Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Rouva puhemies, hyvin paljon kiitoksia! Aluksi haluan tietenkin kiittää jaostoni jäseniä molemmin puolin pöytää. Siellä on ollut äärimmäisen hyvä yhteistyö. Tämä on sellainen jaosto, jossa se on varmastikin luonteenomaista. Samalla haluan kiittää tietysti meidän molempia ministereitämme hyvästä yhteistyöstä, jonka takia olemme voineet näin hyvin toimia.

Jaoston mietintö on hyvin pitkä, mutta tämä aikataulu ei anna mahdollisuuksia sitä yksityiskohtaisesti ruotia. Katson pääasiat, joita meillä on ollut esillä.

Ensinnäkin kohta Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka. Hallitus pitää tietenkin hyvin oikeina niitä toimenpiteitä, joita Suomen viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi on tehty, ja se on antanut tasavertaiset mahdollisuudet Suomen kilpailulle kilpailijamaiden kanssa.

Sitten innovaatiokeskus Business Finlandin toimintamenot. Momentille määrärahaksi esitetään 97,5 miljoonaa euroa, joka on 13,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Me pidämme Business Finlandin perustamista vuonna 18 erittäin tärkeänä. Se selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityksille tarjottavia kansainvälistymispalveluja. Katsomme, että näitä tulee suunnata erityisesti pk-sektorin toimintaedellytysten kehittämiseen.

Jaosto kiinnittää huomiota myös matkailun suureen merkitykseen talouskasvulle ja työllisyydelle. Matkailussa Suomella on erittäin hyvää potentiaalia, ja vaikka jatkuvasti jäämmekin muista Pohjoismaista hivenen jälkeen, tämä ala on kehittynyt erittäin suotuisasti. Siinä on merkittävää myös digitalisaation luomat uudet mahdollisuudet, jotka näkyvät hyvin merkittävästi erityisesti kiinalaisten lisääntyvänä matkailuna Suomessa, koska meillä on otettu käyttöön digitaalinen maksujärjestelmä ja se on heille tavanomainen.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen avustusvaltuudeksi esitetään 344 ja puoli miljoonaa, ja se on 74 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisessä budjetissa. Suomen asema tutkimus- ja kehitystoimintaintensiivisenä maana on tilastojen valossa kylläkin merkittävästi heikentynyt, mutta jaosto on tyytyväinen siihen, että tk-toiminnan kokonaismenot kääntyivät nousuun vuonna 17. Nykyiset panostukset eivät tietenkään riitä, ja tulevina vuosina tätä sektoria on kyllä käsiteltävä myönteisemmin.

Erityisen merkittäviä jaostolle ovat uutiset Suomen kaivosteollisuudesta. Metallien jalostusta kehitetään akkuteollisuuden käyttämien kemikaalien suuntaan, ja akkutoimiala voi tuoda Suomelle merkittävää menestystä, koska Suomen kallioperästä löytyy akuissa käytettäviä raaka-aineita.

Jaosto pitääkin tärkeänä, että hallitus tukee edelleen yritysten toimintaedellytyksiä myös Venäjän-kaupassa. Vienti Venäjälle on valitettavasti puolittunut, ja merkittävimmät kaupan riskit ovat poliittiset tekijät ja tullaukseen liittyvät ongelmat juuri tässä Venäjän-kaupassa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan määrärahaksi on esitetty 171 ja puoli miljoonaa euroa, joka on 8,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa.

Aktiivimalli on paljon puhuttanut, ja sen toimeenpanon lisäresursseiksi on esitetty 10 ja puoli miljoonaa euroa. Jaosto pitää hyvänä, että resursseja on osoitettu erityisesti TE-toimistoille.

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut. Määrärahaksi esitetään 244 miljoonaa euroa, ja talouskasvun ansiosta työllisyys on parantunut. Tänä vuonna työllisten määrä nousee kaksi ja puoli prosenttia viime vuotta korkeammaksi, ja työllisyyden kasvu jatkuu edelleen nopeana. Työttömyyden aleneminen on kuitenkin ollut hidasta. Osaavan työvoiman saatavuus on muodostumassa yritysten kasvun esteeksi. Selvitysten mukaan jo yli 40 prosenttia yrityksistä on kokenut vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Jaosto katsookin, että on kyettävä nostamaan koulutus- ja osaamistasoa ja saatava käyttöön koko työvoima mukaan lukien maahanmuuttajat ja työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät. Suomelle on luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää saada tulevaisuudessa käyttöön koko työvoima.

Tähän liittyy läheisesti kotouttaminen. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisen määrärahaan esitetään 1,6 miljoonaa euroa. Määräraha on 570 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna. [Puhemies koputtaa] Täytyy huomata, että lisäksi valtion kotouttamiskorvausten määräksi esitetään 222 miljoonaa euroa, joka on hivenen vähentynyt. Vähennys johtuu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän vähentymisestä.

Jaosto kehottaa hallitusta jatkossa suunnittelemaan toimenpiteensä niin, että tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi olisi nykyistä parempi. Jaosto on tyytyväinen siihen, että maahanmuuttajien työttömyys on laskussa, ja tuo esiin, että tutkimusten mukaan Suomessa hankittu työkokemus lisää selvästi maahanmuuttajien työllistymistä. Lähivuosina maahanmuuttajien kantaväestöä nuoremmalla ikärakenteella ja osaamisella on tietenkin suuri merkitys markkinoiden toimivuuteen, talouden ja yritysten kasvuun sekä alueiden kehitykseen.

Jaostomme on lisännyt 2 miljoonaa euroa melko tasaisesti näiden pääkohtien käyttöön. Se on painottunut hyvin paljon matkailun kehittämiseen ja innovaatioon, ja myös kuluttajayhteistyöhön on tullut merkittävä määräraha, ja tässä mielelläni mainitsen yhteistyön opposition edustajien kanssa.

Kiitoksia. Lisään mielelläni tuolta paikaltani.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitoksen sana kunnioitetulle valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtajalle ja koko jaostolle hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä ja valmistelusta. Ja kiitokset niistä lisäyksistä, joita olette tähän pääluokkaan tehneet. Ne ovat varmasti kaikki tarpeeseen.

Arvoisa puhemies! Kuten jo eilen keskustelussa kävi ilmi, olemme palanneet tällä vaalikaudella selkeästi kasvun tielle. Näkymät ovat kauttaaltaan positiivisia läpi koko Suomen. Kaikki maakunnat kasvavat tällä hetkellä. Olemme katkaisseet hyvinvointiamme nakertaneen näivettymisen kierteen.

Olemme hallituksena ponnistelleet päivästä yksi kansakuntamme kilpailukyvyn vahvistamisen eteen, ja sitä ponnistelua tulee edelleen jatkaa. Edellisen hallituksen jättämä perintö ei ollut tietysti helppo. Paljon oli töitä pöydälle kasaantunut ja, kuten hyvin tiedämme, kansantaloutemme tila oli erittäin haastava. Oli siis aika kääriä hihat ja astua uudistusten tielle.

Hallitus asetti itselleen verrattain kunnianhimoiset neljä tavoitetta: Ensinnäkin velkasuhde taittuu — se on tehty. Velaksi eläminen loppuu — tehty sekin. Kokonaisveroaste ei nouse — ei nouse, päinvastoin laskee. Ja työllisyysaste nousee 72 prosenttiin — kaikella todennäköisyydellä tämä on täyttynyt hallituksen loppukauden kuluessa. Summeerattuna siis: kaikki tämän hallituksen asettamat talouspoliittiset tavoitteet tullaan saavuttamaan tämän kauden aikana. Se on mielestäni verrattain hyvä saavutus.

Olemme tällä hallituskaudella toteuttaneet lukuisia kilpailukykyämme, talouskasvuamme ja työllisyyttämme parantavia päätöksiä. Kaikki merkit osoittavat, että olemme tehneet oikeita ratkaisuja. Suomi on palannut kasvu-uralle. Talouskasvu on vuosittain ollut pari edeltävää ja kuluvan vuoden yli 2 prosentin tasolla, ja VM:n uusin ennuste ennustaa seuraavalle vuodelle 1,5 prosentin kasvua. Maailmantalouden epävarmuuksiin emme voi vaikuttaa, mutta kotimaisiin tekijöihin voimme puuttua tekemisillämme, jotta pysymme kasvun polulla.

Paljon olemme tehneet. Kilpailukykysopimuksella saimme luotua hyvät edellytykset talouskasvulle. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimina olemme muun muassa vapauttaneet kauppojen aukioloja, purkaneet sääntelyä, edistäneet yrittäjyyttä lukuisin eri keinoin, panostaneet matkailun edistämiseen, luoneet Business Finlandin, käynnistäneet tekoälyohjelman valmistelun ja niin edelleen.

Toki tekemistä vielä riittää. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelma on todellinen ja vaatii uusia toimia. Kaikilla alueillamme ja lukuisilla aloilla on tällä hetkellä haasteena osaavien työntekijöiden löytäminen. Meidän onkin huolehdittava, että yrityksillä on käytettävissään osaavaa työvoimaa niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Tähän olemme vastanneet lisäpanostuksin. Hallitus sopi budjettiriihessä Lounais-Suomen siltasopimusmallin laajentamisesta myös muille työvoimapulasta kärsiville alueille, ja tähän varataan myös lisää rahaa.

Kansainvälisten osaajien houkutteluun esitetään Business Finlandille 4 miljoonaa euroa pysyvää lisämäärärahaa. On tärkeää tukea yritysten kasvua ja uudistumista, jotta yritysten kyky työllistää vahvistuu. Uutta luovat yrittäjät ja osaavat työntekijät mahdollistavat Suomen menestymisen.

Vuoden 2019 talousarvioesitys työ- ja elinkeinoministeriön osalta vastaa hyvin yritysten kasvuun ja uudistumisen tarpeisiin. Muutama nosto vastuusektoriltani.

Business Finlandin avustukset ovat reilut 344 miljoonaa euroa, joka on lähes 74 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Business Finlandin toimintamenot kasvavat yli 13 miljoonalla eurolla 97 miljoonaan euroon, ja lisärahoituksen kautta pystymme jatkossa tarjoamaan yrityksille entistä laajempia palveluita ja vastaamaan kansainväliseen toimintaan ja investointien houkuttelemiseen.

Myös VTT Oy:n perusrahoitusta kasvatetaan 5 miljoonalla.

Erinomainen lisä, kasvuruiske alueille on myös EU:n rakennerahastojen rahoituksen aikaistaminen. Tätä rahoitusta on käytössä lähes 669 miljoonaa euroa. Tämä on peräti 287 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna.

Päätimme myös pk-yritysaloiteohjelman kasvattamisesta. Valtion 35 miljoonan euron lisäpanostuksella saamme vivutettua arviolta 350 miljoonaa euroa lainarahoitusta pk-yritysten käyttöön.

Arvoisa puhemies! Mielelläni jatkan myöhemmin vastaamalla edustajien kysymyksiin. Tällä hetkellä näyttää, että aikani on ylittynyt verrattain reilusti.

Puhemies Paula Risikko

Varmasti tulee tilaisuuksia. — Sitten ministeri Lindström, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten elinkeinoministeri edellä totesi ja kuten kaikki hyvin tietävät, talouskasvu on ollut hyvää. Tähän positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet lukuisat eri tekijät. Yksi keskeinen tekijä taloutemme kohentumisessa ovat tällä vaalikaudella olleet ne uudistukset, joita hallitus on tehnyt. Me olemme tehneet lukuisia talouskasvua ja työllisyyttä parantavia päätöksiä, ja osa päätöksistä on ollut kivuliaampia kuin toiset, mutta sanoisin, että me olemme olleet rohkeita, joskus jopa uhkarohkeita, siten tehneet kuitenkin parhaamme Suomen hyväksi.

Tämä parantunut talous on luonut pohjan positiiviselle työllisyyskehitykselle, ja muistutanpa vielä siitä, että kun kolme vuotta sitten käsiteltiin ensimmäistä talousarvioesitystä, meidän työttömyysaste oli 9,4 prosenttia. Nyt tulevalle vuodelle ennustetaan 6,9 prosentin työttömyysastetta. Ja kyllä, hallituksen asettama 72 prosentin työllisyystavoite tullaan saavuttamaan ensi vuonna. Viimeisimmän työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste kasvaa tänä vuonna 71,7 prosenttiin, täten nousua on ennätykselliset 2,1 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta, ja tämä merkitsee työllisten määrän kasvua tänä vuonna peräti 66 000 henkilöllä. Ensi vuonna työllisten määrän arvioidaan kasvavan 30 000:lla.

No, ei tähän tietenkään pidä pysähtyä, pitää jatkaa uudistusten tiellä. Kuten olen monesti sanonut, helppoja keinoja ei enää ole, mutta toivottavasti yhteistyöllä pärjätään jatkossa. Me olemme tehneet uudistuksia, lista on pitkä ja hengästyttävä: On saatu aikaan kilpailukykysopimus — kiitos työmarkkinajärjestöjen, tehty lukuisia parannuksia työlainsäädäntöön, vakinaistettu nuorten Ohjaamo-toiminta, otettu käyttöön työttömien 3 kuukauden haastattelut, mahdollistettu lyhytkestoisten opintojen suorittaminen työttömyysetuutta menettämättä, helpotettu itsensä työllistämistä, lyhennetty työttömyysturvan kestoa, lisätty yrityslähtöisiä koulutuksia osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi, otettu käyttöön aktiivimalli. Ja tulevalle vuodelle päätettiin budjettiriihen yhteydessä muun muassa ottaa yrityksille käyttöön työllistämispalkkio, samoin perustetaan valtakunnallinen työkykyohjelma, jossa tavoitteena on sitten kuntouttaa työtön takaisin työmarkkinoille. Ja paljon muuta on tehty. Tässä nyt muutama poiminta niistä uudistuksista, joita on tehty.

Totean, että me olemme lisänneet valtion toimia. Aktivointiaste on lokakuun loppuun mennessä ollut tänä vuonna keskimäärin 32,4 prosenttia kuukaudessa, ja se on peräti 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Ja mitä tulee vuoden 2019 talousarvioesitykseen, niin se pitää sisällään riittävät määrärahat päättämiimme uusiin työllisyyspolitiikan toimenpiteisiin. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi esitetään 244 miljoonaa euroa. Lisäksi arvioidaan, että kuluvalta vuodelta siirtyy ensi vuodelle käyttöön uusia toimenpiteitä varten noin 160—170 miljoonaa euroa.

Minulla on vastuullani myös sitten tämä kotouttamisen kokonaisuus. Olemme hallituksena käynnistäneet kotouttamispolitiikan uudistamisen kahdella kärjellä: ensinnäkin kotouttamisjärjestelmän uudistaminen työelämälähtöisemmäksi, ja toiseksi maahanmuuttajan oma rooli on pyritty nostamaan keskiöön. Työllistyminen on tavoitteena kotoutumisen alusta alkaen. Tämä kehitystyö on OECD:n arvion mukaan ollut oikeansuuntaista, mutta työn on tietenkin jatkuttava. Erityisesti naisten ja lasten kotoutumisen tukea tulee vahvistaa entisestään.

Minäkin tähän loppuun totean omalta osalta, että kiitos valtiovarainvaliokunnalle ja sen työ- ja elinkeinojaostolle hyvästä ja rakentavasta talousarvioesityksen valmistelusta.

Tässä kohtaa oli tiivis katsaus vastuullani oleviin työllisyyspolitiikan ja kotouttamisen asioihin. Toivotaan, että keskustelu on rakentavaa ja yhteisiä asioita eteenpäin vievää. — Kiitos.

Puhemies Paula Risikko

Otettaisiinko debatti tähän heti alkuun? Haluaako jaoston puheenjohtaja käyttää tässä ensimmäisen puheenvuoron, kun kuuli ministereitten vastauksen?

Arvoisa rouva puhemies! On mielenkiintoista ja hyvä kuulla ministereiden vastaukset, jotka juuri painottivat niitä samoja asioita, jotka ovat tärkeimpiä tuolla jaostossa olleet.

Haluan lisätä vielä äskeiseen omaan esitykseeni Venäjän-kaupan tärkeyden. Se on mahdottoman suuri vahinko, että meillä on maailmanvalta tuossa vieressä ja emme kykene enempää harjoittamaan kauppaa heidän kanssaan. Erityisesti kovin murehduttaa meidän maatalouden osuus viennistä. Siellä olisi erittäin hyvää, kansainvälisesti kilpailukykyistä tavaraa myynnissä, mutta se ei pääse sinne markkinoille. Meillä kone- ja laitekauppa käy hyvin, mutta sitä yleisellä tasolla tietysti häiritsee nyt Venäjän rahapolitiikka, ruplan kurssi, ja käytännössä tullausongelmat.

Erityisen myönteistä on matkailun ja Business Finlandin loistavasti alkanut toiminta. Matkailu ei ikänä saa riittävästi huomiota Suomen kansantaloudessa. Se vähän tuntuu niin kuin itsestään vain tapahtuvan tuolla Lapissa ja muualla, eikä se näy sillä tavalla selkeästi ihmisten elämässä. Sillä on suuri rooli meidän bruttokansantuotteessa tänä päivänä, ja toivomme, että se jatkuvasti pullistuisi ja lisääntyisi ja voisimme saavuttaa jonain päivänä muiden Pohjoismaiden tasoa, kuroa umpeen sitä, missä olemme jäljessä.

Tämänlaatuiset tulivat mieleen, kun kuuntelin ministereiden puheenvuoroja.

Arvoisa puhemies! Työministeri Lindström puhui työllistämiskeinoista ja sanoi, ettei ole helppoja keinoja. Mutta niiden pitää ainakin olla toimivia. Se on mielestäni vähimmäisedellytys. Palaan nyt siihen puheenaiheeseen, mistä käytiin pitkiä keskusteluja tässä salissa näihin aikoihin viime vuonna eli aktiivimalliin, josta nyt olemme saaneet tietoa ja tiedämme, millä tavalla tämä toimenpide on vaikuttanut eri asemassa oleviin työttömiin. Näiden viimeisten tietojen mukaan edellisellä tarkastelujaksolla alennettua työttömyysetuutta saavien määrä nousi, ja niiden tietojen valossa tämä toimenpide, aktiivimalli, ei ole myöskään aktivoinut pitkäaikaistyöttömiä johtuen siitä, että jos esimerkiksi elää sellaisella paikkakunnalla, missä työtä ei ole, tai jos on alentunutta työkykyä, niin tämä rangaistus ja raippa ei itsessään niitä työpaikkoja silloin luo tai sitä työkykyä lisää. Haluaisin nyt vielä kysyä työministeri Lindströmiltä: onko tosiaankin niin, että pitkäaikaistyöttömät [Puhemies koputtaa] joutuvat odottamaan vielä pitkälle ensi vuoden puolelle tai jopa kokonaan ensi vaalikauteen ennen kuin joitain todellisia isoja muutoksia aktiivimalliin tulee?

Arvoisa puhemies! Jatkaisin tästä samasta teemasta. Keskustelin tänään erään ikääntyneen rouvan kanssa, johon tämä aktiivimalli kohdistuu, ja hän kuului niihin poikkeushenkilöihin, jotka ovat onnistuneet löytämään keikkatyötä, mutta seuraus oli se, että elämä meni sekaisin huomattavasti pidemmäksi ajaksi, kun työttömyysturva lähti kokonaan. Elikkä silloin kun luodaan tällaisia aktiivimalleja, pitäisi olla varma siitä, että meidän etuusjärjestelmämme toimii aukottomasti eikä johda ihmisiä kohtuuttomiin tilanteisiin. Toivon, että tähän saadaan korjausta.

Aktiivimalli on tiputtanut monta ihmistä toimeentulotukiluukulle, ja hallitus lupasi korjata tätä mallia. Te lupasitte, että vuodenvaihteessa tulee asetus, joka laajentaa tätä kouluttautumismahdollisuutta, ja kysyisin: mitä tälle asetukselle kuuluu? Samoin kysyisin: Mitä kuuluu niille työryhmille, joiden piti korjata paitsi tätä ykkösaktiivimallia myös sitä kakkosaktiivimallia? Ovatko ne aloittaneet työnsä, ja mitä sieltä olisi tulossa? Plus sitten kysyisin: kun Oivo ja Kerätär — olemme varmaan samaa mieltä — ovat tehneet loistavan selvityksen siitä, mitä palveluja tarvitsisivat ne ihmiset, joilla työkykyä ole täydellisesti, [Puhemies koputtaa] niin miten tämä otetaan aktiivimallissa mahdollisimman pian huomioon?

Arvoisa puhemies! On selvää, että niiden työttömien tilanne on parantunut, jotka ovat onnistuneet löytämään töitä, kun taas niiden työttömien tilanne, jotka eivät ole onnistuneet löytämään töitä, on huonontunut. Työttömyysturvaa on leikattu, sen tasoa on heikennetty, ja sitten on tuotu tämä aktiivimalli, jota tässä edellä jo hyvin kuvattiin, miten se on toiminut. 90 prosentille se on ollut leikkuri, 10 prosenttia se on aktivoinut eli juuri saman verran, jotakuinkin saman verran kuin mikä porukka aktivoitui myös ennen aktiivimallia, ja sen takia tässä kohtaa ei auta sekään, että hallitus tuo aktiivimalliin 10 miljoonaa euroa lisää ensi vuodelle, vaan se pitäisi kyllä ihan reilusti kuopata. Mutta kysymys kuuluu: mikä on nyt sitten aktiivimalli kakkosen kohtalo? Vuoroin saa lukea lehdestä, että sitä viedään eteenpäin ja sitä ei viedä eteenpäin. Nyt haluaisin kuulla ministerin suusta, saammeko sen vielä tällä hallituskaudella vai päätetäänkö edes se jättää tähän.

Arvoisa rouva puhemies! Palataan vielä tähän aktiivimalliin. Olen myöskin arvoisan ministerin kanssa paljon keskustellut siitä, että nythän on haasteita esimerkiksi siinä tilanteessa, että muuttuu tilanne, ja siinä täytyy viranomaisten saada vahvistusta, ja usein kestää noin kuukauden verran, että saa vahvistuksen tähän muuttuneeseen tilanteeseen, ja silloin jäädään odottamaan sitä työttömyyskorvausta. Mutta käsitykseni mukaan tässä aktiivimalli kakkosessa puhutaan justiin tällaisesta luottamusloikasta, että luotetaan siihen työttömään, kun hän ilmoittaa, että hänen asemansa muuttuu, eikä tapahdukaan tämän tyylistä tarkistuksen tarkistusta, jolloin tietyllä tavalla työttömyyskorvaus tai jokin muu vastaava sitten jatkuu. Ja tämähän oli se suuri kysymys, että me pääsisimme siitä pois, että aina tehdään lisätarkistusta ja kestää monta kuukautta, että korvauksen saa. Mitä arvoisa ministeri tähän kommentoi, eikö tämä olisi sellainen uudistus, joka aiheuttaisi sen, [Puhemies koputtaa] että mitään väliinputoamisia ei tapahtuisi?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministereille hyvistä esityksistä ja varsinkin tästä, että näivettymisen kierre on katkaistu. Eli ministeri Lintilä, kun otitte vastaan oman tehtävänne, loitte toivoa ja uskoa paremmasta paremmin kuin valtiovarainministeriö. Sanoitte, että Suomi elää ja menee eteenpäin, ja kyllähän sen ministeriökin valtionvarojen osalta sitten uskoi. Myös ministeri Lindström, teillä on ollut vahva vaikutus ja tehtävä, kymmenen kohdan ohjelmassa ainakin 70 eri toimenpidettä. Ehkä tässä kohtaanto-ongelmassa meillä on vielä vähän tekemistä, mutta nämä muut tulokset ovat erittäin hyviä.

Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoksen puheenjohtaja Kauko Juhantalolle kiitokset näistä valtiovarojen jakovaroista, ja varsinkin Pirkanmaan yrittäjät kiittävät. Meillä on erinomainen yrittäjien tuki-, palvelumalli, mikä on aiottu levittää koko Suomeen. Konkurssiuhan alla tai muuten hankalassa tilanteessa olevilla yrittäjillä on tällä hetkellä puhelinnumero, mihin he voivat soittaa ja pyytää apua vaikka kello 24.

Arvoisa rouva puhemies! Katsotaan elinkeinoelämässä hieman pidemmälle. Viime aikoina ilmastonmuutos on ollut ajankohtainen asia, ja tämän syksyn aikana kestävän kasvun tukemisen rahoitusta varten komissio on julkaissut kolme asetusehdotusta, joista yksi oli asetusehdotus kestävien sijoitusten kehyksen luomiseksi. Asetusehdotuksessa kestävien sijoitusten kehyksen luomiseen laadittaisiin kriteeristö, millaiset sijoituskohteet toteuttaisivat ympäristön kannalta kestävää toimintaa. Kriteeristön tarkoitus olisi yhdenmukaistaa ympäristön kannalta kestävien sijoitusten vaatimuksia markkinoilla ja täten helpottaa sijoittajia valitsemaan sijoituskohteita. Tämän otin esille, koska tällä on tulevaisuudessa merkitystä yritysten rahoitukselle ja investoinneille. Ministeri Lintilä, minkälaisena haasteena näette tämän yrityksille, kilpailussa mukana pysymiselle ja mahdollisuutena olla mukana kehittämässä kestävää kehitystä, josta on tulossa melkoinen haaste ihmiskunnalle?

Arvoisa puhemies! Pari sanaa aiheesta, josta olen lähes joka vuosi puhunut. Nyt myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kirjasi sen omaan mietintöönsä yksimielisesti. Aihe on järjestöjen työllistämismahdollisuudet, niitä pitäisi parantaa.

Yhdistyksiin ohjautuu selkeästi vaikeammassa lähtöasemassa olevia ihmisiä kuin mitä yrityksiin ohjautuu, ja siksi toimintojen vaikuttavuutta ei voi mitata samoilla mittareilla. Me tarvitsemme välityömarkkinoiden vaikuttavuuden arviointiin aivan uutta näkökulmaa.

Työskentely yhdistyksessä tukee työttömän muuta elämää, ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia. Lisäksi välityömarkkinoilla tuetaan tai tuotetaan palveluja, jotka mahdollistavat esimerkiksi ikäihmisten pidempään kotona asumisen. Nämä kotiapupalvelut tuovat yhteiskunnalle lisäarvoa, jonka määrittämiseen meillä ei tällä hetkellä ole mittareita. Ministeri Lindström, joko näitä uusia mittareita nyt lopultakin kehitetään?

Arvoisa puhemies! Suomeen suuntautuvan matkailun merkitys on suuri. Se rinnastuu taloudellisesti vientiin. Te, arvoisa elinkeinoministeri Lintilä, olette esimerkillisesti hoitanut matkailuun liittyviä asioita. Olemme hieman tavoittaneet muita Pohjoismaita, mutta matkaa on vielä.

Erityisesti digitalisaatio luo mahdollisuuksia matkailun kehittämiselle. Kiinalaisten matkailijoiden määrä on kasvanut viime vuosina vahvasti, samoin muualta Kaakkois-Aasiasta. Kysyntä matkailijoille tarjotuille mobiilipalveluille, kuten digitaalisille maksupalveluille, on kasvanut. Omankielisten mobiilipalvelujen suurempi tarjonta voisi lisätä esimerkiksi kiinalaisten matkailijoiden kulutusta.

Kysyisin teiltä, arvoisa elinkeinoministeri, kun te olette nyt menestyksellisesti hoitanut virkaa parisen vuotta: mitkä teidän mielestänne ovat suurimmat jäljellä olevat kipupisteet ja kehittämiskohteet meidän Suomeen suuntautuvassa matkailussa?

Arvoisa puhemies! Palaisin siihen tietoon, mikä tuli VM:n suhdannekatsauksesta eilen: talouskasvu on taittumassa tai vähän hiipumassa. Suomen Pankin luvut olivat tänä päivänä vähän samansuuntaisia.

Tämähän merkitsee sitä, että talouden kasvun hidastuminen haastaa entistä voimakkaammin sen tavoitteen, joka on 75 prosentin työllisyysaste. Mutta hihat pitäisi nyt kääriä ennen kaikkea sen takia, että pidemmän aikavälin kasvun edellytyksiä pitää vahvistaa. Nehän liittyvät osaamiseen, innovaatiopolitiikkaan, tutkimukseen, tuotekehitykseen, tuottavuuden nostamiseen, rakenteellisiin uudistuksiin. Osin näistä on juuri leikattu tavalla, joka ei vahvista sitä talouden pitkän aikavälin kasvua. Suomi on valahtanut innovaatiopolitiikan kärkisijoilta.

Toinen asia, mihin kiinnitän huomiota, on siis se, että myös teollisuuden uusissa ilmasto-olosuhteissa pitää uudistua. Ja onko niin, että voimassa oleva energia- ja ilmastostrategiakin vaatisi vähän uudenlaista päivittämistä? Ovatko siitä ministerit samaa mieltä?

Ja lopuksi haluaisin sanoa, että jos meidän taloudessa tulee vähän viennin yskimistä, taantumaa, niin meillä pitäisi olla hyvät suhdannepuskurit, julkisessa taloudessa puskureita, yrityksien taseet paremmassa kunnossa ja Emu-puskureita nimenomaan työttömyys- ja eläketurvassa. [Puhemies koputtaa] Ja yrityksien pitää panostaa ihmisten osaamiseen, [Puhemies koputtaa] ei irtisanomiseen eikä lomauttamiseen.

Arvoisa puhemies! Kilpailukykysopimus oli askel oikeaan suuntaan, erityiskiitokset ministeri Lindströmille siitä. Jäin kuitenkin kaipaamaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Nimittäin ne olisivat olleet askel nykypäivään.

Sitten toinen asia: Kokkolan—Pietarsaaren alue on yksi Suomen merkittävimpiä vientiteollisuuden keskittymiä, ja alueen viennin arvo oli viime vuonna 2,4 miljardia. Toimivat lentoyhteydet ovat alueen elinkeinoelämälle välttämättömyys. Kansainvälisten asiakkaiden on päästävä sujuvasti alueelle osto- ja tuotantoprosessien eri vaiheissa, ja alueen yritysten on päästävä Suomesta maailmalle asiakastapaamisiin. Viime aikoina lentoaseman toimintaa on leimannut epävarmuus lentoyhteyksissä, ja tämä on erittäin haitallista, koska tällöin sekä alueen yritysten että asiakkaiden matkat kestävät kauemmin.

Ministeri Lintilä, pidemmällä aikavälillä lentoyhteyksien puutteet heijastuvat negatiivisesti yritysten toimintaympäristön varmuuteen ja sijoittumispäätöksiin. Miten aiotte torjua tällaisen negatiivisen kehityksen, ja millä toimin aiotte vahvistaa Kokkolan—Pietarsaaren seudun lentoliikennettä?

Arvoisa rouva puhemies! Itsekin kysyn, ministeri Lindström, teiltä aktiivimallista. Uusien tutkimustulosten mukaan tämä aktiivimalli on ollut suora leikkaus työttömiltä ja se on erityisesti kohdistunut yli 55‑vuotiaisiin työttömiin. Tilanne on äärettömän haastava monien näiden ihmisten kohdalla, ja nyt pyydettäisiin ministeriltä ymmärrystä näiden työttömien tilanteelle.

Otan esimerkin: Mieti, jos eduskunta säätäisi lain, että jokaisen kansalaisen pitäisi vaikka uida viikossa viisi kilometriä, ja kuitenkaan meidän alueellamme ei ole vaikka uimahallia, ei ole mahdollista uida, taikka sitten on terveydellisiä syitä, ettei pysty uimaan, ja jos ei tähän pääse, niin veroprosentti nousee 5 prosenttia. Tämä on samankaltainen leikkaus työttömiltä. Toivoisinkin, että nyt kommentoisitte, ja haluaisin aidosti kuulla, mitä sanotte yli 55‑vuotiaille pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat tämän aktiivimallin piirissä.

Arvoisa puhemies! Ensi vuosikymmenen yhtälö — varsinkin siinä tapauksessa, kun suhdannelasku on edessä — on iso haaste meille. Business Finlandin tavoitteeksi on asetettu kaksinkertaistaa meidän pk-yritysten vienti. Meillä on siinä viennissä mahdollisuuksia, jos ajatellaan vaikka akkukemikaaliteollisuutta ja vaikka Kainuussa toimivaa Škoda Transtechia ja monia muita. Kysyisinkin esimerkiksi, mitä meillä on tällä hetkellä tapahtumassa tässä akkukemikaaliteollisuudessa: olemmeko me saamassa siihen osaamista ja tulevaisuudennäkymiä?

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindström, milloin saamme teiltä kattavan selvityksen aktiivimallin todellisista vaikutuksista? Meille jaostossa selvisi, että esimerkiksi Kelan toimintamenot ovat kasvaneet merkittävästi ja samaten TEMin puolella ovat hallintomenot kasvaneet, ja toimeentulotukimenotkin ilmeisesti ovat kasvaneet sen tähden, kun köyhiltä leikataan. On tärkeää, että saadaan sellainen tieto, että mikä on ollut työllisyysvaikutus, verotulovaikutus perheille ja muille, täydellisesti ja kattavasti — milloin sen saamme?

Toinen kysymys: onko Lex Lindströmiä ajateltu pysyväksi? Se olisi kuitenkin aivan kohtuullinen näille ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille.

Ministeri Lintilältä kysyn: onko hallitus antanut täysin periksi haitallisten, kilpailua vääristävien elinkeinotukien karsimisoperaatiossa, jota yritettiin mutta joka ei tuottanut tulosta? Aiotaanko sitä työtä panna uudelleen käyntiin?

Arvoisa puhemies! Aihe ja asia, joka kuuluu yhtä lailla kummallekin ministerille: Työvoiman ja työvoiman kysynnän kohtaaminen on aina jonkinlainen ongelma, yhtä lailla nousukautena kuin myös taantumassa. On alueellisia työttömyyseroja, toimialakohtaisia eroja ja jopa yrityskohtaisia eroja. Työllisyysmäärärahat on se keino, jolla voidaan ongelmaan vaikuttaa heti, välittömästi. Sitten on yritystuet, infran rakentaminen, mutta koulutukseen satsaaminen parantaa työntekijöitten työmarkkinavalmiuksia, lisää tuottavuutta ja samalla luo uutta työtä.

Mikä on teidän käsityksenne, arvoisat ministerit: kun TEM on kuitenkin koulutussektorille ja opetusministerille kaikista luontevin ja läheisin yhteistyökumppani, niin kuinka teillä on, tai onko teillä yhteinen näkemys ja yhteiset toimintatavat siitä, että tähän ongelmaan pystytään puuttumaan?

Arvoisa rouva puhemies! Alueellinen työvoimapula ja kohtaanto-ongelma ovat realismia tänä päivänä Suomessa. Rakenteellisessa työttömyydessä meidän pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin noin 40 prosenttia. Siis se on todella suuri määrä. Näiden ihmisten auttamiseksi meillä on esimerkiksi ollut kuntakokeiluja, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit, kuntien työvoimaviranomaisten resurssit on tuotu yhteen. Siitä alueellisesti on hyviä kokemuksia. Meillä on perustulokokeilu, jossa nimenomaan pitkäaikaistyöttömiin kohdistetaan pysyvä tuki, ja sen tutkimuksen avulla on mahdollista tutkia ainoastaan sitä, parantaako se työn vastaanottamista. Miten arvioisitte, että reaaliaikainen tulorekisteri ja siihen liittyvä etuisuuksien yhteensovittaminen maksatuksen osalta tuovat mahdollisuuksia työn vastaanottamiseen? Sehän on malli, jolla nyt sitten [Puhemies koputtaa] pätkätöiden vastaanottaminen on mahdollista minä hetkenä hyvänsä ilman karenssia.

Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomi ei enää ensi vuosikymmenellä kestä tällaista yli 10 prosentin massatyöttömyyttä, mitä edelleen monissa suurissakin kaupungeissa on. Siinä mielessä, kuten edustaja Ihalainen sanoi, me olemme aidosti huolissamme siitä taantuvasta talouskasvusta. Nyt tietysti kysymys kuuluu, niin kuin ministeri Lintiläkin totesi, että mitä Suomi voi tehdä, mitä työ- ja elinkeinoministeriö voi tehdä. Minä olen äärettömän huolissani siitä, että me olemme putoamassa ulos niistä kansainvälisen kaupan ja kasvun arvoketjuista, missä oikeasti sitä lisäarvoa tehdään. Tämä on ihan eurooppalainen kysymys. Me olemme vajoamassa, voisin sanoa, alihankintataloudeksi, koko Euroopan unioni, tässä Kiinan ja Yhdysvaltain puristuksissa. Viittaan esimerkiksi tekoälyyn ja digitalisaatioon ja kansainvälisiin suuriin yrityksiin.

Kysyn oikeastaan teiltä molemmilta: miten Suomi ja suomalainen elinkeinoelämä, joka sekin on ollut passiivinen ja epäonnistunut monessa asiassa, voisivat ensi vuonna, kun olemme EU-puheenjohtajia, näyttää koko Euroopalle, Euroopan unionille, millaisella uudella kiertotalouden kestävällä mallilla me nousemme niihin kansainvälisiin arvoketjuihin, jotta me pääsemme [Puhemies koputtaa] takaisin siihen, mistä edustaja Ihalainenkin puhui?

Puhemies Paula Risikko

Minuutti on yleensä aikaa.

Arvoisa puhemies! Reilu vuosi sitten tässä salissa käytiin kipakkaa keskustelua hallituksen uudesta työttömyysturvalaista, tästä aktiivimallista. Itse sanoin kritiikissäni, että aktiivimallista tulee silkka säästölaki ja passiivimalli, sillä siinä leikataan entuudestaan hyvin pientä työttömyysturvaa, mikä tarkoittaa sitä, että hyvin monet tulevat putoamaan toimeentulotuelle, mikä on pienituloiselle, köyhälle, katiska, josta on hyvin vaikea ponnistaa takaisin työelämään.

Nyt Kelan tilastot ovat osoittaneet, että olin aivan oikeassa tässä kritiikissäni. Niiden ihmisten määrä, jotka ovat pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa, on todellakin kasvanut. Ja myös perustuslakivaliokunta oli oikeassa kritiikissään. Sehän katsoi, että aktiivimalli kohtelee työttömiä eriarvoisesti, koska työttömien palveluita on hyvin epäyhdenvertaisesti saatavilla ympäri Suomea. Silloin te, ministeri Lindström, lupasitte korjata aktiivimallin puutteet, jos niitä ilmenee. Kysymykseni kuuluu: kuinka aiotte toteuttaa tämän lupauksenne, ja mitä aktiivimalli kakkonen tulee sisältämään?

Arvoisa puhemies! Puhummekin aivan eri ongelmista tällä hetkellä talouden osalta ja työllistämisen osalta kuin mitä kauden alussa. Työttömyys oli vahva, se oli kasvanut hurjasti viime kaudella. Ja nyt kun työllisyys kasvaa ja työpaikkoja avautuu, meillä on ongelma, että tekijöitä ja osaajia ei saada riittävästi. Ja oikeastaan huomiot, mitä nyt sitten tuolla pohjoisessakin, Kainuussa, missä meillä on Suomen kovimpia osaajapulia tällä hetkellä, esimerkiksi rekrykoulutuksista on tehty, niin niihinkään ei löydetä riittävästi väkeä tällä hetkellä. Olisi todellakin keskusteluissa hyvä kuulla myös ministereitten näkemyksiä siitä, miten me saamme ihmiset muuttamaan työn perässä sekä Suomen sisäisesti näiltä alueilta, joilla on enemmän työttömyyttä, ja osaajia saataisiin liikkumaan paremmin, mutta myös sitten ulkomailta.

Myöskin sitten on erittäin tärkeää, että siltasopimus saadaan nopeasti liikkeelle. On myös hyvä, että norminpurun kautta on myös aktiivimalliin pureuduttu, että tarjotaan nyt lisää keinoja, esimerkiksi työttömyysturvalla pääsee opiskelemaan, ja monia muitakin keinoja tarvitaan lisää.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu kohtaanto-ongelmasta, että työvoima ja työpaikat eivät kohtaa toisiaan. Pohjois-Karjalan TE-keskus on tehnyt tästä selvityksen, miten nämä rahavirrat kulkevat. Ja todellakin: jos yritys ei saa kaipaamaansa työvoimaa, se on päivässä tappiota 155 euroa, mutta kun työvoimapalvelut kohdistetaan oikein, ollaan työvoimakoulutuksessa, se nostaa työllisyysastetta ja palkkatuloja noin 3 500 euroa vuodessa, palkkatuella yritykseen työllistettyjen palkkatulot nousevat noin 5 000 euroa vuodessa. Tästä tällainen summaus myöskin: 2017 kertyi Pohjois-Karjalassa yritysten palkkatuki- ja työvoimakoulutustyöpäiviä 500 päivää, joista sitten tuloja oli niin, että julkiseen talouteen 16 miljoonaa plussaa ja yritysten työpanoksen arvo kasvoi 20 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Eikö tämä vaikuta aika hyvältä tavalta hoitaa tätä työvoimapalvelutyötä?

Arvoisa puhemies! Täälläkin on eri puheenvuoroissa nostettu esille se, että nyt arvioidaan tietynlaisen talouden kasvun taantuman olevan edessä. Meidän tietysti ei pidä ajatella sillä tavalla, että me emme pääse siitä eteenpäin, vaan meidän pitää miettiä kaikki mahdolliset keinot, joilla päästään näistä eteenpäin, ja muistaa se, että jokainen prosenttiyksikön nousu työllisyydessä merkitsee 35 000 työllistä, ja sen eteen meidän on tehtävä kaikki mahdollinen.

On äärettömän hieno asia, että talouden kasvuun on päässyt kiinni koko maa, kaikki maan maakunnat. Varmaan yksi parhaista on kotimaakuntani Kainuu, missä on valtava, valtava kasvu kaivosteollisuudessa, biotaloudessa, matkailussa, pelialalla ja niin edelleen. Ja minä toivon todella, että tätä kasvua pystytään eri toimenpitein jatkamaan myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Sairaseläkkeet, sairaspoissaolot ja työtapaturmat aiheuttavat vuosittain miljardiluokan taloudelliset menetykset. Parempi työterveys toisi siis valtavasti säästöjä valtion kassaan, ja samalla ihmisten työnteko ja työntekijöiden elämänlaatu paranisi. Siksi olemme RKP:ssä ehdottaneet kansallista ohjelmaa työhyvinvoinnin parantamiseksi ja peräänkuulutamme myös kokonaan uutta keskustelukulttuuria työpaikoille, jossa työnantaja ja työntekijä yhdessä keskustelevat ratkaisuista, jotka toimivat parhaiten yritykselle, työntekijälle ja työpaikalle. Sellainen työilmapiiri edesauttaa viihtymistä ja myötävaikuttaa sairaspoissaolojen vähentymiseen. Kysynkin ministeriltä: onko hallituksella samansuuntaisia ajatuksia ja esityksiä, jotka tukisivat tätä RKP:n mallia?

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy ensimmäiseksi muutamalla kiitoksella sanoa, että kun ensi vuoden budjetissa on osaaminen, työllisyys, kasvu ja ruoka vahvasti huomioitu, niin työ- ja elinkeinoministeriö on antanut nyt mahtavan panostuksen tuonne Pohjanmaalle Nurmoon suurbiolaitokselle, joka on merkittävä panostus koko elintarvikeketjua ajatellen myöskin niin, että alkutuottajatkin voivat katsoa sitä loppupään tuotteen energiapitoisuutta niin, että se voi olla euroja myös sinne alkutuotantoon. Kiitoksia siitä. Se oli tosi merkittävä panostus.

Täällä puhuttiin paljon myös siitä, että työttömyyden turvasta on leikattu. Kai se, hyvät ystävät, on niin, että ne ovat yhteiskunnan varoja ja me pyrimme työllisyyttä kehittämään niin, että me voimme työllistää entistä enemmän meidän kansan väkeä, ja työttömyyden turva on totta kai sitten sitä, että jos sitä työllisyyttä ei löydy, niin turva koetetaan rakentaa niin, että päästään eteenpäin. Se on se lähtökohta. Kysynkin nyt ministeri Lindströmiltä: Joko ne hyvät käytännöt on profiloitu tästä työllisyyskokeilusta, joka oli Pirkanmaalla ja myös kotikunnassani Sastamalassa? Siitä puhuttiin täällä myöskin aamupäivällä muitten pääluokkien osalta. Milloin ne hyvät yksityiskohdat sieltä saadaan sitten myöskin käyttöön?

Arvoisa rouva puhemies! Kohtaanto-ongelmasta:

Minun täytyy nyt kyllä hallitusta ja elinkeinoministeriä siinä mielessä kiittää, että siltasopimus on ollut Lounais-Suomelle ja Satakunnalle erityisen hyvä väline siihen meidän positiiviseen rakenneongelmaan. Esimerkiksi robotiikan alalle saimme nyt merkittävän panoksen siihen, että voimme muuntokouluttaa insinöörejä sille alalle, missä meillä nyt on Satakunnassa työvoimapuutetta.

Olisin kysynyt ministereiltä tai ministeriltä erityisesti sitä, mitä edustaja Mustajärvikin tässä jo esille nosti: onko TEMillä ja OM:llä kohtaanto-ongelmaan joku oma muuntokoulutusmalli? Kun me tiedämme nyt jo tämän historian valossa, että meidän teollisuuden rakenne muuttuu todella nopeasti ja se vaikuttaa erityisesti alueellisesti todella nopeasti, me voisimme heti siinä vaiheessa jo, kun tiedämme, että joku tehdas lakkaa, puuttua siihen ja mahdollistaa uuden työpaikan löytymisen muuntokoulutuksella.

Puhemies Paula Risikko

Tehdään sillä tavalla, että kaikki, jotka nyt ovat pyytäneet vastauspuheenvuoron, saavat vielä tässä aluksi, mutta nyt tässä välissä otetaan ministereitten vastaus. Elikkä ministeri Lindström vissiin ensin ja ministeri Lintilä sen jälkeen, kolme minuuttia. Sitten jatketaan debattia, eli ne henkilöt, jotka ovat tähän mennessä varanneet puheenvuoron, saavat sen, ja sitten mennään puhujalistalle.

Arvoisa puhemies! Keskityn oikeastaan nyt vain — vain! — tähän aktiivimallikysymykseen ja tähän ongelmaan ja lupaukseen siitä, että näitä korjauksia tehdään.

Ensinnäkin ne ongelmat on tunnistettu, ja sen, mitä me voimme tehdä asetuksilla, me teemme. Olen allekirjoittanut viime viikolla sen ensimmäisen asetuksen, joka liittyy opiskeluun kuuden kuukauden työttömyysturvalla.

Toisekseen STM:n vastuulla ovat sitten toiset asetukset, jotka liittyvät muun muassa järjestöjen järjestämiin koulutuksiin, ja siitä koetin tuossa kysyä mutta en saanut vastausta. Mutta sain vastauksen näitten kolmikantaisten ryhmien tilanteesta: aktiivimalliryhmä, joka on STM:n vastuulla, on kokoontunut ensimmäisen kerran tänään. Se jo menee eteenpäin. Meidän puoleltamme tämän omaehtoisen, niin sanotuksi aktiivimalli kakkoseksi tituleeratun mallin ryhmä on siis 13. joulukuuta asetettu, ja me olemme lähettäneet kutsukirjeet tähän ryhmään, ja se kokoontuu ymmärtääkseni vielä ennen joulua. Molemmat ovat siis etenemässä.

Tästä päästään tietysti siihen, että tämän omalla vastuullani olevan omaehtoisen koulutuksen, aktiivimalli kakkosen, esitys ei tietenkään tänne eduskuntaan tule. Se on tällä hetkellä holdissa eikä varmaan tämän vaalikauden aikana tänne tule, koska se on kolmikantaisessa valmistelussa. Siis sen työstämistä jatketaan. Silloin minun on aivan mahdoton sanoa, mikä sen lopullinen sisältö tulee olemaan, mutta koska tässä julkisessa keskustelussa on tunnistettu niitä ongelmia, joita siihen liittyy, varmaankin niitä ongelmia siellä kolmikantaisessa ryhmässä sitten valmistellaan, ja niitä koetetaan siinä taklata. Se on sääli sikäli, että tämän omaehtoisen työnhaun mallin sisällä olisi ollut tämä edustaja Jaskarin peräänkuuluttama luottamusloikka, ja toivon, että se säilyisi siellä.

Tässä keskustelussa on surullista se, että olen kyllä itse myöntänyt avoimesti, että tässä on ollut virheitä, jotka ovat olleet epäoikeudenmukaisia työttömiä kohtaan, mutta keskustelussa on unohtunut se, että siellä on paljon asioita, jotka olisivat olleet sille työttömälle hyviä asioita, ja silloin me tulemme esimerkiksi tähän luottamusloikkaan, siihen, että ensimmäistä kertaa olisimme rakentaneet mallin, jossa me luotamme ihmisen ilmoitukseen, ja sitten jos oikeasti joku pyrkii järjestelmää huijaamaan, sitten tulee sanktio, eikä niin, että me etukäteen tsekkaamme asioita ja rakennamme byrokratiaa. Toivon, että tässä jatkotyössä siellä kolmikantaisessa ryhmässä otetaan huomioon se, että tämä ei ole mustavalkoinen.

Eli kaikki ne toimenpiteet, mitä me olemme luvanneet ja mitä me kykenemme tekemään, ovat menossa eteenpäin, ja minusta se on aika vahva viesti, [Puhemies koputtaa] että nämä molemmat, sekä omaehtoisen työnhaun malli että aktiivimalli, ovat kolmikantaisessa valmistelussa uudelleen. Ehkä se kertoo jotain siitä, miten myös hallitus on suhtautunut näihin ongelmiin.

Puhemies Paula Risikko

Ministeri Lintilä, riittääkö kolmeksi minuutiksi puhetta? [Mika Lintilä: Vaikka pitemmäksikin aikaa!] — Aloitetaan kolmella.

Kunnioitettu rouva puhemies! Hyvin lyhyesti.

Ensin edustaja Juhantalo: Venäjän-kauppa, maatalous. Pitää muistaa, että tämä ongelma on Venäjän pakotteet EU:ta kohtaan. Sehän ei ole meidän käsissämme. Matkailulla on suuri rooli — matkailu on tällä hetkellä Suomen nopeiten kasvava elinkeino, 147 000 työntekijää. On saatu uskottavuutta.

Pirttilahti: Pirkanmaan yrittäjien palvelupuhelimelle kiitokset. Erittäin hieno toiminta. Pääsääntöisesti, jos yritys menee nurin, niin taustalta löydetään yrittäjän jaksamisessa oleva ongelma, ja tässä Pirkanmaan yrittäjät ovat olleet erittäin hyvä esimerkki, kuinka he auttavat.

Edustaja Mölsä: Kestävä kehitys. Yritykset tällä hetkellä pitävät kilpailuvalttina, että he pystyvät siellä puolella olemaan ja suomalaiselle know-how’lle on paljon kysyntää.

Edustaja Kiviranta: Matkailu, digitalisaatio. Me laitoimme Business Finlandin kautta 8 plus 8 miljoonaa vuosina 2017—2018 nimenomaan digitalisaatioon. Suurimmat kipupisteet ovat työvoiman saanti ja tuotteistaminen.

Edustaja Ihalainen: T&k-raha. Täsmälleen näin, me tarvitsemme lisää panostusta sinne. Minulla on pikkuisen huoli siitä, että me tällä hetkellä investoimme seiniin ja kattoihin emmekä sinne sisälle. Tämä on se ongelma, mutta todennäköisesti me menimme tässä meidän investointivajeessa kymmenen vuoden aikana niin syvälle, että se katto on pakko laittaa ensin, niin että se kestää vettä, ennen kuin sisälle voidaan investoida.

Edustaja Östman: Kokkola—Pietarsaaren lentoliikenteen vahvistaminen. Pyrin tekemään sitä joka viikko henkilökohtaisesti, ja sen lisäksi Finnairin kanssa tullaan käymään kotimaan strategia läpi, että mitä se tulee pitämään sisällään.

Edustaja Suutari: Akkukemikaalit, akkuteollisuus. Akkuklusteri on tällä hetkellä se, mitä meiltä maailmalla kysytään. Se on täysin yksi meidän syömähampaistamme. Ollaan menossa kohti akkuyhteiskuntaa, ja me olemme niitä harvoja maita, joista löytyy kaikki mineraalit ja myös jalostamiseen tarvittava osaaminen ja toiminta.

Edustaja Kankaaniemi: Yritystuet. Ei tule tapahtumaan mitään. Se harjoitus oli, ja sen suhteen ei tule tällä kaudella tapahtumaan mitään.

Edustaja Mustajärvi, ja siitä kysyi myös Myllykoski: OKM/TEM-kohtaanto-ongelma. Ei kohtaanto-ongelmaa, mutta väitän, että opetusministeriön rooli elinkeinoelämän edistäjänä tulee huomattavasti nousemaan, ja tämän yhteyden pitää olla huomattavasti tiukempi ja fleksiibelimpi.

Edustaja Skinnari: Kansainväliset arvoketjut. Ilmastonmuutos on asia, jonka kaikki tunnistavat ja tunnustavat maailmalla. Meillä on osaamista kiertotaloudessa, on waste-to-energy-puolella, me olemme akkupuolella kärjessä. Kyllä meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet päästä näihin isoihin ketjuihin, mutta me olemme siinä myymisessä vielä huonoja. Kyllä meidän ministereitten ja kansanedustajien pitää jalkautua maailmalle.

Ja sitten edustaja Myller vielä kohtaanto-ongelmasta. Suomen kasvun pullonkaula on tällä hetkellä ehdottomasti työvoiman saanti. Se menee läpi valtakunnan, se menee kaikilla aloilla, ei voida sanoa yksittäisiä. Työvoiman saanti on meidän ongelma numero yksi, ja se tulee olemaan seuraavan hallituksen ykköshaaste.

Puhemies Paula Risikko

Sitten mennään debattiin. Kuten sanoin, siihen mennessä, kun oli pyydetty, oli pyydetty 22 puheenvuoroa, ja ne otetaan tässä, ja sitten vielä ministereille lyhyet vastaukset, jos ministerit ovat paikalla, ja sitten puhujalistalle.

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti tuo ministeri Lindströmin vastaus tähän aktiivimalliin ei kyllä täysin vakuuttanut siitä näkökohdasta, että me varoittelimme jo silloin alun alkaen, kun tästä säädettiin, että tämä ei aktivoi, vaan rankaisee työn puutteesta. Tämä on juurikin niin, niin kuin täällä salissa on käynyt selväksi, että meillä on eri lailla palveluja tarjolla eri puolilla Suomea, meillä on erilainen mahdollisuus kausityöluonteiseen työhön eri puolilla Suomea. Nämä ovat valitettavasti koituneet monien ihmisten, työttömien, kohtaloksi ja työttömyysturvaa on leikattu, vaikka he ovat pyrkineet tekemään kaikkensa tämän aktiivisuuden ja aktivoinnin eteen. Tuoreimmat tilastot kertovat, että leikkausten vaikutus aktiivisuuteen näyttää laihalta. Vain 13 prosenttia aktivoitui sen jälkeen, kun aktiivimalli oli leikannut etuutta edellisellä jaksolla, eli se on tosi pieni osuus. Yhä useampi saa alennettua etuutta, [Puhemies koputtaa] ja se on varsinkin erityisesti iäkkäitä työttömiä kohdannut vaikeana asiana.

Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että vihdoinkin Suomen talouselämässä tapahtuu, työpaikkoja syntyy ja kansantalous tervehtyy.

Katselin tuota alueellisen kuljetustuen määrää. Toki se summana on pieni, mutta pitkien välimatkojen Suomessa tällä on kuitenkin erittäin suuri merkitys, kun moni yritys toimii paljon kuljetuksia vaativalla toimialalla. Tämä on aivan erinomainen asia. Tämän soisin toki tulevan lakisääteiseksi niin, että tätä ei joka vuosi tarvitsisi erikseen neuvotella. Onko tällaisia puheita elinkeinoministeriössä käyty, vai joko tämä nyt on vakiinnutettu suomalaiseen budjettitalouteen?

Toinen kysymys on sitten tämä työvoimapula, mihin ministeri Lintilä erinomaisesti puheenvuorossaan viittasi. Kysyn työministeri Lindströmiltä, kun meillä kuitenkin on noin 60 000 työpaikkaa vapaana tällä hetkellä ja noin 200 000 työtöntä riippuen vähän laskutavasta, mikä tässä on se potentiaalinen mahdollisuus. Koska tämähän on se potentiaali, mikä meidän pitää ensisijaisesti käyttää ja pyrkiä ihmisiä kouluttamaan sieltä työttömyyskortistosta työelämään, koska se on heidän elämänsä kannalta aivan välttämätön asia.

Arvoisa   rouva puhemies!  Yksi hallin-nonalan painopisteitä on aktivoida työttömiä hakeutumaan takaisin työelämään. Elikkä tarkoitetaan varmaan aktiivimalli ykköstä, johon juuri ministeri Lindström totesi, että on tunnistettu ongelmat ja virheet. Juuri nämä ongelmat ja virheet teille kerrottiin jo aikaisemmin, silloin kun täällä alettiin keskustelemaan tästä asiasta jo kuukausia, kuukausia sitten, ja tekin myönsitte, että virheitä on. Miksei niitä korjattu ekana, ennen kuin laitetaan laki voimaan? Ei, te toitte potkulain, mikä hyväksyttiin nyt. Siinä on ongelmia ja virheitä. Kohta sitä selvitetään. Ja sitten vielä uhkaillaan aktiivimalli kakkosella. Te luotte eripuraa työmarkkinoille. Eripuraa. Ministeri Lindström, te ette tule saamaan ministeriuran jälkeen Nobelin rauhanpalkintoa, se on varma.

Sitten toinen painopiste oli tämä, että edistetään avainosaajien tuloa ja asettumista Suomeen. Pitäisikö ekana olla keinot, millä kotimaiset avainosaajat ja tutkijat saadaan pysymään Suomessa. [Puhemies koputtaa] Se olisi hyvää markkinointia ulkomaalaisille.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä alkuun oli puhetta velkaantumisen loppumisesta, mutta kuitenkin, kun katsoo tuota keltaista kirjaa, yhä edelleen 1,6 miljardia tulee ensi vuonna miinusta. Että ei tämä velkaantuminen nyt ihan vielä loppunut. Ja tämä hyvä, joka tässä vuoden loppuun tuli, tuli ymmärtääkseni VM:n ylijohtajan mukaan kertaluonteisista menoista, joista — kun omistajaohjauksesta vastaava ministeri on täällä — on ennätysmäärä myyty valtion omaisuutta, jolla sitten tätä myöskin on osittain paikattu. Osin tulee muualta. Onko tämä nyt se linja, mitä tullaan jatkamaan, että ensi vuonna pistetään lihoiksi niin paljon kuin vain pystytään ja ehditään?

Työllisyyskokeilut ovat huoli, josta on täällä kysytty moneen kertaan. Miksi lopettaa sitä, mikä toimii? Miksi ei edes mennä tätä kautta eteenpäin, vaikka nyt sattuisi jostain syystä se maakuntamalli tulemaan, vaan lopetetaan kesken nämä työllisyyskokeilut? Ja samalla on myöskin huoli nuorten työpajoista, jotka ollaan ajamassa pelkästään markkinaehtoisiksi.

Arvoisa rouva puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala on se hallinnonala, joka tuo Suomeen eurot, ja siksi se on erittäin, erittäin merkittävä. Sitä taustaa vasten kun ajatellaan, niin tämä työ- ja elinkeinojaoston jakovara tietysti on varsin pieni, vajaa 2 miljoonaa euroa, mutta ymmärrettävistä syistä, koska hyvin herkästi se on kilpailua vääristävä.

Mutta haluan lausua parhaat kiitokset jaoston puheenjohtajalle Juhantalolle ja koko jaostolle siitä, että te kykenitte tekemään varsin hyvin aluepolitiikkaa ja ohjaamaan rahoja moniin tärkeisiin maakunnallisiin matkailu- ja vientihankkeisiin. Esimerkiksi Viexpo-vientiosuuskunnan saama tuki on erittäin tärkeää niin Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan kuin Pohjanmaankin maakuntien osalta.

Täällä monissa puheenvuoroissa on puhuttu työvoimapulasta, ja se tulee olemaan kyllä seuraavalla hallituskaudella kaikista suurin ongelma, joka pitää kyetä ratkaisemaan. Muutoin se tulee uhkaamaan [Puhemies koputtaa] jopa kokonaisten teollisuudenalojen säilymistä tietyillä alueilla.

Arvoisa puhemies! Työelämä on muuttunut silppumaiseksi, ja on kohtaanto-ongelmaa: on samalla kertaa työttömyyttä ja on työvoimapulaa. Tulevan hallituskauden yksi keskeisimpiä tavoitteita on uudistaa työelämän rakenteet siten, että ne nostavat ihmisiä työhön, että ne kannustavat työntekoon. Hallituksen perustulokokeilu on yksi hyvä toimi, minkä olette tehneet, ja se on osoittanut, että henkilöt ovat voineet uudella tavalla voimaantua vastaanottamaan työtä. Sen sijaan teidän leikkauksenne köyhiltä ja työttömiltä taas ovat lannistaneet, ja kuten on kuultu, niin aktiivimalli on ollut pääsääntöisesti leikkaus yli 55-vuotiaille ja monille muillekin, joilla ei ole ollut saatavilla työtä tai sellaista työvoimapoliittista koulutusta, jolla olisi välttänyt leikkauksen.

Se, että voisimme uudistaa teollisuutemme rakennetta ja saada enemmän voittavia elinkeinopoliittisia toimia ja vientiä, vaatii kyllä vahvaa osaamista [Puhemies koputtaa] ja panostusta tieteeseen ja tutkimukseen.

Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaalta kuuluu viesti, että työllisyyden hoidon määrärahat pienenevät 45 prosenttia tästä vuodesta ensi vuodelle. Rahoja ei ole siellä juuri jäänyt käyttämättä. Jos tämä leikkaus toteutuu, niin korkean rakennetyöttömyyden alueilla joudutaan merkittävästi vähentämään palkkatukea, starttirahaa sekä koulutusta ja valmennusta. Ministeri Lindström, onko näin, ja jos on, niin onko tässä mitään järkeä? Vaikea rakennetyöttömyys ei sula ilman räätälöityjä työllistymistoimenpiteitä, ja se vaatii työllisyyden hoidon määrärahoja.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopanokset nousevat budjetissa hieman, mutta ne jäävät silti auttamattomasti liian matalalle tasolle. Julkiset tki-panokset maksavat itsensä takaisin kasvavana tuottavuutena, kasvuna ja työllisyytenä, ja Suomen talous perustuu nimenomaan tuottavuuteen. Vasemmistoliiton mielestä tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus bkt:stä olisi oltava lähemmäs 5 prosenttia. Siitä ollaan vielä kaukana takana. Liikkumavaraa voitaisiin saada esimerkiksi yritystukia uudistamalla, joten toivottavasti siihen palataan sitten hallitusneuvotteluissa, kuka ikinä siellä onkaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ei äsken edellisellä kierroksella tullut aivan vastauksia niihin kysymyksiin, joita esitettiin työministerille, joten palaan niihin nyt tässä.

Olen hyvin pitkään seurannut tätä tilannetta ihan tuolla kentällä, ja on pakko todeta se, että hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut ihan poikkeuksellisen poukkoilevaa, ja se on kyllä johtanut ihan täydelliseen kaaokseen. Pitkäjänteinen toiminta ja sen suunnittelu on todella vaikeata silloin, kun kaikki säädökset ja muut muuttuvat koko ajan.

Sitten kun katsoo työllisyysmäärärahojen kohdentamista, niin ei ole vaikea vetää sitä johtopäätöstä, että tavoitteena on myös työllisyyspalvelujen yksityistäminen. Kysymys kuuluukin, minkä ihmeen takia hallitus haluaa kaataa ja ajaa alas sellaiset toiminnot, kuten työllisyyskokeilut, joilla todella on ollut vaikutusta, ja minkä takia nimenomaan vaikeasti työllistyvien parissa toimivia kolmannen sektorin järjestötoimijoita ja niiden toimintaedellytyksiä on ajettu alas. Miksi palkkatukikattoa ei poisteta, niin kuin SDP on esittänyt?

Arvoisa rouva puhemies! Jos hallituksen työllisyyspolitiikasta käytetään sanaa ”poukkoileva”, niin se on ainakin johtanut siihen, että työllisyystilanne on parantunut merkittävästi: 115 000 uutta työpaikkaa on erinomainen joululahja näin joulun alla moneen perheeseen. Siitä täytyy lausua erityinen kiitos hallitukselle ja työministeri Lindströmille.

Matkailu on todellakin yksi ala, mikä on Suomessa kehittynyt hyvin, ja kysyisinkin ministeri Lintilältä, ovatko saavutettavuusasiat kunnossa. Lähinnä viittaan tuohon lentoasematilanteeseen, onko suomalaiseen matkailuelinkeinoon, Lapin matkailuun ja näihin, liittyen mitään toiveita erityisesti, koska turistit tarvitsevat hyvät yhteydet ja siinä lentoasemaverkosto Lapin matkailua ajatellen on erityisen tärkeässä asemassa.

Täällä edustaja Hoskonen jo nosti kuljetustuen esiin. 20 prosentin nosto kuljetustukeen on erinomaisen hyvä asia ja antaa viitteen, toivon itsekin niin, että siitä tulisi vakiokäytäntö, [Puhemies koputtaa] ettei aina budjettikeskustelussa tarvitsisi ottaa sitä esiin.

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindström mainitsi tuossa elinikäisen oppimisen mallin, ja pidän sitä itse todella tärkeänä, jos meinaamme saada kaikki työttömät töihin. Se, että voi opiskella kuusi kuukautta täysipäiväisesti ilman, että menettää työttömyysturvaa, olisi jo hyvä alku, mutta itse näen jopa niin, että ne alat, joilla meillä on työvoimapulaa, voisivat olla sellaisia, että henkilö voisi opiskella jopa pidempään tällä työttömyysturvalla.

Sitten toinen asia, mitä itse pohdin, on nämä tällaiset face to face -kohtaamiset suoraan työvoimaviranomaisen kanssa. Panin merkille, että vuoden 2017 alussa niistä työttömistä, jotka olivat olleet työttömänä jo kolme kuukautta, 18 prosenttia oli päässyt määräaikaishaastatteluun. Nyt sitten tämän vuoden puolella se osuus on noussut jo kahteen kolmasosaan työttömistä, ja pidän tätä todella hyvänä asiana. Mutta tässä kohtaa olen hiukan huolestunut akateemisista työttömistä, koska heidän kohdallaan se työllistyminen on aina vähän hankalampaa, ja olisin kysynyt: miten näette esimerkiksi kassojen roolin tulevaisuudessa, voisiko niillä olla [Puhemies koputtaa] suurempi rooli näiden työttömien kohtaamisessa?

Arvoisa puhemies! Olemme yhtä mieltä siitä, että työllisyysaste pitää saada nostettua vähintään 75:een. Lienemme yhtä mieltä myös siitä, että tämä ei onnistu, ellei osatyökykyisiä saada kannustettua työelämään nykyistä paremmin ja ellei aktiiviseen työllisyysturvaan saada ohjattua enemmän rahaa. Nyt käytämme passiiviseen työttömyysturvaan noin 5,5 miljardia ja aktiiviseen vain 600 miljoonaa. Näitä lukuja pitää saada muutettua toisinpäin.

Meillä vihreillä on monia keinoja. Me haluaisimme sosiaalietuudet, erilaiset työllisyyspalvelut ja työmarkkinat toimimaan paremmin yhteistyössä, ja siihen tarvitaan aitoja palveluja ja etenkin ihmisten kohtaamisia. Olemme esittäneet palkkatukimahdollisuuksia lisää, välityömarkkinoita laajemmaksi, pitkäaikaistyöttömille parempaa terveydenhuoltoa, sosiaaliturvajärjestelmää kannustavammaksi ja myöskin sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja. Esitättekö mitään näistä tai muita keinoja [Puhemies koputtaa] osatyökykyisten saamiseksi mukaan työmarkkinoille?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitokset ministereille siitä, että hallitus panostaa 3 miljoonaa euroa nopeasti toteutettaviin alueellisiin, seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin hankkeisiin, joiden rahoitukseen myös alueen kunnat ja yritykset osaltaan sitoutuvat. Tämä on seutukaupunkien osalta erittäin tärkeä hanke.

Sitten toiseksi myös tästä alueellisesta kuljetustuesta haluaisin kiitokset esittää. Tämä miljoonan lisäpanostus on tärkeä, varsinkin tuonne Pohjois- ja Itä-Suomen yrityksille, koska kumminkin kuljetustuesta yli puolet menee tuonne puutavara- ja puuteollisuuteen, joista on pitkät matkat satamiin.

Kolmanneksi sitten seutukaupunkien osaaminen ja osaavan työvoiman saanti. Ministeri Lintilä, kun tuossa viittasitte, että opetus- ja kulttuuriministeriö tulee entistä vahvemmin mukaan osaavan työvoiman saatavuuteen, niin voitteko avata näitä keinoja, mitä ne voisivat olla.

Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla ministereiltä, että tuo asetus, joka hieman laajentaa aktiivimallin toimia, on tulossa. Mutta pakko sanoa, että kyllä hitaita ovat herrojen ja rouvien kiireet tässä korjaustoimessa olleet. Me tiesimme vuosi sitten, mitä nämä ongelmat ovat, ja uskallanpa väittää, että ministeri Lindström tiesi ne hyvin, mutta näytti siltä, että hallituksessa moni muu ministeri ei tiennyt edes, mitä hallitus oli esittänyt, koska useampi käytti puheenvuoroja, joissa sanottiin, että vapaaehtoistyö kelpaa ja omaehtoinen koulutus kelpaa ja monet muut sellaiset toimet, jotka tämä laki kuitenkin kategorisesti sulkee pois. Ja hyvä olisi, jos ne kelpaisivat. Mutta kaikkein parasta olisi se, että tämä aktiivimalli peruutettaisiin ja käännettäisiin koko ajatus toisinpäin.

Te puhuitte esimerkiksi haastattelujen merkityksestä, ja olen samaa mieltä, että se on hyvä asia. Mutta ongelma on se, että suurin osa niistä on sähköposteja tai puheluita. Ne eivät ole niitä nokakkaisia haastatteluja, koska resurssit eivät siihen riitä. Ja kuitenkin me tiedämme, että juuri nuo nokakkaiset haastattelut ovat niitä, jotka tuottavat tulosta, ja niiden kautta voitaisiin [Puhemies koputtaa] myös tarjota järkeviä aktiivisia toimia siten, että valtio olisi aktiivinen [Puhemies koputtaa] ja aktivoisi sitä kautta niitäkin työttömiä, jotka tällä hetkellä jäävät oikeastaan kokonaan paitsi osallisuudesta tähän yhteiskuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Pitkäaikaistyöttömyyden kova ydin sulaa vain oikeilla lääkkeillä. Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömistä aivan liian iso osa on väärällä luukulla. He ovat työnhakijoita TE-toimistoissa. Kuitenkin selvitysten mukaan monet pitkäaikaistyöttömistä tarvitsisivat nimenomaan ja ennen kaikkea ja kipeästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja myös työkyvyn arviointia. Haluankin tietää, milloin ja mitenkä tätä epäkohtaa aiotaan korjata, nimittäin tuolla väärällä luukulla jonottaminen vie resursseja hukkaan aivan kaikilta.

Arvoisa puhemies! Nämä pitkäaikaistyöttömät, joista edustaja Paloniemi äsken puhui, ovat juuri ne, joihin aktiivimalli on iskenyt kaikkein kovimmin. Eli pitkäaikaistyöttömät, joilla on pitkä työttömyysjakso takana ja joilla on alentunut työkyky eikä siten myöskään mahdollisuuksia täyttää niitä aktiivimallin velvoitteita, jotka heille on annettu.

Arvoisa puhemies! Täällä eräs edustaja käytti sanaa luottamusloikka puhuessaan työttömyysturvasta ja työvoimapalveluista, ja se on sinänsä aivan erinomaisen hieno käsite, mutta aika kaukana siitä, miten meidän työttömyysturvajärjestelmä ja työvoimapalvelut tällä hetkellä toimivat. Tämän vaalikauden aikanahan työttömyysturvan ehtoja on tiukennettu entuudestaan eli on tuotu lisää byrokratiaa ja monimutkaisia sääntöjä, muun muassa juuri tämän aktiivimallin muodossa sen sijaan, että niitä olisi pyritty selkeyttämään ja vähentämään.

Karenssien pituus nousi julkiseen keskusteluun irtisanomislain yhteydessä, ja olisin vielä halunnut kysyä ministerin näkemystä siitä, että lähdettäisiin laajemmin pohtimaan karenssien lyhentämistä [Puhemies koputtaa] tai jopa poistamista kokonaan, myöskin keinona välttyä sellaiselta tilanteelta, jossa työnnetään työttömiä toimeentulotukiluukulle pois ensisijaisen työttömyysturvajärjestelmän piiristä.

Arvoisa puhemies! Kysyn uudelleen ministeri Lindströmiltä: onko välityömarkkinoille kehitteillä niitä uusia vaikuttavuusmittareita? Niille olisi nyt oikeasti tarvetta.

Aktiivimallista sen verran, että olen edustaja Filatovin kanssa samaa mieltä siitä, että siinä on niin paljon ongelmia, että järkevämpää olisi ajatella asia uudelleen ja perua tämänkaltainen ajattelu. Aktiivimalli on lisännyt nimittäin pitkään työttömänä olleiden alemmuuden ja arvottomuuden tunteita. Huolestuttava on esimerkiksi Tiina Ruohosen opinnäytetyön tulos siitä, että aktiivimalli on lisännyt eriarvoistumisen ja syrjäytymisen tunnetta sekä johtanut vihan tunteen lisääntymiseen yhteiskuntaa kohtaan. Se on todella huolestuttava tulos. Kun tähän vielä lisätään Raija Kerättären ja Tuija Oivon selvitystyön tulokset, joiden mukaan työttömien sairauksia ei tutkita eikä hoideta eikä heitä ohjata kuntoutukseen, niin ymmärtää hyvin pitkäaikaistyöttömien kokemukset siitä, ettei heillä ole yhteiskunnassa mitään arvoa.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pylväs tässä aikaisemmin puhui hyvin seutukaupunkien osaavan työvoiman tarpeesta. Nythän on niin, että tämä työvoimapula näkyy ennen kaikkea siellä, missä on valmistavaa vientiteollisuutta. Se näkyy todella voimakkaasti siellä.

Esimerkiksi omalla alueellani pohjoisessa Keski-Suomessa ja laajemminkin koko maakunnassa varsinkin metalliteollisuuden yrityksillä, myös mekaanisen puunjalostuksen teollisuuden yrityksillä, on tällä hetkellä vaikeuksia saada osaavia työntekijöitä, ja tästä johtuen käytetään aika paljon työvoimaa, vierastyövoimaa, toisista EU-maista. Tämä on semmoinen haastava keskustelunaihe, koska meillä on myös aika laaja työttömyys sillä alueella.

Mutta näen itsekin, että tämän seutukaupunkiohjelman kautta voimme testata ja pilotoida näitä malleja, joilla jatkossa entistä paremmin voitaisiin sitten näitä kohtaanto-ongelmia helpottaa koulutuksella yhteistyössä valtion kanssa. Haluan korostaa tätä kumppanuutta seutukuntien, erikokoisten kaupunkien ja valtion välillä. Mielestäni Varsinais-Suomen siltasopimusmallin, ja kuten edellisessä keskustelussakin totesin, MAL-tyyppisen sopimisen on yleistyttävä kuntien ja valtion välisessä yhteistoiminnassa.

Arvoisa puhemies! Kun pariin eri aiheeseen tässä keskustelussa on viitattu, niin minäkin haluaisin kysyä kuljetustuen jatkotyöstä. On erittäin hienoa, että sitä nyt nostetaan. Se on todella tärkeää, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa, erityisesti Ruotsin vastaavien alan yritysten kanssa. Varsinkin pohjoisessa ja varsinkin saha- ja betoniteollisuudelle on tärkeää, että saadaan näitä kuljetuskustannuksia tällä tavalla helpotettua. Olisin kysynyt nyt tästä työryhmätyöstä: Miten tätä kuljetustuen uudistamista on tarkoitus tehdä? Mikä on jatko tällä työryhmällä, ja milloin tuloksia on siitä tulossa?

Sitten olisin tästä aktiivimallista kertonut sen verran vähän omia kokemuksia, että itse palkkasin työntekijän tämän aktiivimallin tulon jälkeen. Meillä oli tosiaan työntekijöitä, jotka halusivat käyttää tätä aktiivimallin minimityömäärää, -tuntimäärää, millä halutaan osoittaa tämä aktiivisuus, ja tulla töihin, ja he saivat edelleen työttömyysturvaa, mutta nyt, kun on haettu lisää, ei enää löydy hakijoita näihin töihin. Myöskin kuntapuolella, kun haetaan työntekijöitä esimerkiksi siivoustehtäviin, [Puhemies koputtaa] useimmilla hakijoilla ei ole edes riittävää koulutusta alalle. Olisin kysynyt: miten tätä rekrytointikoulutusta yksinkertaisesti saadaan lisättyä erityisesti henkilölle, jolla on vaikeuksia työllistyä?

Arvoisa rouva puhemies! Toivoisin, että, ministeri, ottaisitte kantaa Pirkanmaan kuntakokeilun tämän hetken tilanteeseen. Meillähän on suurin kuntakokeilu, yli 20 000 asiakasta, ja työelämävaliokunta on esittänyt, että olisi näille kokeiluille jatkoa siihen mennessä, kunnes mahdollisesti maakunnat perustetaan.

No, kuitenkaan tätä jatkoa ei annettu, vaan näitä kokeiluja ruvettiin alasajamaan ja siirretään nyt takaisin TE-toimistoon nämä asiakkaat meillä Pirkanmaalla. Sitten luvattiin, että tulee jotain yksityistämistä, näitä kasvupalvelupilotteja, joissa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien palvelut kokonaan yksityistettäisiin yrityksille. Ne ovat nyt perustuslakivaliokunnassa, ja näitä ei ilmeisesti ole vielä tulossakaan. Mikä logiikka nyt Pirkanmaalla erityisesti näitten työllisyyspalvelujen jatkossa on? Eihän se ole mahdollista, että nyt alasajetaan, rakennetaan taas uutta, taas siirrytään maakuntahallintoon. Joku järki tähän pitäisi nyt saada.

Puhemies Paula Risikko

Jäljellä on vielä kolme vastauspuheenvuoroa siitä, kun aikoinansa sanoin, että nämä 23 otetaan. Siellä on Pirttilahti, Skinnari, Juhantalo. Kun nämä kolme ovat olleet, niin sitten ministereitten vastaukset.

Arvoisa rouva puhemies! Otan saman asian esille kuin Pylväs ja Honkonen ovat edellä ottaneet, että myös työvoimapula on aika vahva seutukaupungeissa mutta myös reunakaupunkien alueilla. Ja mielenkiinnolla kuulen, onko hallituksella tulossa uusia toimenpiteitä, millä voitaisiin tässä vielä vahvistaa näitä toimintoja.

Hieno asia, että Business Finland on saanut lisää rahoitusta. Oikeastaan tiedustelisin nyt ministeriltä: Miten Business Finland ja myös vientitoiminta ovat lähteneet edistymään? Onko tähän saatu muun muassa suurlähetystöjä ja muita mukaan? Ainakin olen kuullut hyvää näistä kohdennetuista vientihankkeista, kuten Food from Finlandista ja näistä — mitenkä näitten tulevaisuus vielä on?

Erinomainen asia on myös tämä, että tulee 74 miljoonaa innovaatio- ja tutkimusrahaa lisää. Eli siellä on noin 334,5 miljoonaa, erinomainen summa. Toki tässä on tavoitteita, että meillä olisi 4 prosenttia tai 5 prosenttia bkt:sta tämä innovaatio- ja kehitysrahasto, mutta millä tavalla me saamme [Puhemies koputtaa] nämä yritykset matkaan mukaan? [Puhemies koputtaa] Riittävätkö toimenpiteet, että me saamme tätä rahapussia isommaksi?

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindströmiltä olisin kysynyt ihan nuoren näkökulmasta siitä, kun se ysiluokkalainen tai lukiolainen miettii sitä, miten lähtee kotoa, miten uskaltaa lähteä, mihin mennä, mikä on se koulu, mikä on se työpaikka. Edelleenkin meillä on sellainen maailma, mihin tässäkin on viitattu, että meillä ei ehkä ole sellaista luukkua, mihin se nuori uskaltaa mennä. Miten saadaan tällainen etulinja, sellainen kokonaisuus, sen sijaan, että se on sekava sen nuoren, sen yksilön kannalta? Nyt meillä on hankemaailma, odotetaan jotain EU-hanketta, odotetaan kuntarahaa. Kun kaikki on epävarmaa alan ammattilaistenkin kannalta, niin miten tähän saadaan sellainen selkeä, pysyvä kokonaisuus?

Ministeri Lintilä, omistajaohjaus: Valtion kehitysyhtiö Vake, Posti, Neste, järjestelyt. Pikkuhiljaa alkaa tulla uutisia, Vakesta on löytynyt jopa toimitusjohtaja. Mutta mikä on teidän pidemmän aikavälin strategianne nyt? Mitä te aiotte tehdä? Mihin te aiotte panostaa? Mikä on Vaken rooli tässä omistajapoliittisessa kokonaisuudessa?

Arvoisa rouva puhemies! Tarkoitukseni oli edustaja Östmanille todeta, että Kokkolan—Pietarsaaren seudulla laajasti toimiva Viexpo sai jaostolta juuri 170 000 euroa uutta rahaa.

Kun ministeri Lintilä täsmensi puheenvuoroani Venäjän-kaupasta, mielestäni pöytäkirjassa pitäisi olla niin, että totesin sen johtuvan juuri Venäjän taloudesta, Venäjän ruplan kurssista ja tullausvaikeuksista.

Pöytäkirjasta puheen ollen: Edellä ympäristövaliokunnan yhteydessä lausuin jaoston puheenjohtaja Heinoselle ja edustaja Lasse Hautalalle lämpimät kiitokset. Suuhuni oli tainnut muodostua Lasse Hautalan nimeksi Lasse Kangas. Molemmat ovat mainioita miehiä, mutta kyllä täällä edustaa vain Lasse Hautala Kauhajokea.

Puhemies Paula Risikko

Ja sitten ministereitten vastaukset. Kumpi aloittaa, 3 minuuttia? — Ministeri Lindström, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Paljon kysymyksiä.

Vastaan ensin edustaja Sarkkisen kysymykseen näistä työllisyysmäärärahoista liittyen Pohjois-Pohjanmaahan. Tilanne 31. lokakuuta 2018 Pohjois-Pohjanmaan osalta on se, että... Tai itse asiassa kaikilla alueilla on vielä sitomatonta määrärahaa. Eikä se mene hukkaan, vaan se sitten siirtyy seuraavalle vuodelle, koska on kyseessä kahden vuoden siirtomääräraha. Pohjois-Pohjanmaan tilanne on se, että siellä on noin 43 miljoonaa euroa käytössä. 33—34 miljoonaa on sidottu ja noin 9 miljoonaa sitomatta. 78 prosenttia on sitomisaste. Keskimäärin se on 75 prosenttia, ja näitä käytetään nyt sitten työvoimakoulutukseen, palkkatukeen, starttirahaan, kokeiluihin ja näihin kaikkiin — eli kaikkeen siihen, mistä puheeni alussa sanoin, että meillä on rahat niihin toimintoihin. Meille ei ole missään vaiheessa tullut enää sitä viestiä alueilta, että rahat olisivat loppumassa kesken, sen jälkeen, kun me teimme tämän uudistuksen, että tätä passiivista rahaa voi käyttää aktiivisemmin. Se on yksi asia, josta olen erityisen iloinen, että mitä uudistuksia on tehty tämän hallituksen aikana.

Sitten edustaja Mäkisalo-Ropposelle lupasin vastauksen, ja koetan tästä lähteä rakentamaan vastausta monen muunkin kysymykseen liittyen yhdistysten ja järjestöjen rooleihin. Mutta sitten tähän isompaan kokonaisuuteen, mitä ilmeisesti edustaja Järvinen toi esille, osatyökykyisiin. Missä on se potentiaali työllistää tällä hetkellä? Siellä on valtavasti potentiaalia. Sen takia tämä työkykyohjelma on niin merkittävä asia, ja sen takia olen tosi iloinen siitä, että kaikki eduskuntaryhmät ovat ottaneet tähän asiaan positiivisen kannan, niin että se tulisi toivottavasti seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Näitä asioita lähdetään viemään eteenpäin. Ja kun saadaan selvyys siitä, että ihmiset ovat heille oikeissa palveluissa, silloin yhdistyksillä, järjestöillä ja näillä välityömarkkinoilla on se rooli, joka niillä kuuluukin olla. Ne ovat hieno keksintö, mutta ongelma on se, että se järjestelmä on tukossa. Siellä on muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa vääriä ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu, ja sitten ne, jotka sinne kuuluisivat, eivät välttämättä siellä ole.

Semmoinen viesti, että me olisimme aktiivisesti ajamassa esimerkiksi työpajatoimintaa alas, on täysin käsittämätön. Semmoista ei ole eikä tule. Niillä on oma roolinsa, mutta tämä koko maailma pitää saada selkiytettyä. Kaikki nämä yhdistykset ja järjestöt tekevät varmasti omasta mielestään tosi tärkeää työtä. Kun minä olen peräänkuuluttanut sen vaikuttavuuden perään, niin olen ymmärtänyt, että myös sosiaalidemokraattien ryhmässä on tunnistettu se, että pelkästään se, että näitä on olemassa, ei riitä, vaan pitää olla jotkut kriteerit, millä me määrittelemme, mitä me siltä toiminnalta odotamme. Se ei välttämättä tarkoita pelkästään suoraa työllistymistä avoimille työmarkkinoille, vaan se voi olla joillekin ihmisille jotain toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Sitten kun tämä saadaan selväksi, silloin tällä toiminnalla on joku järjellinen merkitys. Kun veronmaksajien rahoilla esimerkiksi 100-prosenttista palkkatukea maksetaan, niin silloin se rooli nousee paljon merkityksellisemmäksi, ja tätä me olemme tässä käynnistäneet. Me emme ehdi kaikkea tätä tekemään, vaan myös seuraava hallitus tekee.

Lopuksi edustaja Skinnarille: Mihin nuori menee? Minun mielestäni Ohjaamot on hyvä esimerkki, ne on vakinaistettu, niiden kehittäminen edelleen. Nuoret ovat löytäneet ne hyvin ja antavat niistä kiitettävän arvosanan. Tämäntyyppistä helposti lähestyttävää, ei mitään byrokraattista. Silloin nuori varmaan löytää sen polun. Suurin osa nuorista onneksi löytää sen polun ihan omaehtoisesti, mutta joku tarvitsee apua. Tässä on varmaan yksi semmoinen työkalu.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kuljetustuesta, onko se jatkuva. Siitä ei ole sellaista päätöstä, että se olisi jatkuva, mutta siellä on työryhmä menossa, selvittää sitä, hakee sitä isoa kuvaa, tutkii muun muassa sen mahdollista laajentamista, ja todennäköinen raportin julkistamispäivä on 25.1.

Sitten edustaja Paaterolle valtion omaisuuden myynnistä. Taitaa olla neljä hallitusta, jotka ovat myyneet enemmän kuin tämä hallitus tällä hetkellä. [Sirpa Paatero: Ei edellinen!] Tietysti suuria eriä tekee Nesteen myynti, joka oli 870 miljoonaa, mutta joka oli verrattain hyvä. Kun eilenkin puhuttiin siitä, että on tehty kikkoja, ja puhuttiin Finnverasta, niin nyt haluan korjata, että siinä ei ollut mitään kikkailua. Kyse oli ihan puhtaasti Finnveran kassanhallinnasta, likviditeetin, varojen, mielekkäästä käyttämisestä. Aloite tähän tuli Finnveran puolelta. Finnveran kassanhallinta on erittäin haasteellista, koska kyse on muun muassa risteilijöistä, jotka ovat isoja eriä, nostetaan kerralla isoja eriä, ja nähtiin järkeväksi se, että Finnvera maksaa — siellä oli sellainen 1,5 miljardin järjestely, joka oltiin tehty 2009—2012 — tämän edeltä käsin pois. Tietysti Finnveran likviditeetti laskee tuolla summalla, mutta sitten toisaalta maturiteetin perusteella palautuu takaisin silloin, kun siihen tarve on. Eli tässä ei ollut minkäännäköistä kikkailua. Valtio sai aiemmin rahat takaisin, mitä alkujaan oli tarkoitus, ja sitten toisaalta Finnvera pystyi hyödyntämään omaa kassaansa paremmin.

Edustaja Pakkaselle. Saavutettavuus on erittäin iso ongelma, ja siihen meidän pitää panostaa. Esimerkiksi stopover-matkustajien osalta meillä olisi paljon enemmän mahdollisuuksia.

Sarkkiselle. T&k:n nostaminen 5 prosenttiin olisi todella kunnianhimoista. Jos päästäisiin 4:ään, niin se olisi erinomainen, mutta sen edellytys on, että yritykset ovat mukana. Julkisella me emme koskaan tule siihen pääsemään.

Edustaja Pylväs kysyi, mitä keinoja on opetusministeriön mukana olemiseen elinkeinoelämän tukemisessa. Se tulee sieltä koulutuksen puolelta. Me olemme menossa elinkeinoelämässä, työmarkkinoissa, erittäin nopeasykliseen toimintaan, jossa tarvitaan uudenlaista osaamista jatkuvasti. Eli tämä tulee varmasti haastamaan tällaisen perinteisen tutkintoon valmistavan koulutuksen.

Seutukaupunkien merkityksestä täsmälleen samaa mieltä. Sinne onneksi saatiin vähän rahaa lisää. Seutukaupungeille erittäin iso merkitys.

Pirttilahdelle Business Finlandin osuudesta. Me emme pääse siihen tavoitteeseen, että me tuplaamme pienten yritysten viennin 2020, mutta meidän vientielementtimme kiinnostavat maailmalla paljon. Voi sanoa, että tämä uusi sukupolvi lähtee sinne maailmalle paljon rohkeammin kuin me vanhat, ja se on hieno asia.

Edustaja Skinnarille Vakesta. Siellä ensimmäiset, voisiko sanoa, investointiaihiot alkavat olla valmiina. Heidän tehtävänsä on luoda uutta kasvupohjaa, ja esimerkiksi alustataloudesta löytyy aika paljon sellaisia osioita, joissa he tulevat varmasti olemaan aktiivisia.

Puhemies Paula Risikko

Kiitoksia tähänastisesta, ja sitten mennään puhujalistalle.