Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala

Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluan kiittää jaoston jäseniä ja valiokuntaneuvosta ja erityisesti myös ministeri Anu Vehviläistä erinomaisen hyvästä yhteistyöstä koko vaalikauden ajan.

Tämän kuun alussa tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta ensimmäisistä kunnallisvaaleista Suomessa. Juhlavuoden kunniaksi voimme todeta, että kunnallisen demokratian ja palvelujärjestelmän perusta, kuntatalous, on kunnossa, ainakin tällä hetkellä. Valiokunta toteaa, että kuntatalous saavutti vuonna 2017 historiansa parhaan tuloksen ja tilanne tälle ja ensi vuodelle on vielä hyvä. Sipilän hallituksen asettama paikallishallinnon nettoluotonantoa koskeva tavoite saavutetaan, sillä sen arvioidaan olevan miinus 0,3 prosenttia suhteessa bkt:hen ensi vuonna, kun alijäämätavoite on miinus 0,5 prosenttia.

Tasan eivät käy kuitenkaan onnen lahjat. Viime tilikauden tulos oli negatiivinen 51 kunnassa ja vuosikate neljässä kunnassa. Kuntien eriytyminen jatkuu. Vakavaa huomiota valiokunta kiinnittää kunnallisveron tuottoarvioiden epävarmuuteen. Viime kevään kuntatalousohjelmaan verrattuna verotulojen alenema on peräti noin 600 miljoonaa euroa. Elokuun ennusteen jälkeenkin tuottoarviota on alennettu 413 miljoonaa euroa. Perimmäisinä syinä arvioidaan olleen kilpailukykysopimuksen ja kotitalousvähennyksen kasvun vaikutus. Valiokunta painottaa, että verotuloarvioiden riittävä tarkkuus on kuntien pitkäjänteisen suunnittelun edellytys.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2019 talousarviossa valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,5 miljardia euroa. Tästä peruspalvelujen valtionosuus on noin 8,5 miljardia euroa, mikä on 86 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa budjetissa. Valtion osuutta alentavat muun muassa kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus, kuntien tehtävien vähentämiseen perustuva leikkaus ja 30 miljoonan euron siirto korvamerkittynä digitalisaation kannustinjärjestelmään. Valtion osuutta lisää ensi vuonna panostus lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun sekä vanhusten kotihoitoon ja veteraanien palveluihin.

Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena valtion talousarvio heikentää kuntataloutta noin 254 miljoonaa euroa. Suurimmat tähän vaikuttavat erät ovat kustannustenjaon tarkistus ja valtionosuusindeksin jäädytys. Valtionosuusprosentti kuitenkin nousee hieman, 25,37 prosenttiin.

Valiokunta toteaa, että erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen ei ole tuonut toivottuja säästöjä. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen on tärkeää julkiselle sektorille asetetun miljarditavoitteen toteutumiseksi. On tärkeää, että kunnat jatkavat rakenteellisia uudistuksia, parantavat tuottavuutta ja elinvoimaisuutta ja huolehtivat investointien taloudellisesta toteuttamisesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että maakunta-sote-uudistuksen suuriin muutoksiin varaudutaan kunnissa hyvin. Valtionosuusuudistuksessa tulee turvata kuntien vastuulle jäävien tehtävien rahoitus ja olosuhteissa tapahtuvat muutokset ja niihin valmius.

Hallitus ehdottaa 30 miljoonan euron määrärahaa kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiohankkeisiin. Raha irrotetaan valtionosuuksista. Valiokunta pitää tärkeänä, että kriteerit valmistellaan huolella siten, että tuella edistetään koko kuntakenttää tukevia ja yhteistyöhön kannustavia hankkeita. Samalla tulee edistää järjestelmien yhteensopivuutta ja kansallisesti tärkeitä strategisia tavoitteita.

Arvoisa puhemies! Mitään määrärahamuutoksia tältä osin valiokunta ei esitä.

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää hallinto- ja turvallisuusjaostoa erittäin hyvästä vuodesta taas. Ollaan useissa pääluokissa päästy erittäin hyviin lopputuloksiin, ja tällä erää esittelen Tullin pääluokan.

Tullin toimintamenoihin esitetään noin 168 miljoonaa euroa, joka on 2,562 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018. Suhteessa kehyspäätökseen lisäystä on 5,61 miljoonaa euroa, josta suurin osa osoitetaan viidennen rahanpesudirektiivin mukaiseen pankki- ja maksutilirekisterin perustamiseen. Esitykseen sisältyy myös lisäykset  Raja-Joosepin ra-janylityspaikan perustamiseen ja Tullin selvitysjärjestelmän kokonaisuudistukseen.

Myönteistä on se, että Tulli on saanut Euroopan naapuruusvälineen, ENI:n, kautta itärajan rajanylityspaikkojen kehittämishankkeisiin lähes 9,7 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2019—2021. Tämä edellyttää kuitenkin noin 600 000 euron kansallista maksuosuutta vuonna 2019, joka puuttuu tästä talousarvioesityksestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Tullin toimintakyky turvataan pitkäjänteisesti sekä nykyisten että uusien tehtävien osalta. Tarvittaessa toimintamenojen tarkistukseen on palattava vuoden 2019 lisätalousarvioesityksissä.

Lopuksi vielä: Koska pankkien maksutilien valvontajärjestelmää koskevaa hallituksen esitystä 167/2018 ei ehditä käsitellä eduskunnassa talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa, valiokunta poistaa siten momentilta rekisterin perustamiseen varatun määrärahan, joka on suuruudeltaan 3,94 miljoonaa euroa. Näin ollen momentti muuttuu. Seuraavaksi momentille myönnetään nettomäärärahaa 164 220 000 euroa.

Arvoisa puhemies! Kiitos myös minun puolestani kunta- ja terveysjaostolle ja sen puheenjohtaja, edustaja Kankaanniemelle sekä ensi vuotta koskien budjetin käsittelystä valiokunnassa että koko tämän vaalikauden aikana. Olen samaa mieltä, että yhteistyö on ollut erittäin hyvää.

Tämä vaalikausi on ollut kuntatalouden kannalta vakaata aikaa. Mitä hallitusohjelmassa päätettiin, sen mukaan on menty. Leikkauksia valtionosuuksien tasoon ei ole tehty. Vuoden 2017 tilinpäätöstietojen perusteella kuntatalous on kokonaisuutena vahvempi kuin 20 vuoteen. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on kuvattu hyvin kuntiemme taloudellista tilannetta. On todella niin, että vaikka kuntatalous on kokonaisuutena vakaa, niin yksittäisten kuntien välillä tilanne vaihtelee suuresti monista eri syistä johtuen. On aiheellista puhua kuntien erilaistumiskehityksestä. Tästä syystä johtuen ensi vuoden budjettiin palautetaan kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Niin koko kuntatalouden kuin yksittäisten kuntien kannalta ennustettavuus on kaiken a ja o.

Tämän kuluvan vuoden osalta erityistä hankaluutta kunnille on tuonut verotilitysten rytmihäiriö. Sen vuoksi päättymässä oleva vuosi näyttää jäävän kunnille heikon verotulokehityksen osalta selvästi viime vuotta heikommaksi. Verotulojen tilitysjärjestelmä ei tunnista tilityshetkellä sitä, mikä tuloveroeuro kuuluu millekin veronsaajalle, valtiolle, kunnalle, kirkolle, kansalaiselle. Verotuksen valmistuessa syksyisin verotilitykset tarkistetaan vastaamaan sitä, kenelle verot oikeasti lain mukaan missäkin suhteessa kuuluvat.

Olen myös itse yrittänyt saada jonkun verran selkoa, että mitä tälle olisi tehtävässä, jotta kuntien kannalta ennustettavuus paranisi. Täydellisesti tätä ei pystyttäne korjaamaan, koska vasta se vahvistettu verotus tuo sen oikean tiedon, mutta on arvioitu, että ensi vuonna käyttöön otettava kansallinen tulorekisteri helpottaa osaltaan tätä ongelmaa ja lisää ennustettavuutta.

Ensi vuoden budjetin arvioidaan heikentävän kuntataloutta noin 250 miljoonalla eurolla. Tämä on seurausta lakisääteisestä valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksesta, kuten kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi totesikin. Tämä ei ole hallituksen poliittinen päätös vaan lakiin perustuva tarkistus, jossa tarkasteluvuosi nyt on vuosi 2016.

Todettakoon, että kustannustenjaon tarkistusta on yleisesti pidetty hyvän kunta—valtio-suhteen peruskivenä eikä siitä luopumista kukaan ole esittänytkään. Oppositiopuolueiden vastalauseessa on esitetty lisämäärärahoja kuntien valtionosuuksiin. Esimerkiksi SDP:n käsityksen mukaan 250 miljoonan euron lisäyksellä voitaisiin palkata tuhat hoitajaa tai lääkäriä lisää, poistaa terveyskeskusmaksut ja vielä näiden lisäksi vahvistaa muutoinkin kuntataloutta. Pienillä laskutoimituksilla voi todeta, että tuo 250 miljoonaa euroa ei voi samalla riittää sekä kuntatalouden vahvistamiseen että esitettyihin menolisäyksiin. [Ben Zyskowicz: Ohhoh!]

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa osoitetaan kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään 30 miljoonaa euroa. Tämä rahoitetaan valtionosuuksista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tuettavien hankkeiden kriteerit valmistellaan huolella ja että tuki osoitetaan hankkeisiin, joilla edistetään koko kuntakenttää tukevia uudistuksia sekä kuntien yhteistyönä toteutettavia hankkeita. Näihin evästyksiin on helppo yhtyä, ja ne on otettava huomioon kannustimia laadittaessa.

Useampi eduskuntaryhmä on nostanut vastalauseissaan esille erityisesti sisäilmaongelmat. Valtion kiinteistöstä vastaava Senaatti on tuoreessa strategiassaan ottanut sisäilmaongelmiin nollatoleranssin, ja syytä onkin. Ongelmat eivät saa päästä yllättämään tilojen käyttäjiä. Erityisesti on panostettava ennaltaehkäisyyn ja nopeaan reagointiin. Kunnat ja kuntayhtymät omistavat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Tästä omaisuudesta huolehtiminen on veronmaksajien omaisuudesta huolehtimista ja kunnan tärkeä velvollisuus. Kaikkien kuntien on välttämätöntä laatia tiekartta rakennetun ympäristön omaisuudesta ja tulevaisuuden tarpeesta.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä lopuksi ottaa vielä esille kaksi hallituksen loppukauden tärkeää selvitystyötä, jotka ovat hyvässä vauhdissa ja vireillä ja tulevat talvella vielä julkisiksi. Ensinnäkin kuntien osalta todettakoon, että parhaillaan on menossa esiselvitystyö koko kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi, ja toinen tärkeä työ liittyy alueellistamiseen. Selvitysmiehet Timo Reina ja Anna-Kaisa Ikonen jättävät alkuvuodesta, todennäköisesti [Puhemies koputtaa] helmikuun alussa, allekirjoittaneelle esityksen alueellistamisperiaatteiden uudistamisesta.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Varmistan, onko tarvetta debattiin. En huomannut kenenkään nousevan ylös äsken. No, nyt huomaan. Siis edustajat, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nouskaa ylös ja painakaa V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on jo moneen otteeseen ehditty todeta, äärettömän tärkeää tässä kuntasektorissa on se, että kuntatalouden tila on kaiken kaikkiaan tällä vaalikaudella parantunut oleellisesti. Kuten sanottu, kuntatalous on vahvimmillaan 20 vuoteen. Kiitos siitä tietysti kuuluu monelle eri asialle, parantuneelle taloustilanteelle, itse kunnille, kuntien tehostamistoimille, mutta myös sitten hallitukselle. Hallituksen kuntapolitiikka on ollut monella tavalla vakaata ja hyvin hyvin ennustettavaa. Valtionosuusprosentti muun muassa tämän vaalikauden aikana on pyörinyt siinä noin puolen prosenttiyksikön sisällä, eli mitään merkittäviä vaihteluita siinä ei ole tapahtunut.

Mutta huolissaan meidän on tietysti oltava siitä, millä tavalla kuntakenttä on taloudellisesti erilaistunut. Meidän pitää väistämättä löytää keinoja kuntakentän eriarvoistumisen kaventamiseen. Onko se valtionosuusjärjestelmän uudistusta, vai mitä se on, mutta maakuntien sote-uudistus joka tapauksessa tulee tässä auttamaan.

Arvoisa herra puheenjohtaja! Kiitoksia erityisesti kuntaministerille tästä hyvin selkeästä esityksestä, josta käyvät hyvät asiat ja myös nämä kipukohteet selkeästi esille.

Kuntatalouden heikkeneminen on kyllä sellainen asia, joka tällä hetkellä askarruttaa monta päättäjää, kun juuri on saatu ensi vuoden budjetit valmiiksi. Se herättää paljon kysymyksiä, ja tämä valtionosuusjärjestelmän uusiminen, josta ministeri mainitsi, on varmaan yksi tärkeimmistä. Pääkaupunkiseudulla tähän sote- ja kuntauudistukseen on suhtauduttu varauksellisesti. Yksi keskeinen syy on se, että esimerkiksi kotikaupunkini Espoo joutuisi jälleen maksamaan jo nykyisen tasoitusjärjestelmän puitteissa vielä 100 miljoonaa euroa lisää. Voi vain miettiä, kuinka moni espoolainen kuntapäättäjä tukee kuntauudistusta ja sote-uudistusta, kun tällainen näkymä on edessä.

Arvoisa puhemies! On todella iloinen asia, kun katsotaan kuntataloutta yleisemmin, että voidaan todeta, että se on erityisen hyvässä kunnossa. Siitä antaisin suurta kiitosta kyllä kunnille itselleen, kun katsoo, minkälaisia tehostamistoimenpiteitä eri puolilla Suomea on tehty ja sitä kautta pystytty kuntien vuosikatetta merkittävästi parantamaan.

Mutta kyllähän tähän liittyy myös se ikävämpi puoli, joka liittyy todella tähän kuntien eriytymiseen, että meillä on niitä kuntia, joilla menee huomattavan hyvin taloudellisesti, ja sitten meillä on niitä kuntia, joiden on varsin vaikeaa tulla tänä päivänä toimeen ja suoriutua kaikista lakisääteisistä velvoitteista. Kun tätä kokonaisuutta miettii, niin kyllähän se on valitettavaa, että ensi vuoden osalta näillä hallituksen toimenpiteillä, niin kuin valiokunta tässä mietinnössään toteaa, kuntataloutta heikennetään sillä 250 miljoonalla eurolla. Varmasti jokaiselle näistäkin valtionosuuseuroista olisi kyllä ollut käyttöä kunnissa, ja siltä osin olisi ollut toivottavaa päätyä vähän toisenlaiseen ratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouteen tuo tällä hetkellä epävarmuutta se, että sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen on epävarmaa. Mutta mikäli se toteutuu, niin kunnilta häviää puolet verotuloista ja kuitenkin on paljon tiloja, joiden kunnosta tulee jatkossakin huolehtia.

Tällä hetkellä lapset ovat eri kunnissa eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, onko kunta rajoittanut lasten päivähoito-oikeutta. Nyt on tullut selkeitä tutkimustuloksia siitä, että se on heikentänyt päivähoidon laatua merkittävästi, ja tämä jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen tulee palauttaa. Se on meidän vihreiden vaihtoehtobudjetissa, kuin myös se, että 5‑vuotiaille olisi maksuton varhaiskasvatuskokeilu.

Haluan kysyä ministeriltä myös sosiaalisen luototuksen perään, koska sekin on tärkeä palvelu vähävaraisille, joilla on vaikka joku äkillinen kodinkoneen hajoamistilanne. Jottei tarvitsisi turvautua pikavippiin, niin olisi hyvä olla sosiaalista luototusta saatavilla. Miksei hallitus ole tuonut lakiesitystä, että tämä saataisiin jokaiseen Suomen kuntaan?

Arvoisa puhemies! Kun vihreitä kuuntelee, niin kyllä tulee itku helpommastakin. Täällä rahaa halutaan lisää, vaikka tiedetään, että sitä rahaa ei nyt joka suuntaan ole. Tämä subjektiivisen päivähoito-oikeuden vaatiminen jokaisen puheenvuoron yhteydessä vasemmistolta, vihreiltä ja demareilta on kuitenkin semmoista populismia, että sillä ei ole mitään pohjaa sen tarpeeseen nähden.

Arvoisa puhemies! Uusimaa joka tapauksessa rahoittaa muuta Suomea niin merkittävästi, että nyt tämänkin budjetin mukaisesti ja tämän uudistuksen mukaisesti maksuosuudet sen kuin kasvavat näillä suurilla kaupungeilla, kuten tälläkin, missä me nyt tälläkin hetkellä olemme. Vantaankin osuus kasvaa huomattavasti, ja jollakin tavalla minun mielestäni pitäisi pyrkiä kuitenkin jonkunnäköiseen oikeudenmukaisuuteen näissä maksuosuuksissa, mitä me joudumme täältä maksamaan muun Suomen rahoittamiseen. Uudeltamaaltahan kerätään veroja sen väestöosuuteen suhteutettuna huomattavasti enemmän, ja siinä mielessä tämä kehitys on koko ajan mennyt väärään suuntaan, ja toivoisin, että tässä ministeri jollakin tavalla löytäisi sanoja, [Puhemies koputtaa] että miten tätä saadaan tasapainotettua tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläinen viittasi puheenvuoronsa ihan lopussa pariin selvitystyöhön, jotka ovat meneillään, ja toinen niistä on Timo Reinan ja Anna-Kaisa Ikosen, tämän taisteluparin, tekemä selvitystyö alueellistamisen tulevaisuudesta ja sen periaatteiden uudistamisesta. Minusta tämä oli hyvin muotoiltu, koska alueellistaminenhan on ollut tällainen tarpeettomiakin kiistoja aiheuttanut vastakkainasettelun aihe. Tarvitsee löytää siihen vähän uutta alkua ja uutta yhteisymmärrystä — ja toivotaan, että semmoinen nyt löytyy Reinan ja Ikosen yhteistyön tuloksena — sillä lailla, että sitten kun tehdään maahan uutta hallitusta, niin hallitusohjelman periaatteisiin voitaisiin kirjoittaa jotakin rakentavaa ja yhteisymmärrystä kohottavaa alueellistamisen tulevaisuudesta. Sillä on merkitystä koko maalle etelästä pohjoiseen, mutta ennen muuta seutukaupunkien tulevaisuuteen sillä on aikamoinen merkitys.

Arvoisa herra puhemies! Kunta on peruspalveluiden ja elinvoiman, elikkä Suomen talouden, kannalta se ykkösasia. Toimintakulut ja lainakanta ovat tällä hetkellä kunnissa ja kuntayhtymissä kasvussa. Kuntatalous näyttää keskimäärin ihan suhtkoht ookoolta, mutta plussapuolen kunnat ovat aika vähissä, ja jos sieltä putsaa pois Helsingin, joka tekee satoja miljoonia ylijäämäisen budjetin, niin ei kovin montaa kuntaa jää plussan puolelle. Elikkä tulos heikkenee jo tänä vuonna, ja sen jälkeen ensi vuodelta viedään 254 miljoonaa euroa valtionosuuksia pois.

Työllisyyden parantuminen sanotaan keinoksi täällä moneen asiaan. Totta. Kunnillekin se auttaa sitä kautta, että sakkomaksut vähenevät — näissäkin on paljon alueellisia eroja, esimerkkinä Kotka, jossa työttömyys yhä edelleen on yli 14 prosenttia — mutta se, mihin se ei vaikuta, on kuntien verotulot, koska efektiivinen prosentti on tälläkin hetkellä 14, vaikka kuntien vero on ollut 20 nyt viimeiset vuodet.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministeri Vehviläiselle ansiokkaasta työstä kuntatalouden ja seutukaupunkien puolesta.

Kuntataloutta pitäisi tarkastella yleensäkin pitkän ajan perspektiivillä eikä vain yhden vaalikauden periodilla. Kuntatalouden tila on huomattavasti parantunut, ja kuten täällä on nyt jo useampaan kertaan kuultu, niin on tällä hetkellä vahvimmillaan pitkään aikaan.

Näillä isoilla uudistuksilla, sote- ja maakuntauudistuksella, saadaan kunnille viestiä siitä, että tämmöisiä isoja uudistuksia, rakenteellisia uudistuksia, vietäisiin nyt maaliin, jolloin se helpottaa pitemmällä aikavälillä myös näiden kuntien taloudellista tilannetta.

Huomiota haluan kiinnittää kumminkin alueelliseen erilaistumiseen. Muun muassa meillä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa lähes kaikki kunnat ovat taloudellisesti tiukassa tilanteessa, ja toivoisinkin pohdittavan toimenpiteitä tähän eriarvoistumiskehitykseen. Kysyisinkin, onko ministerillä ratkaisuja, miten näitä voitaisiin parantaa.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kääriäinen käytti täällä hyvän puheenvuoron, sillä työn tekemisen tavat muuttuvat tulevaisuudessa ja työn tekemisen paikkakunnalla ja sillä, missä työ tehdään, ei ole tulevaisuudessa enää niin paljon väliä.

Kun hallitus on nytten hyvällä tiellä ja suunnittelee nopeita liikenneyhteyksiä kautta koko maan, niin minun mielestäni olisi taloudellisesti suoranaista tyhmyyttä olla käyttämättä niitä kiinteistöjä, jotka ovat hyväkuntoisia, joiden vuokrataso on halpa ja niin pois päin, hyväksi tässä työn murroksessa, kun vielä nopeat liikenneyhteydet sitä auttavat.

Mutta sen verran haluaisin edustaja Niikolle vastata, kun te arvostelitte sitä, että valtion verotulotasausjärjestelmä olisi jotenkin huono ja joku maksaisi liikaa, niin tuo puhehan tarkoittaa sitä, että teidän viestinne on lähes poikkeuksetta kaikkialle muualle Suomeen, Itä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen, että ihmisten peruspalveluita, sosiaali‑ ja terveydenhuoltoa, pitää vähentää, koska tällä se kustannetaan.

Tämä on valtio, ja on täysin hyväksyttävää se, että ne alueet, joilla hankitaan enemmän, tavallaan myös rahoittavat niitä palveluja, jotka sitten jossakin päin maata ovat suuressa vaarassa.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni nämä edustaja Niikon äskeiset puheet olivat varsin erikoisia. Valtionosuuksien tasausjärjestelmähän on olemassa nimenomaan sen takia, että sillä tasataan niitä eroja, mitä kuntien rahoitusasemalla on, ja sehän toteutetaan valtion budjetista, ei kuntien kassoista. En tiedä sitten, onko edustaja Niikko tai perussuomalaiset ylipäätänsä sitä mieltä, kuten edustaja Eestilä tässä aikaisemmin esitti, että on väärin, että ihmisillä on tasa-arvoiset peruspalvelut eri puolilla maata asuinpaikasta riippumatta. Mielestäni näin tietenkin kuuluu olla.

Ja mitä tulee tähän Uudenmaan erityisasemaan, niin valtaosa Suomen teollisesta tuotannosta tapahtuu Uudenmaan ulkopuolella ja merkittävä osa julkisista työpaikoista, valtion työpaikoista nimenomaan, on Uudellamaalla. Eli ei tämä epäsuhta Uudenmaan ja muun Suomen kuntien rahoitusaseman osalta aivan niin epätasapainoinen ole kuin edustaja Niikko tässä aiemmin esitti.

Arvoisa puhemies! Minähän vain kerroin tosiasiat. Minähän kerroin tosiasian, sen, että kauppakamarin selvityksen mukaisesti Uusimaa rahoittaa muuta Suomea, ja tämähän on tosiasia, okei. Nyt kysytään siinä mielessä, että missä määrin sen pitää rahoittaa, [Hannu Hoskonen: Voi hyvänen aika!] kuinka pitkälle me menemme siinä kehityksessä, että me lisäämme kierroksia Uudenmaan veronmaksajien lompakosta kaikkia kuluja koskevia maksuja kohtaan. Siinä mielessä ymmärrän täysin sen, että tokihan sitä verontasausjärjestelmää pitää tehdä, jos koko maa pidetään asuttuna, mutta se vauhti, millä nyt edetään, on mielestäni kohtuuton näitä kuntia kohtaan, jotka ovat sitoutuneet näihin erilaisiin MAL-sopimuksiin ja muihin sitoumuksiin valtion kanssa, niin kuin pääkaupunkiseudulla kunnat ovat toteuttaneet niitä sopimuksia hyvin määrätietoisesti. Siinä mielessä pitää varmistaa myös se, että myös heillä riittää varoja.

Nyt en puhu Helsingistä, nyt puhun Vantaasta.

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Niikon puheenvuoroon: Ei tietenkään kannata lähteä nostamaan mitään maakuntien vastakkainasettelua. Uusimaa tarvitsee koko Suomea, ja koko Suomi tarvitsee Uuttamaata. Mutta minun on edustaja Niikolta pakko kysyä: millä tavalla Uusimaa maksaa muulle Suomelle jotain? Jos kysymys on valtionosuusjärjestelmästä, niin valtionosuusjärjestelmän tarkoitus on se, että sillä turvataan palvelut joka puolella maata kaikille kansalaisille, eikä sitä tasausta suinkaan tehdä rikkaampien kuntien kassoista vaan valtion budjetista. Eli se kysymys: millä tavalla tässä nyt Uusimaa maksaa muun Suomen menot?

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko väitti esittävänsä tosiasiat. Katson tässä, että vuonna 17 alkuvuodesta kesäkuuhun tavaraviennin arvo kasvoi Uudellamaalla 14 prosenttia, Varsinais-Suomessa 44 prosenttia, Kainuussa 57 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla 45 prosenttia. Arvoisa edustaja Niikko, tämä on yksi tosiasia, että muualla Suomessa vienti kasvaa hurjan nopeasti suhteessa Uuteenmaahan.

Jos te haluaisitte muuttaa tätä valtionosuusjärjestelmää siten, että Uusimaa ei olisi niin iso maksaja, se saattaisi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että tänne muuttaisi yhä enemmän ihmisiä, jolloinka yksi toinen tosiasia tulee eteen: Täällä Etelä-Suomessa usein moititaan sitä, että asuntojen hinnat ovat liian korkeat. Täällä tontit maksavat [Puhemies koputtaa] vähintään viisinkertaisesti suhteessa muuhun maahan.

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn myös siltä osin tähän keskusteluun, mitä Niikko avasi, että meillä pohjoisessa on malmit, metsät ja matkailu. Aletaan sitten puhumaan siitä, miksei siirretä Outokummun pääkonttoria sinne, missä on tehdaskin, pohjoiseen, tai miksei siirretä Metsähallituksen pääkonttoria pohjoiseen? Kyllä Lappi ainakin elättää omalta osaltaan ihan itse itsensä.

Sitten tähän alueellistamiskysymykseen: Haluan myös kannustaa tässä tehtävässä, minkä edustaja Kääriäinen aloitti, ja kyllähän Lipposen hallitus aikoinaan tämän aloitti ja Poliisin tietohallintokeskus, nykyinen Valtori, siirrettiin Rovaniemelle, ja siellä on 200 kovan luokan ammattilaista tänä päivänä töissä. Vanhasen aikana siirrettiin vielä Trafi, niin kuin myös sitten Tukesin toimintoja ja Valvira, mutta nyt tämä on hyytynyt tällä vaalikaudella, ja päinvastoin virta on ollut tänne Helsinkiin. Tuomioistuinvirasto sijoitettiin Vantaalle, ja monia muita esimerkkejä on löytynyt siitä, että suunta on kääntynytkin tänne pääkaupunkiseudulle, kun sen pitäisi olla just päinvastainen. Sen vuoksi kannustan kyllä kovasti tämän selvityksen tekemisessä, että saataisiin rakennuspuita seuraavaan hallitusohjelmaan.

Arvoisa puhemies! Pidän tätä kiistelyä vähän hassuna siinä mielessä, että se on juuri niin, että kyllä pääkaupunkiseutu ja Vantaakin pärjäävät omillaan, mutta toisaalta koko Suomi tarvitsee ihan kaikkia seutuja pärjätäkseen. Siinä olen kuitenkin sitten ehkä vähän eri mieltä, että ajattelen niin, että jokainen seutukunta ja kaupunki pärjää omilla vahvuuksillaan ja niihin kannattaa panostaa.

Sen huolen kuitenkin tuon esiin, että kun meillä on erittäin voimakkaat ja kunnianhimoiset tavoitteet esimerkiksi päästöjen vähentämiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa, vaikkapa liikenteen päästöjen vähentämiseksi, niin se vaatii kyllä voimakkaita investointeja sekä kaupunkien välisiin yhteyksiin että kaupunkien sisäisiin raideyhteyksiin, ja niissä tulee myös suurilla ja kasvavilla kaupungeilla olemaan tulevaisuudessa haasteita, ja varmasti tarvitaan myös valtion avustusta siihen, että näihin yhteisiin tavoitteisiin tullaan pääsemään.

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Niikon esille nostama asia kyllä nyt kannattaa puida täällä. Nimittäin kysymys ei ole siitä, että meidän poliitikkojen pitäisi asettaa Uusimaa, Helsinki ja muu maa vastakkain. Kysymys on siitä, että tämä on valtio, ja koko tämä sosiaali- ja terveydenhuollon perustuslain 19 § perustuu verotulojen tasausjärjestelmään. Jos joku täällä esittää, että se on jotenkin väärin laskettu, niin esittäköön laskelmat. Voin vakuuttaa, että verotulojen tasausjärjestelmä on niin monimutkainen järjestelmä, että tuskin kukaan tässä salissa sitä hallitsee, mutta se on välttämätön, jotta tämän maan tasapuolinen kehitys jatkuu. Se ei ole tarkoitettu kunnille vaan se on tarkoitettu niille ihmisille, jotka oikeasti perustuslain mukaan tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Toivon, että täällä ei enää kevyesti heitellä tämmöisiä lauseita, että Uusimaa maksaa liikaa tai joku liian vähän. Me kaikki tiedämme, että hyväpalkkaiset valtion virat keskittyvät Helsinkiin ja Helsinki saa siitä verotuloja, ja ikään kuin vastapainoksi on verotulojen tasausjärjestelmä keksitty, [Puhemies koputtaa] että tämä etu ei ole liian suuri.

Arvoisa herra puhemies! On tärkeää käydä keskustelua myös tästä näkökulmasta, mikä tässä äsken oli. Itsekin olen sitä mieltä, että eivät Uusimaa ja pääkaupunkiseutu maksa Suomen kuluja — meneekö se nyt sitten päinvastoin. Se on mielenkiintoinen ajatus, voitaisiinko näitä vientiteollisuuden verotuottoja ja ‑hyötyjä sitten jyvittää tarkemmin sinne alueille, missä se vientiteollisuus syntyykin. Itse pitäisin tätä nykyistä valtionosuusjärjestelmää aika oikeudenmukaisena.

Kunnallisveron tuotto on valitettavasti laskenut määrätyissä kunnissa, vaikka kuntien talousluvut näyttävät kokonaisuudessaan hyviltä. Olisiko tähän jotain sanomista ministerillä, miten kuntien välisiä eroja pystyttäisiin kaventamaan? Kunnilla on kuitenkin paljon velvoitteita, ja muun muassa tämä laajakaista-asia olisi tärkeä huomioida, jotta laajakaistat saataisiin lähivuosina kaikille kuntalaisille tasavertaisesti, jotta muun muassa sote-palveluissa pystyttäisiin niitä paremmin hyödyntämään.

Arvoisa puhemies! Kun täällä puhutaan eri alueista, niin juuri äsken keskustelimme asuntopuolen toimista. Tarkastusvaliokunta teki yksimielisen mietinnön, jossa muun muassa puhuttiin siitä, että valtion ei tulisi esimerkiksi omilla alueellistamiseen liittyvillä toimillaan pahentaa tilannetta asuntopoliittisesti, tyyliin vaikka Savonlinna, jossa valtion toimin sitten seurasi myös asuntopoliittinen katastrofi. Eli tätä peräänkuuluttaisin: ei keskitettyä aluepolitiikkaa.

Puhemies! Mitä tulee sitten tähän kuntatalouteen, niin kyllä se vain niin on, että ensi vuodelle kuntatalouteen kohdistuu 254 miljoonan leikkaus, ja se ei voi tietää hyvää. Se ei voi tietää hyvää vanhusten palveluiden osalta, lasten palveluiden, koulutuksen, kaiken tämän osalta. Se on surullinen asia. Tietenkin itse katsoisin niin, että nyt kun talous on ollut paremmassa jamassa, niin kasvun tulisi kuulua kaikille, ja siksi pitäisi päinvastoin toimia niin, että esimerkiksi nämä lomarahojen leikkaukset julkisen sektorin työntekijöiltä peruttaisiin.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että me olemme täällä lisäämässä kuntien välistä vastakkainasettelua, toivoisin, että täällä pidettäisiin puheenvuoroja, joissa pyrittäisiin tätä vastakkainasettelua vähentämään. Tämä maa menestyy silloin, kun me kaikki menestymme, ja me kaikki tarvitsemme täällä toisiamme.

Sen sijaan se, mistä olisin kyllä huolissani ja mistä toivoisin, että täällä puhuttaisiin enemmänkin, on kuntien eriarvoistuminen ja alueiden eriarvoistuminen. Sen takia olin hyvin surullinen siitä, että täällä väitettiin populistisiksi niitä puheenvuoroja, joissa puhuttiin esimerkiksi siitä, miten meidän varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuus on kehittynyt. Tämä on kyllä surullista. Me tiedämme, kun me katsomme lasten yhdenvertaisuutta ja kaikkien niitten tutkijoitten lausuntoja siitä, mikä on osunut erityisesti lasten yhdenvertaisuuteen, että kyllä se on ollut tasa-arvoiseen päivähoito-oikeuteen kohdistuneet heikennykset. Jos me tutkijoita kuuntelemme, niin kyllä tässä on oikeasti [Puhemies koputtaa] kyse siitä, miten me rakennamme meidän lapsillemme yhdenvertaisempaa maata.

Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että Suomessa on joukko kuntia, joilta sinipunahallitus leikkasi viime vaalikaudella kolmella eri tavalla: valtionosuusleikkauksina, kiinteistöveron poistamisena valtionosuuksien tasauksesta sekä valtionosuusuudistuksella, jossa muun muassa asetettiin valtionosuuksien tasaukseen epäoikeudenmukainen 20 prosentin omavastuu. Edes SDP ja vasemmistoliitto eivät halunneet ymmärtää, että kunnan köyhyys johtuu siellä asuvista köyhistä ja vähän veroja maksavista ihmisistä, joilta te olitte viemässä palvelut. Tämä asia on ihan tarkastettavissa.

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa kuntatalouden tilanne on paras 20 vuoteen. Se on fakta. Hallitus on toimillaan onnistunut edistämään noin 115 000 uuden työpaikan syntymistä. Se on tietenkin tärkeää ihan kaikissa kunnissa Suomessa.

Arvoisa puhemies! Nimensä mukaisesti verotulojen tasausjärjestelmä on sellainen, että siinä joiltakin otetaan ja joillekin annetaan ja sillä lailla tasataan. Se perustuu tietysti perustuslain 2 luvun määräyksiin, että kaikille on taattava palvelut koko maassa. Siinä mielessä puhutaan ihmisten oikeudesta palveluihin. Monella vantaalaisella, helsinkiläisellä on isoäiti tai isoisä tuolla jossakin Kainuussa taikka Pohjois-Karjalassa tai jossakin muualla, ja on kysymys siitä, onko myös näillä ihmisillä palvelut niin kuin on etelän ihmisillä. Tämän takia tarvitaan tätä tasausjärjestelmää, ja siinä mielessä tietysti olen hieman eri linjoilla kuin puoluetoveri. Muun muassa silloin 90-luvun lopulla, kun valtionosuusuudistusta tehtiin jälleen kerran, tämä keskustelu oli helsinkiläisten toimesta voimakkaasti esillä eri ryhmissä, erityisesti sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen suunnalta. Mutta nyt tilanne on tämä, ja näin pitää jatkua, [Puhemies koputtaa] että me tasaamme valtakunnallisesti ihmisten takia.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Hoskoselle, ja hänen jälkeensä ministerillä on sitten pari kolme minuuttia.