Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puolustustarvikkeiden viennistä annettua lakia. Uudistuksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmakirjaus. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Nykyinen laki on ollut voimassa jo vuodesta 2012 lähtien, eikä sitä ole sen jälkeen merkittävästi uudistettu. Turvallisuusympäristö taas on muuttunut olennaisesti. Kansallinen puolustusyhteistyö on tiivistynyt, ja Suomen Nato-jäsenyys on tuonut mukanaan uusia tarpeita myös vientivalvonnan sääntelyyn. Samalla Orpon hallitus on ottanut yhdeksi päätavoitteekseen puolustusteollisuuden kotimaisen tuotannon ja arvon kasvattamisen maailmanmarkkinoilla.

Esityksessä tarkennetaan puolustustarvikkeen määritelmää ja lain soveltamisalaa. Lisäksi käyttöön ehdotetaan uutta yleistä vientilupaa, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa erityisesti väliaikaisiin ja ei-kaupallisiin vientitilanteisiin liittyviä lupamenettelyjä.

Samaan aikaan myös vientivalvontaa vahvistetaan. Viejille asetettavia velvollisuuksia täsmennetään, kirjanpitoa ja valvontamenettelyjä kehitetään ja viranomaisille annetaan mahdollisuus toteuttaa viennin jälkeisiä tarkastuksia. Tavoitteena on varmistaa, että Suomen vientivalvonta pysyy johdonmukaisena ja luotettavana myös muuttuneessa toimintaympäristössä. Esityksessä tehdään lisäksi eräitä päätöksentekoa koskevia muutoksia puolustusministeriön ja valtioneuvoston yleisistunnon väliseen työnjakoon sekä joukko teknisiä ja kielellisiä tarkistuksia lainsäädäntöön.

Kokonaisuutena kyse on lainsäädännön ajantasaistamisesta. Tavoitteena on yhtäältä sujuvoittaa lupamenettelyjä ja toisaalta varmistaa, että vientivalvonta säilyy tehokkaana ja Suomi täyttää kansainväliset velvoitteensa myös jatkossa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. helmikuuta 2027.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Puolustustarvikkeiden vientiä koskevaa lakia päivitetään vastaamaan nykyaikaa. Valitettavasti tässä esityksessä on eräs erittäin huolestuttava piirre: siinä on jostain syystä lähdetty vasemmistolaiselle ideologiselle linjalle. [Vasemmalta: Hienoa!]

Lakiesityksen mukaan ”Puolustusteollisuuden yritysten vastuu ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumisesta on nähty viime vuosina yhä olennaisemmaksi erityisesti kansainvälisessä vienti‑ ja asevalvontakeskustelussa.”

Valvonnan osalta todetaan seuraavasti: ”Vientivalvonnassa on tärkeää tunnistaa, milloin viennissä olisi mahdollinen kansainvälisen tai humanitaarisen oikeuden loukkaamisen riski.” Ja edelleen sanotaan: ”Vaara ihmisoikeusloukkauksista tai humanitaarisen oikeuden rikkomisesta velvoittaa vientiluvan epäämiseen.”

Nyt kun tällaisia lakimuutoksia näköjään kokoomusvetoisessa ministeriössä tehdään, on Suomen kannalta äärimmäisen tärkeää, ettei tässä lähdetä juuri sille linjalle, josta selväsanaisesti irtisanouduttiin silloin, kun käsiteltiin kansalaisaloitetta puolustushankintojen sääntelystä humanitäärisin perustein.

Israel on Suomelle äärimmäisen tärkeä puolustustarvikekumppani. Toki sieltä tuodaan enemmän puolustustarvikkeita Suomeen kuin Suomesta viedään sinne, mutta näinkin päin kauppaa käydään. Suomi saa siitä kipeästi tarvitsemiaan tuloja ja vahvistaa maidemme hyviä välejä.

Nyt kun tällaisia perusteita ollaan sittenkin näköjään viemässä osaksi lupaprosesseja, niin on varmistettava, ettei vientiä Israeliin rajoiteta ideologisin ja vääristellyin perustein. Esimerkiksi mitkään YK:n päätöslauselmat ja syytöskirjeet eivät saa vaikuttaa vientilupien myöntämiseen, koska on vuosikymmeniä ollut päivänselvää, että YK ja kansainvälinen yhteisö ovat ottaneet Israelin silmätikukseen eivätkä tunnusta sen oikeutta puolustaa kansalaisiaan ja sen turvallisuutta joka puolelta jatkuvasti hyökkääviltä terroristeilta.

Arvoisa puhemies! Suomen uusima puolustusyhteistyösopimus Israelin kanssa on tehty vuoteen 2034 saakka. Nyt on varmistettava, etteivät tällaiset epämääräisesti muotoillut vientivalvontavaatimukset pysty vaikuttamaan tämän yhteistyön jatkumiseen ja kehittämiseen tulevaisuudessa. — Kiitos. [Jouni Ovaska pyytää vastauspuheenvuoroa — Johannes Koskinen: Vasemmiston puheenvuoro! — Timo Heinosen välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Jostain pyydettiin vastauspuheenvuoroa, mutta nyt en näe, kuka se oli. — Edustaja Ovaska, yksi minuutti, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt tuli, ehkä voisi sanoa, erikoinen tai mielenkiintoinen puheenvuoro. Mikä tämä hallituksen linja tässä nyt on? Näin voimakkaasti ei ole perussuomalaisten riveistä hyökätty kokoomusta ja pääministeripuoluetta vastaan. Onko tämä laki nyt yhdessä käsitelty, ja seisovatko perussuomalaiset tässä mukana? Onko tässä jotain epäselvää?

Voisitteko, puolustusministeri, nyt vastata, mikä se prosessi on ollut? Pitääkö meidän eduskunnassa olla huolissamme siitä, että puolustusministeriön ja Puolustusvoimien hallinnonalaa koskien hallituksen sisäiset riidat näkyvät jo tässä salissa? [Mika Karin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Puolustusministeri saa keskustelun päätteeksi varmasti vastauspuheenvuoron. Palaamme listalle. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies, hyvä puolustusministeri, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan kiittää puolustusministeriä tämän lainsäädännön eduskuntaan tuomisesta. Kyse on siis puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain muuttamisesta, eli päivitämme lakia vastaamaan maamme Nato-jäsenyyttä ja kansainvälisiä velvoitteita. Esityksessä siis muutetaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon ja kauttakulkuun liittyviä säännöksiä, ja tavoitteena on ajantasaistaa lainsäädäntöämme vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä, tiivistynyttä kansainvälistä puolustusyhteistyötä sekä Suomen Nato-jäsenyyttä.

Lakiin lisätään uutena lupatyyppinä yleinen vientilupa, joka yksinkertaistaisi erityisesti ei-kaupallisiin ja väliaikaisiin vientitilanteisiin liittyvää lupamenettelyä. Myös valvontaa tehostettaisiin tarkentamalla puolustustarvikkeiden viejille asetettavia vaatimuksia ja kirjanpitovelvoitteita. Lisäksi mahdollistettaisiin myös viennin jälkeiset tarkastukset, ja tiettyjen teknologioiden kohdalla luotaisiin puolustushallinnon sisäinen vapautusmenettely.

Meidän hallituksen tavoite ja uskoisin, että aika laajasti tässä salissa — ei ehkä ihan kaikkien, mutta aika laajasti — yhteinen näkemys on ollut se, että meidän kannattaa myös puolustusteollisuudessa ja tällaisessa korkeassa teknologiassa hakea sellaisia asemia maailmassa, että me olemme mielenkiintoinen ja kiinnostava kumppani, ja sitäkin tällä haetaan. Vuonna 2024 puolustusministeriöhän myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vieneille ja siirroille yhteensä 432 vientilupaa yhteensä 52 maahan. Viime vuonna myönnettiin lupia vielä enempi, 479. Puolustustarvikkeiden vienti kasvoi 241 prosenttia. Näiden myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna 930 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 itse asiassa 1,4 miljardia euroa. Viime vuoden arvo on siis toiseksi suurin arvo koskaan.

Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle, missä näkyy tämä meidän syvenevä Euroopan puolustusyhteistyö. Euroopan alueelle myönnettiin yhteensä 395 lupaa, jotka vastasivat siis 90 prosentista myönnettyjen lupien kokonaisarvosta. Varsinaiset viennit toteutuvat lähtökohtaisesti muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä, eli näin aina näissä kaupat sitten toteutuvat. Maittain tarkasteltuna arvollisesti eniten lupia myönnettiin Tanskaan, Ruotsiin ja Espanjaan, ja näissä näkyy merkittävällä tavalla tämä syvenevä pohjoismainen mutta myös eurooppalainen puolustusyhteistyö.

Meiltä löytyy Suomesta lukuisia hienoja yrityksiä, jotka ovat viime vuosina vahvistuneet merkittävällä tavalla. Voisi mainita esimerkiksi Patrian, josta on erittäin monesti tullut myönteisiä uutisia eri puolilta Eurooppaa, ja tietysti Sakon merkittävänä toimijana, kuten myös Forssassa toimivan CPE Productionin, joka toimittaa tällä hetkellä suojakypäriä, suojaliivejä ja muita eri puolille maailmaa. Meillä on siis korkeaa osaamista, puhumattakaan sitten avaruusosaamisesta, droneteknologiasta ja monesta muusta, missä olemme ottaneet merkittäviä askelia eteenpäin.

Itse pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että näissä lupakysymyksissä meillä on Euroopassa yhtenevät lupakäytänteet. Olen tästä käyttänyt aiempien hallituksien aikana lukuisia puheenvuoroja. Silloin meillä oli toisenlainen lupamenettely. Emme antaneet lupia niille maille, joihin monet muut Euroopan maat antoivat, ja se tarkoitti sitä, että Suomesta ulosliputettiin merkittävä määrä erilaisia tuotantoja. On tärkeää, että Euroopassa toimitaan samoilla pelisäännöillä. [Pauli Kiuru: Kyllä!]

Erittäin tärkeää on myös se, että me olemme luotettava kumppani näissä kysymyksissä. Kun esimerkiksi Sanna Marinin hallitus päätti ostaa Daavidin linko ‑järjestelmän, niin totta kai — kiitos siitä Marinin hallitukselle: usein syytetään, ettemme koskaan kiitä Marinin hallitusta, mutta kyllä me kiitämme silloin, kun on aihetta, [Mika Kari: Oikein!] ja Daavidin lingosta on — me odotimme silloin, että myös huolto toimii tulevina vuosina, vuosikymmeninä. Ne ovat isoja päätöksiä, isoja sitoutumisia. Ja samalla lailla, kun me teimme päätöksen — kiitos siitäkin Marinin hallitukselle, nyt tämä menee ihan mahdottomaksi kiittelemiseksi — F-35-hävittäjistä, niin siinäkin sitouduimme siihen, että me haluamme myös vakavimmalla hetkellä, että näiden hävittäjien huolto ja ylläpito toimivat. Tätä myös odottavat tietysti maat, joiden kanssa me teemme kauppaa tai suomalaiset yritykset tekevät kauppaa.

Arvoisa puhemies! Pidän tätä lainsäädäntöä tervetulleena ja hyvänä. Meidän pitää olla luotettava kumppani niin niissä tilanteissa, kun Suomeen hankitaan meidän puolustustamme vahvistavaa materiaalia, kuin myös niissä tilanteissa, kun Suomesta ulkomaille myydään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille asian esittelystä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Puolustustarvikkeiden viennistä annettu laki on vuodelta 2012. Sen jälkeen Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavasti. Suomi on liittynyt Natoon, ja kansainvälinen puolustusyhteistyö on tiivistynyt. Samalla suomalaisen puolustusteollisuuden vienti on kasvanut nopeasti. Vuonna 2025 toteutuneen puolustustarvikeviennin arvo nousi ennätykselliseen noin 702 miljoonaan euroon. Siksi lainsäädännön on vastattava sekä kasvaneen viennin että uuden turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Hallituksen esitys tekee juuri tämän.

Esitys selkeyttää lain soveltamista Nato-yhteistyössä, EU:n sotilasrakenteisiin liittyvässä toiminnassa, Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyösopimuksen mukaisessa toiminnassa sekä kansainvälistä apua koskevissa päätöksissä. Päällekkäistä lupamenettelyä ei tarvita, jos asiasta on jo tehty erillinen lain mukainen valtiollinen päätös.

Uusi yleinen vientilupa keventää menettelyä tarkoin rajatuissa tilanteissa ja vain sellaisiin maihin, joihin suuntautuva vienti ei edellytä erillistä ulko- ja turvallisuuspoliittista arviota. Se soveltuisi esimerkiksi väliaikaiseen esittely-, arviointi-, huolto- ja korjausvientiin. Luvan käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä. Kyse ei siis ole valvonnasta luopumisesta vaan valvonnan kohdentamisesta sinne, missä riskit ovat suurimmat.

Samalla valvontaa aidosti vahvistetaan. Luvan myöntämisen edellytykseksi lisätään, ettei vienti saa vaarantaa Suomen kansainvälistä puolustuskykyä. Viejän on tunnettava vastaanottaja ja loppukäyttäjä. Suuremmilta yrityksiltä voidaan edellyttää vastuullisuusohjelmaa, ja kirjanpitovelvollisuutta laajennetaan. Tullille annetaan toimivalta tehdä viennin jälkeisiä tarkastuksia loppukäyttäjätodistuksen sekä kohdevaltion suostumuksen rajoissa. Tämä parantaa mahdollisuuksia torjua materiaalin päätymistä väärälle taholle, pakotteiden kiertämistä ja lupaehtojen rikkomista.

Esitys huomioi myös modernin sodankäynnin. Valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan tuodaan merkittävät elektronisten järjestelmien, ohjelmistojen ja teknologian viennit. Korkean teknologian kohdalla voidaan pyytää Puolustusvoimien lausunto siitä, voiko vienti vaarantaa kansallista puolustuskykyämme tai Suomen turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Vientivalvonnan pitää olla yhtä aikaa tehokasta, vastuullista ja sujuvaa. Kansainväliset velvoitteet, ihmisoikeudet ja humanitäärinen oikeus säilyvät lupaharkinnan ytimessä. Turhaa hallintoa vähennetään, mutta todellisiin riskeihin puututaan aiempaa vahvemmin.

Valiokuntakäsittelyssä on vielä varmistettava, että puolustusministeriöllä, Poliisihallituksella ja Tullilla on uudistuksen toimeenpanoon riittävät käytännön resurssit. Toimivaltuus on vaikuttava vain, jos sitä voidaan myös käyttää.

Tämä on Suomen turvallisuutta vahvistava ja kotimaisen puolustusteollisuuden toimintakykyä tukeva uudistus. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon ministeri Häkkäselle tältäkin osin hallituksen ohjelman hyvästä eteenpäin viemisestä. On todella tärkeää, että samalla kun Suomi panostaa voimakkaasti omaan puolustukseensa, niin suomalaisella osaamisella voidaan myös vastata siihen tarpeeseen, jota myös muilla liittolaismaillamme on panostaa puolustukseen, ja siten pystymme Suomessa puolustusmenojen ohella puhumaan myös puolustustuloista, joita saamme sitä kautta, että muut maat tekevät valtavia satsauksia, ja suomalainen vientiteollisuus sillä korkealla osaamisella, jota meillä on, pystyy siihen vastaamaan. On siis tärkeää, että vientivalvontalainsäädäntö on kunnossa.

Tämän lain sisällön osalta voin, puhemies, yhtyä täysin esimerkiksi siihen puheenvuoroon, jonka edustaja Heinonen tuossa edellä käytti, niin voimme säästää sen osalta yhteistä aikaa. Ehkä totean vain juuri sen, että on tärkeää, että on yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt, jotta eurooppalaiset toimijat ovat reilussa kilpailutilanteessa tässä. Vakuutan koko puolustusvaliokunnan puolesta, että tulemme osaltamme tietysti hyvin tähän hallituksen esitykseen perehtymään ja sen asiallisesti ja ripeästi mutta perusteellisesti käsittelemään. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Meillä on käsittelyssä laki puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain muuttamisesta. Minun mielestäni nämä lakimuutokset vievät tätä hyvään suuntaan, ja se ehkä antaa meidän kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle pikkaisen paremman kyvyn viedä esimerkiksi tämmöinen mallikappale tai semmoinen eteenpäin.

Mutta sitten se, mistä minä haluaisin pikkusen myöskin kritisoida: Tästä kyllä puolustusministerille asiaa en ole kritisoinut, hän tosin tietää sen, ja minäkin tiedän sen, että tämä on ehkä enemmän ulkoministeriön alainen asia, että mikä on puolustustarvike. Onko semmoinen metallinpala puolustustarvike? Jos on suojausteräksestä leikattu levynpala, vaikka nyt tällainen A-nelosen muotoinen metallinpala, [Puhuja näyttää kädessään A4-kokoista paperia] niin voiko tätä sitten viedä Israeliin? Jos se on suojausteräksestä leikattu... Mielestäni siinä on kyllä jonkinlaista ideologiaa, että sellaisen vienti Suomesta esimerkiksi Israeliin on tällä hetkellä mahdotonta. Eli tämä ei ole kyllä vielä minkäänlainen puolustustarvike, tämä on mielestäni vain metallinpala. Jonkinlaista pientä kohtuullisuutta olisi syytä olla tässä, koska se kuitenkin vahvistaa meidän omaa taloutta, meidän maamme taloutta, ja antaa työtä Suomeen, jos ja kun tällaisia metallilevyn paloja Israel haluaisi Suomesta ostaa. Se, että niitä sitten käytetään johonkin miehistönkuljetusajoneuvoon ja hitsataan siellä kiinni, niin silloin siitä kokonaisuudesta tulee puolustustarvike.... En tiedä. Turha minun on puolustusministerille tätä puhua. Pitäisi varmaan puhua sille ulkoministerille tai ulkoministeriön virkamiehille, jos he sen Suomen edun tunnistaisivat ja antaisivat viedä metallinpaloja Israeliin. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ajantasaistetaan ja päivitetään voimassa olevaa lakia, ja sille kaikki tuki. Kuten valiokunnan puheenjohtaja tuossa mainitsi, käsittelemme sen tietysti huolella. Vaikka se lähtökohtaisesti on kannatettava, niin toki perehdymme ja kuulemme asiantuntijoita.

Tässä yhteydessä haluan kiittää ministeriä ja kaikkia asiaan vaikuttaneita, jotka ovat esimerkiksi vieneet eteenpäin yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä, kun tällä viikolla kuulimme tästä Himars-huoltoyhteistyösopimuksesta. Juuri näin näitä asioita pitää läheisten liittolaisten kanssa hoitaa.

Sitten mitä tulee tähän vientiin ja tuontiin puolustustarvikkeiden osalta, niin nämä ovat pitkäaikaisia sopimuksia, jotka tietysti ymmärrettävästi joissakin tapauksissa voivat herättää suuria tunteita, mutta on muistettava, että juoksutusajat näitten sopimusten osalta ovat pitkiä — voidaan puhua viidestä vuodesta, kymmenestä vuodesta tai jopa vuosikymmenistä, kun hankintoja tehdään — ja pitää olla varmuus siitä, että varaosia tulee, ohjelmistoja tulee, huoltoa tulee, kaikkea siihen liittyvää, mitä vientiin tai tuontiin kuuluu, ja silloin ei voi olla niin, että sopimuksia lähdetään milloin mistäkin syystä muuttamaan, ovat ne sitten ideologisia syitä tai jotain muuta. Silloin pitää katsoa laajempaa kokonaisuutta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa nimenomaan siitä turvallisuusnäkökulmasta, joka on meille pienenä maana aivan olennainen. Kuten presidentti Koivisto aikanaan sanoi, pienen maan tehtävä on selviytyä. Sillä on pakko mennä eteenpäin ja yrittää parhaansa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyypä sanoa, että on mukava aloittaa eduskunnan syyskautta salityöskentelynkin puolella, kun kehumme toinen toisiamme, hallitus- ja oppositiopuoli. Molemmat osaavat antaa toisilleen arvostuksen.

Erityisesti pidin edustaja Heinosen ja edustaja Kiurun puheen lopustakin, siitä, että nähdään esimerkiksi aseiden ja puolustustarvikkeiden vienti, vientivalvonta, vienti yleensäkin, vaalikausien yli menevänä toimintona, koska kotimaisen puolustustarviketeollisuuden vientiedellytykset tulee turvata mutta samaan aikaan pitää turvata myös meille tuotujen puolustustarvikkeiden huolto, päivitys ja niin edelleen. Ne ovat vuosikymmenienkin projekteja, eri asejärjestelmät jopa 30—40 vuotta, joten sopimuksetkin pitää tehdä sillä aikajaksolla.

Mutta ettei ihan pelkiksi onnitteluiksi ja kiitoksiksi menisi, niin täytyy sanoa, että kyllä hämmästelin ensimmäisen puheenvuoron käyttäneen PS-edustajan puheenvuoroa. Tältä osin täytyy sanoa, että itselleni tuli ihan semmoinen olo, että tässä täytyykin tämän asian osalta lähteä hallitusta tukemaan, jos hallituksen sisältä sitä tukea ei tule.

Esitys on sinänsä oikein hyvä, ja niin kuin valiokunnan puheenjohtajakin totesi, valiokunnan kokouksessa sitten vielä tarkemmin perehdymme asiantuntijakuulemisen kautta tähän kokonaisuuteen. Jotkin asiat jo tässä esityksessä ehkä herättävät pieniä kysymyksiä, muun muassa se, miten suomalainen viranomainen voi ulkomailla valvoa aseviennin toteutumista kohdemaassa. Siihen taisi olla joku asiantuntijakommenttikin hallituksen valmistelun puolella, oltiin hieman samaa kyselty.

Mutta yleisesti on tärkeää varmistaa tätä, että meidän vienti seuraa tätä pohjoismaista tapaa toimia puolustustarvikkeiden viennin osalta ja tukee meidän kotimaista puolustusteollisuuttamme ja täyttää YK:n asettamat tavoitteet sille, että sotaa käyville maille olemme näiden asioiden kohdalla huomattavasti nihkeämpiä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Limnell, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Karille ja monille muille, jotka ovat täällä rakentavia puheenvuoroja käyttäneet. Tämä on myöskin yksi meidän strateginen yhteinen viesti tämän talon ulkopuolelle, että turvallisuudesta pidetään tässäkin huolta. [Mika Kari: Kyllä!]

Minä itse uskon vahvasti siihen, että nyt ensi kevättä kohti mennessä kaksi keskeistä teemaa tässä salissa tulevat olemaan talous ja turvallisuus. Tässä lakiesityksessähän nämä yhdistyvät vahvasti toisiinsa. Niin kuin hyvin tiedetään, tällä hetkellä panostetaan, resursoidaan yhä enemmän puolustuksen suorituskykyjen kasvattamiseen, ja me ollaan Suomessa siinä onnellisessa tilanteessa, että meillä on vahva puolustus- ja teknologiateollisuus. Niin kuin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Autto toi hyvin esille, se tarkoittaa parhaimmillaan merkittäviä puolustustuloja meille Suomeen. Kaikki se, miten me pystymme järkevällä tavalla sujuvoittamaan tätä vientiä, suomalaisia yrityksiä, heidän menestymisen edellytyksiä — kiitos myös ministerille siitä aktiivisesta vientitoiminnasta muihin Nato-maihin, muille globaaleille markkinoille — on aivan avainasemassa, kun edistetään suomalaista osaamista ja ratkaisuja.

Uskon samalla, että tämä teknologian kiihtyvä kehitys myöskin vähän haastaa meidät. Nimittäin jos oikein katsoo mutkat oikoen, niin voisi jo tänä päivänä kysyä, mikä teknologia ei ole kaksoiskäyttöteknologiaa, mikä teknologia on puolustusteknologiaa ja mikä ei. Me ollaan siirtymässä yhä enemmän maailmaan, jossa nimenomaan teknologiset kysymykset, innovaatiot ovat aivan keskeisiä tässä turvallisuuskeskustelussa ja sitä kautta viennissä, kun puhutaan vaikka kvanttiteknologiasta tai avaruusteknologiasta.

Joka tapauksessa lämpimästi kannatan tätä esitystä, ja tällä tavalla me edistetään sekä suomalaista talouskasvua että suomalaisten turvallisuutta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Nyt käsittelemme puolustustarvikkeita ja niiden vientiä. Puolustustarvikkeet ovat tosiaan tärkeitä meille, ja Suomelle on myös vienti äärettömän tärkeää. Jo talouden takia me tarvitaan sitä vientiä. Oli ilo kuulla, että hallinnosta ehkä vähän karsitaan — tuossa puheenvuorossa kävi ilmi, että hallintokuluista on tulossa karsintaa — mutta tämä vientiasia on hyvä. Kuitenkin meillä on osaamista puolustustarvikkeiden tekemiseen, ja turvallisuus on tärkeintä, mitä voidaan kansalaisille taata. Totta kai meidän pitää varmistaa, että meille itsellemme riittää näitä tarvikkeita, mutta vienti on todella järkevää.

Ihannetila olisi se, että ei olisi niitä sotia eikä tarvittaisi puolustustarvikkeita yhtään missään maailmassa, mutta on ihan varma, että meidän aikanamme emme tule koskaan näkemään semmoista tilannetta. Sota koskettaa, ja hyvin lähellä Suomeakin koskettaa tämä sotatila, mikä täällä on maailmassa. Todellakin on tärkeätä, että puolustuksesta pidetään huolta. Turvallisuus on varmasti ensi vaalien iso teema, ja mikäpäs muu se on tärkeämpää. Jos ei ole turvallisuutta, niin ei ole kerta kaikkiaan yhtään mitään. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika on nyt lähestymässä loppuaan. Ministeri Häkkänen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta.

Ensinnäkin Orpon hallitus edistää nyt laajalla toimenpidepaketilla suomalaisen puolustus‑ ja turvallisuusalan yritysten ja teknologian menestymistä niin kotimaan kuin maailmankin markkinoilla. On erittäin laaja tämä toimenpidevalikko kotimaahan kohdistettavista puolustushankinnoista ja ‑investoinneista aina sitten Naton erilaisiin hankintakoalitioihin. On vienninedistämismatkoja Aasiaan, mitä on taas tulossa syksyllä, ja laaja kattaus muuta.

Euroopassa ja maailmalla puolustustarvikemarkkina kasvaa tällä hetkellä huimaa vauhtia, ja näihin kasvumarkkinoihin meidän kannattaa päästä kiinni. Se talouskasvu tuo sitten tietysti työllisyyttä ja hyvinvointia Suomeen. Mutta samaan aikaan pitää muistaa, että vientivalvonnalla pyritään rajoittamaan sitä, että nämä aseet eivät päädy myöskään vääriin käsiin. Maailmalla tarvitaan sen takia myös tämmöinen kontrollimekanismi.

Tässä esityksessä kevennetään hallintotaakkaa, sujuvoitetaan luvitusta. Yrityskenttä on tähän tyytyväinen, näin on ainakin ilmaistu lausunnoissa ja virkamiespuheenvuoroissa, joten en näe sellaisia mörköjä, mitä tässä alussa ehkä tuli esiin, vaan tässä on pääosin tarkoitus, että se on vastuullista vientiä, mutta sitä sujuvoitetaan ja niin, että pystytään raportoimaan myös tarkkaan jälkikäteen, miten vienti on tapahtunut, ja että kirjanpito täsmää.

Eli kaikin puolin kokonaisuus on tasapainoinen, ja sitten valiokunnissa katsotaan vielä yksityiskohdat tämän osalta selviksi. — Kiitos.