Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

Asiakohta 8 · Täysistunto 2016/108 — Eduskuntapeili
Istunnot ›  Täysistunto 2016/108 ›  Asiakohta 8
Asiakohta 8 · PTK 2016/108 vpTäysistunnon asiakohta · LähetekeskusteluLA 40/2016 vp

Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta

LähetekeskusteluAvaa istunto ↗
Käsittely🗣 Puheenvuorot

Käsittelyvaihe · eduskunnan käsittelytiedot

01
Lähetekeskustelu

Puheenvuorot · kuka sanoi mitä

Kaikki asiakohtaan liittyvät puheenvuorot kokonaisina, lyhentämättöminä.

TA
Touko Aalto VihreätPuheenvuoroklo 19.27

Arvoisa herra puhemies! Parasta valmisteilla olevassa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksessa on raskaan sääntelyn keventäminen ravintoloissa. Toivottavasti esitetyt uudistukset menevät läpi. Niistä on oikeasti apua ravintolatoimintaan, ja niistä on oikeasti apua, kun tahdotaan siirtää alkoholinkäyttöä kodeista ravintoloihin. Mitä tulee itse tähän esitykseen — jos vähän kansanomaisesti ilmaisen asian tällä yleisellä heitolla, että ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisäveroprosentti tiputetaan siihen 12 prosenttiin elikkä samalle tasolle kuin ravintoloissa myytävän ruoan — se on yksittäinen täkytoimenpide. Se ei ratkaise tätä itse ongelmaa, koska se vaikuttaa käytännössä tuopin hintaan ehkä noin 20 senttiä ja käytännössä tämä hyöty menee katteisiin.

Sen sijaan, että tehdään tämmöisiä yksittäisiä vähennyksiä, suosittaisin sitä, että katsottaisiin meidän verojärjestelmää kokonaisuudessaan uusiksi, että mentäisiin kohti sitä yhteistä tavoitetta, jonka nimi on "laajat mutta verrattain matalat veropohjat", sen sijaan että jatkuvasti kairataan meidän veropohjaan uusia vähennyksiä, poikkeuksen poikkeuksia. Se ei toimi tämän fiskaalisen verojärjestelmän perusperiaatteen mukaisesti, eikä se myöskään neutraliteettia edusta eikä edistä. Sen sijaan, että tehdään tämmöisiä pieniä uusia kairauksia, suosittelen laajempaa veroremonttia, ja toivottavaa olisi se, että kun parasta aikaa yritysverouudistusta suunnitellaan virkamiesjohtoisesti, sen työn puitteissa voitaisiin sitten ottaa johtopäätökset tammi—helmikuussa käyttöön ja tehdä komitean pohjalta Suomeen laaja verouudistus, missä mennään kohti laajoja mutta verrattain pieniä verokantoja.

1 660 merkkiä · suomi
JM
Jani Mäkelä PerussuomalaisetPuheenvuoroklo 19.29

Arvoisa puhemies! Alkoholilain uudistushan on menossa, ja toivon mukaan siinä voidaan ottaa huomioon tällaisia yksittäisiä hyviä avauksia, kuten tämä edustaja Pelkosen tekemä kannatettava lakialoite arvonlisäverolain muuttamisesta on. Perusteluista voimme lukea sen asian, minkä me jo muutenkin varmaan tiedämme, että ravintola-alalla anniskelu on jatkuvasti vähentynyt kuluvien vuosien aikana. Kuitenkaan alkoholin kulutus ei mittavasti ole vähentynyt, ja Virosta tehtävä tuonti pääkaupunkiseudulle on lisääntynyt, niin että eihän tässä tarvitse päivystävä dosentti olla todetakseen, että kehitys on huononsuuntainen.

Itse en valitettavasti huomannut allekirjoittaa tätä lakialoitetta — toivottavasti uusi lakialoitteen sähköinen allekirjoitus tuo avun tähän ongelmaan, ettei mene hyviä aloitteita ohi. Mutta kannatan ehdottomasti toimia, jotka siirtävät alkoholin kulutusta ravintoloihin. Suomalaiset eivät määräänsä enempää kuluta alkoholia, mutta jos kulutus tapahtuu paikassa, joka työllistää muutenkin kuin kotihälytysten merkeissä, niin sellaistahan on helppo kannattaa.

Arvoisa puhemies! Esityksessä todetaan, että anniskelu on sosiaalinen ja valvottu tapa nauttia alkoholia. Näin se juuri on.

1 203 merkkiä · suomi
HJ
Heli Järvinen VihreätPuheenvuoroklo 19.30

Arvoisa puhemies! Arvonlisävero on erittäin tärkeä väline suomalaisen yhteiskunnan rahoittamiseen. Sillä kerätään kaikkiaan noin 20 miljardia euroa vuodessa. Ottamatta sen enempää kantaa tähän yksittäiseen esitykseen toivon kuitenkin sitä, että kun lähdemme rukkaamaan arvonlisäverokantoja, ottaisimme huomioon kokonaisuuden ja sen toimivuuden suomalaisessa veronkannossa ja yhteiskunnan ylläpitämisessä.

EU sallii meille kolme eri arvonlisäverokantaa nollakannan lisäksi. Ne kaikki ovat Suomessa hyötykäytössä, mutta maailmassa on myös hyvin erilaisia järjestelmiä. Esimerkiksi Tanska on ottanut sen käytännön, että siellä on tasan yksi arvonlisäverokanta, joka koskee niin ruokia, lääkkeitä kuin kaikkia muitakin tuotteita, ja sillä on saatu puristettua arvonlisäverokanta kaikilta 20 prosenttiyksikköön, kun se Suomessa on huomattavasti korkeampi muun muassa palveluilta ja tavaroilta.

Arvonlisäverokanta on siis niin tärkeä tulonmuodostusväline suomalaiselle yhteiskunnalle, että sen takia en halua lähteä pirstomaan sitä yksittäisillä aloitteilla, ja muistutan vielä siitä, kun välillä aina kuulee puheenvuoroja, kuinka arvonlisäveroa alentamalla voitaisiin auttaa pienituloisia, että se on siihen kaikkein heikoin tai ainakin yksi kaikkein heikoimmista välineistä. Se on aivan samanlainen väline kuin jos lähtisi ampumaan haulikolla hirveä: joku hauli osuu, mutta suuri osa hauleista uppoaa ulkopuolelle. Meiltä kaikilta hyvätuloisilta kannattaa arvonlisäveroa kerätä.

1 476 merkkiä · suomi

Päätös · miten asiakohta ratkesi

Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
← Takaisin istuntoon
Lähde:Eduskunnan avoin data · Section + Speech + Voting·haettu 20.7.2026 klo 14.00