Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi erillislaki joukkorahoituksesta sekä muutettavaksi eräitä muita lakeja. Joukkorahoituksella tarkoitetaan suurelle yleisölle esitettäviä avoimia pyyntöjä kerätä varoja tiettyyn hankkeeseen. Joukkorahoitus on tapa kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan. Joukkorahoituksesta voisimme sanoa, että pienistä puroista syntyy suuri joki ja sillä on mahdollisuus saada aikaan suuria ja tärkeitä asioita.

Esityksen tavoitteena on selkiyttää lainsäädäntöä, parantaa sijoittajansuojaa, lisätä yritysten rahoitusvaihtoehtoja sekä monipuolistaa rahoitusmarkkinoita. Joukkorahoituslain säätämistä on pidettävä merkittävänä edistysaskeleena. Se on ensimmäinen taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvä kansallinen lainsäädäntöhanke, jossa Suomi toimii edelläkävijänä. Ehdotetun säätelyn myötä joukkorahoitus saa selkeät pelisäännöt. Samalla lainsäätäjä parantaa pk-yritysten ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Tällä puolestaan on oletettavasti vaikutuksensa vakaampaan ja kestävämpään talouskasvuun.

Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen joukkorahoituslaiksi voi olla monessakin mielessä tyytyväinen. Saamapuolelle tässä pääsevät ainakin pk-yrittäjät ja sijoittajat mutta samalla myös Suomi kokonaisuudessaan. Hallitukselle ja valtiovarainministerille kuuluu kiitos tämän tärkeän lakihankkeen nopeasta hoitamisesta eteenpäin. Hallituksen osoittama ennakkoluuloton ote on juuri sitä, mitä tässä maassa nyt tarvitaan. Lainsäädännön ei aina tarvitse rajoittaa, se voi myös mahdollistaa.

Arvoisa puhemies! Yrityskentässä tarve selkeälle joukkorahoituslaille on tunnistettu jo pitkään. Aiempi lainsäädäntö asiasta on ollut kovin tulkinnanvaraista, ja erityisesti pienet finanssialan yhtiöt eli fintech-startup-yritykset ovat olleet hätää kärsimässä tiukkojen rekisteröintimenettelyjen ja vaihtuvien pelisääntöjen keskellä. Uudessa laissa tähän saadaan nyt muutos. Jatkossa joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse liittyä sijoittajan korvaussuojarahastoon. Tämän lisäksi sijoituspalvelulainsäädäntöön liittyvät oman pääoman vaatimukset kevenevät järkevälle tasolle. Tämä puolestaan helpottaa ajan mittaan kotimaisten pk-yrittäjien rahoitusasemaa, kun rahaa on myös tätä kautta enemmän tarjolla.

Myös sijoittajan kannalta uusi laki on muutos parempaan. Se tekee startup-yrityksiin sijoittamisesta todellisen vaihtoehdon ilman tuottoa syöviä välikäsiä. Jatkossa joukkorahoitusalusta ei enää tarvitse sijoituspalveluyhtiön toimilupaa, vaikka välitettävät rahoitusvälineet olisivat siirtokelpoisia arvopapereita.

Arvoisa puhemies! Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on tämän uudistuksen myötä edelläkävijä joukkorahoituksen alalla. Toisin kuin yleensä, kotimaisen ja EU-lainsäädännön yhteensovittamisessa EU-tasoisen sääntelyn tarjoamiin mahdollisuuksiin tartuttiin nyt ennakkoluulottomasti. Toivottavasti tätä etulyöntiasemaa osataan jatkossa myös hyödyntää koko yrittäjyyskentän dynaamisuuden vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tässä joukkorahoituslaissahan on kysymys sellaisesta yleensä pienten, keskisuurten, voi sanoa, kasvuvaiheessa tai ihan aloittamisvaiheessa olevien yritysten rahoittamisesta hyvin pienillä summilla, yleensä internetin kautta suurelta joukolta kerättävällä rahoituksella. Tästähän ovat puuttuneet kokonaan Suomessa pelisäännöt. Voidaan tietenkin kysyä, eikö sitten rahankeräyslakia jotenkin voitaisi tähän soveltaa, mutta siinähän on kysymys siitä, että rahaa kerätään yleishyödylliseen tarkoitukseen. Sen sijaan joukkorahoituksessa on kysymys siitä, että pienet aloittamisvaiheessa olevat yritykset — yleensä kysymys on niistä — tarvitsevat rahoitusta, ja missään tapauksessa kysymys ei ole yleishyödyllisestä toiminnasta.

Nyt tässä hallituksen esityksessä säädetään kahdenlaisesta joukkorahoitusmuodosta: voi olla vastikkeetonta joukkorahoitusta tai sitten vastikkeellista, jolloin luvataan osa voitosta tai muuta vastiketta näille rahoittajille. Kaiken kaikkiaan tämä kysymyshän on ehkä enemmänkin voimistunut viime vuosina, osittain siitä syystä, että pankkirahoitus ja muu perinteinen rahoitus on vaikeutunut finanssikriisin seurauksena ja tarvitaan nyt tähän sääntelyä. Vaikka tämä Suomessa on ollut — voi sanoa, että varmasti osittain lainsäädännön puutteesta johtuen — erittäin pientä, niin maailmalla se on aika suuret mittakaavat jo saanut. Muun muassa Euroopan tasolla on arvioitu, että viime vuonna tätä joukkorahoitusta kerättiin 6 miljardilla eurolla, Yhdysvalloissa 17 miljardilla dollarilla. Sen takia on erinomaisen tärkeää, että meilläkin tähän otetaan nyt kantaa, luodaan tähän lainsäädäntöä ja saadaan (Puhemies koputtaa) kenties toimivia välineitä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitukselle pitää antaa kiitosta silloin, kun on kiitoksen paikka. On erittäin hieno asia, että saatiin esitys laiksi joukkorahoitukselle. Tämähän tarvitaan, koska nämä joukkorahoituksen muodot ovat, kuten edellinenkin puhuja kuvasi, toisistaan niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti todella todella suuresti eroavia muotoja. Mikään laki meillä ei ole aikaisemmin niitä kaikkia kattanut.

Minä näen kyllä itse, että joukkorahoitus voi antaa moninaisia mahdollisuuksia ideoiden, yritysten kasvulle ja siten tuottaa meille sisältöä ja sitä kaivattua hyvää talouskasvua. Joukkorahoitushan mainittiin myös tämän päivän hallituksen tiedotustilaisuudessa yrittäjyyspaketista ja työllisyyspaketista. Se on todellakin yksi konkreettinen keino — valitettavasti ainoa konkreettinen keino, joka tästä hallituksen paketista löytyi. Nimenomaan start-up-yrityksille, joita tällä hetkellä on kasvamassa ja syntymässä monia, tämä joukkorahoitus voi antaa todella hyvät mahdollisuudet.

Kannustankin hallitusta tuomaan enemmän tämmöisiä konkreettisia, positiivisia, todellakin vaikuttavia toimia, jotta saadaan positiivista ja hyvää, laadukasta talouskasvua aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Modig totesi, silloin kun on kiitoksen aika, pitää kiittää, ja tänään olemmekin oikein, voi sanoa, koko päivän hallitusta kiitelleet.

Joten jatkan oikeastaan siitä, miten ja kuinka me saisimme tätä pääomaköyhän Suomen sijoituspääomaa liikkeelle. Tässä nyt hallitus näyttää mallia siitä, miten sitä voimme tehdä. Suomessahan makaa pankkitileillä, voi sanoa, jopa aivan liikaa euroja, kun ajattelee, mitä niillä voi tehdä, kun ne pistää sijoittumaan ja sitä kautta luomaan uutta työtä ja tekemistä.

Suomessa oli vuoden 2014 lopussa vain noin 13 joukkorahoitusta tarjoavaa tai välittävää palvelualustaa. Se on todella vähän, ja tätä kehitystähän tällä esityksellä nyt halutaan nopeuttaa. Joukkorahoitus antaa paljon mahdollisuuksia siemen‑, kasvu- sekä pk-yrityksille mutta samalla myös luovan alan hankkeille, jos ajatellaan vaikka musiikin, elokuvan, kulttuurin mahdollisuuksia, ja tätäkin työtä Suomessa on jo hyvällä mallilla.

Suomen ongelma on ollut kuitenkin kaiken kaikkiaan tämä toteutuneiden sijoitusten lukumäärä. Miten me saamme vauhtia tähän koneeseen? Se on laajempi asia, ja sitä ei pelkästään tämä laki nyt tällä istumalla ratkaise.

Mutta kuten sanottu, työtä pitää tehdä, ja tämä voi olla myös yksi malli, miten kotimaista elintarvikealaa ja tämän tyylisiä ratkaisuja (Puhemies koputtaa) kehitetään edelleen.