Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa puhemies! On ilo esitellä lakimuutos taiteen perusopetuksesta, sillä aiempi lainsäädäntö on 90-luvun lopusta, lähes kolmenkymmenen vuoden takaa. Taiteen perusopetus on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän helmi. Sen piirissä opiskelee viikoittain noin 130 000 lasta ja nuorta yhdeksällä eri taiteenalalla — musiikista ja tanssista kuvataiteeseen, käsityöhön, sirkustaiteeseen, teatteriin, arkkitehtuuriin, mediataiteisiin ja sanataiteeseen. Näiden taiteenalojen opetusta yhdistää vahva pedagoginen perusta, mutta niissä on myös omaleimaiset tavat oppia, opettaa ja ilmaista. Hallitusohjelman mukaisesti uudistamme taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön, joka tosiaan on perua 90-luvulta. Kyse on pitkään ja perusteellisesti valmistellusta ja odotetusta kokonaisuudistuksesta. Uudistus on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa toimijakentän kanssa, ja kaikkia taiteenaloja edustaneen työryhmän mietintö asiasta oli yksimielinen. Kiitos vielä jokaiselle työryhmässä työskennelleelle lakipohjan raameista sekä valmisteluun osallistuneille. Kiitos myös näkemyksensä ja asiantuntijuutensa esitykseen lausuneille toimijoille ja tahoille.

Arvoisa puhemies! Nykyinen taiteen perusopetuksen lainsäädäntö on tosiaan jo pitkään tarvinnut päivitystä. Tänä aikana yhteiskunta on muuttunut. Väestörakenteen muutos ja alueellinen eriytyminen haastavat myös taiteen perusopetuksen järjestämisen edellytyksiä. Tämän vuoksi on välttämätöntä uudistaa lainsäädäntöä niin, että se turvaa mahdollisuudet taiteen perusopetukseen kaikkialla Suomessa — asuinpaikasta tai muista lähtökohdista riippumatta. Esityksen tavoitteena on, että yhä useampi lapsi ja nuori pääsee osalliseksi taiteen perusopetukseen. Nyt siis lapset ja nuoret asetetaan etusijalle. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden elokuussa. Keskeinen keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vahvistaa toimijoiden yhteistyötä. Yhteistyötä on tärkeää vahvistaa koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, kuntien, kulttuuritoimijoiden ja muiden koulutusmuotojen kesken. Selkeä ja ajantasainen lainsäädäntö luo tälle työlle kestävän perustan ja mahdollistaa joustavia ratkaisuja muuttuvassa toimintaympäristössä.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan taiteen perusopetuksen olevan jatkossa kahden oppimäärän sijaan yhden 50 opintopisteen laajuisen oppimäärän mukainen. Yksi yhteinen oppimäärä tarjoaa selkeämmän ja vertailtavan osaamiskokonaisuuden sekä tuo uusia mahdollisuuksia ja parantaa saavutettavuutta.

Suurin osa taiteen perusopetuksessa opiskelevista on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Vaikka opetus on avointa kaikille, on esityksessä haluttu antaa alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille etusija oppilaaksioton yhteydessä. Tällä on haluttu vahvistaa erityisesti alle 18-vuotiaiden mahdollisuuksia osallistua taiteen perusopetukseen.

Taiteen perusopetuksen laskennallisen valtionosuusrahoituksen suoritteena säilyisi edelleen opetustunti. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan siten, että siinä huomioidaan nykyistä paremmin oppilasmäärät, oppimäärän suorittaminen ja alueellinen saatavuus. Tarkoituksena on turvata rahoituksen perusteeksi vahvistettavien suoritteiden vähimmäismäärä niille alueille, joilla väestön määrä vähenee.

Arvoisa puhemies! Lakimuutoksessa ja päivityksessä on pyritty vaalimaan sitä, mikä nykyjärjestelmässä toimii hyvin. Samalla tavoitteena on luoda edellytyksiä uudistumiselle ja kehittymiselle sekä aiemmin mainitsemalleni vahvemmalle yhteistyölle. Taiteen perusopetus ei ole vain harrastusmahdollisuus. Se on osa suomalaista koulutusjärjestelmää, se on sen helmi, joka antaa oppilaille tiedot ja taidot kehittyä taiteen tekijäksi, kokijaksi ja osallistujaksi. Taiteen perusopetus vahvistaa sivistystä, osallisuutta ja merkityksellisyyden kokemusta.

Taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamisessa ei ole kyse vain hallinnollisesta uudistuksesta. Kyse on kaikkien — mutta etenkin lastemme ja nuortemme — mahdollisuuksista oppia, kasvaa ja löytää oma äänensä. Kyse on sivistyksestä, yhdenvertaisuudesta ja tulevaisuuden osaamisesta. Kuten täällä suuressa salissa hyväksytyssä kulttuuripoliittisessa selonteossa linjataan, kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuri on jokaisen oikeus. Tämä konkretisoituu monella tavalla tässä hallituksen esityksessä taiteen perusopetuksesta.

Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunta käy tästä uudistuksesta rakentavan keskustelun ja sivistysvaliokunta tekee ansiokkaan mietinnön, kuten sillä on tapana, eli eduskunnan kanta lakimuutokseen tulee sitä kautta selväksi. Kyse on lasten ja nuorten mahdollisuuksista kasvaa taiteen, sivistyksen ja luovuuden parissa kaikkialla Suomessa, oppia uusia taitoja, saada uusia kavereita, oppia harjoittelemaan ja toimimaan tavoitteellisesti, tekemään ja työskentelemään myös sinnikkäästi — kuten ihan tällä viikolla Pisa-tuloksissakin on todettu, että sille sinnikkyydelle on tilausta ja tarvetta. Kyse on myös yhteisöllisyydestä, siitä että lapsella ja nuorella on yhteisö, jossa taiteen perusopetusta voi harjoittaa, ja sitä kautta hän kokee kuuluvansa johonkin tärkeään yhteisöön. Lapselle ja nuorelle on tärkeää oppia ilmaisemaan itseään ja siten ymmärtämään itseään ja myös toisia hieman paremmin. Tämä vahvistaa samalla lapsen ja nuoren yhteisöllisyyttä mutta myös koko kansakuntamme yhteisöllisyyttä. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille asian esittelystä. Tämä lakiesityshän tuli jo ennen kesää, ja me ollaan jo sivistysvaliokunnassa hyvässä vauhdissa kuulemassa asiantuntijoita. Tätä on kyllä myönteisenä asiana tervehdittävä, koska tämä lainsäädäntö on tärkeää saada ajan tasalle.

Haluaisin tässä yhteydessä näistä Pisa-tuloksista sanoa myös, että usein unohtuu se, että pelkkä aineopetus koulussa ei ole se, mikä muodostaa oppimisen edellytykset. Siihen liittyy myös hyvin vahvasti se, miten taideaineissa tai liikunnassa pystyy olemaan lapsilla harrastusmahdollisuuksia.

Taiteen perusopetus on nimenomaan tarkoitettu lapsille ja nuorille. Nyt huoli ehkä nousee siitä, että kaikkialla varmasti tasapuolisesti päästään taiteen perusopetuksen piiriin. Erityisesti suurissa kaupungeissa — omassa kotikaupungissani Helsingissä — tämä rahoitus ei suinkaan riitä siihen, että kaikille lapsille olisi tarjolla mahdollisuus. [Puhemies koputtaa] Ministerille ehkä kysymys siitä: miten aiotte tämän osalta ponnistella?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Koponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri esittelypuheenvuorossa hyvin avasikin lakiuudistuksen muutoksia. Nämä ovat erittäin hyviä muutoksia, ja pidän tosi hyvänä sitä, että alle 18-vuotiaille säädetään etusija oppilaaksiotossa silloin, kun hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja.

En malta kuitenkaan olla kommentoimatta tässä yhteydessä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Nykyisissä, vuoden 17 perusteissa taiteen perusopetuksen todetaan rakentuvan muun muassa kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle ja opetuksessa edellytetään sukupuolten moninaisuuden kunnioittamista. En tiedä, miten taiteen opinnoissa on käytännössä sovellettu kulttuurien moninaista kunnioitusta mutta toivottavasti ei kuitenkaan suomalaisen kulttuuriperinnön kustannuksella. Lisäksi sukupuolten moninaisuus on jo käsitteenä aika järjetön tieteenkin näkökulmasta erityisesti biologisen ajattelun osalta.

Puhemies! Taiteen perusopetuksen ydintehtävien tulisi olla taiteellisten taitojen ja luovuuden kehittäminen sekä oppilaan oman ilmaisun tukeminen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä.

Taiteen perusopetuksen uudistuksen tavoite on oikea, ja sille on tarve. Opetuksen pitää olla saavutettavissa nimenomaan eri puolilla Suomea ja perheen taustasta riippumatta. Saavutettavuutta ei tehdä kuitenkaan vain kirjaamalla se lakiin. Tarvitaan riittävä rahoitus, opettajat ja kohtuulliset oppilasmaksut. Nimenomaan rahoituksen riittävyys ja alueellinen yhdenvertaisuus nousivat keskeisiksi huoliksi myös lausuntopalautteissa.

Kyse ei ole myöskään vain harrastamisesta. Luovien alojen yritysten liikevaihto Suomessa on noin 13,5 miljardia euroa, ja ala työllistää kymmeniätuhansia ihmisiä. Sivistyksen lisäksi taiteen perusopetus rakentaa juuri sitä oppimispohjaa ja osaamispohjaa, jossa syntyy tulevaisuuden taiteilijoita, pelintekijöitä, muotoilijoita ja luovien alojen yrittäjiä.

Tämän uudistuksen onnistuminen mitataan kuitenkin lopulta siinä, avautuvatko taiteen ovet aidosti yhä useammalle lapselle perheen varallisuudesta ja kotipaikasta riippumatta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tosiaan ministerille ja ministeriölle lain valmistelusta ja esittelystä. Tämä on kentän toivoma muutos, jota pidetään kentällä todella tärkeänä. Näyttää, että tosiaan tämä, että vedetään oppimäärä yhteen tähän 50 opintopisteeseen, on hyvä uudistus.

Kysyisinkin oikeastaan kahta asiaa:

Miten nähdään laajempien oppimäärien suorittaminen tässä muutoksessa? Miten pystytään varmistamaan, että tämä on sitten mahdollista myös jatkossa?

Ja toinen kysymys tähän varhaisiän opetukseen: miten varmistetaan, että edelleen varhaisiän oppilaat saavat tarpeellisen opetuksen, jolla turvataan varmasti meidän huippulahjakkuuksiemme eteenpäinmenoa?

Sitten ehkä kommentti vielä näihin soitinakatemioihin, jotka varmistavat meidän ihan huippumusiikkiosaajiemme kouluttautumisen: [Puhemies koputtaa] onko ministerillä näkemystä näiden tilanteeseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Samaan aikaan kun opetussuunnitelmia uudistetaan, ne palaavat ikään kuin juurilleen perusasioihin, mikä on erittäin hyvä asia. Ennen oli Kataisen hallituksen aikaan tehty lähes 27 eri tavoitetta, jotka olivat kyllä maailmaa syleileviä ja parantavia ja varmasti tasa-arvoa ja moninaisuutta ja kaikenlaista lisääviä, mutta sieltä oli unohdettu, että pitäisi myös oppia lukemaan ja laskemaan. Nyt kun näihin opetussuunnitelmassa palataan, niin on erittäin tärkeää, että siinä rinnalla kuitenkin kulkee tämä luovuus. Eli annan täydet kiitokset siitä, että myös tämä asia huomioidaan. Mutta tärkeintähän peruskoulussa on se, että löydämme sen päämäärän, sen fokuksen, mihin keskittyä, eikä niin, että kukaan opettajista ja vanhemmista ei tiedä, mikä on tärkeintä. Ja tärkeintä peruskoulussa kuitenkin yhteisöllisyyden ja kaiken hyvän lisäksi on se, että siellä opitaan perustaidot, [Puhemies koputtaa] joilla voi muutakin oppia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetus tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden pitkäjänteiseen harrastamiseen, oman ilmaisun kehittämiseen ja eri taiteenalojen oppimiseen. Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisessa on syytä tarkastella myös opetuksen arvopohjaa. Taiteen perusopetuksessa keskiössä tulisi olla taiteellisten taitojen oppiminen, luovuus, oma ilmaisu ja erityisesti suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin tuntemus.

Arvoisa ministeri, kuinka tässä uudistuksessa voidaan taata se, että taiteen perusopetusta voidaan järjestää eri puolilla Suomea? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.

Puhemies! Uudistuksen tavoitteet sinänsä ovat hyviä. Tällä hetkellä valtionosuusavusta lähes 90 prosenttia kohdistuu musiikille, ja tässä on pyritty laajentamaan eri taiteenlajien saatavuutta. Mutta kun työryhmä suositteli, että ehdottomasti tähän uudistukseen tarvittaisiin kymmenen miljoonaa euroa lisää, niin nyt tämä uudistus on kyllä vaarassa romuttaa paljon sellaista hyvää, minkä varaan lasten taiteen perusopetus tällä hetkellä rakentuu, ja tällaista on toki vaikea korjata. Jokainen meistä ymmärtää varmasti, ja ministerikin, vaikka se jäi sieltä sanomatta, että kun näin mittava uudistus tehdään ilman tätä tarvittavaa lisärahoitusta, niin tämä on kyllä nyt vaarassa kaataa siellä toimijoita. Tässä on huolta tästä yksilöopetuksen huomioinnista, alvillisuudesta, joka voi nostaa kustannuksia, järjestämislupien perumisesta, varhaisiän aseman epäselvyydestä, niin kuin moni on täällä todennut, ja näiden nykyisten ei-VOS-oppilaitosten asemasta. [Puhemies koputtaa] Miten aiotte turvata näiden ei-VOS-oppilaitosten toiminnan jatkuvuuden?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Inledningsvis vill jag tacka ministern för presentationen av den grundläggande konstundervisning och för att vi har förnyat det här. Framför allt den här tillgängligheten är otroligt viktig också på ett regionalt plan för mindre orter. För egen del vet jag att min familj har haft jättestor glädje över den här förberedande konstundervisningen. Den är ett sätt att uttrycka sig och att kunna förkovra sig och lära sig nytt och också se den här mångfalden och kunna godkänna det olika, så det är jättefint och bra att vi har möjligheter att nu utveckla det här.

Elikkä, arvoisa puhemies, tässä haluan nostaa esille tämän alueellisen saavutettavuuden ensisijaisen tärkeänä juttuna, elikkä että kaikkialla Suomessa on sitten taiteen perusopetusta. Niin ei välttämättä nyt tällä hetkellä ole, ja sen takia tämä on myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasia. Kun tiedetään, että luova talous osaltaan on yksi kasvavia talouksia, niin pitkässä juoksussa tämänkin kautta voi poikia hyviä tuloksia. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetus toteuttaa parhaimmillaan lapsen oikeutta osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Kaikki lapset eivät ole kuitenkaan tässäkään samalla viivalla: meillä on alueelliseen saavutettavuuteen ja myös perheiden taloudelliseen tilanteeseen liittyviä esteitä. Siksi vasemmistoliitto on ehdottanut, että taiteen perusopetuksen valtionosuusrahoitukseen olisi lisättävä tasa-arvoraha, jolla vahvistetaan sosioekonomista ja alueellista saavutettavuutta. Myös hallituksen esityksessä yksi tavoite on saavutettavuuden parantaminen, ja todella hyvä näin, mutta ongelmaksi nousee, että tälle tärkeälle tavoitteelle ei ole osoitettu tässä kohdennettua lisärahoitusta, vaikka lakia valmisteleva työryhmä esitti kymmenen miljoonan euron lisäpanostusta.

Toinen huolenaihe on, että uudistus kohtelee eri tavoin valtionosuuteen oikeutettuja taideoppilaitoksia ja muita taideoppilaitoksia. On varmistettava, että uudistus ei lisää myöskään VOSien ulkopuolella olevien taideoppilaitosten kustannuksia, koska tämä kustannusten nousu [Puhemies koputtaa] lisäisi painetta korottaa asiakasmaksuja, ja se kääntyisi kyllä tätä saavutettavuustavoitetta vastaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin pitkään odotettu esitys. Ajattelen myöskin niin, että se, että koulutusmuoto toimii kokonaisuutena sisältäen yhdeksän eri taiteen alaa, on asia, mitä varmasti kentällä on odotettu. Se, että siirrytään yhteen oppimäärään, mahdollistaa koulutusmuodon kehittämisen ennen kaikkea kokonaisuutena, mutta sekin on huomioitava, että meidän taiteen muodot ovat erilaisia, teatteri ja toisaalta sitten musiikki. Toinen vaatii yksilöllisempää, toinen on sitten ryhmäpainotteisempaa. Nämä huolet ja ajatukset on varmasti hyvä ottaa tässä huomioon. On myös erittäin tärkeätä, että yhteistyö on nostettu nyt lain tasolle, ja sitä varmasti myöskin kentällä toivotaan ja halutaan.

Yhdyn niihin näkemyksiin, että huonoa tästä ei tulisi saada sen perusteella, että rahoitus puuttuu, ja kuten tässä todettiin, työryhmä on todella toivonut tähän sen kymmenen miljoonaa. Kysynkin teiltä, ministeri, pidättekö tätä mahdottomana, koska näin laajan uudistuksen maaliin saattaminen ilman minkäänlaista lisärahoitusta tuntuisi hyvin ikävältä ja kummalliselta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämän uudistuksen keskeinen tavoite on varmistaa, että taiteen perusopetus säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Jos pidämme kiinni yli 25 vuotta vanhoista rakenteista muuttamatta mitään, emme vastaa niihin haasteisiin, joita väestönmuutos, alueellinen eriytyminen ja lasten harrastamisen muuttuminen meille asettavat.

On hyvä, että opetus säilyy tavoitteellisena ja jatko-opintoihin valmentavana koulutusmuotona. Samalla rahoituksessa huomioidaan jatkossa nykyistä paremmin oppilaat, opetuksen vaikuttavuus ja alueellinen saavutettavuus eikä ainoastaan opetustuntien määrä. Moni on ollut huolissaan yhden oppimäärän mallista, mutta itse näen siinä myös suuren mahdollisuuden: selkeämpi rakenne helpottaa perheiden, oppilaiden ja oppilaitosten toimintaa sekä vahvistaa koulutusmuodon asemaa koko Suomessa. Tärkeintä on, että yhä useammalla lapsella ja nuorella on mahdollisuus päästä laadukkaan taideopetuksen pariin asuinpaikasta riippumatta. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että taiteen ja kulttuurin opetuksesta olla huolissaan, mutta itse olen siinä asiassa ehdottomasti isosti huolissani suomalaisen kulttuurin asemasta tässä yleisessä maailmanmenossa. Ylikansallinen kulttuuri ja taide painavat kyllä päälle. Esimerkiksi kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa on karjalaista kulttuuria ja siihen liittyvää taidetta hyvin paljon, esimerkiksi musiikkia, mutta sitten kun nykyisin tämä Suomi keskittyy hurjaa vauhtia, niin nämä pienet paikkakunnat jäävät armotta jalkoihin. Se näkyy myös rahoituksessa, tulevassa rahoituksessa, mitä nyt valtionosuuksiakin leikataan ja kaikkea muuta hauskaa tehdään pienten kuntien päänmenoksi. Siinä tuhotaan samalla paikallista kulttuuria todella paljon. Siellä on semmoisiakin kulttuuri-ilmiöitä, että... Suomihan on rikas maa, koska meillä on eri maakunnat. Jokaisella maakunnalla on oma kulttuuriperintö. Mentiin vaikka nyt ihan pohjoisimpaan Suomeen, saamelaisilla on oma vahva kulttuurinsa, samoin karjalaisilla jopa oma kielikin löytyy. Sitä onneksi on vielä kuitenkin opetettu Joensuussa yliopistossa, hienoa näin.

Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: miten te aiotte huomioida sen, että ylikansallinen kulttuuri, kaiken maailman rap-kulttuuri, tulee? Hyvä varmaan, että sitäkin on, mutta paikallinen suomalainen kulttuuri on jäänyt täysin jalkoihin. Välillä tuntuu, [Puhemies koputtaa] kun radiotakin kuuntelee, että minä asun jossakin Harlemissa. Kun avaan lauantaiaamuna Radio Suomen, niin tuntuu, [Puhemies koputtaa] että asunko minä jossakin Harlemissa. Semmoinen jytinä kuuluu, ettei voi edes kuunnella.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Itse aika läheltä olen tutustunut tähän musiikkikouluelämään, ja tämä on kyllä hyvä asia, että yhdistetään tämä suppea ja laaja opintopistemäärä ja siitä saadaan päättötodistus. Mutta miten, arvoisa ministeri, on siinä tilanteessa, kun ilmoittautumiset tulevat aina elokuussa näihin opintoihin ja oppilaspaikkoja on vain tietty määrä ja siellä on kuitenkin sellaisia henkilöitä, jotka ovat jo huomattavasti yli 18-vuotiaita ja haluavat jatkaa? Joudutaanko tässä nyt sitten heitä torjumaan tästä jatko-opiskelusta sen takia, että sinne haluaa myöskin joku alle 18-vuotias oppilas? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetus on kansainvälisestikin uniikki instituutio, ja voisi sanoa, että se on yksi tämmöinen suomalaisen koulutusjärjestelmän helmi. On hienoa, että sitä on päästy nyt uudistamaan.

Jaan ihan saman huolen, joka täällä on nostettu aikaisemminkin, että kun tätä uudistusta valmisteltiin, oli tavoitteena saada siihen 10 miljoonan lisärahoitus, jolla sitten turvattaisiin se, että saadaan nyt muita taiteenaloja vielä vahvemmin mukaan, kun tällä hetkellä 90 prosenttia opetuksesta painottuu sinne musiikkiin. Se halutaan tietysti säilyttää ja myös siellä halutaan säilyttää ne yksilöopetuksen mahdollisuudet. Eli ei haluta rikkoa sitä, mikä jo toimii, mutta halutaan mahdollistaa taiteen perusopetus yhä useammalle nuorelle ja yhä laajemmalla skaalalla. Tämä raha sinne kyllä tarvittaisiin, ettei olemassa olevaa rikottaisi.

Sitten haluan kysyä siitä, että oppilaitokset, joilla ei ole tätä OKM:n järjestämislupaa, ovat kantaneet huolta tästä siirtymäajasta. Eli näitä uusia malleja ei ole vielä, mutta kuinka turvataan, että toiminta jatkuu tässä katkeamatta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntöä uudistetaan ja yhteistyötä vahvistetaan, oppimäärärakennetta selkeytetään ja koulutuksen arviointia kehitetään. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että uudistus toteuttaa aidosti saavutettavuutta ja saavutettavuuden tavoitetta koko Suomessa. Eri puolilla maata tarvitaan toimivia, elinvoimaisia oppilaitoksia, joilla on tosiasialliset edellytykset järjestää laadukasta opetusta pitkäjänteisesti. Tämä näkökulma on hyvin tärkeä erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Me tarvitaan eri puolilla Suomea elinvoimaisia oppilaitoksia, osaavaa henkilöstöä, asianmukaisia opetustiloja ja rahoitusta — pitkäjänteistä rahoitusta, joka antaa mahdollisuuden toimia pitkäjänteisesti myöskin muuttuvissa väestöolosuhteissa. Taiteen perusopetus on investointi lapsiin, mutta se on myös kaikkineen investointi alueen sivistykseen ja yhteisöllisyyteen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Talvitietä tämän tärkeän asian edistämisestä ja erinomaisesta esittelystä.

Taiteen perusopetuksesta puhuttaessa puhutaan usein harrastamisesta — taide on tietysti monelle paljon enemmän kuin pelkkä harrastus —, kulttuurista ja luovuudesta. Ne ovatkin tärkeitä asioita, mutta tämän esityksen yhteydessä on syytä puhua myös kokonaisturvallisuudesta, koska tämäkään asia ei ole irrallinen maamme turvallisuudesta. Kokonaisturvallisuus perustuu yhteiskuntaan, jossa ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteisöihin, kykenevät yhteistyöhön, luottavat toisiinsa ja löytävät rakentavia tapoja käsitellä muutoksia, epävarmuutta ja kriisejä. Juuri tässä taidekasvatuksella on merkittävä rooli. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kannan aivan erityistä huolta siitä, että nyt kun tämä uudistus tehdään ja tähän tulee mukaan uusia taidemuotoja, mikä sinänsä voi olla positiivinen asia, mutta samaan aikaan rahoitusta ei lisätä — ja senkin ymmärrän hyvin, että ei ole varaa lisätä — niin tämä lähtee heikentämään meidän toimivien musiikkiopistojen toimintaa, opetustoimintaa, ja pikkuhiljaa näivettämään niitä. En ole ollenkaan varma, onko tämä viisasta, jos näin tulee käymään. Kun tässä esitetään kymmentä miljoonaa lisää, jotta pystyttäisiin nämä uudet taidemuodot tänne ottamaan, mutta siihen ei ole varaa meillä, niin kannattaako tehdä semmoista muutosta? Toivon, että nyt valiokunta hyvin tarkkaan katsoisi vielä, että tässä ei mennä ojasta allikkoon tältä osin. Ja kun lukee sitä hallituksen esitystä, niin siellä todetaan, että juuri tästä johtuen saavutettavuus ei tule paranemaan tämän hallituksen esityksen... [Pia Lohikoski: Se voi jopa heikentyä!] — Se voi jopa heikentyä, todennäköisesti tuleekin heikentymään joiltain osin. — Eli en ole ihan niin optimistinen tämän suhteen. Kannan siis suurta huolta siitä, ettemme toimivaa musiikkiopistojärjestelmää lähde tässä nyt näivettämään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Laki taiteen tulemisesta vahvemmin perusopetukseen on aivan loistava asia, kiitos siitä. Minä nostan esille myös tämän meidän kansallisen kulttuurimme tässä. Sen pitäisi olla vahvasti mukana taiteen perusopetuksessa. Me voimme nähdä kulttuurissamme monia asioita, joita voimme pitää erityisinä vahvuuksina myös tulevaisuudessa maallemme ja kansalaisillemme. Niinpä kysynkin ministeri Talvitieltä: otetaanko tämä kulttuuri, oma kulttuurimme, vahvasti mukaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, viisi minuuttia tai vähemmän, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä ja monipuolisista kysymyksistä, joihin nyt yritän vastata.

Ensinnäkin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Haataiselle: Tässä on todellakin tärkeää, että saavutettavuus ja tasapuolisuus pääosin paranevat. Helsinki on erikoistilanteessa, mutta onneksi Helsinki on rahoittanut ja tulee jatkossakin rahoittamaan myös VOSien ulkopuolisia toimijoita. Me kävimme keväällä Helsingin kaupungin kanssa useammankin palaverin, jotta se toimintamalli, joka heillä on ollut, voi jatkossakin olla, vaikka lakia uudistetaan. Siinä samassa yhteydessä muutenkin hallinnollista taakkaa kunnilta kevennettiin, ja nyt se kevenee tämän lakimuutoksen kautta tietenkin kaikilta kunnilta.

Varapuheenjohtaja Koponen nosti esiin opsiperusteet ja yleisesti ottaen oppilaan oman ilmaisun tärkeyden.

Edustaja Hiltunen ja useampi muukin tätä rahoitusta nosti esiin — toki myös saavutettavuutta nostitte, mutta muun muassa Holopainen ja moni muukin tätä rahoitusta nosti. Ajattelen niin, että se, että me ei oltaisi viety sitä työryhmän yksimielistä esitystä hallituksen esitykseksi tällä kaudella, olisi käytännössä kuitenkin tarkoittanut vähintään kahden vuoden siirtoa tälle taiteen perusopetuksen lakimuutoksen uudistamiselle, vaikka ei tätä 10:tä miljoonaa budjettiriihessä ole osoitettu ensi vuodelle. Eli siinä mielessä pidän tärkeänä, että tämä lakimuutos etenee ja sen lisäksi siinä kuitenkin tulee siis yksi yhteinen aine. Se ei tarkoita sitä, että tulisi uusia taiteen muotoja. Rahoituksen osalta on arvioitu niin, että alussa musiikin rahoitus vähenee 2—4 prosenttia ja muitten taidemuotojen rahoitus kasvaa yli 7 prosenttia, jopa 30 prosenttia, mutta se sitten tietyllä aikavälillä lähtee tasoittumaan. Mutta tässä tosiaan saavutettavuus, yhdenvertaisuus, se laatu, vaikuttavuus ja myös yhteistyö ovat tosi tärkeässä asemassa, jotta tämä uusi laki myöskin saavuttaa ne tavoitteet.

Sitten tässä oli varhaisiän opetuksesta ja laajempien oppimäärien suorittamisesta. Tämä laajempi ja yksi oppimäärä ja oppiaine myös mahdollistaa sen, että pienemmät toimijat voivat tehdä yhteistyötä. Se mahdollistaa tietenkin sen, että ympäri Suomen on saavutettavuus parempi ja sitä kautta se taiteen perusopetus on useamman lapsen ja nuoren viikoittaisessa elämässä.

Edustaja Kalmari nosti perusasiat kunniaan. Sitä varmasti tarvitaan, mutta se ei varsinaisesti nyt tule tästä taiteen perusopetuksen laista.

Sitten moni teistä edustajista täällä nosti, miten taataan, että taiteen perusopetus on saavutettavissa eri puolilla Suomea. Kyllä minä näen, että tämä on yksi keino mahdollistaa sitä. Mutta tietenkin on sitten se, miten toimijat järjestäytyvät, miten siellä pystytään tekemään yhteistyötä myös alueellisesti. Eli meillä on hyviä esimerkkejä siitä, että on esimerkiksi isäntäkuntamallilla toimivaa taiteen perusopetusta kaupunkiseuduilla. Eli myöskin se on nähtävä, että erilaiset toimintatavat Suomessa tarvitaan, elikkä yksi malli ei käy kaikkialla.

Edustaja Lohikoski nosti tasa-arvorahoituksen, ja pidän kyllä sitä pohdinnan arvoisena asiana. Suhtaudun tosi vahvasti avoimin mielin ja ajattelen, että tämä olisi myöskin — kun me ollaan kuitenkin tässä kohdassa hallituskautta ja tiedetään ensi vuoden budjetti — ensi kauden hallituksen neuvottelujen asia, voisiko sitä... Mehän ollaan nyt nostettu ja vakinaistettu tasa-arvorahaa sinne perusopetuksen puolelle, mutta olisiko se jotenkin nähtävissä myöskin tänne puolelle?

Kaiken kaikkiaan taiteen perusopetuksen rahoituksesta tällä kaudella: Mitään kulttuurisäästöjä ei ole kohdennettu taiteen perusopetukseen. Jokaisena vuonna ovat olleet indeksit voimassa, elikkä siinä mielessä taiteen perusopetuksen rahoitus on jonkin verran tälläkin kaudella kasvanut, ja se on hyvä ja tärkeää erityisesti meidän lasten ja nuorten kannalta.

Edustaja Niemi kysyi tästä oppilaaksiotosta. Jos on niin, että nuori on täyttänyt sitten jo 18 vuotta, hän saa jatkaa siinä opetuksessa, koska tämä ei koske tavallaan sitä uutta lukuvuotta, vaan tämä koskee nimenomaan sitä oppilaaksiottoa siinä vaiheessa, kun oppilas tulee ensimmäistä kertaa. Tietenkin jatkuvuus on tärkeätä.

Sitten täällä, arvoisa puhemies, monet nostivat vielä suomalaista kulttuuria, ja tässä nyt kerron edustajille, että tänä aamuna oli Säätytalolla tilaisuus. Me nimettiin [Puhemies koputtaa] 22 uutta elävän aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon olevaa kohdetta. Siellä on muun muassa karjalanpiirakat ja karjalaiset kesäjuhlat, joista edustaja Hoskonenkin tässä kysyi, [Puhemies koputtaa] miten karjalaisuus näkyy.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Sitten siirrymme puhujalistalle. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetusta koskeva uudistus on paljon enemmän kuin koulutuspoliittinen tai kulttuuripoliittinen hanke. Kyse on siitä, millaisia valmiuksia annamme lapsille ja nuorille kasvaa aktiivisiksi, luoviksi ja yhteisöllisiksi kansalaisiksi. Tällä hallituksen esityksellä uudistetaan lähes 30 vuotta vanhaa järjestelmää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Kaksi nykyistä oppimäärää yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi oppimääräksi. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan, hallintoa kevennetään, oppilaitosten yhteistyötä vahvistetaan ja alle 18-vuotiaille annetaan etusija oppilaaksi otossa tilanteissa, joissa paikkoja on vähemmän kuin hakijoita. Lisäksi taiteen alojen välistä yhdenvertaisuutta vahvistetaan ja opetuksen alueellista saatavuutta pyritään parantamaan. Nämä tavoitteet ovat oikeansuuntaisia.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetuksesta puhuttaessa puhutaan usein harrastamisesta, kulttuurista ja luovuudesta. Ne ovatkin tärkeitä asioita, mutta tämän esityksen yhteydessä on syytä puhua myös kokonaisturvallisuudesta, koska tämäkään asia ei ole irrallinen maamme turvallisuudesta. Kokonaisturvallisuus perustuu yhteiskuntaan, jossa ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteisöihin, kykenevät yhteistyöhön, luottavat toisiinsa ja löytävät rakentavia tapoja käsitellä muutoksia, epävarmuutta ja kriisejä. Juuri tässä taidekasvatuksella on merkittävä rooli. Tämän esityksen perusteluissa todetaan, että taiteen perusopetus vahvistaa lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sosiaalista pääomaa, luottamusta sekä henkistä kriisinkestävyyttä. Nämä eivät ole vain kasvatuksellisia tavoitteita, vaan myös turvallisuustekijöitä. Yhteiskunta kestää kriisejä paremmin silloin, kun ihmisillä on näitä taitoja ja tunne yhteisöön kuulumisesta.

Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että uudistuksella pyritään parantamaan opetuksen saavutettavuutta eri puolilla Suomea. Pitkät välimatkat, väestönkehitys ja alueelliset erot eivät saa estää lapsia ja nuoria osallistumasta taiteen perusopetukseen. Jokaisella lapsella pitäisi olla asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus löytää oma tapansa ilmaista itseään ja kehittää osaamistaan sekä kokea kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tämä uudistus vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää, mutta samalla se vahvistaa myös jotain vielä suurempaa. Se koskettaa syvästi yhteiskuntamme henkistä kestävyyttä, yhteisöllisyyttä ja tulevaisuudenuskoa. Juuri niitä me tänä päivänä erityisesti tarvitsemme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koponen on poissa. Edustaja Strandman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Taiteen perusopetus on kotimaassamme ainutlaatuista. Se tarjoaa noin 130 000 lapselle ja nuorelle mahdollisuuden pitkäjänteiseen harrastamiseen, oman ilmaisun kehittämiseen ja eri taiteenalojen oppimiseen. Nykyisestä yleisestä ja laajasta oppimäärästä siirryttäisiin tämän esityksen mukaisesti yhteen 50 opintopisteen kokonaisuuteen. Rahoituksessa huomioitaisiin opetustuntien lisäksi oppilasmäärä, tutkinnon suorittaneet ja alueellinen saatavuus. Näin voidaan vastata myös väestönmuutoksen ja alueellisen eriytymisen tuomiin haasteisiin. Alle 18-vuotiailla olisi etusija oppilasvalinnassa tilanteissa, joissa hakijoita on enemmän kuin paikkoja, ja tämä on perusteltua.

Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisessa on syytä tarkastella myös opetuksen arvopohjaa. Taiteen perusopetuksen keskiössä tulee olla taiteellisten taitojen oppiminen, luovuus, oma ilmaisu ja erityisesti suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin tuntemus. Uusien opetussuunnitelman perusteiden valmistelussa on syytä pitää huolta myös siitä, että suomalainen kulttuuriperintö, historia ja taide saavat niille kuuluvan aseman. Suomeen kasvamiseen kuuluu oman yhteiskuntamme kulttuurin tunteminen. Tämä koskee jokaista Suomessa kasvavaa lasta ja nuorta.

Uudistuksessa tarvitaan myös taloudellista vastuullisuutta. Eri toimijoiden yhteistyöllä voidaan hyödyntää tehokkaammin opettajia, tiloja ja välineitä sekä parantaa opetuksen saatavuutta eri puolilla Suomea. Uudistuksen tavoitteena tulee olla laadukas ja toimiva taiteen perusopetus, joka palvelee lapsia ja nuoria eri puolilla Suomea ja eri taidelajeissa. Monet löytävät ammattinsa taiteesta. Luova ala on noin 13,5 miljardia euroa, ja siinä on myös huomattavat mahdollisuudet suomalaiseen vientiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Talvitielle lain esittelystä. Kannatan tätä esitystä lämpimästi.

Lasten ja nuorten hyvinvointia ja mahdollisuuksia kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi tulee vahvistaa ja samalla huomioida se, että lapset ja nuoret ovat erilaisia. Sama muotti ei sovi kaikille. Yhdelle nuorelle tärkeintä voi olla liikunta, toiselle teknologia, kolmannelle musiikki, kuvataide, teatteri tai jokin muu luovan tekemisen muoto. Meidän pitää huolehtia siitä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa ja tuoda omaa lahjakkuuttaan esiin. Tällä on merkitystä myös syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kun nuori löytää itselleen mielekkään harrastuksen, yhteisön ja mahdollisuuden onnistua, sillä voi olla hyvin suuri vaikutus hänen tulevaisuuteensa ja itseluottamukseensa.

Haluan nostaa tässä yhteydessä esiin myös luovat alat. Niiden merkitystä ei pidä nähdä ainoastaan vapaa-ajan tai kulttuurin näkökulmasta. Luovilla aloilla on merkittävä potentiaali uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja talouskasvun näkökulmasta. Suomessa on paljon taiteellista osaamista ja luovaa lahjakkuutta, josta voimme rakentaa myös uutta elinvoimaa ja vientiä. Juuri kulttuurivienti, mistä äsken muun muassa edustaja Strandman puhui, on todella tärkeä ja tulevaisuutta. Siksi lasten ja nuorten kiinnostusta kulttuuriin, taiteeseen ja luovaan tekemiseen kannattaa tukea. Emme koskaan tiedä, onko tänään harrastuksensa aloittava lapsi tulevaisuuden menestynyt taiteilija, yrittäjä tai kansainvälisesti tunnettu luovan alan ammattilainen tai tuleeko hänestä todella luovan alan työntekijä vai onko hän muuten vain onnellinen, että on saanut opiskella taiteita. Lasten ja nuorten tukemisessa meidän on ennen kaikkea nähtävä yksilö. Jokaisella nuorella on omat vahvuutensa, kiinnostuksen kohteensa ja kykynsä. Yhteiskunnan tehtävä on antaa mahdollisuus kehittyä myös taiteen alueella.

Kansallisen kulttuurin otinkin esille debatissa, ja ministeri sanoi, että kansallinen kulttuuri tulee olemaan myös osa kasvatusta taiteen perusopetuksessa, ja se on todella tärkeää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteet taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistamiseksi ovat oikeansuuntaisia. On hyvä, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntöä uudistetaan, yhteistyötä vahvistetaan, oppimäärärakennetta selkeytetään ja koulutuksen arviointia kehitetään. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että uudistus toteuttaa saavutettavuuden tavoitetta koko Suomessa. Taiteen perusopetuksen saavutettavuus ei tarkoita ainoastaan sitä, että oppilas voi hakeutua opetukseen. Se tarkoittaa myös sitä, että eri puolilla maata toimii elinvoimaisia oppilaitoksia, joilla on tosiasialliset edellytykset järjestää laadukasta opetusta pitkäjänteisesti. Tämä näkökulma on erityisen tärkeä väestöltään vähenevillä alueilla.

Savonlinnan musiikki- ja tanssiopisto on tästä yksi konkreettinen esimerkki. Se on yksityinen valtionosuusjärjestelmän piirissä toimiva oppilaitos, joka järjestää musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista opetusta Itä-Savon alueella. Opistossa opiskelee noin 640 oppilasta, joista 440 musiikin ja 200 tanssin perusopetuksessa. Oppilaitoksella on lähes seitsemän vuosikymmenen aikana muodostunut keskeinen asema alueen taidekasvattajana ja kulttuuripalvelujen tuottajana. Opisto tekee yhteistyötä muun muassa Savonlinnan Taidelukion, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja alueen muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Kyse ei siis ole vain opetustunneista tai yksittäisestä harrastuspaikasta, kyse on osasta alueen sivistys- ja kulttuurirakennetta.

Taiteen perusopetus tuottaa konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia, vahvistaa yhteisöllisyyttä, tekee yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa sekä luo perustaa tulevaisuuden taiteelliselle osaamiselle. Näiden vaikutusten merkitys korostuu alueilla, joilla muu taide- ja kulttuuritarjonta on vähäistä. Siksi taiteen perusopetuksen rahoitusta ja muuta sääntelyä on tarkasteltava koulutuspolitiikan lisäksi myös aluekehityksen ja kulttuuripolitiikan näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että uudessa rahoitusjärjestelmässä tunnistetaan väestöltään vähenevien alueiden erityisolosuhteet. Oppilas- ja opetustuntimäärien väheneminen ei tällaisilla alueilla välttämättä johdu opetuksen laadusta tai koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Taustalla voi olla pitkäaikainen väestökehitys, johon yksittäinen oppilaitos ei voi omilla toimillaan vaikuttaa. Oppilaitoksen toiminnan sopeuttaminen vähenevään kysyntään samalla, kun opetuksen laatua halutaan ylläpitää, edellyttää rahoitukselta ennakoitavuutta. Rahoitusjärjestelmän tulee olla ennakoitava, pitkäjänteinen ja alueellisesti oikeudenmukainen. Ei voi olla niin, että väestökehitys heikentää ensin oppilaitoksen rahoitusta ja sen jälkeen lasten ja nuorten tosiasiallisia mahdollisuuksia saada tavoitteellista taideopetusta omalla alueellaan. Perustuslain 16 § turvaa jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Vaikka taiteen perusopetus ei kuulu subjektiivisten sivistyksellisten oikeuksien ydinalueeseen, myös sitä koskevan lainsäädännön tulee edistää koulutuksellista ja alueellista yhdenvertaisuutta. Siksi uudistuksen vaikutuksia on seurattava systemaattisesti. Erityisesti on arvioitava, miten uusi rahoitusjärjestelmä vaikuttaa väestöltään vähenevien alueiden oppilaitoksiin. Jos vaikutukset osoittautuvat alueellisen saavutettavuuden kannalta ongelmallisiksi, on järjestelmää voitava tarkistaa.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös aikuisten taiteen perusopetuksen merkityksen. Esimerkiksi Savonlinnan musiikki- ja tanssiopiston aikuisopiskelijoita on musiikin opetuksessa mukana noin viidennes ja tanssin opetuksessa noin neljännes kaikista opiskelijoista. Savonlinnan kaupunki rahoittaa alle 23-vuotiaiden oppilaspaikat mutta ei aikuisten taiteen perusopetusta. Kyse on siis merkittävästä osasta oppilaitoksen toimintaa. Aikuisten opetus ei ole lasten ja nuorten opetuksesta pois. Se tukee opetustarjonnan monipuolisuutta, henkilöstön työllisyyttä ja koko oppilaitoksen taloudellista kestävyyttä. Tämä merkitys korostuu alueilla, joilla lasten ja nuorten määrä vähenee. Siksi aikuisten taiteen perusopetuksen toimintaedellytyksistä on myös huolehdittava uudessa järjestelmässä.

Oppilasmaksuja koskeva sääntely on keskeinen jatkovalmistelun kysymys. Lakiesityksessä mahdollistetaan kuntien järjestämässä opetuksessa erilaiset maksut kunnan omille ja muiden kuntien oppilaille. Sen sijaan yksityisen koulutuksen järjestäjän asema jää epäselväksi tilanteissa, joissa kuntien rahoitusratkaisut poikkeavat toisistaan tai kohdistuvat vain osaan oppilaista tai oppilaitoksista. Lainsäädännön tulee mahdollistaa se, että kuntien erilaiset rahoitusratkaisut voidaan ottaa oppilasmaksuissa huomioon avoimesti, läpinäkyvästi ja yhdenvertaisesti. Muuten riskinä on, että kunnan tukemien lasten ja nuorten puuttuva rahoitusosuus siirtyy muiden oppilaiden maksettavaksi.

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä, että yhden oppimäärän käyttöönottoa esitetään ja että koulutuksen järjestäjien yhteistyötä vahvistetaan. Myös vastuutehtävien säätäminen on perusteltua. Niiden tulee kuitenkin perustua riittävään ja pitkäjänteiseen rahoitukseen, ja kehittämistyössä on huomioitava alueellinen tasapaino. Myös pienemmillä ja muuttotappioalueilla toimivilla oppilaitoksilla pitää olla mahdollisuuksia osallistua kehittämistyöhön. Lisäksi on tärkeää, että taidealakohtaiset erityispiirteet huomioidaan. Esimerkiksi musiikissa yksilöopetuksella on keskeinen merkitys. Samoin on huolehdittava siitä, että yksityisellä koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuudet ylläpitää opetuksessa tarvittavia toimitiloja. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ei pidä merkittävästi höllentää. Taiteen perusopetuksessa korkea laatu perustuu osaavaan opetushenkilöstöön. Kelpoisuusvaatimusten säilyttäminen tukee opetuksen laatua, oppilaiden oikeusturvaa ja taiteen perusopetuksen korkeaa tasoa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar poissa, edustaja Hopsu poissa, edustaja Lahdenperä poissa, edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetus on kansainvälisesti uniikki instituutio, joka samaan aikaan turvaa eri taustoista olevien lasten ja nuorten taideharrastuksen ja mahdollistaa ammattiuralle suuntautumisen. On tärkeää, että sitä uudistetaan tämän päivän tarpeisiin. Samaan aikaan tulee varoa sitä, ettei rikota sitä, mikä jo toimii. On hyvä, että tämä lakiesitys on tuotu tähän saliin, sillä todellakin on pitkä aika siitä, kun lakia viimeksi uudistettiin, ja todellakin se on tärkeää tuoda tähän päivään.

Taiteen perusopetusta annetaan yhdeksällä eri taiteenalalla, joista määrällisesti erottuu musiikin opetus ylivertaisesti suosituimpana. Nykyisin noin 90 prosenttia valtionosuuksissa huomioiduista opetustunneista kohdentuu musiikkioppilaitoksille. Nyt tätä uudistusta tehtäessä tulisi löytää tasapaino kaikkien taiteenalojen tasapuolisen kohtelun välillä ja eri taiteenalojen erityispiirteiden huomioinnissa. Samalla on hyvä huomioida se, että tilanne ei muodostu kohtuuttomaksi nimenomaan musiikkiopetukselle, joka tällä hetkellä on kaikkein suosituinta. On huomioitava, että esimerkiksi yksilöopetukselle on edelleen tarvetta, jos haluamme, että kaikilla taiteenaloilla on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Ja tässä myös eri taidemuodot eroavat toisistaan sen suhteen, minkä verran yksilöopetusta on syytä olla tarjolla, ja tämä tulisi paremmin huomioida myös rahoituksessa.

Tämä uudistus sinänsä on otettu hyvin vastaan, mutta huolihan on se, että rahoitus ei tule nyt käsi kädessä tämän lakiuudistuksen kanssa. Oli laskettu, että tämä lakimuutos vaatisi 10 miljoonan rahoituslisäyksen, mutta sitähän tuossa hallituksen budjettiesityksessä ei ole. Kannan myös huolta tästä alueellisuudesta, jota edustaja Anna-Kristiina Mikkonen tuossa edellä hyvin otti esille. Meillä on paljon alueita, joilla lasten määrä ja nuorten määrä laskevat ja silti taiteen perusopetukselle on tarvetta, ja tämä saavutettavuus kaikkialla Suomessa tulisi varmistaa. Siksi, kun tämä lakiesitys menee nyt sivistysvaliokuntaan käsittelyyn, on tärkeää, että nimenomaan näihin asioihin kiinnitetään huomiota.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Mikkonen kertoi tuolta Savonlinnasta, niin itselläni on nyt sitten Etelä-Savosta toinen kaupunki elikkä Mikkeli elävänä esimerkkinä.

Mikkelin musiikkiopisto järjestää tällä hetkellä taiteen perusopetuksen varhaisiän opetusta erilaisina musiikkileikkikouluryhminä, soitinvalmennuksena ja erityisryhmille. Vuoden 2025 tilastoinnissa kokonaisoppilasmäärästä varhaisiän osuus oli 44 prosenttia. Oppilasmäärä on yhteensä noin 900, joista varhaisiän oppilaita on siis noin 400. Musiikkileikkikoulua opettaa yksi päätoiminen opettaja ja kolme sivutoimisesti. Soitinvalmennusta opettavat muun opetuksen rinnalla lähes kaikki opiston noin 40 soitonopettajaaa.

Opetussuunnitelman mukainen varhaisiän musiikkikasvatus on olennainen osa musiikin taiteen perusopetuksen kokonaisuutta ja muodostaa perustan myöhemmälle oppimiselle. Musiikkipohjan rakentamisen lisäksi musiikkileikkikoululla on paljon muitakin tutkittuja hyötyjä. Varhaisiän musiikkikasvatus on ollut hyvin suosittua ja tavoittaa ison joukon perheitä. Jos musiikkileikkikoulu jää VOS-rahoituksen ulkopuolelle, joutuu opisto rahoittamaan sitä muulla tavoin, esimerkiksi asiakasmaksujen nostolla, mikä vähentää leikkikoulun saavutettavuutta merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Mikkelin musiikkiopisto tekee aktiivista yhteistyötä toisten taiteen perusopetuksen oppilaitosten kanssa toimialueellaan. Opistossa arvostetaan kaikkia taiteenaloja. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että eri taiteenlajien saavutettavuustavoitteet toteutuvat ja toiminta voi mahdollistua myös uusille toimijoille. Tähän tarvitaan kuitenkin uutta rahoitusta, jotta myös nykyisten oppilaitosten järjestämä opetus jatkuu elinvoimaisena.

Mikkeliin ollaan käynnistämässä kaupungissa toimivien taiteen perusopetuksen oppilaitosten kesken yhteistyötä, jossa on mukana viisi oppilaitosta ja kuusi eri taiteenlajia. Lisäksi musiikkiopiston toimipisteissä Hirvensalmella, Juvalla, Kangasniemellä ja Mäntyharjussa tehdään aktiivista yhteistyötä paikkakunnalla toimivien muiden oppilaitosten kanssa.

Mikäli hallituksen lakiesitys toteutuu esityksen mukaisesti ja ilman lisämäärärahaa, johtaa se musiikin valtionosuusrahoituksella annettujen tuntien vähenemiseen Suomessa arviolta 33 000 tunnilla niiden siirtyessä muille taiteenaloille. Tämä vähentää musiikin taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja laatua, mikä on selvästi ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen myötä valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävän enimmäissuoritemäärän jako musiikin ja muiden taiteenalojen välillä eli musiikin oma rahoitusmomentti on poistumassa, ja tilalle ehdotetaan kaikille taiteenaloille yhteistä suoriterahoitusmallia. Esityksen mukaan lisäosa, joka perustuu oppilaiden ja oppimäärän suorittaneiden määrään, voisi enimmillään olla jopa 25 prosenttia tuntiperusteisesta vuosirahoituksesta. Uusi rahoitusmalli suosii niitä taidelajeja, joita opetetaan pääasiassa tai kokonaan ryhmäopetuksena.

Mikkelin musiikkiopistossa on viime vuosina kehitetty ryhmäopetusta, kuten musiikkileikkikouluopetusta sekä esimerkiksi Tempo-orkesterivalmennusta ja muita ryhmäopetusmuotoja. Näillä on turvattu mahdollisimman monelle tutustuminen musiikin maailmaan. Ryhmäopetus toimiikin hyvin kiinnostuksen herättelijänä lajin pariin ja alkeissoittotaitojen hankkimiseen, mutta pitkällinen ja syvällinen instrumentin hallinta syntyy yksilöopetuksessa, johon musiikin opetus lopulta perustuu.

Jos musiikin rahoitus vähenee, tulee se näkymään niin Mikkelin musiikkiopistossa kuin lukuisissa muissa musiikkiopistoissa nykyistä pidempinä jonoina instrumenttiopetukseen ja todennäköisesti myös soitinvalikoiman kaventumisena. Mikkelissä on tehty paljon töitä sen eteen, että oppilaspaikkaa odottavien jonot olisivat mahdollisimman lyhyet eri toimipisteissä ja että instrumenttien laaja kirjo näkyy ja kuuluu koko toimialueella.

Arvoisa puhemies! Lakiuudistuksessa on myös hyvää, ja koko prosessi on saanut koko taiteen perusopetuksen kentän ajattelemaan kauemmas tulevaisuuteen. On luotu uusia kontakteja ja ideoitu yhdessä, miten voidaan parantaa entisestään taiteen perusopetusta uuden lain ja uusien opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Myös opettajien kelpoisuus on kirjoitettu lakiesityksessä siten, että turvataan opetuksen laatu tulevaisuudessakin. Rahoitusmallin mahdollistama koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaaminen on kuitenkin se, mikä on koko Suomessa tärkeää. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.

Kunnioitettu herra puhemies! Erittäin hyviä puheenvuoroja on käytetty, eritoten nämä puheenvuoro tuolta Kaakkois-Suomen vaalipiireistä, sieltä Savonlinnasta ja Mikkelistä. Edustajat Mikkonen Anna-Kristiina ja edustaja Kallio, käytitte ansiokkaat puheenvuorot ja toitte sitä elämää esille, miten siellä Savonlinnassa ja Mikkelissä musiikkiopistot toimivat. Myös edustajan Mikkonen Krista puheenvuoro sieltä Savo-Karjalan vaalipiiristä Joensuusta: siellä tehdään myös arvokasta musiikkiopetusta.

Tuonpa tähän, puhemies, ihan omankin korteni kekoon sieltä Oulun vaalipiiristä, Kainuun itäisestä kolkasta, Kuhmosta. Kuhmon musiikkiopisto siellä on harjoittanut aktiivista musiikkitoimintaa sieltä vuodesta 1995 lähtien. 1993 valmistui sinne kulttuuritalo, Kuhmo-talo, ja edustaja Hänninenkin on käynyt siellä kulttuuritalossa nauttimassa hyvää musiikkia.

Mutta minkä takia tämän puheenvuoron otin? Tässä lakiesityksessä taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi ja muutoksiksi on hyviäkin asioita, mutta, puhemies, tämä rahoitusasia on se kaikista tärkein, koska kyllähän tämä luo sen efektin, että pienillä paikkakunnilla ja vähän isommilla paikkakunnilla olevat musiikkiopistot joutuvat aika haasteelliseen tilanteeseen. Jos ajatellaan sitä Kuhmon musiikkiopistoa, niin se aiheuttaa sen ketjureaktion, että opettajien virkoja joudutaan sitten vähentämään opetusvalikoimasta, ja se on kyllä sääli tälle yhteiskunnalle. Meidän yhteiskunnan menestyshän pohjautuu koulutukseen ja sivistykseen. Mehän olemme tietynlainen musiikin opetuksen ja musiikin ihmemaakin, kun ajatellaan sitä, miten näin pienestä kansakunnasta löytyykin paljon eri musiikkiopistoissa opiskelleita, joista on sitten tullut ammattimuusikoita mutta myös ammattikapellimestareita. Eli tämmöisinä mittareina ne sitten näkyvät. On se kyllä tietynlainen haaste ja jopa säälikin, että sitten kun rahoitusta lähdetään leikkaamaan, niin monelta nuorelta tämmöinen saattaa jäädä väliin.

Herra puhemies! Minäkin olen musiikkiopiston kasvatti, soittanut klassista kitaraa ja sitten myöhemmin trumpettia. Ei minusta ammattimuusikkoa tullut, mutta jos jotain hyvää olen sitten omalla musiikkitoiminnallani tuonut, niin siitä olen tyytyväinen, ja se omassa sydämessäni tuntuu hyvältä — eritoten se, että muun muassa täällä edustajakollegaani, edustaja Mäenpäätä aina silloin tällöin pystyn viihdyttämään trumpetin soitolla. Ainakin Porilaisten marssi ja Elämää juoksuhaudoissa ovat olleet sellaisia kappaleita, jotka ovat hänen mieltään lämmittäneet. [Naurua] Ei tullut ammattimuusikkoa, mutta ennen kaikkea tärkeää oppia sieltä musiikkiopistosta tähän aikaan. [Juha Hänninen: Opettele vielä Muistoja Pohjolasta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetuksen uudistamisessa on pidettävä kiinni siitä, että laatu, saavutettavuus ja alueellinen yhdenvertaisuus kulkevat yhdessä. Oikeus taiteen perusopetukseen tulee taata saavutettavasti koko Suomessa.

Hallituksen esitykseen liittyen lausunnonantajat ovat pitäneet hyvin tärkeänä sitä, että oppilasmaksut säilyvät kohtuullisina ja että vapaaoppilaspaikkojen sekä muiden taloudellisten tukimuotojen saatavuus turvataan. Pidän myös itse tätä lausuntopalautetta hyvin oleellisena ja oppilasmaksujen kohtuullisena säilyttämistä tärkeänä.

Me tarvitsemme eri puolilla Suomea elinvoimaisia oppilaitoksia, osaavaa henkilöstöä, asianmukaisia opetustiloja ja rahoituksen, joka antaa mahdollisuuden toimia pitkäjänteisesti myös muuttuvissa väestöolosuhteissa.

Taiteen perusopetus on investointi lapsiin ja nuoriin, mutta se on myös investointi kaikkineen alueiden sivistykseen, yhteisöllisyyteen, kulttuuriin ja elinvoimaan. Siksi tätäkin uudistusta on vietävä eteenpäin niin, että sen hyvät tavoitteet toteutuvat aidosti ja koko Suomessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Todellakin taiteen perusopetus on erittäin tärkeä osa meidän yhteiskuntaa, ja itse ajattelen itse asiassa niin, että mikä tällaisena aikana, jolloin Pisa-tulostenkin perusteella nimenomaan lasten ja nuorten sinnikkyys on se ominaisuus, joka on ollut laskussa, vahvistaisi sinnikkyyttä paremmin kuin instrumentin opiskelu ja siihen sitoutuminen. Todella puhutaan tärkeästä asiasta.

Valitettavasti, kun kuuntelee näitä opposition puheenvuoroja, nyt kuulosti vähän siltä, että taas on tehty jotain väärin tai puutteellisesti tai vain osittain. Nyt minä haluan tässä lopuksi palauttaa mieliin sen, mistä tässä hallituksen esityksessä on kysymys. Tässä on kysymys siitä, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntö ja rahoitus uudistetaan, kuten hallitusohjelmassa luvattiin, jotta yhä useampi lapsi ja nuori pääsee harrastamaan taidetta riippumatta asuinpaikasta, ja niitä elementtejä tässä esityksessä ehdottomasti on.

Pidän hyvin tärkeänä sitä etusijamenettelyä, että alle 18-vuotiaat saavat jatkossa etusijan oppilaaksi otossa, kun paikoista on kovaakin kilpailua. Meillähän on Uudellamaalla semmoinen tilanne, että näistä paikoista on siis todella pula ja kilpailu on todellakin kovaa, niin että tämä etusija alle 18-vuotiaille on hyvin tärkeä.

No, sittenhän tässä tosiaan kevennetään hallintoa, lisätään yhteistyötä, byrokratiaa vähennetään, koulutuksen järjestäjän hallinnollisia velvoitteita vähennetään, kannustetaan yhteistyöhön — ja tämä jos mikä, siis opetuksen järjestäjien yhteistyö, mahdollistaa myös harvaan asuttujen alueiden ja pienempien taiteenalojen opetusta ja mahdollisuuksia sitä tarjota.

Kyllä minä sanoisin, että tämä on tärkeä, kauan toivottu uudistus, joka vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tähän edelliseen puheenvuoroon voisin sanoa, että tällainen keskittämisen eetos, mitä täällä salissa on aikaisemminkin kuultu, ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, mitä puheissa on ollut. Toivon, että tässä uudistuksessa ne ensimmäistä kertaa tällä kaudella toteutuisivat niin, että myös ihan pienet paikkakunnat saisivat niitä palveluja — ei jäisi niihin 30 000 asukkaan kaupunkeihin.

Tuossa edustaja Kettunen aikaisemmin toi huolen musiikkiopistojen ja kansalaisopistojenkin mahdollisuuksista näille nuorille ja lapsille antaa tätä palvelua, ja minä yhdyn tähän samaan huoleen. Täytyy toistaa hieman sitä, että olen itsekin Kuhmon musiikkiopistossa viulua soittanut ja Kuhmon musiikkiluokalla kuusi vuotta ollut, ja ei minustakaan tullut sen kummempaa musikanttia — sanoivat, että mene teatterikouluun, mutta tulin tänne ehkä Suomen suurimpaan teatteriin suoraan kouluja käymättä.

Joka tapauksessa on tärkeää, että jokainen nuori ja lapsi pystyy itseään toteuttamaan. Se sitouttaa heitä, he kokevat olevansa osa tätä yhteiskuntaa, yhteisöllisyyttä. Sitä me tarvitaan tässä yhteiskunnassa kaikista eniten, ja sitä läsnäolemisen tunnetta, ja instrumentit antavat siihen hyvän mahdollisuuden verrattuna esimerkiksi matkapuhelimiin, joiden ääressä nuoret ovat aivan liian paljon, joten yhdessä soittaen, laulaen ja itseänsä toteuttaen tieteen ja taiteen parissa, siellä, missä elämää on, metsissä ja metsästyksessä, missä vain, kalastuksessa ja eränkäynnissä — näissä asioissa se nuori parhaiten voi. Siinä mielessä toivon tältä uudistukselta sitä potkua, mistä tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa sanottiin, että tämä parantaa niitä palveluja, ja että se ei huononna, niin kuin meitä huolettaa.