Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen ympäristöministeriön pääluokkaa. Haluan aloittaa kiitoksilla ministeri Tiilikaiselle hyvästä työstä ja hyvästä yhteistyöstä meidän jaoston kanssa ja myös koko eduskunnan kanssa näissä asumisen ja ympäristön asioissa, ja haluan antaa kiitosta myös eduskunnan ympäristövaliokunnalle hyvästä työstä ja asioiden esille nostamisesta. Kiitoksen ansaitsee myös meidän erinomainen valiokuntaneuvoksemme Mari Nuutila, jonka kanssa näitä töitä olemme tämänkin syksyn aikana tuloksekkaasti tehneet, ja kiitoksen osoitan vielä myös kaikille asiantuntijoille, jotka kävivät asiantuntijoina niin valiokunnassa kuin meidän jaostossakin ja nostivat esille näitä täydennys- ja korjaustarpeita vielä ensi vuoden talousarvioon.

Muutamia huomioita tästä esille:

Suomen ympäristökeskus Syke ja erityisesti Aranda ovat olleet esillä. Arandaa kävimme läpi myös jaostossa ja totesimme, että meidän selvityksemme mukaan Arandan käyttöön liittyneet ongelmat viime kesänä eivät johtuneet rahoituksen puutteesta vaan hallinnollisista ongelmista, mutta Sykkeelle muuten osoitamme lisämäärärahaa 240 000 euroa.

Toisena huomiona ympäristöjärjestöt, jotka tekevät erittäin tuloksekasta, tärkeää työtä aika pienilläkin resursseilla: ensi vuonna kaikkien näiden järjestöjen rahoitus pysyy samalla tasolla kuin tänä vuonna. Eli sinne ei ole leikkauksia tulossa, ja eduskunta valtiovarainvaliokunnan esityksen mukaisesti lisää rahoitusta sinne 200 000.

Tunnustamme myös Metsästäjäliiton arvokkaan ympäristötyön. He tekevät Suomessa määrällisesti eniten kosteikkoja, ja tähän työhön osoitetaan 100 000 euron määräraha.

Myös Metso-rahat ovat hyvällä tasolla. Tällä hetkellä niitä on tämä hallitus lisännyt useaan kertaan, ja nyt suojakosteikkoalueiden suojeluun lisäämme 200 000 euroa.

Myös saimaannorpan määrä on pystytty nostamaan 400 yksilöön, ja saimaannorpan suojelun vahvistamiseen osoitamme 100 000 euroa lisämäärärahaa.

Ilmastonmuutos on iso yhteinen haasteemme, ja tämän myös huomioimme. Ilmastopaneelin sihteeristön palkkaukseen osoitetaan kolme henkilötyövuotta lisää meidän mietinnössämme.

Sitten isona kohteena Metsähallituksen luontokohteet. Suomessa on kaiken kaikkiaan 40 kansallispuistoa ja lukuisa määrä muita luontokohteita. Näihin on kertynyt vuosien saatossa myös sitä kuuluisaa korjausvelkaa kaiken kaikkiaan noin 44 miljoonaa ja jopa enempikin. Siellä myös yhtenä haasteena ovat esimerkiksi Örön saarella ja Vallisaaressa olevat lukuisat isot rakennukset, entiset varuskuntarakennukset ja tämän tyyppiset. Sen takia esitämme, että tehdään selvitys siitä, että kun näitä emme pysty pitkospuu-, lintutorni- ja luontokohderahoituksella todennäköisesti koskaan peruskorjaamaan, niin voisimme etsiä keinon, missä näitä kohteita vuokrattaisiin pidemmillä, varsin nimellisillä vuokrasopimuksilla yrityskäyttöön ja siihen sisältyisi silloin tällaista investointivelvoitetta ja kuntoonlaittamisvelvoitetta. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto täällä.

Samaan aikaan, kun nämä meidän luontokohteet kärsivät siis rahapulasta, ne ovat suositumpia kuin koskaan. Viime vuonna kansallispuistoissa vieraili noin 3 miljoonaa kävijää, ja kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2017 olivat noin 207 miljoonaa ja 2 055 henkilötyövuotta. Paikallistaloudellisesti merkittävimmät olivat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto, ja jokainen euro, mitä näihin sijoitetaan, tulee paikallistalouteen takaisin noin kymmenkertaisesti. Esimerkiksi Nuuksiossa kävijämäärä oli 320 000.

Lähes 4 miljoonaa osoitetaan määrärahaa korjausvelan pienentämiseen: isoimmat panostukset Liesjärvelle ja Torronsuolle, Aulangon näkötornin kunnostamiseen ja Urho Kekkosen kansallispuiston Nuorttijoen riippusillan kunnostamiseen.

Isona asiana panostetaan myös esteettömyyteen. Uutena asiana haluamme, että Suomeen tulee lisää esteettömiä luontokohteita. Suomen upea luonto kuuluu jokaiselle, ja tähän osoitamme erityisen oman määrärahan.

Autiotupien kunnostukseen myönnetään 200 000 euroa, ja lisäksi on muutamia vesistöhankkeita.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana vielä rakentamisesta ja asuntopuolesta. Se on varsin hyvässä kunnossa tällä hetkellä. Me kuitenkin haluamme vahvistaa edelleen hissien esteettömyystoimenpiteitä, ja tässä me alleviivaamme sitä, että myös vanhoihin taloihin pitää voida asentaa hissejä niihin taloihin, joissa hissejä ei ole, mutta toisaalta vanhoja hissejä pitää muuttaa myös määrätietoisesti esteettömiksi. Ja myös pohdimme sitä, että meillä Suomessa on 210 000—220 000 sellaista asuntoa, jotka sijaitsevat sellaisissa taloissa, jotka eivät saa tällä hetkellä kovinkaan helpolla tai lainkaan investointilainaa, ja pitää pohtia, voisiko näillä alueilla tämä tuki olla myös hivenen korkeampi tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhykäisyydessään ympäristöministeriön hallinnonalan lisäykset ja lyhyt läpikäynti ensi vuoden budjetista.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä jaostohan ei ole varsinaisesti se jaosto, jota minä johdan, työ- ja elinkeinojaosto, mutta tämän jaoston kanssa, ympäristöjaoston puheenjohtajan kanssa, minulla on ollut erittäin hyvä mahdollisuus tehdä yhteistyötä, koska meidän ja heidän hankkeensa hyvin läheisesti korreloivat keskenään. Siksi haluan heti henkilökohtaisesti esittää puheenjohtaja Heinoselle ja muun muassa jaoston jäsenelle, edustaja Lasse Hautalalle lämpimät kiitokset siitä työstä, jota saatoimme tehdä yhdessä parantaaksemme budjetin rakennetta.

Haluan niistä mainita vain pari, jotka olivat tuossa meille hyvin läheisiä: oli tämä Säpin majakan korjaus ja Kauhajoella jatkuva Geopark-suunnitelma. Näiden osalta lämmin kiitos, että saatoimme löytää yhteistyön, jossa teiltä löytyi määräraha ja meiltä näitä ajatuksia tämän toteuttamiseksi.

Tässä yhteydessä en pidempään puutu tähän, koska, niin kuin alussa mainitsin, esittelen sitten mielelläni pääluokan 32, joka on varsinaisesti se pääluokka, joka kuuluu minulle.

Arvoisa puhemies! Haluan osoittaa kiitokset valtiovarainvaliokunnalle, tietysti erityisesti sen asunto- ja ympäristöjaoston jäsenille. Myös omasta puolestani tämä yhteistyö on ollut erittäin hyvä ja antoisa, ja hyvin toisiamme täydentäen olemme pystyneet ympäristöalalta, rakentamisen alalta ja myös energiapolitiikan alalta löytämään niitä kohteita, mitkä valtion määrärahojen turvin on hyvä saatella eteenpäin.

Muutama poiminta täältä ympäristöpuolelta:

Haluan mainita vielä tuon tehostetun Itämeren ja vesiensuojeluohjelman, mihin ensi vuonna tosiaan hallitus osoittaa 15 miljoonan summan, ja myös valiokunta vesiensuojelurahoja hieman tarkemmin kohdentaen lisäsi, kiitos siitä.

Luonnon monimuotoisuuden eteen Metso-ohjelman rahoitus jatkuu ensi vuonna hyvällä tasolla.

Metsähallituksen luontopalveluihin, siihen, miten pystymme kansalaisten virkistäytymismahdollisuuksia turvaamaan näissä arvokkaissa kansallispuistoissa ja muissa kohteissa, on tehty nyt itse asiassa mittavia parannuksia. Valiokunnan 4 miljoonan lisäys, hallituksen jo parilla miljoonalla korottama ensi vuoden budjettiesitys sekä hiljattain lisäbudjetissa myönnetyt pari miljoonaa ovat todella merkittävä panos tuon korjausvelan purkamiseksi, mikä on yhdessä siellä havaittu, ja kiitän valiokuntaa myös Luontopalveluitten puolesta tuosta lisämäärärahasta.

Rakentaminen jatkuu vahvana. Itse asiassa tämä vuosi on ennätyksellinen. Ensi vuonna oletetaan jo, ettei aivan niin paljon asuntorakentamista tai uusia asuntoja aloiteta, mutta hyvin, hyvin vilkkaana tuo rakentaminen jatkuu, ja hyvä näin. Tuettua kohtuuhintaista tuotantoa ensi vuonna käynnistetään noin 8 500—9 000 asuntoa, myös se on vakiintunut hyvälle tasolle viime vuosien aikana, erityisesti opiskelija-asuntojen tuotanto on vilkastunut. Käytännössä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen tavoitteissa ollaan hyvin sekä kaupunkien että valtion puolelta. Erityismaininnan otan vielä tuosta A-Kruunun pääomituksesta, 50 miljoonaa ensi vuonna, mikä mahdollistaa muutaman vuoden viiveellä tämän valtion kohtuullista asuntotuotantoa harjoittavan yhtiön tuotannon kaksinkertaistamisen, joten myös sillä on merkitystä kohtuuhintaisen asuminen turvaamisessa.

Energiapuolelta: Oikeastaan meillä on aika hyvä tilanne energiatukien osalta. Uusiutuvaa energiaa, uusia energiateknologioita on menestyksekkäästi edistetty. Sieltä haluan ottaa oikeastaan esille pikemminkin sen, mitä on jo tuolla määrärahoissa muuttunut, mitkä tulot ovat kasvaneet ja menot pienentyneet. Nimittäin, kun ilmastopolitiikkaa on tehostettu ja päästökaupan toiminta on alkanut kulkea paremmin, päästökauppatulot ovat kasvaneet. Itse asiassa tarkistin juuri tuossa aamupäivän aikana, että tänä vuonnakin on kertynyt vielä lisätalousarviossa ennakoitua enemmän päästökauppatuloja. Ensi vuonna päästöoikeuksia myydään tuntuvasti vähemmän, niitä tulee tuntuvasti vähemmän markkinoille kuin aiemmin mutta toisaalta hinta on korkeampi. Ja voi olla, että tuo nyt budjetissa oleva määräraha-arvio, toivon mukaan, ylittyy ensi vuonna tulojen osalta. Tästä on ollut myös semmoinen seuraus, että kun sähkön hinta, sen markkinahinta, on kohonnut jonkun verran, niin uusiutuvan energian tukitarve on myös tuntuvasti alentunut. Nämä on syytä panna merkille, koska puhutaan kymmenien miljoonien hyödystä veronmaksajien taskuun näitten muutosten ansiosta. Eli valtio saa tuloja enemmän, menoja vähemmän.

Arvoisa puhemies! Koska torstaina en pysty olemaan kyselytunnilla ympäristöneuvoston takia, huomenna on myös energianeuvoston kokous Brysselissä, niin muutamalla sanalla Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanosäännöistä, jotka nyt viikonloppuna saatiin Puolassa vahvistettua: Käytännössä kaikki maailman maat ovat Pariisin sopimukseen sitoutuneet, yhteisiin toimiin lämpenemisen pitämisessä alle 2 asteessa, mieluummin 1,5 asteessa. Nyt viikonloppuna pystyimme hyvin yksityiskohtaiset ja yhteneväiset säännöt Pariisin sopimuksen toimeenpanolle luomaan. Se on merkittävä saavutus tällaisena aikana, kun kriisejä ja erimielisyyksiä eri puolilla maailmaa on paljon. Tässä tällainen monenkeskisyys, multilateralismi osoitti kuitenkin toimivuutensa yhteisen suuren ongelman edessä. Ja nuo säännöt ovat todellakin yhtenäiset kaikille. Se vanha kahtiajaon maailma, missä toisilta vaaditaan ja toisilta ei, toisten päästöjä mitataan, toisten ei, on historiaa. Säännöt ovat sellaiset, mitkä Pariisin sopimus on ansainnut. Kaikki maat ovat nyt ilmastotoimien piirissä, ja näin kuuluu olla, ja niitä toimia ja päästöjä samalla sapluunalla seurataan. [Olavi Ala-Nissilä: Hieno saavutus!] —Kiitoksia, niin on. — Tuo ilmastonmuutokseen sopeutuminen on taas haavoittuvien maitten kohdalla se kohtalonkysymys: mitä köyhemmästä maasta on kyse, sen karummin ilmastonmuutos ihmisten elämään vaikuttaa. Ja myös sopeutumisessa päästiin kunnolla eteenpäin. On oikeutettua, että heikommat maat saavat myös tälle puolelle ansaitsemaansa tukea. Mutta pääpainon täytyy olla maailmanlaajuisesti päästöjen vähentämisessä, ja siihen nyt tehty sääntökirja antaa hyvät mahdollisuudet. — Kiitoksia.

Puhemies Paula Risikko

No niin, mennään debattiin. Noin puolen tunnin debatti, ja sen aloittaa valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Hassi.

Arvoisa puhemies! On hieno asia, että valtiovarainvaliokunta on lisännyt jonkun verran ympäristönsuojelun määrärahoja, muun muassa Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden, kansallispuistojen korjausvelkaa jonkun verran korjannut. On kuitenkin muistettava se, että tämän hallituksen aloittaessa suhteellisesti kaikkein suurimmat leikkaukset tehtiin juuri ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Eli niiden leikkausten korjaamisesta olemme vielä kaukana.

Haluan esittää ministeri Tiilikaiselle kiitokset ja onnittelut sekä ministerin että koko Suomen neuvotteluryhmän hyvästä työstä Katowicessa kohtuullisen tuloksen aikaansaamiseksi. Oli hyvä, että Katowicen ilmastokokouksessa Suomi ilmoittautui niiden maiden rintamaan, jotka vaativat kaikkia maita nostamaan päästötavoitteitaan, jotta todella voidaan ilmaston lämpeneminen hillitä [Puhemies koputtaa] puolentoista asteen tuntumaan. Mutta tämä hallitus valitettavasti näitä toimia ei kotimaassa vielä ole tehnyt.

Puhemies Paula Risikko

Ja ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Modig.

Arvoisa rouva puhemies! Myös minulta kiitos ministerille hyvästä työstä kansainvälisissä neuvotteluissa ja valtiovarainvaliokunnalle kiitos ympäristönsuojelun määrärahojen lisäyksestä.

Valitettavasti, kuten puheenjohtaja Hassi totesi, aloitimme kautemme valitettavan isoilla leikkauksilla, ja vielä ei olla päästy aivan riittävälle tasolle tai saatu sitä kiinni. Metso tuntuu nyt näillä budjeteilla olevan radallaan, mutta seuraavien hallituksien on pidettävä huolta siitä, että pääsemme siinä maaliin. Ympäristönsuojelun määrärahoissa on muistettava se, että me olemme sitoutuneet siihen, että luonnon monimuotoisuuden heikentyminen on pysäytettävä vuoteen 20 mennessä, ja se tulisi huomioida kaikissa näissä määrärahoissa.

Kiitoksen haluan antaa myös siitä, että A-Kruunua pääomitettiin — erittäin tärkeä keino kohtuuhintaisen asuntotuotannon aikaansaamiseksi — mutta kritiikkinä haluaisin esittää sen, että vaikka 40 vuoden korkotukea nyt uudistettiin valiokunnan esittämään suuntaan, niin se uudistus jäi edelleen puoliväliin. Lyhyt korkotuki on edelleen huomattavasti houkuttelevampaa ehdoiltaan, ja olisin pitänyt tärkeänä, että sitä olisi tuotu samalle tasolle, koska se pitkäjänteisyys on asuntopolitiikan kestävyyden kannalta aivan keskeistä. [Puhemies koputtaa] Myös järjestöjen määrärahojen vähyys huolestuttaa. Jos me siirrymme Luovaan, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan rooli [Puhemies: Aika!] entisestään kasvaa.

Arvoisa puhemies! Todellakin kiitokset valtiovarainvaliokunnalle näistä lisäyksistä. Erityisesti edustaja Heinonen on tässä ollut aktiivinen, ja hyviä painotuksia ollaan saatu. Tämä on sellainen pääluokka, jossa määrärahoissa mitattuna puhutaan varsin pienistä summista, mutta toisaalta tiedetään, että merkitykseltään tämä sektori on aivan keskeinen. Me tiedämme, että ihmisen toiminta ja kuormitus, jota luonnolle aiheutamme, ei ole tällä hetkellä kestävällä tasolla, ja näitä toimia tarvitaan. Kiitokset myös ministeri Tiilikaiselle, joka ansiokkaasti tuolla Katowicen ilmastokokouksessa toimi, ja todellakin voimme olla iloisia siitä, että Suomi oli vahvalla viestillä esillä tuossa tärkeässä kokouksessa.

Itse haluan nostaa esille tämän Itämereen liittyvän lisämäärärahan rehevöitymisen vähentämiseen. Se on hyvin tarpeellinen nopea toimi, mutta tarvitaan myös pitkäaikaisempia toimia, joista peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähentämään suunnattu selvitystyö on jäänyt ehkä pienemmälle huomiolle, [Puhemies: Minuutti!] mutta kysymys on isomman mittaluokan asiasta.

Arvoisa puhemies! Oli todella hyvä, että tuolta Katowicesta saatiin yhteiset pelisäännöt. Kiitos kaikille, jotka olivat siihen vaikuttamassa. Tämä luo hyvän mahdollisuuden päästä myöskin meillä Suomessa niihin tavoitteisiin, jotka on asetettu.

Hallituksen ensimmäisenä vuonna tehtiin todella mittavat leikkaukset ympäristönsuojeluun. Nyt onneksi on tuota leikkausta pystytty kuromaan hieman umpeen. Se on hyvä asia. Täällä on jo todettu Metsähallituksen rahat. Se on myös hyvä asia. Erityisen hyvä on saimaannorpan suojelu tässä yhteydessä.

Sitten asuntopolitiikkaan: Kohtuuhintainen asuntotuotanto on edelleen liian matalalla tasolla. A-Kruunun pääomitus on tässä hyvä asia, mutta uusina asioina tulevat koko ajan esimerkiksi väestöltään vähenevät alueet ja siellä erityisesti asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuus [Puhemies koputtaa] korjauksiin ja energiakorjauksiin.

Puhemies Paula Risikko

Pysytään minuutissa.

Arvoisa rouva puhemies! Luonnon monimuotoisuus on jopa ilmastonmuutosta suurempi haaste, vaikka siitä ei niin paljon tässäkään salissa puhuta. On siis erinomaista, että Metso-ohjelma on nyt turvattu, mutta täytyy todella ensi kaudella huolehtia, että ohjelma saa jatkua.

Myös pyöreän pöydän keskustelut eri metsäalan toimijoiden kanssa ja pienet toimet eri puolilla voivat lisätä yhdessä monimuotoisuutta merkittävällä tavalla, kiitos tästäkin ympäristöministeri Tiilikaiselle.

Tällä kaudella ilmastotavoitteitamme on tiukennettu Suomessa. Edellisen kerran tavoitteita muuten tiukennettiin toissa kaudella, jolloin keskusta oli viimeksi merkittävillä ilmasto- ja energiaministereiden paikoilla. Viime kaudella ei tavoitteita tiukennettu millään tavalla — ei yhtään ainutta tavoitetta. [Eduskunnasta: Hyvä huomio!]

Olemme nousseet nyt merkittävien ilmastonmuutoksen torjujamaiden joukkoon, myös ryhmään, jossa on joukko maailman maita, joilla on kovimmat ilmastotavoitteet, kiitos vielä ministereille hyvästä työstä Katowicessa.

Arvoisa rouva puhemies! Kaavavalitukset pitkittävät yleensä kaavoitusprosessia kunnissa keskimäärin 15,7 kuukautta ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 16,5 kuukautta, ja nämä lisäävät paljon kunnan kaavoittajien ja viranhaltijoiden työmäärää. Se myös hidastaa kunnan asuntotuotannon rakentamista, kun näitä kaavoja tulee paljon. Useastihan se on ihan kiusantekoa, tai sitten vaan jollekin ei kelpaa, että mitään rakennetaan mihinkään.

Nyt on kumminkin tänä vuonna aloitettu, ja ensi vuonna jatkuu, tämä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistus, ja tämähän liittyy siihen suoraan. Kysyisinkin ministeri Tiilikaiselta: mitä tämän uudistuksen yhteydessä sitten tehdään, että nämä kaavavalitukset vähenisivät ja niitten käsittely nopeutuisi, jotta saataisiin sitä asuntotuotantoa nopeammin?

Arvoisa rouva puhemies! Haluan täällä kollegoiden kiitoksiin yhtyä tuosta Katowicen kokouksesta. On todella tärkeää, että näillä päästövähennyksillä on yhteiset säännöt. Päästöt ovat päästöjä, olivat ne sitten kehittyvissä maissa tahikka teollisuusmaissa tuotettuja.

Haluaisin kiinnittää huomiota tässä pääluokassa erityisesti näihin luonnon monimuotoisuuteen liittyviin projekteihin. Metso-ohjelman jatkaminen on äärimmäisen tärkeää, ja nostan esille myöskin tämän rahoituksen näitten kosteikkojen ennallistamiseen — silloin pystytään myöskin näitä uhanalaistuneita eliölajeja ja niitten kantoja vahvistamaan. Nämä kosteikot ovat tärkeitä myöskin silloin, kun puhutaan hiilinieluista, ja samalla myöskin parannetaan tulvasuojelua ja myöskin vedenlaatua ja riistamaita.

Säätösalaojitus on sellainen asia, mikä on noussut viime aikoina keskusteluun. En tiedä, onko tämä enemmän tuonne maatalouden pääluokkaan kuuluvaa, mutta hyvin mielelläni kuulisin ministerin näkemyksiä siitä, miten myöskin sillä pystyttäisiin sekä tähän luonnon monimuotoistumiseen että ennen kaikkea hiilinielujen ylläpitämiseen vastaamaan.

Arvoisa puhemies! Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on yhtä vakava kysymys kuin ilmaston lämpeneminen. Suomen metsät kasvavat vauhdilla, mutta samaan aikaan meidän metsäluontomme valitettavasti köyhtyy. Metsiemme lajeista 814 on uhanalaisia eli häviämisvaarassa ja lähes yhtä suuri joukko, 776 lajia, on luokiteltu silmälläpidettäviksi.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen solmimisesta. Me olemme sitoutuneet pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä monimuotoisuuden köyhtymisen, vähentämään siihen kohdistuvia paineita ja lisäämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tämä monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ei nykyisen kehityksen valossa kuitenkaan näytä erityisen valoisalta. Lisätoimia tarvitaan.

SDP haluaa turvata luonnon monimuotoisuuden, ja sen takia peräänkuulutamme näiden lisäysten lisäksi, mitä tässä ollaan edellä kiitelty, lisää resursseja luonnonsuojelualueiden hankintaan ja myös Metso-ohjelman turvaamista [Puhemies koputtaa] tulevaisuudessa, sen uudistamista, ja myös soidensuojeluohjelman [Puhemies: Aika!] elvyttämistä.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään on julkaistu luontotyyppien uhanalaisuuden kartoitus, joka kertoo kyllä aika huolestuttavia viestejä Suomen luonnon tilasta. Lähes puolet kaikista Suomen luontotyypeistä on nyt arvioitu uhanalaiseksi. Meidän perinnebiotoopeista 100 prosenttia on uhanalaisia ja metsäluontotyypeistä jopa 76 prosenttia on uhanalaisia.

Kuten aikaisemmin edustaja Marin totesi, me olemme kuitenkin sitoutuneet pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä monimuotoisuuden köyhtymisen, mutta Suomi ei tule saavuttamaan näitä tavoitteita, joihin me olemme kansainvälisesti sitoutuneet. Vihreä eduskuntaryhmä onkin esittänyt, että me korjaamme meidän suojeluohjelmiamme ja lisäämme määrärahoja suojeluohjelmien loppuun viemiseen, jotta me pystymme pitämään meidän luonnostamme parempaa huolta kuin mitä tällä budjetilla pidetään.

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn näihin kiitoksiin ministeri Tiilikaiselle tämän Katowicen tuloksen johdosta. Sehän nyt ei ollut vielä lopullinen niitti tähän asiaan, mutta hyvä askel eteenpäin.

Täällä kollegat ilahduttavasti ovat olleet huolissaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä eli ovat kiinnittäneet siihen vakavaan seikkaan huomiota, että vaikka Suomessa on lisääntyvästi puuta, niin meillä monimuotoisuus ei sitten kuitenkaan kasva samalla. Se johtuu siitä, että meillä on paljon puuta mutta vähän metsää. Tämä täytyy huomata, tähän täytyy kiinnittää jatkossa huomiota. Minä kysyn ministeri Tiilikaiselta: mihin teidän mielestänne nyt lähivuosina pitäisi kiinnittää enenevästi huomiota, jotta me saavutamme nämä Nagoyan tavoitteet ja jotta pystytään edes pysäyttämään monimuotoisuuden heikkeneminen?

Ärade talman! Haluan myös kiittää hyvästä työstä Katowicessa, kuten myös siitä, että olette vetänyt tätä ryhmää, joka yrittää saada yhteisen julkilausuman aikaiseksi eduskunnan ilmastonäkemyksistä. Hyvä, että siinä myöskin lähes kaikki puolueet ovat mukana.

Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja sen hillitsemisestä, niin keskeisessä roolissa on se, että meillä on riippumatonta asiantuntijuutta ja riippumatonta tutkimustyötä päätösten tueksi, ja tämän kauden aikana ilmastopaneeli on noussut hyvinkin tärkeään asemaan. Sen resurssit ovat kuitenkin varsin rajalliset, ja ympäristövaliokunta on sen takia nostanut esille tarpeen muodostaa sinne vakituinen sihteeristö. Se tarkoittaisi lisämäärärahoja, mutta luulisin, että siitä olisi kaiken kaikkiaan suuri hyöty nytten näitä tulevia haasteita ajatellen. Miten suhtaudutte tähän, arvoisa ministeri? Voisitteko ajatella, että ilmastopaneelin rahoitusta nostettaisiin?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän myös koko hallitusta ja tietysti erityisesti ministeriä siitä työstä, mitä on tehty Katowicen kokouksessa ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten täytäntöönpanemiseksi. Täytyy ihmetellä, jos joku nimenomaan tämäntyyppistä kansainvälistä sopimusta ja monenkeskistä yhteistyötä vastustaa. Tämä on kaikkein tolkullisin tapa puuttua niihin ongelmiin, mitä on, ja edistää sitä hyvää, mitä maailmassa näissä kysymyksissä voidaan edistää. Jos ajatellaan Suomen tilannetta, niin olemme päässeet niiden maiden kuitenkin harvalukuiseen joukkoon, joissa talous kasvaa — niin kuin tämän hallituksen aikana nyt on tapahtunut — ja silti päästöt pienenevät. Se on erittäin hieno joukko olla, ja siinä meidän pitää pysyä jatkossakin.

Nostan kuitenkin esille myös rakennetun ympäristön ja olen iloinen, että valiokunta on päättänyt lisätä Terveet tilat ‑hankkeen toimeenpanoon yli 160 000 euroa erityisesti sisäilmasairauksien tutkimukseen ja haittojen ennaltaehkäisyyn. Tämä on esimerkiksi kotikunnassani Espoossa ollut erittäin suuri ympäristön ongelma, että kun ollaan sisätiloissa, miten siellä voidaan olla kestävällä tavalla. [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi kouluja on jouduttu purkamaan tämän kysymyksen takia.

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy kiittää siitä, että todella jo nyt ilmastopaneelille saadaan pysyvä sihteeristö. Sinne on muistaakseni lisätty 150 000 sihteeristön palkkaukseen määrärahoja.

Haluan myös kiittää siitä, että nyt suojakosteikkojen suojelu pystytään ainakin pienimuotoisesti käynnistämään valtiovarainvaliokunnan lisäämillä rahoilla.

On myös erittäin hienoa, että hallitus jo omassa pohjaesityksessään on myöntänyt merkittävän määrärahan vesistönsuojeluun ja erityisesti Itämeren tilan parantamiseen, ja olen samaa mieltä siitä, että tarvitaan vielä myös pidemmälle meneviä keinoja tulevaisuudessa.

On myös erittäin upea asia, että valtiovarainministeri Orpon aloitteesta tämä kestävän kehityksen budjetoinnin malli on saanut paljon kiitosta myös virkamiehiltä. Se tekee näkyväksi sen, mitä meillä tehdään hyvää kestävän kehityksen eteen, ja toisaalta sen, missä meillä vielä on parannettavaa.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin todella paljon kiitoksia ministeri Tiilikaiselle. Teidän aikananne on saatu paljon purettua byrokratiaa ja onkin saatu ympäristöhallinnossa järjestettyä toiminta niin, että enempi pystytään keskittymään käytännön työhön kuin pelkkien valitusten hoitamiseen. Tärkeää on myöskin se, että ensi vuonna tämä yhden luukun periaate saadaan hoidettua sitten eteenpäin.

On hyvä, että Metsähallituksen luontopalvelupuolelle saatiin nyt vihdoin ja viimein lisää rahaa. Se on todella merkityksellinen ja tärkeä asia, sillä ympäristö ja luonto — sehän on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Ja erityisesti lappilaisena sanon, että se on matkailulle aivan älyttömän iso, merkittävä juttu, ja nytten näillä rahoilla, mitä sinne saadaan, on todella paljon vaikutusta.

Mutta odotan, että nyt sitten saisimme näitten rannikoiden rakennusten osalta tuloksia aikaiseksi, että mitä niitten kanssa aletaan tekemään.

Kysyn vielä ministeri Tiilikaiselta: kun luontopalvelupuolella on paljon muitakin [Puhemies koputtaa] paikkoja kuin kansallispuistot, niin miten niitä on tarkoitus kehittää, ja onko järkevää, että muutettaisiin pari kohdetta niistä sitten kansallispuistoiksi, kuten vaikka Korouoma?

Arvoisa rouva puhemies! Puhuisin asuntopolitiikasta ja erityisesti kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta, jota täällä edustaja Myller jo esille toi.

Kiinteistövero on yksi osa, joka vaikuttaa asumisen hintaan, ja olemme SDP:ssä esittäneet, että kiinteistöverotusta tulisi uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin niiden käypää arvoa. Ylipäätänsä kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä on ollut tällä hallituskaudella valitettavan laimea verraten siihen tarpeeseen, jota tässä ympäristössä on esillä.

Kun puhutaan ilmastotalkoista, niin on tärkeää, että pystyisimme energiatehokkuuteen, ja siksi kysyisin ministeriltä: miksi ei korjausavustuksen käytön palauttamista ole otettu näissä energiatehokkuuskorjauksissa selkeämmin esille?

Kun tähän vielä jäi pieni hetki aikaa, niin kysyisin: missä vaiheessa mennään vuoden 2030 ruokahävikin puolituksen osalta?

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen. Kuudes sukupuuttoaalto on menossa. Me puhumme semmoisesta lajiston häviämisestä, mitä viimeksi on tapahtunut 65 miljoonaa vuotta sitten, silloin kun dinosaurukset ja suuret maa- ja merieläimet katosivat maapallolta. Nyt tämän sukupuuttoaallon aiheuttaa ihminen.

Tänään julkaistu uhanalaisuusselvitys Suomen luontotyypeistä osoittaa, että luontotyypeistämme puolet on uhanalaisia. Kaikkein uhanalaisimpia ovat perinnebiotyypit, joista kaikki uhkaavat hävitä, metsistä kolme neljäsosaa on uhanalaisia. Nyt me tarvitsemme nopeasti vaikuttavia suojelutoimia näiden elinympäristöjen säilyttämiseksi. Toki me tarvitsemme esimerkiksi metsätaloudessa metsänkäytön ja -hoidon muutoksia niin, että lahopuita on enemmän, koska valtaosa metsän uhanalaisesta lajistosta, niin kuin edustaja Marin hyvin tässä äsken kertoi, on lahopuista riippuvaisia.

Tässä budjetissa valitettavasti luonnonsuojelualueiden hankintamäärärahat ovat puolet siitä tasosta, mitä ne olivat viime kaudella, ja me tarvitsemme ehdottomasti lisää suojelualueita, ja me tarvitsemme myös [Puhemies koputtaa] metsänkäytön toimintatapojen muuttamista niin, että metsälajit säilyvät.

Arvoisa rouva puhemies! Monet puhujat ovat kiitelleet ministeriä noista ympäristöasioista. Kiitos myöskin niistä, mutta ennen kaikkea haluan kiittää ministeriä myöskin asuntorakentamiseen ja rakentamiseen liittyvistä asioista. Siellä on purettu paljon byrokratiaa ja normeja, ja rakentaminen on helpottunut huomattavasti, ja etenkin asuntorakentaminen on tällä hetkellä ennätyksellisen korkealla tasolla. Sillä on myöskin erittäin suuri työllistävä vaikutus, ja toivon, että sitä myöskin jatketaan tulevaisuudessa. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen on tärkeää, ja uskon, että ministeri siihen myöskin tulevaisuudessa kiinnittää huomiota hyvin paljon.

Täällä keskusteluissa ei ole vielä tullut esille sitä, että nyt annetaan myöskin kehittämisrahaa asunto-osuuskuntakokeiluihin. Se on hyvä asia, ja toivon, että se myöskin lähtee vetämään.

Sitten nämä MAL-sopimukset. Ne ovat hyvä asia, mutta itse toivon, että MAL-sopimustekniikkaa halutaan kehittää ja ruvetaan kehittämään myöskin keskisuurille kaupungeille ja niille seuduille, joilla sitä tarvitaan. Sitä tarvitaan erittäin paljon siellä. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti tämäkin edistyy.

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että päästöt ja saasteet ovat koko maapallon ongelma, ja olen samaa mieltä siitä, että ihminen on merkittävä tekijä luonnon monimuotoisuuden vähentämisessä. Kiitän ministeriä siitä, että olitte ilmastokokouksessa, mutta kertoisitteko täällä, mistä syystä esimerkiksi Kiinaa kohdellaan jonkinlaisena kehitysmaana tässä ilmastopolitiikassa.

Ja kysyisin lisäksi: aiotteko te tuoda esille taakanjakoa EU:ssa siten, että saastuttavat maat, kuten Romania ja Puola, tekevät osuutensa eli niin sanotut vapaamatkustajat lopettavat sen vapaamatkustamisen? Kansalaiset ovat paljon yhteydessä ja kysyvät, nouseeko meillä nyt bensan hinta, koska me yritämme muutaman miljoonan kansana pelastaa satojen miljardien ihmisten sotkut. [Eduskunnasta: Loistava kysymys!]

Arvoisa puhemies! Sisäilmasairaan talon asukkaat ovat vaikeassa tilanteessa, kun kodissa paljastuu sisäilmaongelma. Edessä voivat olla terveyden vaarantumisen ohella asunnon mittavat korjaukset, irtaimiston uusiminen, muuttokierre. Pahimmassa tapauksessa koti saattaa paljastua jopa kokonaan korjauskelvottomaksi, jolloin edessä voi olla jopa kodin menetys.

Viime vuoden alusta lähtien tilanne on tullut vieläkin vaikeammaksi, sillä silloin lopetettiin nuo valtion asunto- ja kehittämisrahaston korjausavustukset terveyshaitan poistamiseksi ja sen lisäksi myöskin rakennusvalvontaviranomaisen opastus- ja neuvontavelvollisuus, eli edes opastusta ei ole enää saatavilla. Nämä korjausavustukset oli suunnattu kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa eläville perheille, joilla ei itsellään ollut enää muuta ulospääsyä homeloukustaan, ja avustusten turvin voitiin pelastaa lukuisia perheitä takaisin normaalielämään ja monet syrjäytymis- ja sairastumiskierteet voitiin ehkäistä, mutta nyt nämä taloudelliseen umpikujaan joutuneet taloudet eivät saa enää mitään lakisääteistä apua, eivät rahallista eivätkä edes neuvoja. Arvoisa ministeri Tiilikainen, homekotien asukkaat tarvitsevat kipeästi tukea ja neuvontaa. Miten ja milloin aiotte laittaa asian kuntoon?

Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille kovasta työstä Katowicessa ja kiitokset globaalin kunnianhimotason kirittämisestä myös Suomen osalta.

Ilmastonmuutoksen torjunnalla on tulenpalava kiire. Viimeistään IPCC:n raportti on tehnyt selväksi, että kaikessa inhimillisessä toiminnassa on huomioitava ilmastoulottuvuus. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: miten suhtaudutte vasemmistoliiton ehdotukseen ilmastovaikutusten arviointimenettelyn IVAn käyttöönotosta kaikissa hankkeissa, joissa on ilmastoulottuvuus?

Arvoisa puhemies! Asuminen ja asuntojen lämmitys on merkittävä ilmastokysymys erityisesti kylmässä Suomessa. Me tarvitsisimme lisää keinoja vauhdittaa ja tukea pientalojen ja asunto-osakeyhtiöiden energiaremontteja, sillä usein ihmisten varat eivät riitä tarpeellisiin ja järkeviin investointeihin, vaikka ne maksaisivatkin itsensä takaisin. Me tarvitsisimme energiaremonttitukea, jolla tuettaisiin kotitalouksia ja asunto-osakeyhtiöitä, uusiutuvan energian hankkeita ja energiatehokkuuden parantamista, ja myös kotitalousvähennystä [Puhemies koputtaa] tulisi laajentaa asunto-osakeyhtiöiden suhteen tähän suuntaan.

Arvoisa puhemies! Kun seuraamme tätä keskustelua, mitä käymme nyt salissa, niin voi todeta, että olen ja olemme aika vakuuttuneita siitä, että Suomi tulee kyllä hoitamaan osuutensa näissä ilmastotalkoissa. En olisi siinä mielessä kovin huolissani siitä, mitä Suomi tekee.

Sen sijaan pikkasen huolestuttaa tämä keskustelu, mitä viime aikoina on ollut julkisuudessa dieselien ja bensamoottorien kiellosta, kun kuvitellaan, että voisimme jo lähitulevaisuudessa ajaa pelkästään sähköautoilla. Se on täysin epärealistinen tavoite, enkä osaa edes sanoa, olisiko se järkevä ratkaisu. Uskon kyllä, että autoteollisuus tulee tekemään tarvittavia korjauksia, että me voimme lähitulevaisuudessa saada vähäpäästöisempiä dieseleitä.

I Österbotten mår vi annars bra, om det inte skulle vara för skarven och vargen. Jag tänkte fråga ministern varför inte också medlemmar från fiskerinäringen och från vanlig landsortsbefolkning fanns med när den här senaste gruppen tillsattes. Nu verkar det vara mest ornitologer.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin valiokunta lisäsi Metsähallituksen luontopalveluihin merkittävät 3,7 miljoonaa euroa, ja se on näiden kansallispuisto‑ ja luontokohteiden kohdalla erittäin iso panostus prosenteissa, todella merkittävä lisäys. Meillä on 40 kansallispuistoa, ja paikallistalouteen, paikallisten työllistämiseen sellaisilla alueilla, joilla työtilaisuuksia on muuten aika rajallisesti tarjolla, tämä on todella iso panostus lisää.

Edustaja Suutari tässä kysyi, että mites Kainuun Hossan rahoitus, kun se ei ole täällä luettelossa. Siihen täytyy sanoa, että juuri viime vuonna perustettiin tämä kansallispuisto. Sinne meni 2,5 miljoonaa euroa, ja perusrahoituksella se pidetään varmasti hyvässä kunnossa.

Autiotuvat ovat siellä mukana. Se on semmoinen aarre, joka tulee aika harvoin esiin, mutta siihen on haluttu korvamerkata rahaa. Ja todellakin, ilmastopaneeli sai 150 000 — se on merkittävä kädenojennus ilmastopolitiikan suuntaan.