Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Tämä mietintö on sisällöltään hyvinkin tekninen, mutta pidän hyvänä, että myös täällä salissa käydään läpi, mitä nämä meidän käsittelyymme tulevat mietinnöt pitävät sisällään. Eli sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 3/2019 valtiopäiviltä käsittelee työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamista siten, että työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevat säännökset tulisivat voimaan toistaiseksi voimassa olevina.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitussäännökset ovat olleet väliaikaisina voimassa vuodesta 2005 alkaen. Näiden säännösten voimassaolo on päättymässä tämän vuoden lopussa. Nyt käsiteltävänä olevan mietinnön mukaan toistaiseksi voimassa olevuuden turvaavan lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020. Tavoitteena on yhtenäistää työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitus muun erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen rahoituksen kanssa. Yhtenäistämiseen tähtäävää valmistelutyötä on hallituksen esityksen mukaan määrä jatkaa. Nykyiset väliaikaiset säännökset lisätään lakiin toistaiseksi voimassa olevina siihen saakka, kunnes työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen sekä muun erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen rahoitusten mahdollinen yhtenäistäminen jatkossa selviää.

Valiokunta pitää lakiehdotusta tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja selosti äsken erinomaisesti tämän lain sisällön. Haluaisin tässä yhteydessä lyhyesti todeta, että Suomessa erityisesti työterveyshuolto on keskeinen osa meidän sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Sen kustannukset ovat vuodessa hieman alle 800 miljoonaa euroa, ja yhtä vakuutettua eli käytännössä työntekijää kohti siellä kulut ovat noin 400 euroa vuodessa, koska noin 2 miljoonaa ihmistä on työterveyshuollon piirissä. Työterveyshuolto jakaantuu käytännössä sairausvastaanottoon, johon on Kansaneläkelaitokselta alhaisempi korvaus, ja sitten ennalta ehkäisevään, johon on korkeampi korvaus, ja muilta osin työnantaja kattaa näitä kuluja. On erinomaista, että me nyt tällä lakiesityksellä saamme vakiinnutettua keskeisen ammattiryhmän, työterveyshuollon lääkäreiden, erikoistumiskoulutuksen ja tällä tavalla edistämme työterveyshuoltojärjestelmää.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vehviläinen ja tässä edustajakollega Lindén hyvin avasivat tätä lakimuutosta. Itsekin olisin lyhyesti vain halunnut sanoa, että on lämpimästi kannatettava muutos tämä meidän työterveyshuollon puoli. Tietyllä tavalla työterveyshuollon erikoislääkärit ovat yksi tärkeä osa meidän terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa. Työterveyslääkärit tuntevat työolosuhteet ja työntekijöiden tarpeet ja, sanoisinko, sellaiset erityiset asiat, joita tulee lääkärin huomioida paremmin kuin pelkästään terveyskeskuksessa yleislääkäreitten. Sen takia työterveyshuollon vastaanotto paitsi ennalta ehkäisevänä myös sairaanhoidossa ja ajatellen poissaoloja työpaikoilta on meillä ollut erittäin hyvä systeemi. Ja tietysti rahoituksesta huolehtiminen on tärkeää myös. Toivottavasti saamme kuitenkin jatkossa yhtenäistettyä kaikkia näitä osa-alueita.