja yksityinen raha poikisi meille tämän biopolttoainekuvion? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, hallitusohjelman mukaan Suomeen perustetaan uusi kansallispuisto maan 100-vuotisjuhlavuonna. Tähän on esitetty luonnoltaan monipuolista 11 000 hehtaarin laajuista Hossaa, joka on kokonaisuudessaan valtion mailla. Hossassa on ollut jo sata vuotta luontomatkailua, ja alue kytkeytyy tiiviisti Suomen historiaan Kalevalan yhtenä syntysijana, itsenäisyysjulistuksen kotipaikkana ja tunnetaan myös talvisodan keskeisistä taisteluista. Hossa tekee myös tiiviisti luonnonsuojeluyhteistyötä itärajan yli Kalevalan kansallispuiston kanssa. Hossan alueella on jo valmiit rakennetut puitteet kansallispuistoa varten, ja kansallispuiston perustamiselle on alueella yksimielinen tuki. Kysynkin ministeriltä, milloin voimme odottaa iloisia uutisia uudesta kansallispuistosta.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mölsä omassa puheenvuorossaan otti kärkevästi ja erittäin negatiivisessa mielessä esille VVO:n ja ammattiyhdistysliikkeen välisen kytköksen, johonka kyllä ansiokkaasti edustaja Myller vastasi, mistä on todellisuudessa kysymys. Mutta kun on nyt ministeri, joka täällä vastaa, niin tavallaan haluaisin kysyä, millä lailla olette kuunnellut tätä keskustelua muistaen, että Nuorisosäätiö on yksi suurista myös asuntoja tuottavista ja rakentavista yksiköistä. Tällä hetkellä 3 100 asuntoa ajatellaan olevan Nuorisosäätiön omistuksessa. Jos oikein muistan, niin tähän kyseiseen kytkökseen liittyy myös se, että tässä kohtaa on vaalirahoituksesta ja siitä langetetuista tuomioista kysymys. Kuinka näitä kahta erilaista asiaa voidaan vertailla? Toivottavasti Mölsäkin ymmärtää, miksi keskustapuolue ei ole kovin hanakasti lähtenyt tähän ay-liikkeen arvosteluun.

Arvoisa rouva puhemies! Mennään nyt tähän kansallispuistoasiaan, vaikka en ole intohimoinen puistojen kannattaja. Mutta jos juhlavuonna sellainen halutaan perustaa taikka on perustettava, niin olen vilpittömästi Hossan kansallispuiston kannalla. Kuten täällä edustajat Mattila ja Jarvakin jo totesivat, kaikki on Kainuussa valmista. Eli siinä suhteessa olen Hossan kannalla ja tietenkin kysyn: onko kustannusvertailua jo olemassa siitä, kumpi on sitten edullisempaa perustaa, Porkkala taikka Hossa, ja mitä nämä kustannukset loppujen lopuksi sitten tulevat olemaan? (Timo Heinonen: Tuotot monin verroin suuremmat!) Ihan tämmöinen yksinkertainen kysymys.

Arvoisa puhemies! Minustakin tuli itse asiassa vasta tänä vuonna innokas uuden kansallispuiston kannattaja. (Naurua) Eli hallitusohjelman mukaan todella 2017 juhlavuonna perustetaan, kuten todettu, yksi uusi kansallispuisto, ja pakko minunkin todeta Hossan osalta muutama tosiasia. Siellä luontoarvot ovat aivan huikeat, ne ovat kohdallaan. Kulttuuriarvot ovat mittavat, vastaavat Suomen 100-vuotiseen historiaan. Kuten sanottu, valtio omistaa jo maat, poikkeuksellisesti paikallinen tuki on täysin saumaton, jota muun muassa minun puheenvuoroni osoittaa. Hossan valinta myös taloudellisten arvojen näkökulmasta on tässä tilanteessa hyvin järkevää. Perustamis- ja ylläpitokustannukset ovat hyvin vaatimattomat. Eli, arvoisa ministeri, minäkin toivon hartaasti, että edustaja Jarva ja muut saavat lähiaikoina niitä iloisia uutisia Hossan kansallispuiston perustamisesta.

Arvoisa puhemies! Todella, kyllä täälläkin päässä iloisia uutisia odotetaan kansallispuiston perustamisesta, mutta ehkä sillä tapaa erilaisia iloisia uutisia, että odotetaan, että se kansallispuisto perustetaan Porkkalaan. Mutta ehkä emme ala tässä tätä debattia käymään siitä, kumpi kansallispuisto olisi parempi. Omasta mielestäni tietenkin Porkkala, (Naurua) mutta nämä ovat tietenkin mielipidekysymyksiä.

Olisin kysynyt ministeriltä enemmänkin tähän rakentamiseen liittyen sitä, että niin kuin kaikki tiedämme, se on haasteena, että meillä niitä kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi. Nyt varsinkin, kun tarve vielä lisääntyy, kun niille turvapaikanhakijoille, jotka sitten tulevaisuudessa tulevat oleskeluluvan saamaan, pitäisi vielä kuntapaikka löytää, se tulee nostamaan vielä radikaalisti kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta. Valtiovarainvaliokuntahan tässä mietinnössään puuttui nimenomaisesti tähän ja vaati, että hallitus kävisi nyt kaikki keinot läpi ja toisi jonkun ratkaisun, millä tämä asia pystyttäisiin (Puhemies koputtaa) ratkaisemaan kestävästi. Onkohan tästä teillä jo käyty keskustelua? Voisitteko vähän valottaa, minkälaisia ratkaisuja tähän on ajateltu?

Arvoisa rouva puhemies! Aivan liian usein erilaiset valitukset viivästyttävät rakennushankkeita ynnä muita hankkeita ja aiheuttavat niille kohtuuttomiakin lisäkustannuksia ja viivästyttävät niitä nimenomaan. Siksi myös viranomaiskäsittelyille tulisi asettaa kaavoitusprosessissa tietyt, nimenomaan sitovat käsittelyajat. Rakentamisessa yleensäkin normien ja byrokratian purkua tulisi jatkaa ja käynnistää sitä toden teolla. Itse kiinnittäisin huomiota esimerkiksi väestönsuojien rakentamisvelvoitteisiin. Arvoisa ministeri, voitaisiinko niitä keventää jollain tavalla?

Toinen asia on se, että täällä jo nousivat esteettömyysvaatimukset esille. Omasta mielestäni on kovin kohtuutonta se, että jos esimerkiksi rakennetaan 20 neliön asuntoja, niin siellä tarvitaan 6—7 neliön wc-tilat. Näissä pitäisi olla (Puhemies koputtaa) myöskin kohtuullisuutta. On hyvä, ministeri, että sanoitte, että näitä asioita selvitetään.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä minäkin palata tähän Itämeri-asiaan, jota täällä on sivuttu. Nimittäin Itämeren hyvän ekologisen tilan edistäminen on meidän kärkihankkeita, ja tarkoituksena on tehostaa toimia Itämeren suojelemiseksi.

Tähän budjettiin liittyen olen syksyn aikana koettanut selvittää vähän tämän Itämeri-rahoituksen kokonaisuutta, ja se on tuntunut olevan hieman haasteellista, kun nämä varat ovat kahden eri ministeriön alla ja siellä eri momenteilla ja osa on kärkihankkeissa. Kysyisinkin ministeriltä, onko olemassa tällaista koontia tämän Itämeri-työn ympärillä budjetista ensi vuodelle.

Arvoisa rouva puhemies! Pariisissa solmittu ilmastosopimus on Suomelle mahdollisuus, kuten tiedämme, jota ei voi hukata tällä hetkellä. Cleantech-ratkaisujen kysyntä tulee tulevaisuudessa kiihtymään hurjasti, ja me voimme tarjota ratkaisuja esimerkiksi älykkäisiin liikennejärjestelmiin, jäte- ja vesihuoltoon ja energiatehokkuuteen. Cleantech-yrityksille avautuvat valtavat vientimarkkinat, eli luvassa on kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, jos nämä mahdollisuudet osataan hyödyntää. Suomella on tarjota infrastruktuuriratkaisuja, joita maailmalla tarvitaan, ja meidän tuleekin iskeä näille avautuville markkinoille mahdollisimman nopeasti. Kysynkin ministeriltä: missä vaiheessa vihreän teknologian vientisuunnitelmamme ovat, etteivät muut meidän kanssa kilpailevat maat, kuten Ruotsi, Tanska ja Norja, aja meidän ohitsemme, vai ovatko jo ajaneet?

Arvoisa rouva puhemies! YK:n ihmisoikeudet edellyttävät itsemääräämisoikeutta, valinnanvapautta ja yhdenvertaisuutta. Tätä taustaa vasten valtioneuvosto jo vuonna 2010 päätti kehitysvammaisten laitos-asumisen purkamisesta.

Olenkin iloinen, että edelleen budjetissa on 120 miljoonan euron myöntövaltuus erityisryhmien asuntotuotantoon, ja varsinkin, kun tässä valiokunnan mietinnössä korostetaan, että etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa olevat elikkä pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat sekä muistisairaat.

Tiedämme, että näiden asuntotuotannossa on erityisvaatimuksia rakenteellisille ratkaisuille, mutta eivät pelkästään rakentamisen kustannukset ole haasteena, vaan kaavoituksen suhteen on esiintynyt aika lailla ongelmia. Nimby-ilmiö on tätä päivää, esimerkiksi kehitysvammaisia ei haluta siihen naapuriin.

Kannustan ministeriä seuraamaan jatkossakin, miten tämän myöntövaltuuden (Puhemies koputtaa) tason suhteen pärjätään, ja toimimaan ripeästi, jos tilanne niin vaatii, että lisärahaa tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Palaan minäkin vielä tuohon kansallispuistoasiaan ja mainittuun Hossaan, sillä mielestäni Hossa sopii erityisen hyvin itsenäisyyden kansallispuistoksi juuri sen upean luonnon ja myöskin niitten historiallisten, itsenäisyyteen liittyvien kiinnekohtien vuoksi. Ja kun tuolla Hossan retkeilyalueella viitisenkymmentä vuotta retkeillyt olen, niin kun tässä on jo edustajilla ollut hirveän hyvä tieto Hossasta ja kysymyksiä ministerille esitetty, niin kysynkin ministeriltä, puuttuuko ministeriltä vielä jotain oleellista tietoa, jotta pystyisi tämän Hossan nimeämään. (Naurua)

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on sivuttu tänään myös erittäin tärkeitä aiheita: asumista ja ennen kaikkea kohtuuhintaista asumista. Meillä on siinä paljon tehtävää, mutta tietenkin erityisesti näin pääkaupunkiseudun puolelta voin sanoa, että katto pään päällä on jokaiselle arvokasta, mutta mielellään sellainen katto, johon on varaa.

Mutta me tarvitsemme siihen oikeanlaisia keinoja, ja palaan vielä tähän, mitä edustaja Modig täällä jo aikaisemmin esitti, eli vuokra-asuntolainojen korkotukeen. Saimme tästä, arvoisa ministeri, paljon kritiikkiä valiokunnassa. Itse asiassa asiantuntijat, jotka kävivät meillä asiasta kertomassa, kertoivat, että nämä vaikutukset olisivat hyvin marginaalisia, vuokriin tulisi noin 20 senttiä mahdollisesti muutosta, ja toisaalta asuntojen rakentamisen hyvin radikaali väheneminen koettiin huomattavasti suurempana ongelmana. Tätä kritiikkiä tuli erityisesti niiltä tahoilta, joiden päätavoitteena ei ole tehdä voittoa asunnontuottamisesta, ja toivottiin vielä ennen kaikkea, (Puhemies koputtaa) että saadaan asumisesta tämmöistä kokonaisuutta ja (Puhemies: Aika!) isompaa ohjelmaa. Mitä vastaatte tähän kritiikkiin?

Arvoisa puhemies! Ministerikin toi esille Pariisin sopimuksen avaamat suuret mahdollisuudet ympäristöliiketoiminnalle, kuten moni muukin. Sen kannalta on kuitenkin tärkeää, että suomalainen luonnon- ja ympäristönsuojelu on maailmalla uskottavaa, ja nämä hyvin rajut leikkaukset luonnonsuojelun määrärahoihin sitä uskottavuutta valitettavasti heikentävät. On muistettava myös ilmastonmuutoksen vaikutus metsiin, esimerkiksi se, että tänne leviää uusia tuhohyönteisiä. Edustaja Hakkarainen ei tykkää ötököistä, mutta voi tulla erityisen kiusallisia ötököitä. Tällaisia uhkia ja häiriöitä vastaan ekosysteemit, kuten metsät, ovat sitä vastustuskykyisempiä, mitä monimuotoisempia ne ovat.

Lisäksi haluaisin todeta, että se, mitä ministeri Tiilikainen äsken totesi metsänieluista ja metsähakkuiden lisääntymisestä, on jossain määrin ristiriidassa sen kanssa, mitä eilen maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnalle ilmastopaneelin (Puhemies koputtaa) asiantuntijat kertoivat.

Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisessä puheenvuorossani kysyin ministeriltä, että onhan Hossan hanke tuttu, ja nyt voin ainakin olla vakuuttunut siitä, että tämä isänmaallinen, erittäin erittäin isänmaallinen, hanke on nimenomaan ministerille tuttu, ja kyllä minun puolestani voidaan vaikka tänä iltana päättääkin siitä, että kansallispuisto nimenomaan Hossaan rakennetaan.

Mutta vielä näistä hiilinieluista ja nimenomaan Pariisin ilmastosopimukseen liittyvistä tavoitteista. Haluaisin nyt ministeriltä kysyä: mitä teidän sektorillanne on tällä hetkellä tekeillä nimenomaan liikenteen päästöjen osalta? Mehän tiedämme, että kun ne ovat olleet päästökaupan ulkopuolella, niin sieltä kuitenkin merkittäviä tuloksia voidaan saada aikaan, vaikkapa nimenomaan maatalouden tuottamia biopolttoaineita tai mitä muuta vastaavaa vähäpäästöistä meillä Suomessa on mahdollista ottaa käyttöön.

Arvoisa rouva puhemies! Yritin eduskunnan kyselytunnilla saada puheenvuoroa, että olisin voinut vastustaa Vuotoksen altaan rakentamista, joka on jälleen noussut taktisesti, taitavasti, juuri tässä joulun alla on vedetty esiin, jotta ei kunnolla sitä vastarintaa pystytä järjestämään. (Olavi Ala-Nissilä: Minkä takia sitä pitäisi vastustaa?) Nyt ensinnäkin tämä on aika törkeätä sikäli, että korkein hallinto-oikeus on aikanaan tehnyt tästä ratkaisun ja todennut, että tätä päätöstä kaikki noudattakoot, mutta sitä ei ole noudatettu, vaan siellä on venkoiltu ja pidetty ihmisiä epätietoisuudessa vuosikymmeniä siitä, mikä tämän alueen kohtalo on. Se on täysin kohtuutonta.

Mitä näihin kansallispuistoihin tulee, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Hossa perustetaan. Se on erittäin hieno kansallispuisto. Mutta täytyy ottaa huomioon se, että meillä on myöskin valtavan paineistettu alue Porkkalassa. Hossa on aika hyvässä turvassa, se on melkein jo kansallispuisto, mutta Porkkala on kovan väestöpaineen ja kulutuksen uhkaamana. Sen vuoksi tässä on otettava tarkasteluun myöskin tämä Porkkalan kansallispuisto — ja juhlistetaan itsenäisyyttä (Puhemies koputtaa) oikein kunnolla, perustetaan molemmat. (Eduskunnasta: Hyvä idea!)

Arvoisa puhemies! Ilmastosopimus on täällä tullut hyvin esille, ja todella kiitokset yli puoluerajojen ovat tulleet aiheesta tässä tapauksessa. Mutta nyt meidän pitää olla todella huolellisia, että Suomesta ei tule kohtuutonta maksumiestä. Me emme saa siirtää myöskään meidän ilmasto-ongelmiamme kehittyviin ja kehitysmaihin.

Metsäasioita on otettu tässä hyvin esille, mutta maatalous on ollut nytten huonosti esillä. Meidän on oltava todella varmoja siitä, että meidän maataloutemme ei tule tästä kärsimään. Meidän peltomme luokitellaan hyvin helposti hiilen päästäjiksi, mutta peltomme ovat kuitenkin nurmella hyvin paljolti ja sitovat erittäin paljon aktiivisessa viljelyssä hiiltä. Samanaikaisesti meillä on valtava määrä turvemaita ja ‑soita, jotka luonnontilassa päästävät ison määrän metaania ilmaan ja ovat todellakin hiilipäästö, mutta peltona ollessaan ne voivat olla jopa sellaisia, että ne sitovat hiiltä enemmän kuin luonnontilaisina.

Arvoisa rouva puhemies! Pakko täältä on myös kiittää siitä, että ministeri on ollut aktiivinen ja pystynyt tuomaan niitä eduskunnankin asettamia näkemyksiä, mitä suuri valiokunta on pyrkinyt ohjeistamaan, ja siinä mielessä on kiitoksen aika. Kun ollaan tultu tälle äärelle, missä on nämä suuret mahdollisuudet, niin nyt kysyn ministeriltä, mikä on Suomen hallituksen se ratkaiseva askel siihen suuntaan, että todellakin olemme jakamassa sitä cleantechin mahdollisuutta. Kuinka paljon on käyty jo keskusteluja siitä, mitenkä ympäristöministeriö ja TEM yhdessä lähtevät tekemään niitä edellytyksiä, että Suomessa voi syntyä itsekkäästi tuotettuina referenssilaitoksia, joita voimme viedä? Pelkkiä suunnitelmia emme voi myydä Kiinaan emmekä muihinkaan kehittyviin teollisuusmaihin. Me tarvitsemme niitä referenssejä. Mikä on se suomalainen lääke, jotta meille voi (Puhemies koputtaa) tähän maahan syntyä referenssejä?

Arvoisa rouva puhemies! Edustajat Karimäki ja Salolainen ottivat hyvin rakentavalla tavalla tämän kansallispuistoasian esille, ja molemmat todellakin, Porkkala ja Hossa, ovat arvokkaita kohteita. Minulle sopii vallan mainiosti, että molemmat perustetaan vaikka juhlavuonna. Kysyn ministeriltä, onko siihen mitään taloudellisia mahdollisuuksia, koska tästä syntyy ainakin konsensus. Jos se ei ole mahdollista, niin sitten ehkä täytyy ottaa jonkinlainen aikajänne siihen. Kysyn ministeriltä tätä maantieteellistä painotusta, kaksi näkökulmaa: Teijo ja Saaristomeri on perustettu tässä ihan taannoin, ja toinen maantieteellinen näkökulma liittyy siihen, että juhlavuoden 2017 yksi kärkihanke on Helsingin keskustakirjasto. Nyt sitten jos Porkkala on siinä toinen kärkihanke vieressä, niin onko se maantieteellisesti hieman epätasapainoinen, vai pitäisikö siinä tarkastella koko Suomea ja sitten ottaa Hossa mahdollisesti ensimmäisenä vaihtoehtona?

Arvoisa puhemies! Normienpurkutalkoot ovat jo totta. Espoon Siikajärvelle nousi konttiasuntorivitaloja turvapaikanhakijoille ennen kuin mitään rakennuslupia oli edes haettu. Tarkistin tämän asian Espoon rakennusvalvonnan päälliköltä Rehn-Kiveltä. Arvoisa ministeri, konttiasunnot olisivat hyvä ratkaisu myös muille kohtuuhintaista asumista kipeästi tarvitseville pienituloisille, opiskelijoille, asunnottomille, kuten tietenkin myös näille turvapaikanhakijoille. Toivoisinkin siis yhtä nopeaa ratkaisua tähän asuntopulaan, joka vaivaa pääkaupunkiseutua, kuin mitä on näitten turvapaikanhakijoiden kanssa tehty.

Arvoisa puhemies! Tässä olemme kaikki tietysti painiskelleet sen asian kanssa, että meillä eletään niukkuuden aikoja. Luonnonsuojeluun uusien alueiden perustamiseen varoja on kovin vähän. Niin kuin ministeri tässä todisti, se ei tietysti tarkoita sitä, etteivätkö nykyiset suojelualueet jatkuisi ja etteikö tosiaan niiden sisällä myöskin monimuotoisuus voisi itse asiassa lisääntyäkin.

Mutta olisin oikeastaan kysynyt ministeriltä. Kun tässä on tullut esiin sellainen aloite, jossa ollaan perustamassa säätiötä, jossa on jo joitakin tunnettuja yrityksiäkin mukana, niin kuin Lohja Rudus ja Lassila & Tikanoja muun muassa, joilla ajatuksena on se, että olisi tällainen rahasto, josta yritykset voivat kompensoida omassa toiminnassaan näkemäänsä ikään kuin luonnontilan käyttöä sillä, että tämä rahasto hankkii sitten suojelutarkoituksissa vapaaehtoisesti, ihan niin kuin Metso-ohjelman periaatteen tyyppisesti, alueita, jotka voitaisiin sitten suojella, niin miten me voisimme kenties vauhdittaa tämäntyyppistä toimintatapaa, jossa ilman veronmaksajien kohtuuttomia panostuksia päästäisiin kuitenkin etenemään nimenomaan arvokkailla (Puhemies koputtaa) suojelukohteilla edelleen?

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on yksi meidän aikakautemme suurimmista haasteista. On valtavan hieno asia, että Pariisissa on ilmastosopu löytynyt ja ilmastosopimukseen päästy. Se ei ole kuitenkaan meidän ainoa haasteemme tässä ajassa, vaan vähintäänkin yhtä suuri ongelma on luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Haluaisinkin kysyä tässä vaiheessa ministeriltä, kun nyt luonnonsuojelurahoja leikataan todella paljon, mitä kuuluu soidensuojeluohjelmalle. Millä tavalla me suojelemme tässä ajassa nimenomaan luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta äärimmäisen arvokasta suomalaista suoluontoa? Millä tavalla te aiotte ministerinä edistää soidensuojeluohjelmaa, joka todella surullisesti edellisen ympäristöministerin osalta viime kaudella torpattiin?

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Myönnän tässä vaiheessa vielä kolme vastauspuheenvuoroa. Sen jälkeen olisi ministerin vastaus, ja sitten me menemme hetkeksi puhujalistaan ja sen jälkeen siirrymme kello 20 asiakohtaan 5. Nämä kolme henkilöä ovat edustajat Meri, Mikkonen ja Sirén.

Arvoisa rouva puhemies! Olisin pikkusen vielä keskustellut näistä ympäristöluvista ja valitusprosesseista.

Minuun on ollut muutama yrittäjä yhteydessä, toinen ajoradoilta, kartingradoilta tuolta Hausjärveltä ja toinen meidän ampumaradalta Hyvinkäältä. On tuotu tosi paljon huolta siitä, että nämä ympäristölupien käsittelyt ovat tosi monimutkaisia ja niistä on valtavat kulut hakijoille. Elikkä näissä prosesseissahan hakijan pitää toimittaa semmoisia selvityksiä viranomaiselle, jos hän ei hyväksy täysin niitä viranomaisen mittaustuloksia tässä prosessissa. Toivoisinkin, että nämä käytäisiin nyt oikeasti kunnolla läpi. Meillä on myös maa-ainesluvissa ja ympäristöluvissa valitusreitit eri prosesseissa eri hallinto-oikeuksiin, ja siellä saattaa tulla sitten ongelmia niitten ristiriitaisuuksissa — tämä on oikeasti ongelma — ja sitten myös siinä, että siellä on asianosaisen asema hyvin laaja myös silloin, jos sinä olet muuttanut sinne ehkä myöhemmin tietoisena tästä tilanteesta. Pyydän, että tämä otetaan aidosti vakavasti. (Puhemies koputtaa) Siellä seisoo paljon rahaa.

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa ollut kuunnella, miten laajaa kannatusta kansallispuiston perustaminen on tänä iltana tässä salissa saanut. Mikä voisi olla parempi lahja 100-vuotiaalle Suomelle kuin suojella pala suomalaista luontoa? Kansallispuistothan on ennen kaikkea tarkoitettu retkeilyyn, ja ne ovatkin erittäin suosittuja retkeilykohteita. Kansallispuistobrändi on erittäin hyvä laadun tae. Siksi olisi minusta kunniallista, jos perustaisimme kaksi kansallispuistoa, sekä Hossaan että Porkkalaan. Molemmat alueet täyttävät kriteerit, ovat pitkälti jo valtion omistuksessa ja pitkälti myös joko retkeily- tai muuna suojelualueena. Tiedetään, että jokainen kansallispuiston palveluihin sijoitettu euro tulee kymmenkertaisena takaisin paikallista-loudelle, joten vaikka siihen nyt hieman enemmän rahaa tässä kohdin menisi, se tulee alueelle takaisin, ja kun luonnonsuojelurahoja on muuten merkittävästi vähennetty, (Puhemies koputtaa) tämä olisi pieni tapa kompensoida sitä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä ilmastosopimus oli upea asia, siitä vielä kiitos. Ja nyt kun parhaillaan ilmasto- ja energiastrategiaa täällä kansallisesti laaditaan vuodelle 2030, kysyisinkin, miten huomioidaan tässä strategiassa tämmöinen pidemmän ajan skenaario nyt, kun tavoitteena on vuodelle 2050 tämän ilmastosopimuksen myötä saada päästöt nollaan.

Haluan minäkin vielä tähän kansallispuistoasiaan sen verran ottaa kantaa, että kannatan kyllä tätä edustaja Salolaisen ehdotusta, että perustetaan molemmat. Olen ymmärtänyt, että tämä on mahdollista myös kärkihankkeen budjetin mukaisesti.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Sitten ministeri Tiilikainen, olkaa hyvä, enintään 5 minuuttia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Pyrin poimimaan joitain asioita, mihin useampi edustaja on puuttunut, ja aloitan tästä Itämeren suojelusta, vesien suojelusta, ja tästä Pidä Saaristo Siistinä -järjestön tekemästä arvokkaasta työstä. Todellakin, järjestöllähän on neljä alusta, mitkä eri puolilla operoivat, ja mikään niistä ei ole ihan tuore, eli kyllä siellä ilman muuta se tarve alushankinnalle on. Nyt sitten se mahdollisuus, voiko Öljysuojarahastosta myös ei-viranomaiskäyttöisiä aluksia rahoittaa, voidaan tietenkin selvittää, mutta se pään avaaminen sitten tämän kaltaisiin hankintoihin ei sekään ole aivan yksinkertainen juttu. Mutta se työ, mitä kyseinen järjestö tekee meidän ympäristömme hyväksi, on todella arvokasta.

Sitten tästä metsien monimuotoisuudesta olen aivan samaa mieltä kuin Karimäki, että kyllä minustakin on valitettavaa se, että Metso-rahoja on vähemmän. Totta kai mielihyvin olisin käyttämässä niitä runsaammin uusien metsiensuojelukohteitten saamiseen suojelun pariin, koska tuota tarjontaa on, eli metsänomistajat hyvin mielellään tarjoavat näitä kohteita. Mutta nyt kun määrärahoja on niukasti, niin niitten mukaan eletään, ja silloin nousevat just nämä kriteerit, mitä täällä peräänkuulutettiin useammassakin puheenvuorossa, että niukoilla rahoilla on sitten pystyttävä poimimaan nimenomaan ne luonnon kannalta kaikkein tärkeimmät kohteet.

Tästä liittymäkohta tänne soiden suojeluun, mistä edustaja Marin muun muassa kysyi. Nyt Metsähallituksen osaltahan tehdään tämä soidensuojeluohjelma, 36 000 hehtaaria näitä kohteita on kartoitettu ja ne suojeluun saatetaan. Sitten metsäisten soitten osalta, missä voi olla sitä uhkaa, että se luontoarvo olisi katoamassa, pyritään myös tätä Metsoa kriteerien salliessa käyttämään, eli myös siltä puolelta ovat ne arvokkaimmat kohteet, jos niitä jokin uhkaa. Onneksi meillä on hyvin paljon suoluontoa, mikä on jääkauden jälkeen pikkuhiljaa syntynyt ja mitä ei tälläkään hetkellä uhkaa mikään, eli eiväthän ne ole katoamassa, monetkaan luontoarvot, vaikka ne eivät olisi virallisen suojelun piirissä, onneksi.

Mutta täällä monimuotoisuudessa tarvitaan just näitä uusiakin lähestymistapoja, tällaista bisneksen ja biodiversiteetin yhteistoimintaa. Itse asiassa tammikuussa olen järjestämässä tämmöisen round tablen metsäluonnon ympärille, mihin alan toimijoita, yrityksiä ja järjestöjä, kutsutaan nyt ideoimaan, että kun ollaan tässä niukassa rahatilanteessa, niin miten sitten pystyisimme vielä paremmin toimimaan.

Sitten tämä konsepti, mihin edustaja Mykkänen viittasi, että jotkut eturivin yritykset tekevät tämmöistä biodiversiteettikompensaatiota toisaalla, jos niitten toiminta heikentää monimuotoisuutta toisaalla, on mielenkiintoinen konsepti. Tässähän meillä syksyllä oli täällä iso seminaari, ensimmäistä kertaa Euroopassa itse asiassa järjestettiin, Helsinki oli paikka, ja tämä on ala, mitä mielihyvin olen edistämässä.

Sitten kiitoksia hyvästä valaistuksesta erilaisten kansallispuistoehdokkaitten suhteen. Tässä kohtaa hallitus, niin kuin aina hyvä hallitus, tekee huolellista valmistelutyötä, ja tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi tuon virkamiesvalmistelun, missä ympäristöministeriön virkamiesvoimin tätä vertailua näitten vaihtoehtojen välillä tehdään, olla loppuun saatettu aikataulun mukaisesti.

Näistä liikennepäästöistä ja lento- ja meriliikenteen osuudesta ilmastosopimuksessa: Meillähän Suomessa edistetään vahvasti tätä edistyneitten biopolttonesteitten osuuden kasvatusta liikennepolttoaineissa, 40:tä prosenttia tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä. Karimäki muistaakseni kysyi tästä ilmastosopimuksesta. Siinä ei ole mainittu erikseen lento- ja meriliikennettä, ja yhdessä joittenkin maitten kanssa tässä ihan hiljan otettiinkin statement, muun muassa Ruotsi ja Suomi olivat siinä mukana, että nyt kun maailman maat ovat sopineet tästä ilmastosovusta kaiken kaikkiaan, niin samojen maitten pitäisi nyt siellä kansainvälisissä merenkulkujärjestöissä ja lentoliikennejärjestöissä ottaa myös askel eteenpäin, jotta nämä maailmanlaajuiset alat saataisiin tänne sopimuksen piiriin myöskin niitten järjestöjen päätöksillä.

Myllykoski, Lehto ja monet muut kysyivät tästä cleantechistä, että millä eväin ja millä toimialoilla. Toimialoja on paljon, ja kyllä tässä nyt myös yrityksillä on iso vastuu, eli kaikki, jotka ovat miettineet ja kuvitelleet, että nyt heillä on jotain tarjottavaa, niin ei muuta kuin rohkeasti eteenpäin, ja valtiovalta esimerkiksi näillä tutkimus- ja kehityspanoksilla ja kärkihankerahoilla tätä kehitystä tukee.

Asuntorakentamisen lisääminen suhteessa esimerkiksi siihen, että meillä on maahanmuuttajiakin paljon, (Puhemies koputtaa) mistä täällä kysyttiin, tulee todellakin meidän eteemme. Itse asiassa tänään Ruotsin kollegan, asuntoministerin, kanssa tapasimme ja keskustelimme, ja tämä oli varmaan (Puhemies koputtaa) hyödyllinen keskustelu molemmin puolin, niin että aina toiselta oppii. Mutta asuntorakentamista kaiken kaikkiaan meidän pitää hallituksen tavoitteitten mukaisesti pystyä lisäämään.

Jos saan, puhemies, sanoa kiitokset äärimmäisen rakentavasta ja monipuolisesta keskustelusta, mitä olette käyneet. Kiitos.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Puhujalistaan, edustaja Karimäki. — Otetaan muutama puheenvuoro tässä ja sitten käynnistetään se kohta 5.

Arvoisa rouva puhemies! Luonnontilaisten soiden osuus maamme soista on olemattoman pieni, sillä valtaosa soistamme on ojitettuja. Vapaasti ja luonnontilaisena virtaavia vesistöjä on todella vähän, ja monet ympäristöjärjestöt ovatkin ottaneet sydämenasiakseen virtavesien ennallistamisen.

Luonnontilaisen ja monimuotoisen metsän osuus kaikista Suomen metsistä on hälyttävän pieni, sillä valtaosa metsistämme on talousmetsiä. Suojelun tasoa on onnistuttu parantamaan hankkimalla uusia suojelualueita muun muassa Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden Metso-ohjelmalla. On vastuutonta, että hallitus leikkaa tästä vapaaehtoisen suojelun ohjelman määrärahasta yli puolet pois. Se vaarantaa laajojen yhtenäisten suojelualueiden toteuttamista ja kiihdyttää kuudetta sukupuuttoaaltoa.

Suomen luontotyyppien suojelua pitää oleellisesti parantaa, sillä puolet Suomen eri luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Moni eliölaji on vaarassa kadota sukupuuttoon. On keskeistä valmistella ja toteuttaa uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia. Kun lajia suojellaan, suojellaan myös sen elinympäristöä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen tarkoittaa sitä, että luonnonsuojelun eteen on panostettava paljon enemmän kuin ennen.

Arvoisa puhemies! Hyvä asia on päätös uuden kansallispuiston perustamiseksi Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Ehdolla ovat pohjoisen Hossa ja etelän Porkkala. Molemmat ovat upeita alueita, ja vihreät kannattavat kahden puiston perustamista.

Monet seikat puoltavat Porkkalaa kansallispuistoksi. Porkkala on pääkaupunkiseudun viherkehän läntinen, merellinen helmi. Se on suosittu retkeilyalue, jossa voi kulkea rantakallioilla, uida uimapaikoilla ja veneillä saaristossa. Uusi kansallispuisto vahvistaisi rakennuspaineiden uhkaamaa pääkaupunkiseudun viherkehää. Merellinen luonto, lintuluodot, kalliot, rantaniityt ja vedenalaiset harjut on säästettävä jälkipolville. Porkkalan kansallispuiston perustaminen turvaa parhaalla mahdollisella tavalla alueen luontoarvot sekä mahdollistaa virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamisen. Koska alueella on nyt pieniä vaikkakin upeita erillisiä virkistysalueita, se on silti rikkonainen ja kaipaa kokonaisvaltaista kehittämistä, muun muassa laajempia ulkoilureittejä. Kansallispuistosta hyötyisivät paitsi luonto myös pääkaupunkiseudun asukkaat, matkailijat sekä yrittäjät.

Kirkkonummen Porkkalaan perustettiin kansallispuisto ensimmäisten joukossa jo vuonna 1938. Puisto sijoittui Stora Träskön saarelle mutta lakkautettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Porkkalan vuokra-alueen palautuksen yhteydessä. Porkkalan kansallispuisto olisi ainutlaatuinen kokonaisuus hakamaita, sisälahtia ja hyljeluotoja. Historian ympyrä sulkeutuisi, kun sotien jälkeen lakkautettu kansallispuisto palautettaisiin arvoonsa.

Luontojärjestöt ovat esittäneet, että kansallispuisto perustettaisiin alkuvaiheessa valtion maille Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kuntien alueille. Ehdotuksen mukaan kansallispuistossa olisi 1 600 hehtaaria maata ja 8 000 hehtaaria vesialueita. Uudenmaan liitto ja alueen kunnat tukevat kansallispuiston perustamista Porkkalaan. Uudenmaan maakuntakaavassa on olemassa kaikki tarvittavat varaukset päätöksen toteuttamiseksi. Porkkala olisi napakymppi juhlavuoden teemojen — nykyisyys, menneisyys, tulevaisuus — kannalta.

Arvoisa puhemies! Äsken kävimme hyvää debattia, ja esille nousivat muun muassa esteettömyysmääräykset, joiden heikentämistä on kovasti pelätty. Esteettömien asuntojen tarve kasvaa, kuten ministeri täällä totesi, ja tarvitaan parempaa suunnittelua, jotta voidaan rakentaa esteettömiä asuntoja, ja kun esteettömyys otetaan jo varhaisessa vaiheessa huomioon, se ei edes tule kovin kalliiksi. Oli hienoa, että ministeri Tiilikainen totesi täällä, että esteettömyystavoitteista ei tarvitse tinkiä. Se on helpottava viesti monille vammaisjärjestöille, mutta nyt on todella tärkeätä ja jatkossa pitää paremmin varmistaa, että uudisrakentaminen todella on esteetöntä ja noudattaa olemassa olevia esteettömyysmääräyksiä.

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin sanoa muutaman sanan puurakentamisesta. Se löytyy myös hallitusohjelmasta, ja ensi vuonna on tulossa myös toimenpiteitä sen osalta. Puurakentaminen on terveellistä, se on kaunista, ja puurakentaminen on mitä parhain tapa myös varastoida hiiltä. Jos kaikista maailman jätteistä 40 prosenttia syntyy rakentamisesta, myös siinä on sijansa, että nämä rakennukset on kestävistä ja kierrätettävistä materiaalista tehty.

Puurakentaminen on hyvin trendikästä maailmalla, ja Keski-Euroopassa, Skotlannissa, on jopa aivan tämmöinen buumi menossa. Suomalainen pitkään kasvanut puu on erittäin hyvä rakennusmateriaali.

Lainsäädäntö alkaa olla kohdallaan. Meilläkin puukerrostaloja nousee jo joka puolelle, mutta meillä on joitakin ongelmakohtia vielä niin omassa lainsäädännössä kuin sitten myös muilla osa-alueilla.

Ensimmäisenä ja ehkä tärkeimpänä tällä hetkellä on se, että Suomessa puu palaa nopeammin kuin Ruotsissa. Toivoisin vahvasti sitä, että tämä asia selvitettäisiin, onko se todella näin, että suomalainen puu on herkempää palamaan. Tuskinpa.

Toisekseen rakennustarkastajien osaaminen puurakentamisessa on valitettavasti päässyt hieman vähenemään, koska puurakentamista ei Suomessa ole juuri harjoitettu, varsinkaan isoissa kohteissa, muutamaan kymmeneen vuoteen. Eli tätä osaamistasoa täytyisi nostaa.

Ja kolmanneksi ihan näiden rakennusmestareiden puurakentamisosaaminen ja ‑koulutus pitäisi saada uudelleen voimistettua ja kehitettyä, (Puhemies koputtaa) jotta me todella saamme hyviä, kestäviä puurakennuksia tänne Suomeen jatkossa paljon.

Arvoisa puhemies! Tuo oli erittäin tärkeää puhetta, mitä kuultiin puurakentamisesta, ja siinä meidän on syytä edistyä. Mutta kannattaa muistaa myöskin se, että tulevaisuudessa nanosellun kautta voidaan tehdä rakentamiseen tuotteita, joilla korvataan sekä betonia että terästä. Tämä on sitä tulevaisuuden osaamisaluetta, joka myös sitoo hiiltä sitten oman historiansa aikana, ja nämä tulevat olemaan niitä vastauksia, joita me tarvitsemme, jotta pystymme tuon 1,5 astetta alittamaan, toivottavasti.

Mutta sitten minäkin herkistyin täällä kovasti tähän kansallispuistokeskusteluun. Kaikki osasivat kyllä hyvin tuoda esille oman alueensa kansallispuiston hyvät puolet, ja on varmasti helppo yhtyä näihin. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että me tarvitsemme kaksi kansallispuistoa tässä vaiheessa, koska ne ovat hyvin erilaisia myöskin luontotyypeiltään. On erinomainen asia, että kansallispuistoilla on tuki alueen asukkailta. Itse olen aikanaan ainoana kansanedustajana 90-luvulla ollut Kolin kansallispuiston perustamisen kannalla. Ei ole kauhean helppo se tilanne, jos sekä poliittisesti että alueellisesti kansalaiset vastustavat niinkin hienoa asiaa kuin Kolin kansallispuistoa, mutta siellä se tällä hetkellä on ja voi hyvin.

Haluan sanoa jonkun sanan asuntopolitiikasta. Täällä on aivan oikein ollut esillä ja valiokunta mietinnössään toteaa, että se, mistä meillä on kaikkein suurin pula, on kohtuuhintaiset — itse vielä lisään: pysyvässä vuokra-asuntokäytössä olevat — vuokra-asunnot. Sen vuoksi toivoisinkin nyt, että hallituksessa todella mietittäisiin sitä, että nyt käytettäisiin ne mahdollisuudet, joita Asuntorahastossa on. Se on lähes velaton tällä hetkellä. Katsotaan, että siellä on noin 700 miljoonaa varoja, jotka voitaisiin käyttää järkevällä tavalla asuntotuotantoon. Tämä pitäisi nyt tehdä, monestakin syystä. Tämä olisi suhdannepoliittisesti järkevää, tämä olisi asuntopoliittisesti järkevää, koska näitä asuntoja tarvitaan. Toki me tähän ennen kaikkea tarvitsemme yhteistyötä valtion ja kuntien välillä niin, että kaavoitus saadaan toimimaan. Meillä on mahdollisuus myös nopeasti saada aikaan jo kaavoitetuille alueille täydennysrakentamista, ja täytyy miettiä myöskin, miten kerroksia nostamalla voidaan saada uusia asuntoja, ja tässä tämä puurakentaminen voisi olla erittäin tärkeä osa silloin, kun käydään tekemään näitä lisäkerroksia.

Mutta nyt sitten suoraan tähän ensi vuoden budjettiin. Hallituksen pitäisi nyt muuttaa tätä budjettia sillä tavalla, että palautettaisiin tuo omavastuukorko 1 prosenttiin, mikä saisi aikaan rakentamista. Näitä MAL-sopimuksia ja niihin liittyviä tukia lisätään niin, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella voidaan myöskin näitä toteuttaa, että valtio todella sitoutuu näihin infrahankkeisiin, joilla mahdollistetaan sitten myöskin uusien asuinalueiden rakentaminen.

Eli on paljon sellaisia asioita, joita todella voidaan tehdä. Nyt pitää miettiä se, että tämä asuntopolitiikka on johdonmukaista. Nimittäin tällä hetkellä tämä johdonmukaisuus puuttuu, kun mietitään sitä lainsäädäntöä, joka on just läpäissyt eduskunnan ja jossa hallitus tulee asetuksella muuttamaan tätä omarahoitusosuudelle maksettavaa korkoa. Se tulee olemaan pienempi kuin tässä 10 vuoden korkotuessa, jota nyt ollaan suunnittelemassa, ja jo tämän 10 vuoden korkotuen nimi sanoo, että pysyy kohtuuhintaisessa asuntokäytössä vain sen 10 vuotta. Tämä normaali Ara-tuotanto, jota meidän pitäisi nyt todella yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa rakentaa, on käytännössä ikuisesti vuokra-asuntokäytössä, ja tällaista vuokra-asuntoasumista meidän pitää tukea.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Tässä vaiheessa vastauspuheenvuoro jaoston puheenjohtajalle, edustaja Heinoselle.

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Myllerin kanssa samaa mieltä siitä, että tuo omarahoituskorkoasia kannattaa vielä kertaalleen pohtia, ja olen samaa mieltä myös siitä, että meidän pitää saada tähän maahan lisää asuntorakentamista. Paras tae sille, että asuminen on kohtuuhintaista, on riittävä asuntotuotanto. Sen takia lupaprosesseja ollaan höllentämässä ja sujuvoittamassa ja myös asumisen kriteeristöjä, ja myös tuo uusi 10 vuoden välimalli tulee omalta osaltaan lisäämään asuntotuotantoa. (Riitta Myller: Mutta ei kohtuuhintaista!)

Arvoisa puhemies! Että ei jäisi perinne tekemättä, kun asia ei ole maalissa, niin ympäristöasioista huolta kantavana ihmisenä kiirehdin hallitusta myös hevosenlannan polton sallimisessa. Toivon, että ministeri on tässä määrätietoinen ja vie nyt asian lopulta maaliin.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Honkonen, poissa. Edustaja Ruoho. — Edustaja Ruoho todennäköisesti tulee tässä vaiheessa olemaan se viimeinen puheenvuoron pitäjä, koska ennustan, että ministeri Tiilikainen saapuu kohta saliin, ja heti käynnistetään sitten.

Arvoisa puhemies! Ensin näistä esitetyistä asuntopolitiikan lin-jauksista ja erityisesti kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotuotannosta: Uudenmaan kansanedustajana olen hyvin tietoinen pääkaupunkiseutua vaivaavasta asuntopulasta pienituloisille ja siitä, että tämä asuntopula tosiaan on uhka myös kansainväliselle kilpailukyvyllemmekin. Hallitus on luvannut purkaa normeja, mikä helpottaisi myös rakentamista. Mainitsin jo tuossa aikaisemmin näistä Espoon Siikajärvelle nousseista konttiasuntorivitaloista turvapaikanhakijoille, ennen kuin mitään niitä lupiakaan oli edes haettu, ja haluan vielä perustella sitä hieman lisää. Nämä konttiasunnot olisivat tosiaankin nopea ja hyvä ratkaisu myös muille kohtuuhintaista asumista kipeästi tarvitseville. Niissä on perustarpeet, ne ovat siistejä ja lämpimiä, ja niistä on hyvinkin moderneja versioita. Esimerkiksi Saksassa konttiasuntoja on myös muun muassa opiskelijoille.

Arvoisa puhemies! Sitten seuraavaksi tähän ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristönsuojeluun.

Edelleen mainitsin aikaisemmin tästä, että meillä on tosiaankin yksi Euroopan suurimmista kaatopaikoista, tämä Ämmässuon kaatopaikka-alue, koko noin 500 hehtaaria, ja sen vieressä niin ikään massiivisen suuri Kulmakorven kallio- ja kivilouhinta- ja murskaustyömaa, ja siellä on useampia asuntoalueita kaatopaikan lähellä ja ympärillä sekä Espoon että Kirkkonummen puolella. Siellä alueella harjoitetaan erilaisia päästöjä aiheuttavia toimintoja yli kolmeakymmentä kappaletta. Sinne tuodaan biojätteet, se on polttotuhkien loppusijoituspaikka, sinne tuodaan pilaantuneet maat ja siellä suoritetaan louhintaa ja kivien murskausta. Kaatopaikasta aiheutuu melu‑, pöly‑, tärinä- ja hajuhaittoja, kuten aiemmin tuossa mainitsinkin. Todellakin sieltä on tämmöisestä vesien näytteenottopisteestä numero 207A löytynyt muun muassa syanidia ja syöpää aiheuttavia pah-yhdisteitä. Ja lähteenä minulla on tämmöinen Ahma Oy:n vesiraportti vuodelta 2014.

Tuon massiivisen kaatopaikan haitoista asukkaat ovat valittaneet aina korkeinta hallinto-oikeutta ja EU:ta myöten. Kuitenkaan näille asuinalueille ei ole järjestetty kunnallistekniikkaa turvaamaan puhdasta juomavettä. Mustanpurontien kaivoista löytyi jopa kolibakteereja. Asukkaat siellä käyvät hakemassa juomavetensä muutaman kilometrin päästä St1:n bensa-aseman viereisestä kraanasta. Myöskään kaatopaikan raskaan ja vilkkaan liikenteen aiheuttamaa vaaraa kevyelle liikenteelle ei ole hoidettu kuntoon yli 30 vuoden lupauksista huolimatta.

Espoon terveyspalvelut järjesti kaatopaikan vaikutusalueen asukkaille terveyskyselyn tänä syksynä valtuustoaloitteeni pohjalta. Tulosten mukaan yksiselitteisesti ilmeni terveydensuojelulain 1 §:n mukaisia terveyshaittoja. Yli puolet vastaajista koki kaatopaikan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveteen ja ilman sekä maaperän laatuun. Vastaajien elintavat olivat terveellisiä, joten sekään ei selittänyt esimerkiksi yli kolminkertaista verenpainelääkkeiden säännöllistä käyttöä sekä keuhkolääkkeiden ja sydänlääkkeiden korkeampaa käyttöastetta verrattuna muuhun väestöön. Näiden terveyshaittojen lisäksi ilmeni negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia.

Arvoisa puhemies! Ongelmana ei ole lainsäädäntö, joka periaatteessa antaa suojan ja turvan niin ihmisille kuin ympäristölle. Ongelma on riittämättömät resurssit valvoa ympäristölupien velvoitteiden noudattamista ja, kuten Ämmässuon tapauksessa, toimintojen sijoittamista aivan liian lähelle asutusta. Siksi onkin aika huolestuttavaa, että nytten tässä kurjassa taloudellisessa tilanteessa me joudumme myös näistä valvontaresursseista vähentämään.

Sitten lyhyesti haluaisin vielä mainita tästä keskustelusta kansallispuistoista, että jos todellakaan ei ole mahdollista kahta uutta kansallispuistoa rakentaa, niin kallistuisin ehdottomasti tämän Hossan puolelle, jota täällä on paljon kehuttukin. Perustelen sitä sillä, että Porkkalan alueelta on tullut paikallisilta asukkailta adressi, johon on kerätty yli 400 hengen nimet, jotka vastustavat tätä Porkkalan rakentamista sen kalleuden vuoksi, ja sitten he näkevät myös, että luontoarvot säilyisivät paremmin, kun sinne ei rakennettaisi sitä kansallispuistoa.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Koska ministeri Tiilikainen on tulossa vasta noin kolmisen minuutin kuluttua, niin edustaja Hoskonen, olkaa hyvä. (Riitta Myllerin välihuuto — Markus Mustajärven välihuuto)

Arvoisa rouva puhemies! Pari oikaisua edustaja Myllerille ja myös edustaja Mustajärvelle. Minä olen innokas luonnonsuojelun kannattaja ollut pikkulapsesta asti, elänyt luonnon kanssa ja saanut siitä leipäni, niin että puheet siitä, että se olisi jotain muuta, eivät pidä paikkaansa. Siitä on kolmen vuosikymmenen näytöt. (Riitta Myller: Mutta luonnonsuojelualuemies!) — Ja luonnonsuojelumies myös. Ilomantsissa sijaitsevat vanhimmat luonnonsuojelualueet koko Suomessa, muun muassa Patvinsuon kansallispuisto, sitten tietenkin on Petkeljärvi—Putkelanharjun alue.

Olen pahoillani, arvoisa puhemies, että tässä maassa mitataan luonnonkäytön arvoja pelkästään suojelualueiden kautta. Suomi on Euroopan unionin kaikista eniten suojellut maa, joka on suojellut eniten metsiään ja maitaan. Sitten kun muut Euroopan unionin maat pääsevät tälle tasolle, voimme palata asiaan. Tämä ratkaisu siitä, että meidän pitää jatkuvasti lisätä suojelualueita — se on kestämätön tie. Suomalainen metsien käyttö edustaa tällä hetkellä myös ympäristöministeriön pääluokassa sitä tasoa, joka kelpaa sellaisenaan ja jonka pitää kelvata muillekin Euroopan maille. Suomalaisen luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun kieroushan on siinä, että meidän suojelumme ei ole sitä suojelua, mitä Euroopan unioni tarkoittaa. Meidän suojelumme on sitä, että kaikki kielletään. Sen sijaan Euroopan unionissahan sallitaan normaali elämä suojelualueillekin. (Riitta Myller: Niin kuin Natura-alueilla!) Euroopan unionin suojelualueilla on käytössä muun muassa ydinvoimaloita, mikä Suomessa ei ole mahdollista.

Mutta asiaan. Mennäkseni tähän talousarvioon, jota nyt käsitellään, puurakentamisen elävöittäminen ja virkistäminen tässä maassa on erittäin tervetullut ilmiö. Arvoisa puhemies, tämä edustaja Myllerin puhe nanoselluloosasta on varmaan aivan sama asia kuin puhuttaisiin siitä älyliikenteestä. Se varmaankin tähänkin maahan tarvitaan, mutta meillä on suomalaista puuta ja suomalaista metsää. Siihen ei tarvita nanoselluloosaa vielä rakennusmateriaalina seuraavina vuosikymmeninä. Meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa tässä maassa puusta yhä enemmän, yhä parempia taloja ja ennen kaikkea ympäristön kannalta ja ihmisten elämän kannalta puhdasilmaisia, terveitä taloja. Miksi me emme tätä tee? Ruotsi on tässäkin asiassa meitä paljon pitemmällä. Toivon, että tässä asiassa nyt saadaan purettua rakentamisen puolelta byrokratiaa, toteutetaan hallitusohjelmaan merkityt tavoitteet saada ympäristöministeriön alla olevat rakennusmääräykset niin järkeviksi, että puurakentaminen helpottuu, ja ennen kaikkea kaavamääräyksissähän on päästy jo eteenpäin, kun maakuntakaavojen hyväksymismenettely ollaan siirtämässä maakuntaliittojen valtuustoille hyväksyttäväksi. Rakentamispoikkeuslupien myöntäminen siirretään ely-keskuksilta suoraan kuntien päätettäväksi — äärimmäisen hyvä asia — niin siihen kun vielä lisätään se, että turhia valitusoikeuksia karsitaan kovalla kädellä: eihän ole mitään järkeä siinä, että samasta asiasta viranomaiset tappelevat keskenään hallinto-oikeuksissa, se jarruttaa rakennushankkeiden toteuttamista. Ilomantsissa muuatta kerrostaloa on rakennettu viisi vuotta, ja aina on joku änkyrä suojelija estämässä, siellä on joku rotinkainen poikittain tiellä viime yönä ollut, niin ei saa rakentaa, lupaa ei voida myöntää. Siis tämä on juuri sitä suomalaisen elinkeinon tuhoamista, kun estetään rakentaminen ja investoinnit. Tämän takia rakentamisbyrokratiaa on purettava kovalla kädellä, valitusoikeuksia vähennettävä ja päästävä rakentamaan tätä maata niin, että pystymme elintasoa kohottamaan.

Toivon sitä, että nyt haja-asutusalueiden jätevesiasetus saadaan vihdoin ja viimein siihen kuntoon, että meillä ympäristönsuojelulakiin kirjataan, että niin sanottujen kiinteiden maiden alueilla, missä ei ole vesistöjä lähellä ja jotka eivät ole pohjavesialueita, riittää, että nykyinen kolmen sakokaivon ja maaimeytyksen järjestelmä on erittäin hyvä. Budjetin perusteluissahan tästä on ihan oivallinen maininta. Kunnat itse tekevät, totta kai, rakentamismääräykset, mutta ympäristöministeriö rakentamiseen liittyvää byrokratiaa purkaa, ja olisi äärimmäisen tärkeää, että ympäristöministeriön virkamiehet ja ympäristöministeri Tiilikainen omalla vahvalla panoksellaan olisivat edesauttamassa sitä, että saadaan rakentaminen tässä maassa liikkeelle. Nykymeno, että rakentamista jarrutetaan kaikin mahdollisin keinoin, on Suomelle suureksi vahingoksi. Meillä miljardien investoinnit odottavat toteutumistaan ja vain sen tautta, että meillä byrokratia estää rakentamisen. Toivon, arvoisa rouva puhemies, että pääsemme tässä asiassa vihdoin ja viimein eteenpäin.

Mitä tulee edustaja Mustajärven suuresti rakastaman Vuotoksen rakentamiseen, niin onhan se nyt kummallinen valtio tämä Suomi, kun meidän pitää estää puhdas energiantuotanto tässä maassa ja samaan aikaan me 20 prosenttia tänäkin päivänä tuomme Suomeen sähköä. Tänäkin päivänä tulee ulkomailta Suomeen sähköä, ja vettä sataa ulkona ja lämmintä on 7 astetta. Haloo, herätkää hyvät kansanedustajat! Jos nyt olisi 30 astetta pakkasta ja ilma sinisenä, niin todennäköisesti jossakin päin Suomea olisivat sähköt pois sen tautta, kun meillä ei ole omaa sähköntuotantoa. Lopetetaan tämä taivastelu ja päästään oikeisiin töihin.

Arvoisa herra puhemies! Tässä ympäristöministeriön pääluokassa vuoden 2016 budjettia käsiteltäessä kiinnitän huomion muutamiin asunto- ja rakentamispoliittisiin asioihin.

Täällä on puhuttu monta vuorokautta putkeen biotaloudesta eri kohdissa, on puhuttu elinkeinopolitiikan yhteydessä, työllisyyspolitiikan yhteydessä, yleisen talouspolitiikan yhteydessä. Oleellinen elementti meidän biotaloudessa on se, että puuta pystytään käyttämään entistä enemmän mahdollisimman monilla eri tavoilla. Yksi keskeinen tapa käyttää puuta on koko ihmiskunnan historiassa ollut tietysti rakentaminen, ja hyvä työ sen eteen, että puurakentaminen etenisi Suomessa sekä asuntotuotannossa että julkisessa rakentamisessa, onkin lähtenyt liikkeelle. Pidän tärkeänä, että puurakentamista edelleenkin edistetään ja tarpeettomat esteet puurakentamiselta puretaan.

Toinen asia, arvoisa puhemies, johon haluan kiinnittää huomiota, on se, että me tarvitsisimme Suomessa nyt todellisia ratkaisuja erilaisiin home- ja kosteusongelmiin. Ne koskettavat niin meidän julkista puolta kuin sitten meidän asumistakin. Tällä on tällä hetkellä todella isoja vaikutuksia meidän koko kansantalouteen, niin yksityisten henkilöitten talouteen, joilla tulee sellainen tilanne, että he sattuvat ostamaan asunnon tai asuinrakennuksen, jossa on home- tai kosteusongelmia, kuin ennen kaikkea meidän kunnallisiin ja valtiollisiin rakennuksiin, joissa on ilmennyt paljon erilaisia kosteus- ja homeongelmia.

Meidän asuntopolitiikassamme on käynnissä tällainen kohtaanto-ongelma. Toisaalta näyttää siltä, että monien asuntojen vakuusarvot ovat laskussa ja ei ole tietoa, onko niillä juuri minkäänlaista likviditeettiä markkinoilla, jos niitä lähdetään myymään. Toisaalta meillä on sitten kasvukeskuksissa ja osin myös maaseutupaikkakunnilla tarvetta edullisille vuokra-asunnoille. Varmasti myös tähän tarvittaisiin laajempaa selvitystä, miten me saisimme tätä asumisen kokonaisuutta tasapainotettua koko maassa.

Arvoisa puhemies! Haluan muutamalla sanalla ottaa kantaa puurakentamiseen ja sen merkitykseen Suomen taloudellisen toimeliaisuuden lisäämisessä.

Ympäristövaliokunta omassa budjettilausunnossaan kiinnitti huomiota puurakentamisen merkitykseen osana pyrkimystä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja biotalouden edistämistä. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että vaikka puurakentamisen edistäminen näkyy vahvasti hallitusohjelmassa, niin siitä huolimatta talousarvioehdotukseen ei sisälly määrärahaa puurakentamisen edistämiseen. Olen tästä huolimatta täysin vakuuttunut siitä, että tämä hyvä Sipilän hallitus edistää puurakentamista kaikin keinoin, ja yhtenä osana hallituksen kärkihankkeita tullaan varmasti edistämään puurakentamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Byrokratian karsiminen ja puurakentamisen esteiden purkaminen on oleellinen osa sitä, että saisimme luotua uusia puurakentamisen muotoja ja näitä muotoja toteuttamaan uusia suomalaisia vahvoja yrityksiä, jotka voisivat sitten muun muassa kaavoituksen muutoksilla tai kaavoituksen helpotuksilla, joilla suositaan puurakentamista, saada vahvan kotimarkkinan Suomesta, täällä lanseerattuja uusia tuotteita ja omaa tuotantoa. Tätä kautta uskon, että saamme myös tulevaisuudessa puurakentamisen alalta Suomelle uusia vientituotteita, jotka sitten tuovat meille vientituloja, työtä ja toimeliaisuutta koko valtakuntaan.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomiota muutamaan asiaan asumisessa ja asuntopolitiikassa.

Aran toiminta on herättänyt jonkin verran kritiikkiä viime vuosina siinä, että tätä niin sanottua yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, jota voi pikemminkin keskittämispolitiikkana pitää, on toteutettu myös sillä tavalla, että Ara on torpannut tiettyjä yleishyödyllisiä rakentamishankkeita, esimerkiksi asumisoikeusyhdistysten rakentamishankkeita sellaisissa kunnissa ja pikkukaupungeissa, joissa on ollut aleneva väkiluku. Ara on ottanut linjan, että esimerkiksi ikäihmisten senioritalotyyppisten kerrostalojen aloittamiseen ja rakentamiseen ei Aran etuisuuksia ja tukia ole saanut.

Toivon, että nyt ministeri Tiilikainen tarttuu tähän asiaan. Me näemme sen tilanteen, että tässä meidän Suomenmaassa on edelleen erittäin paljon erityisryhmiä, jotka tarvitsevat omanlaistaan rakentamista. Entistä enemmän kehitysvammaisten erityishuollossa ollaan menty siihen, että ihmisiä ei pidetä enää laitoksissa vaan heillä täytyy olla oma koti tai ainakin kodinomaiset olosuhteet. He tarvitsevat erityisrakentamista myös maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa. Suomi ikääntyy, hopeiset ikäluokat purjehtivat tuolla meidän kaupungeissamme ja kylissämme. Olisi erittäin hyvä, että heille voisi saada tällaisia senioritaloja. Ei ole enää tavanomaista maaseudullakaan, että jäisi se vanha pariskunta asumaan johonkin syytinkitaloon, vaan nuorelleparille halutaan antaa mahdollisuus rakentaa omaa elämää sillä tilalla. Silloin voi olla niin, että vanheneva pariskunta, isäntä ja emäntä, muuttaa sinne kirkonkylälle tai kaupunkikeskustaan, ja heille erittäin hyvä vaihtoehto olisi semmoinen senioritalo, jossa olisi valmistauduttu siihen, että kaikki ne sosiaali- ja terveyspalvelut tuodaan sinne asuntoon, se on täysin esteetön, ja tätä tulisi edistää.

Puhemies! Haluan loppuun sanoa myös sen, että byrokratian purku ja säädösten sujuvoittaminen — rakentamiseen se pitää laittaa, turhat toimenpideluvat pois, ja pieniä rakennuksia pitää olla mahdollista rakentaa omalle maalle pelkällä ilmoituksella.

Arvoisa puhemies! Puurakentaminen on ollut esillä meidän valiokunnassamme useita kertoja. Siinähän on kyse ennen kaikkea byrokratian purkamisesta. Esimerkiksi nollaenergiatalon rakentaminen puusta on tänä päivänä ja jatkossakin todennäköisesti mahdotonta, elikkä meidän täytyy huomioida puurakentamisen todelliset tarpeet ja se, mitä asioita siinä tulisi ottaa huomioon.

Puurakentamisessa ei välttämättä ole kyse talousarviomäärärahoista, vaan enemmänkin tahdosta ja toimenpiteistä, niin että luomme edellytyksiä, että jatkossa puurakentaminen olisi oikeasti enemmän mahdollista. Kyse on siis todellakin esteiden purkamisesta, siitä, millä tavalla me pystymme Suomessa oikealla tavalla enempi rakentamaan puusta. Elikkä meidän tehtävämme on valiokunnassa mahdollistaa puun monipuolinen käyttäminen. Kyllähän tämä puurakentamisen lisääminen on haaste meidän valiokunnallemme, ja ainakin minä omalta osaltani olen mielelläni mukana tässä haasteen ratkaisemisessa.